Poimintoja Naisten päiviltä Vaasassa huhtikuun 4-5 pnä 1925 · DIGI

3?.3

POI

PKT{

"a

?'

POIMINTOJA

NAISTEN PAIVILTA VAASASSA

HUHTIKUUN 4-5 P:NA 1925

Lucina Hagman

Vaasa 1925, Vaasan KiriaPaino

\ASA STÄMBIBI.,rcIEK

32.3

POIMINTOJA

POIMINTOJA NAISTEN

W -

PKW

PÄIvILTii

>>L6224g4L _{oo1_} l_

^PKW

Johtaja

Sucina Stugmanille

omistetaan

kiitollisuudella ja kunnioittaen tämä ^julkaisu.

(Jsein unehsimme hiliaisina, hyuinä hethinämme siitö ajasta, jolloin ikuinen sunnuntqi-ruuha uallitsee. Silloin ei löydy hiisteleuiö suomc- lqisia eihö ruotsalsisiu uqan ihmisiä, iloisiq työntehiiöitä Jumalqn i/ianassa yrttitarhassa mihä tämö maailms oiheqstaan on. Ja ettö nämät unelmat meissä todella eläuät, todistauqt ensimöiset nsisten- pöiuät Vccsassa.

Kiitos teille, sisuret, että niin luhuisusti hutsuamme huulitte ^ja tLtlitte meidiin hqnssamme niitä uiettämään! Kshsin uerroin hiitos teille puhuiat, iotha mathoien tahaa olette ssapuneet meidiin iuhlal- Iemme sisältöä tuomsun!

Vqsn monin uerroin'olhoon hiitetty se jalo uieraamme, ioha ei ^ole uäIittdnyt iiän ia ^{uuosien suomasta} oiheudesta lepoon ia häiritsemät- tömään rauhaan, usdn on hiiruhtunut luohsemme juhlaamme iuhlista- maan. Johtaja Lucina Hagman: pohialaisen hsru hieli ei löydä hyl- Lihsi hauniita sanoia tulhitqhseni mielissämme tällä hethelld liihhuuia

tunteita. Toistqn sihsi io eilen lausutut ssnst: Te olette juhlamme

hr

uunu.

U

ranuurt

^a _i

a-naist

e

n piiri

haru e nemist

qan

_{haru ene} e

; ^me

^{ny hy -}

poluen lapset, jotha heidän työstänsö hedelmöt nautimme,

sactmme

yhä haruemmin heskuudessqmme iuhlia ^näitä sanhareia, jotha ouat uhranneet elämänsä uoimat, sydämensä lämmön meidiin hyuiihsemme.

Jahtaia Hagman! Tehin löhsitte nuorenq ushalihhonq horpeen

rai.-

uqamsan alaa nyhyiselle naissiuistyhselle. Vanhoillisuuden rqshqat

p aad e

t,

^e

nnahholuul

^o _i e

n sitb

e d i uur is e

t

^h

annot,

^{ti e t dmät t ö} myy d e

n

hy I

- lyuä

^suo

eiucit uoineet Teitä estciä eihä peljiittäö.

Sen

iäIbeen ^olemme pithän työpäiuänne huluessa oppineet nöhemöiin Teidät muhana haih-

hiallq missrj isänmaan ja ihmisyyden ^hyucihsi tqist.ellaan.

Muistamme senhin, huinhs silloin hun usltiallinen taiiuasmme oli syn- himmillöän ja hansamme parhaat ympiirilleen hatseliuat mistii poloi- selle Suomelle turus löytyisi, huinhq Te silloin huomasitte ia ^huomau- titte, ettii Suomen paras turua an sen ualistuneissa ja toimeliaissq nsi- sissa, ya että siuistynyt hoti on perustus, jolle _Suomi on ruhennettaus.

Ainoastaan sillö pohjalla uoi henhinen ia taloudellinen siuistyhsemme hohottsa meidät itsentiisen ja uapaan maan asuhhaihsi.

Se hyluö neliännes uuosisata sitten oli ^jaloa hyluöd, mihä on han-

tanut tuhathertsisen hedelmän, ia ^{ympäri rahhaan Suomen niemen}

siunq.auqt hymmenettuhsnnet hodit sitö naista, ioha Martta-Iiihheen syntysanat lausui.

Olemme onnellisia ia ^ylpeitä sssdessamme pitää Teidät, Johtaja Hapman, heshuudessamme tdllä hethellii. Vq.stqanottahaa hauttsni Vaasan naisten ia ^Vaasan Marttayhdistyhsen hunnioituhsen ia ^ihailun

tunteet.

Hilmq ^V allinmähi.

Nosta pääsi

! Uudenajan aatteel nousee,

kahleet katkee,

aidat

lahoo, rysll<yy, särkyy, repee, räiskyy, salvat aukee, vanha väistyy.

Tasa-arvo, ihmisyys tunnussanas' nlkyisyys, Nousee ai,anjakso uusi, raunioista

ehyt

luodaan, oikeutta .s'orretuille

enem.män kui'n ennen suodaan, Katrkki tarmo ta'rvitaan hyvälks' arfiiaan isänmaan,

Nosta

pääsi, P,o,hjan nainen, koittanut ,on sunkin hetkes, kauemmaksi {<otipiirin suuntautuu

io

^työs,

ja

retkes, Hen$en voirnain toimintaa

sultakln jo

suvaitaan,

Nosta pääs'

ja

kuten aina ruumiin raskais,s' raadannoissa, rniehen

rinnall'

uljahan.a käy myös henSen toiminnoissa,

Koti,

kansa, isänrnaa

paljon sulta

odottaa.

Ja kun kerran Pohiolassa

'

valonvoiton soihdut palaa,

niin

ne

lailla

revontulten kauas hohtoansa valaa,

yli

maiden, mannerten, kansakuntain kau,kaisten.

Emmi. Haapanen.

Naisten ^päivä.

l'

I

i

.

,rAate

ilmenee,

muuttaa

maailman,

svnnyttää erimielisyyttä ja

taistelua,

luooi

vastakohtansa,

selviää ia

^puh-

disiuu, ^pääsee viimein ^voitolle

_- ia maailma

-on _senkautta

_{saanut uuden}

muodon,r'

-

^He$el'

Koska

Vaasassa

vietetään nyt

ensi- mäisiä naisten päiviä naisten ^merkeissä,

lienee paikallaan luoda lyhyt

silmäys naisasiaan, sen syntyyn, kehitykseen ia vaikutukseen

sekä sen pyrkimiin

pää- määriln,

Mikä on

ensinnäkin

n, s'

^naisasia?

Suurin piirtein otettuna on se

^toisen

puolen, vieläpä

runsaa:mman _Puolen

ihmiskuntaa asettaminen

samaan ^ase- maan,

arvoon,

vaikutukseen

sekä

vel- vollisuuksiin nähden toisen puolen kans-

sa, Siis

samaa kehitysvapautta, ^samaa ammatinvalintavapautta

ja

samaa val-

tiollista ^vapautta kuin miehilläkin

on,

Työ tämän

päämäärän saavuttamiseksi

on

naisasiatyötä

ia

sen suorittaiia nimi- tetåän naisasianaisiksi,

Onko syytä ^{tällaisen liikkeen}

^ole-

massaol,oon ia onko ^se

oikeutettu?

Ote-

vat olot ia

nurinkuriset

käsitteet io

^an-

tavat

tä,hän myöntävän vastauksen'

Käsite

naisasia

on monelle

^sivisty-

neellekin

?nie,helle,

vieläpä

naisellekin, yhä

vielä

hämärä käsite, johon ei maksa

taivaa

huomiotaan

' kiinnittää,

^Joku

kohauttaa sen

kuullessaan ylenkatseel-

lisesti

olkapäitään osoitteeksi

siitä,

että

tämä asia ei kuulu hänelle. Siitä

^hän pesee

kätensä' Toisille on se

^samaa

kuin

^punainen

vaate härälle,

^toisille

nuuten vastenmielinen, ionka

^ulottu-

vilta tahdotaan olla

mahdollisen kau-

kana. Ei ole

vieläkään hävinnyt käsit-

teestä tuo kuva, iommoiseksi n,

s,

emanssipeerattu nainen

on kuvattu:

^ly-

hyeksi leikattu tukka, rilliniekka,

^mah- dollisen pal,jon miestä muistuttava, täy-

teen

sotisopaan pukeutuneena, taiste-

lun halua täynnä

- ^miehiä

^vastaan,

osortaakseen'

heitä ia

syöstäkseen hei-

dät

pois

joka alalta, iotta ^voisi

^asettua

ilse silalle itsevaltidana

hallitsemaan,

Vieläpä perheenäiditkin

^koetetaan

saada l,uopumaan luonnolliselta alaltaan, koetetaan

vaikuttaa

heihin,

että he

al-

kavat

väheksyä asemaansa puolisona ia

äilinä ja pyrkiå

laaiempaan vaikutus- alaan kodin

piirin

ulkopuolella, Tällaista

kåsitystä on vielä

^sanfien

palion,

^jos puhe seurassa

luisuu tälle

alalle,

Tällaiset väitleet

huomataan helposti

vääriksi, jos

pidetään pyhänä

sitä

^pe- rustuslakia,

mihin

naisasia pohiautuu ^ja

ionka pitäisi olla

ohiesääntönä yleensä ihmiselämässä:

Kalkkia, mitä te

tah-

dotte, että

^ihmiset

tekisivät teille,

^teh-

käå tekin heille'

Tässä ohielmassa ym- närreltänee sanalla ihmiset seka ^naisia

että

miehiä,

ja _ios

tämä ohie

olisi

ollut ojennusnuorana yleenså ia sitä olisi ^nou-

datettu, ei.

mitään naisasiaa

olisi

^kos- kaan syntynyt ^eiikä

tarvittu, Mutta

ole- vaiset

olot

todistavat toista;

Tätä

taustaa

vastaan on

^naisasian

synty ia

olemassaol'o katsottava oikeu-

tetuksi, Näin yksinkertainen on

^se

>aate>,

ioka

synnyttää erimielisyyttä ia taistelua, lu,opi vastako'htansa, selviää ia puihdistuu, pääsee

viimein voitolla

ia maailma

on sen kautta

^{saanut uuden}

muodon,

kuten

HeSelin sanat kuuluvat.

Mutta vielä ei olla

päämäärässä, voi- tossa saakka,

vaan taistelua ia

^selviä-

mistä

vielä

iatkuu monella alalla, Mutta uskomme,

että kerran sekin

^saavute-

taan.

Päämäärä

ei

ole yhtäläisyys mies-

ten

kanssa,

vaan

oikeudellinen yhden-

vertaisuus, Sillä me

tiedäm'me,

ellä

Jumala

on

luonut naisen

ia

miehen eri-

lais;ksi, iolla on omat

tehtävänsä _ia tar'koituksensa yhteisessä

elämässä,'la luulisi, että mies mieluimmin

haluaisi

itselleen tasa-arvoisen

elämäntoverln,

kuin

olion, ioka on ,opillisesti, henkisesti, oikeudellisesti,

kyvyllisesti ia

^kaikin-

päin

ala-arvoinen,

Naisasiatyön tarkoitus on

iuuri

^nostaa

nainen tuosta alennustilastaan

^tasa- arvoiseen asemaan miehen

rinnalle

sysäämättä miestä mihinkään

siitä

ase-

-

masta, missä hän

on ia

minkä hän kat-

soo itselleen krlhluvan. Sallikoon

hän naisen saavuttaa saman aseman

ja

ol-

koon hänkin

mukana raivaamassa pois

esteitä

y'a loukkauskiviä,

mitkä

naisen

tietä vielä vaikeuttavat,

_{Saakoon nai_}

nenkin kehittää kykyjään.

Olkoon hä_

nellä _sarna tilaisuus

ia

samat ehdot kuin

miehillekin on

asetettu, noudattaa tai-

pumuksiaan ia valmistautua eri

työ_

aloille ja päästä niillä toimimaan

sa_

moilla ehdoilla, ilman nöyryyttävää >eri_

vapautusta',

ÄlkOOn

häntä

asetettako

rnihinkään

erikoisasemaan,

vaan

saa- koon ihänkin omalla työllään ifse raivata itselleen elämäntehtävän

ia

kunnioitetun sijan

kaikilla

työmailla.

Mitä

yhteisrkuntaelämään

tulee,

on nainen siinä suhteessa meidän maassa io tasa-arvoinen miehen rinnalla siten, että

hän on sekä äänioikeutettu että

vaali- kelpoinen

niin hyvin

kunnallisella kuin

valtiollisellakin alalla,

Tässä

ovat

suu_

ret oikeudet ia ^suuret

velvollisuudet

yhdistettynä, Ftteivät

naiset

näitä

mo_

lempia pysty parhaalla tavalla

täyttä- mään, iohtunee

siitä,

_{että he}

ovat

vasta

niin

vähän aiJ<aa nauttineet täyden kan_

salaisen

oikeuksia, ,Me

olemme joskus hääränneet

niinkuin

hätääntyneet lap_

set, jotka tulipalo hetättää

kesken

sikeätä unta', tunnustaa Hilda

Käki-

koski

avomielisesti, Harva nainen osoit-

taa

suuremmassa mäårässä harrasta_

vansa yleisempiä

asioita, Siitä

_fo,htuu,

että heitä niin

harvoin

valitaan

kunnal_

lisiin

luottamustoimiin

ia

^{kansan edus_}

tajan vaativaan tehtävään, Ja

harvoin noihin

valitut

vastaavat

niitä toiveita

_ia vaatimuksia,

mitä heihin

asetetaan

_

ei

edes omasta mielestäänkään,

sillä

he

tuntevat

taakaksi k,oko kunnian

ia

^trLr._

tevat

moninaisissa puuttuvansa, _Siksipä

onkin naisten kehittåminen,

_luonteen kasvattaminen, harrastusten laajentami-

nen ia

syventäminen

tärkeimpiä

tehtä_

viä nykyaikana, Siinä on

naisasialle eräs.laaja.

työmaa, Sillä vasta

sitten,

kun

naiset

voivat

antaa kunnalliselle _ia

valtiolliselle

elämälle suuremman siveel-

lisen lisän, tulee heidän

toimintansa siinä olemaan yhteiskunnalle voitoksi,

Mutta vaikka

naisedustus

vielä

onkin vähäinen,

voivat naiset nyt jo

tuntu-

vasti välillisesti

vaikuttaa

'asiain

kuun käyttämällä

äänestysoikeuttaankul- siten, ettå tämä siveellinen lisä, koeteltu kansalaiskunto

ja

asiantuntemus pääsee määrääväksi enemmistöksi, Tässä suh- teessa

on naisilla tärkeä valtti

käsis- sään, koska he

muodostavat

valitsijain enemmistön,

Mutta

ikävä

kyllä,

ei heti-

kään kaikki naiset taiua edes

tämån asian

tärkeyttä,

koskapa vaaleista pois- jääminen

on niin

yleistä naisten kesken samoinkuin

sekin, että

harkitsematta

asiaa syvemmin, autetaan

äänellään sananvaltaan

nLllä, iotka toimivat

^toi-

sin kuin

naisten siveellinen

vaisto

toi- voisi.

Tämä uudismaa naisasian peltosaralla

kaipaa vielä syväkyntöä ia

^ahkeraa

muokkausta

aika

paljon, ennenkuin sa-

toa

voidaan saada

ia

^kypsää

viliaa

kor- jaLa.

Monella muulia alalla ovat naiset

_io pitemmän työskentelyn

jälkeen

_saavuf- taneet

ioltisiakin tuloksia,

Sentään sit- keä vastustus on vaatinut vakavaa pon-

nistelua,

ennenkuin

nainen

esim. opin-

uralla

sai väylån vapaaksi kehittåä

ky-

kyjänsä saman arvoisena miehisen tove-

rinsa rinnalla,

ennenkuin

Alma

materin

ovet avautuivat, Sisua ja

sitkeyttä

kysyttiin nliltä,

iot)ka ensimäisinä mei- dän maassamme painoi*at päähänsä val-

koisen lakin ,kultaisine lyyrineen,

_ia yhä enemmän

niiltä, iotka

sitä latua jat-

koivat uranuurtajina aina

yliopiston

opettaiatuoliin saakka, Vieläkään

ei

väylä ole vallan

selvä loppupäästä, hu-

ten

prolessori

Alma

Söderhielmin vå-

lillinen kankoitus kotimaasta

todistaa,

Käytännöllisillä aloilla on

^naiselle

avautunut työmaa toisensa iälkeen, mi-

kä

monen

yrityksen ia ^vaivan

^kautta,

mikä

ihan

kuin

itsestään

ia

luonnostaan lankeavana-

ia

^naiselle

^sopivana,

^Jos-

kus

on vanhentunut lainsäädäntö tehnyt

tiukkoja

esteitä,

"kun laki on

^niinkuin

se

luetaann,

Esim,

kun

laissa puhutaan nnuorukaisistau,

ei sitä

laintulkitsiian nrielestä

voida sovittaa

naissukupuolta olevaan nuoreen _i',

n.

".

Tästä ^johtuu, että

eritr<oisesti åaisia

tavalla tai

loisella koskeva lainsäädäntö on usein

ollut harkinnan ia

^muutosten

a.laisena, Jos vähänkin syventyy

^tar- kastamaan vanhoia valtiopäiväselostuk-

sia tai

pöytäkirjoia, huomaa

aina'

että

kaksi

mielipidettä

on iyrkästi

^vastak-

kain, ^Toinen

^ahdas

ja

ennakkoluuloi-

hin piintynyt, ioka

^haluaa

raioiltaa nai'

sen liikkuma-alan

ia

^pelkää

mitä

pahoia seurauksia tahansa, jos

tätä

alaa

ia

^nai- sen oikeuksia laafennetaan,

Toiselta puolen tapaa ilokseen toisen, humaanisen, valistuneen

ia

aikakauden- tuntoisen ajatussuunnan,

iota ovat

^aiko- jen varrella lämpimästi esiintuoneet mo-

net kunnioitetut ,rniehernme,

esim, Snellman, Topelius, Cy$naeus

ia

^monet

muut, ja jonka voi pukea esim,

^seur, lauseeseen,

millä

iumaluusopin

toht'

A,

F, Granlelt

¹⁸⁶³ v. valtiopäivillä pappis- säädyssä

lopetti pithän

puolustuspu- heensa naisen oikeudellisen aseman pa-

rantamiseksi:'Antakaa

Suomen naiselle laaiemmat

tiedot kaikissa

hyödyllisissä aineissa, antakaa häneltre omintakeisen aseman varmulls ia ^hän tulee pian osoit- tamaan,

että hän on

tämän luottamuk- sen arvoinen,',

Monessa suhteessa onkin lainsäädäntö

naisen

aseman parantarmiseksi seuran-

nut

aikaansa, mutta vielä on aloia, ioissa

on Älkeilä

epäkohtia

ia

^{iotka koitetaan}

'retää

päiväiäriestykseen

ia ^taas

^aika-

nansa

saattaa

pois

päiväiäriestyksestä,

Mutta

tämä on vain mitalin toinen puoli, Toinen

puoli

on se, että naiset itse puo-

lestaan

osoittavat olevansa aikansa ta- salla, ymmårtävänsä arvostaa sitä työtå'

mitä

heidän hyväkseen monet uranuur- taianaisemrne

ovat

^tehneet

ia ^vielä

^Ie-

kevät,

valmistakseen

heille

mahdollisen tasaisen, kompastuskivistä

vapaan

tien

laivallaa elämän läpi

täysivaltaisina

kansalaisina, Noudattakoon

itsekukin

kohdastaan

niitä

periaatteita

ia

^suunta- viivoja, mitä naisasian a!äiat ovat

viitot-

laneet, Valmistutkoot mahdollisen perin-

pohjin

valitsemaansa elämän'tehtävää täyttämään,

olkoon ala mikä

^tahansa:

käytännöllinen, opin tie, virka-ura

^tai

:asema, mihin kuitenkin

kaikitenkin useimmat naiset ioutuvat' nim, ^perheen- emännän, puolison

ia äidin

palion vaati-

va ia

edesvastuullinen,

mutta

samalla kunniakas elämäntehtävä,

P,oistuikoon

se

harhausko,

että

nais-

asiatyö

tailrtoo

hajoittaa kodit ia

^velää

vaimon pois kodin työstä ia

^piiristä,

Päinvastoin, se tahtoo,

että

nainen vaL, mistuisi perinpohiin pystyväksi suoritta- maan

kaiken

sen,

mitä

tämä asema hä-

nen

eteensä asettaa,

Alexandra Gripenbergin työ, ollessaan parikymmentä

vuotta

Suomen naisyhdis- ty'ksen iohdossa, todistaa

tämän'

^Luke- mattomia esitel,rniä,

kirjoituksia,

kiriasia hän iulkaisi,

toimitti Koti- ia

^Yhteiskun- ta-lehteä, pani toimeen kursseia monelta kotitalouden alaLti

ia koifti ^kaikella

^ta-

valla tehdä naisille

tämän asian tär- keäksi, samalla painostaen sitä, että laa- jemrnat oikeudet ia velvollisuudet vaati-

vat naisilta entistä

enemmän sekä

tie- toia

ellä

kykyiä,

tahtoa

fa

^tarmoa,

^yrit- teliäisyyttä ja sitkeyttä.

Omaako nyky- aian nainen l<aikkea

lätä?

Katsellessa

sitä kevyttä

,perhos-elämää,

mitä niin

moni nykyaian nainen elää, tuntuu siltä, etteivät hetikään

kaikki

naiset ole vielä

valveutuneita käsittämään

^asemaansa täysi-ikäisinä kansalaisina, vaan

ovat

he

loisen

asemassa

tai

köynnöksen, ioka

tarvitsee tukevan riu'un, mihin

kietou-

tua lai nojata pysyäkseen

pystyssä, Päämäärää

ei ole siis

vieläkään saavu-

tettu, vaan yhä tarvitaan

naisasiatyötä

-

tässäkin merkityksessä

Hanno Kiuinen,

-8*

tällä ^hetkellä

^?

Mikä on naisasiaharrastuksen tärkein ^pyrkimys

Olemme kääntyneet naisten

päivillä puhu'iina

ia

esitelmöitsiiöinä vierailevien naisten pu,oleen,

pyytäen heitä

vastaa- nraan ylläolevaan kysymylcseen, Seuraa- vassa julkaiseln(ne saamamme vastauk- set,

"Yksi

naisasian tärrkeimpiä harras-

tuksia on ollut

auttaa naista kykene-

väksi kunnolla täyttäå

tehtiiivänsä ko- dissa,"

Tohtorinna Katri Virhhunen

vastaa kysymykseemrne seuraavasti :

Enhån ,ole

milloinkaan

ollut

^rnikään naisasiaintyöntekijä,

rnutta tietysti

on työ, j,ola tehdään naisten hyväksi, jo'kai-

selle

aikaansaseuraavalle naiselle lähei-

nen. Olen aina

käsittänyt,

että

nais- asiain tärkeirnpiä ,harr.astuil<'sia

on

^ollut

auttaa naista kykeneväksi

kunnolla täyttämäån tehtävänsä,kodissa, Kotita- trouden kaikinpuolinen kolrottarninen ja

naisen

tekemirren pystyväksi

siinä

toi- mimaan

nykyaian

vaatirnusten mukaan, on tietääkseni

yksi

naisasiain tärlkeimpiä

harrastuksia, Sen perustuksella,

mitä

täällä olen nähnyt ja

kokenut,

on

^se mielestäni

tällä hetkellä tärkein pyrki-

rnys

tääIlä

Etelä-Pohlanmaallakin.

Tää11ä

joutuu nuori tyttö jo heti,

kun

hän

vä,hänkin

pystyl

ensin pairneneen,

siiten

ul,kotöihin,

pellolle ja

hevosai'o,on-

kin,

Karianhoitoon'ja ruuanlaitt'oon hän nryösl<in ottaa osaa, rnutta ruuanlaitto on usein

mitä alkeellisinta ia

vajavaisinta

sekä

vaihtelevaisuuteen

että

valmistuk- seen

nähden,

Tärnä alkeelli,suus iohtuu osa[<si taitamattomuudesta, osaksi siitä,

ettei

takas,sa vo,i vaknistaa ^,rnuuta kuin

rajoilettaja ruokalaieia, ia

^suureksi

osaksi aianpuutteesta,

Tää,11ä, _iossa keu,hkotauti

on niin

pelottavan suures,sa

määrässä

levinnyt ia

vatsakatarria on ih

nisillä

pa,lion

-

^niinkuin yleensä Suo- messa

-

ymmärtää iokainen,

mitä

va- hinkoa

siitä

on,

Joulun jälkeen on hiukan aikaa tehdä

käsitöitä, tavallisesti kehrätään

silloin

lankaa ja

tehdään

kan$asta, Sitä

saa

tyttökin ,opetella, Kun

hän menee nai- nrisiio

ja

lränestä

lulee

emän|än ovat hå-

nellä samat työt

,hoidettavina, _vaikka

hän

tosin

ei

enää

niin

suuressa määri.n

ota

osaa

peltotöihin.

Sen

siiaan

tulee

lastenhoito, Niin lujalla ovat

ernännät,

että olen

tavannut sellaisia,

iotka

^eivät rvuosikausiin

ole

e&rtineet syödä istual- taan

tai

syödä yhtärnittaa

koko

atetiaa,

vaan ovat

s,aaneet keskeyttäå ateriansa monet

kerrat.

Myönnän,

että

viirneksi-

mainittu

hätäile,minen ,on voinut

tulla

^jo

hermostuneeksi

tavaksikin, mutta kyllä

emännän

hartioille todellakin

sälytetään

liian

suuri työtaakka,

On aivan luonnollista, että

e,mäntä

vähitellen siten

on

kasvanut 'pois varsi- naisista perheenäidin tehtävistä

tai

aina-

kin

oppinut hänrkin pitämään

niitä

tois-

arvoisina

ta'lonemännän

tehtävien rin-

nalla,

Sukfi<aa osannevat

vielä

useim-

mat

kutoa, mutta harirra _'o'saa tehdä su-

kan

hyvänmalliseksi; parsiminen

on

_io-

tain

kursirnista; p'aikkaarnista pidetään osaksi kannattarnattomana

tahi

suorite- taan se aivan

kelvottomasti.

Olenpa ta-

vannut

täysikasvuisen

tytön, joka

ei osannut edes ratkoa

poikki

sukanvartta,

-

^{miten hän}

^ja

monet hänen kaltaisensa osaisirvat

sitten

omassa il<odissaan y11ä-

pitää vaatteita, puhuinattakaan

siitä,

että hän pystyisi

uusia. om-pe.lemaan.

Pientenlasten

hoito on vielä

suurelta

osalta aivan

alfl<uperäisetrlä kannalla,

Monilla äideillä on palion

selve,mpänä nykyaian vaatimukset vasikkain

ja

por- saiden hoitoon nähden,

&uin

omien las- tensa hlwinvoinnin ehdot,

Eikö

todellakin tässä

ole

pali,o,n vaa-

liva ia

tärkeä tehtävä

niille, jotka

teke-

vä| työtä

naisten

ia

^sarnalla

^kodin

^ja

koko

yhteiskunnan hyvärksi?

On tietysti pal,jontkin

ilahduttavia p,oitrckeuksia.

Täällä

näkee

palion

tal,oia,

__

j.oissa emännät

käsittävät

kotitalpuden

merkityksen la ^{hoilavat kaikki}

^tefrtä-

vånsä

mallikelp,o,isesti,

Niissä

taloissa ymmärt?ivät rniehetkin antaa arvoa näille

tehtäville ja pyrkivät

tal,ossa ifujestä- mään emännänkin puolen nrukavaksi _ia ajanrnurkaiseksi, ettei hänen tarvitse tur-

haan voimiaan

^lkulut{aa

ja

raataa

yll'

voimiensa, Luulenkin,

että

tässä asiassa aletaan vau,hdilla päästä

hyviin

tuloksiin

vasta sitten, kun

saadaan rniehet huo- maamaan, että heidän etunsa

vaatii,

että naiset saavat enemmän

oppia ia

^efuem-

män aikaa

su,orittaakseen kunnollisesti hänelle lähinnä

kuuluvia

tehtäviä.

))--- tärkein tehtävä

nykyhet-

kellä on

mielestäni kasvattaa naisia ymmärtåi.rnään asemaansa

-- ^-')>

Maisteri Armi

Hollsten-Kollia ^rvastaa:

Na,isasia

on ihmisyyden

asia,

oli

io

liirkkeen,alkuaikoina sen

tunnuslause,

Nyt, kun

^rniesten

taistelu

oikeuksiensa saavuttarniserksi on ,suurin

piirtein

suori-

tettu loppuun,

astuu tärnä

totuus

ensi- .arvoisena esille,

Naisasiain,harrastai

ien

tärl<ein te,htävä

.nykyhetkellä on mieleståni

il<asvattaa

naisia

ymurärtänään asemansa, suuret mahd,ollisuutensa

ia

^ri'kkaat velvollisuu- tensa yhteiskunnassa, i,oka kipeästi tar- vifsee heidän parhaimpia naisen o'minai- suuksiaan

ia

åii.dinsydäntiiän,

Päämäärät ovalistunut ihminen, ion-

ka

toirnintavapautta, ketritystä

ia

^per-

soonaa ei minkäänlaisilla sukupuolesta

iohtuvilla lakipyrkälillä

raioilela."

Maisteri Hilja

Riipinen vastaa kierto- kyselyymme:

Arv.

kysymy,ksenne ansaitseisi laaiem- man vastaulksen, Kun

ei

siihen ,o'le

tilai-

suutta, pyydän lyhyesti sanoa seura'avaat Naisasian päänäärä on yhä sama kuin sil'loin

kun

aate ensi kerran selr"åsti lau-

suttiin julki, nimittäin: valistunut

ihmi-

nen,'jonka

toimintavapautta, kehitystä

ja

persoonaa

ei

minkäänlaisilla suku-

puolesta l,ohtuvilla lakipykalillä

raioi- teta,

Tiihän

päämåärään pyritään kohotta- maltra naisen kehitystasoa ja hankkirnalla

hänelle täydet

kansalaisoikeudet, Oi- keustaistelussa ollaan meillä eräissä suh- teiss,a j,o piternrnällä

kuin

nruussa nais- asiatyössä.

Mutta suuri

epälkohta, etten sanoisi ,iräpeä, ,on yhäti siinä, että nainen avioliiiossa ollessansa 'on

vielä nyt iki- vanhan

avioliittolain

. mukaan

^rniehen

edusmiehyyden alainen

ia

^{rnonessa suh-}

teessa ala-arvoisessa asemassa, Kun kat- santokanta fa itse elärnä on periaatteessa hylkäärnässä tuon kannan,

on

avioliitlo"

lain uudistus

nykyhetken välttärnätön

tehtävä.

Kotielämän uudistaminen se,kä

ulko'naisesti että sisällisesti (,kotital, har- rastus y,m,)

on

vilkkaan, lämpimän har- rastuksen a,laisena,

Mutta kai'ktkein

tärkeintä

ja

aatteen menestymisen ensimäinen ehto ,on naisen valveutuminen, voimaperäinen monilla

eri

tahoilla

ja

_'atroilla Letftävä herätystyö, Sillä vasta

silloin kun

naiset valveutuvat näkernään

ia

yrnmärtämään suuren teh- tåvänsä perheen, kunnan, yhteiskunnan fa.

valtion

iäseninä, vasta ^siltro,in he pys-

tyvät

uudistamaan

kodin ja

antamaan

kansan

^,elärnään

sen

sivee,llisen lisän,

jota

tässä maassa

nytkin niin

kipeästi tarvittaisiin.

Pätevyyden

ja kelpoisuuden

eikä sukupuolen

täytyy olla

määtäi;wän.ä

tekijänä

nimittämis-

ia

ylenemiskysy- myksissä.

Insinööri Jenny

Marhelin-Suensson antaa seur.aavan vastauksenr

Ystävällisen kehoituksenne

iohdosta lausua mielipiteeni naisasiaharrastuksen pääasiallisimrnista pyrkirn-vksistä nyky- hetkellä, saan esittää seuraavaa:

Nais,asiaa harrastavien yhilistysten _ia

järiestö'ien ehkä tärkeimpiä

tehtäviä nykyään ,on antaa nuoril,le

naisille

sitä

tukea, jonka

tarpeessa rhe

ovat

valrnis- tautuessaan

niitä

tiet'o'puolisia

tai

käy-

tännöllisiä

ammatteria

ia ^toimia

^varten,

joihin

he taipumustensa

ia

harrastusten- sa mukaisesti tulevat antautumaan, Tätä tarkoitusta

varten

tarvitaan ,sekä rahal-

lista

a.,r*ustusta että rnyö skin neuvontatoi-

- 10-

mintaa, johtaakseen nuoria

sopiville

aloille,

tasoittaakseen

heille tietä

varsi- naisena valmistusaikana, Mutta sitäpaitsi on ryhdyttävä toirnenpiteisiin,

iotta

^uusia

uria ja

ansiomahdollisuuksia avautuisi

naisille, niin että

jokaisella ,olisi

tilai-

suus seurata omia taipumuksiaan

ia

^an-

tautua sille elinuralle, joka voi

hänelle

tariola

mahdollisirnman

suurta

tyydy- tystä ia'jossa ^hän toiminnallaan

voi

^saa-

vuttaa

parhaimm,at tulokset,

Naisasiaa

harrastavien toinen

tärkeä

tehtävä on

kats,oa,

että naisilla

_{'on eri}

aloilla

tarpeelliset ylenemismahdollisuu- det sekä että pätevyys

ia

kelp,o'isuus eikä sukupuoli saa

olla

määräävänä tekiiänä nimittämis-, ylenernis-

ia

palkkauskysy-

myksissä.

Nais

järiestöien ,on

myöskin tarklkaan valvottava, että naisten, larkien

ia

^asetusten

^kautta io,saavutettuia

^oi- keuksia

ei

kåytännö'ssä voida

kiertää

_ia

tehdä

mitättörmiksi,

Vielä

suurempaa huomiota

on kiinnitettävä

lainsäädäntö-

työhön, mikäli s€,

yllärnainitussa tai

muissa kohdin,

kosLee naisten asemaa maassam{ne,

Näiden

p,eriaatteiden käytännössä to- teuttaminen edellyttää ^ennen ikaikkea että naisasiaa harrastavat yhdistykset

iajär-

lestöt aikaansaavat sen, että huorn,attava määrä naisedustaiia valitaan eduskuntaan,

sillä

ainoasta,an siten voivat naiset saada tarpeellista vaikutusvaltaa

heitä niin

1ä- heisesti ko,s'keviin kysyrnyksiin.

uKeskeisin

paraikaa

päiväjärf estyk'

sessä olevista

uudistuspyrkimyksistå

on mie'lestäni

avioliittolainsädännön uudistaminen,',

Kansanedustaia

Manili ^Hannula kir'

joittaa:

Kysymyksenne

sattui hetkellä,

folloin eduskuntatyössä

on iouduttu

istuntokau-

den

^pahimpaan

loppukiireeseen.

Vas- t:ran sentähden

vain

muutamalla sanalla

ia ^ilman

pidempää johdantoa.

Naiset ja naisten yhtymät

eivät yleensä

aja

takaa

valtaa, he

tahtovat .zain vaikutusvaltaa,

ia ^täläkin

^sentäh-

den, että yleinen

oikeustaiunta ,herkis'

tyisi ja

yhteiskunnasta saataisiin ^po'is-

tetuksi turhat la

tarpeettomat elämän

epäkohdat, Kun useirnmat

yhteiskun- nalliset epäoikeudenmukaisuudet kohdis-

tuvat

raskaimmin

naisiin ia ^lapsiin,

^on

luonnollista, että

valrv'eutuneet naiset kohdistavat iharrastuksensa j,a vaikutus- valtansa

niihin

pyrkirnyksiin,

jotka

täh-

täävät naisten ia ^lasten

elämänoloien parantarniseksi.

Niiden

neljän vuosikymmenen aikana,

iolloin ^meiliä on io,iminut

järiestynyt naisasialiike,

onkin

saavutettu tavatto- man arvokkaita

tuloksia,

Nainen saa jo

meilläkin kehittää kykyjänsä ie

^lahjo-

iansa

kaikilla tiedon ia kulttuurin

tar-

joamilla keinoilla, häneliä on

oikeus

harioittaa mitä tahansa luvallista

ia kunniatrlista a'rnmattia

ia ^hän

,on täysi-

valtainen

jäsen valtiossa

ia

yhteiskuir- nas,sa, Samoin yhteiskunnan käsitys lap- sesta

on

saatu syventymään

ja

_ial'o,stu-

rnaan ,siinä määrin, että

nyt jo

myönne- tään yhdeksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä

pitää

ftruoha

siitä, että

^joka-

ainoa Suomen lapsi saa sellaista huoltoa,

että

hänestä rvoi

kehittyä terve ja

työ- kykyinen kansansa _iäsen,

Näistä

saavutuksista

huolimatta

^on kuitenkin vielä rnonia täril<,eitä uudistuk-

sia

suoritettavana ennenkuin yhteiskun- nallinen oikeus täysin tasapuolisesti koh-

distuu naisiin niinkuin

miehiinkin.

Keskeisin paraikaa

päiväiärjestyk- sessä,olevista udistuspyrkirnyksistä on mielestäni avioliittolainsäädännön uudis-

taminen. Vaimona kodissa, siis

^siinä

elämäntehtävässä, iossa naisl.ransalainen

stlorittaa'haikkien

u,hrautuvinta elämän- osaa, ,on nainen

vielä

itsenäistä kansa- laisarvoa

vailla.

Voirnassa

oleva

avio-

liittolakirnme on

edelleen siinä muodos- sa, kuin se

kirjo'itettiin

1734 vuoden laki-

kiriaan,

Sen aifl<aisen oikeusftäsityksen mukaan antaa se miehelle yksino'maisesti

hallinta- ja toirninta,,vallan

perheen asioissa

ia

jättää vaimon kaikkea mää- räämisvaitaa

vaille, Miehen

oikeudel-

lista yksinvaltaa

ni'mitetään edusmies-

oikeudeksi, Siihen kuuluu, että

avio- mies yksin hallitsee perheen omaisuutta, hän

vain on

oikeutettu tehemään sitou- muksia

ia

sopimuksia; myös lasten kas-

t

vatuksesta ja oikeudellisista eduista.pää- tettäessä tuntee

laiki

ainoasta,an ^.miehen

iaillisena

määrääjänä, samoin

kuin

pu,o-

lisoita

koskevissa y&rteisissä henkilökoh- taisissa asioissakin,

Ettei

iällainen

laki ole

enää nykyisen oikeuskehityksen mukainen, osoittaa par- haiien

kai

se, että ^.on jotenkin _harvinai-

sia ne

perheet,

joissa elettäisiin

täysin lain

mukaan.

Mies on luopunut suuresta osasta

lain

antamia valtuuksia, varsinkin

mikäli ratkaisut

koskevat perheen si-

säistä

^elä.mää, Ul'ospäin vaikuttavista,

kotia

koskeryista asiain ratkaisuista ei hän

ole

voinut vetäytyä,

jos olisi

tahto- rrutkin, koska aviovaim.oa ei niissä asiois- sa. tunnusteta täysi-ikäiseksi, päätö,s-,ei- kä'hallintavaltaiseksi.

Kun

elämä

ja

käy'täntö

ja

yleinen oi- keustajunta on täten kasvanut

ohi ja yli

lain, on

ilmeistä

että laki on

uudistet- tava, koslka se muuten rnenettää kaiken

merkityksensä ja avio'liit'olle

ohiee,ksi kelpaavan luonteensa, Avi,oliittolainsää- däntöön ^,on sisällytettävä miehen

ja

nai-

sen oikeudellinen

yhdenvertaisuusperi- aate,

niinkuin se on io ^trillut

^sisällyte-

iyksi kaikkeen

muuhunkin uudempaan lainsäädäntöörnme,

Tämän suuntaiset asian

valmistelut ovatkin

jo

olleet p,itkän aikaa käynnissä, Syksyllä saataneen

siitä

hallituksen esi-

tys

eduskuntaan, Asian oil<eudenrnukai-

nen ralkaisu tulisi

suuresti lujittarnaan

ia

lisää'mään kotien vastuuntuntoa sa- m,oin

kuin niiden

taloudellista _tunrralli- suutta,

Toinen parhaillaan meneillä oleva asia naisen asernan parantamiseksi on naisen

julistaminen

kelp'oiseksi

mihin

tahansa valtion

virkaan ja

toirneen,

Meillä ,suorittavat naiset io ^varsin ylei-

sesti niitä tutkintoja, joihin

perustuu

kelpoisuus valtion virkoihin,

mutta tä-

hän asti on

nainen

voitu

nimittäå vain harvoihin valti,cn tehtäviin,

ia

^muutamat

virka-alat

ovat olleet häneltä kokonaan

sulietut.

Oikeudenmu,kaisuus sarnoin

kuin

'valtion etu kuitenkin vaatinee, että

kaikki virat ja toimet

täytetään vapaan

kilpailun

pohialla ia ^.ovat kaikkien niihin valmistautuneiden päteväin henl<ilöiden

haettavana,

Vain

täten päåsee yhteis-

kunta käsiksi

parhaimpaan kulloinkin s,aatavissa olevaan työvöirnaan,

Tähän tähtäåvä lakiehdotus

onkin

_fo

jäletty

eduskunnalle

ja tullee

siellä syysistuntokaudella

käsiteltäväksi.

Jos se ,saadaan

läpi,

tulee se avaarnaan laa-

ioia ja

arvohkaita

toimialoja

naisille serkä varaaffIaan yhteisfl<unnalle tilaisuu- den suurempaan rrralintarna'hdollisuuteen,

Kun

nämä kaksi

nyt

paraillaan päivä- jåriestyksessä olevaa asiaa saadaan pää- tökseen,

tulee niiden iäljestå laaiakat-

toinen lastensuoielulali, joka määrittelee

yhteiskunnan velvollisuudet lapsiin

ia varhaisnuorisoon. Edelleen on valmisteil-

la rnuutokset niihin

rikoslain kohtiin, joissa määritellään rangaistukset siveel- lisyysrikoksista

lapsia ja nuoria

tyttöiä kohtaan.

Eikä tämänkään jälkeen naisten ohjel- masta

asiat lopu. Kun

pahimrnal epä- oilkeuderunukaisuudet

on

saatu tasoite- tuksi, iää naisille tehtäväksi pitää huolta

ettei

kehityksen kiivaassa kilvoittelussa un'hoiteta sellaista, mikä ^,on elämän viih-

tyisyyden ia

nuoren vapautemme par- haana

takeena,

Naisten ^,o,n 'lakkaarnatta työskenneltävä

kodin

kunnon

ia

^siveel-

listen

elärnän arwoien puolesta, Naisjäriestöien työ,oihiel,maan tuleekin

sentähden varsinaisen

oikeustaistelun ohell.a aina ,kuulumaan myös naisten he- rättfuninen'ia kasvattaminen valistuneik-

si,

harkitsevifl<si per,soonallisuuksiksi,

iotka

sekä kodissa että yhteiskunnassa

taidolla,ja

uhrautuvaisuudella asettavat

voimansa ia

kykynsä ihanieellisen elä- män päämäärien palvelukseen,

Maan lait ia

^asetukset

^on

^muutet-

tava

tasa-arvoisuusperiaatetta vastaa- viksi.

Johtaiatar Lucina Hagman

vastaa kiertolkyselyyrnme seuraavasti :

Naisasiaharrastu'ksen tärkeimpänä pyr- kimyksenä

pidän, toiselta

puolen ulos- päin suunnatun, iär,kkymättömän toimin- nan maan

lakien ia

^{asetusten muuttarni-} se{<si tasa-anvoisuusperia.atetta vastaa-

vaksi ja toiselta puolelta

sisäänpiiin

suunnatun

herätystyön naisten keskuu-

dessa samaten

kuin

^yleisen n-ielipiteen-

kin käännyttämistä naisen

^oikeudelle

suopeampaan suuntaan,

Kysytään ^ehkä mitä varten naisten nyt

enäå 'tarvitsee

ponnistaa voimiaan eri- näisten

lakien ia

asetusten koriaarnisek-

si kun ^kerta

^{nykyinen Suomessa}

^voi' -u.*u

ol"rru perustuslaki selvästi 'såiätää'

että kaikessa'tulee noudåttaa tasa-arvo'i- suusperiaatetta mies-

ia

naiskansalaisiin nähden? Lankeaahan'silloin ltronnostaan

ettå kaikki

laeissa tavattavat

tätä

tasa- arvoisuusperiaatetta troukkaavat

ia

^nais-

kansalaisån oikeutta p'olkevat ^määräyk- set putoavat it'sestään

pois?

^{Eikö maan} perristuslaki 'ole yläpuolella

rnuita

ylei-

"ia

^lut

"|u 'ia

eikö viimemainittuien ^tule

noudattaa

perustuslakia,

eikä

päinvas- troln?

Niin luulisi. Mutta niin ei ^ole

^todel-

lisuudessa, ei

ainakaan rneidän ^maas-

satffne,

^Af

attelen esimerkiksi

^naima-

kaafta ia ^niitä

monia tärnän

lain

kanssa sopusoinnussa olevia

lakeia ia

^määtäyk'

siä,

_lotrku

ovat

^sen

uskollisia

^aseenkan-

tafia,

Jos

käytte

lukemaan näilä ^lake'ia'

niin

^olette hä'mmästyvä

niiden

aitopuo- lueellista sisällystä rniehen eduksi, rnutta vairnon vahingoksi, Näi<len

lakien

lähtö-

kohtana ia ^samalla

keskipisteenä on miehen edus,miehi'syys, ioka kaikista kau-

niista ^puheiita huolimatta

tekee vai- m'osta holhouksenala'isen olennon' Tärnä

laki on

perustuslain sisällyksen ^ruma

irvikuva, iota

^Suomen

^kansa

^edelleen pitää voimassa, On siis selvää, että avio' liittolalkisäädännön uudistarninen ^tasa- arvoisuusperiaatetta vastaarvaksi laiksi

on ia on

oleva naisasiaharrastuksen oh- ielman ydinkohta. ^Se on tosin kova ^päh- kinä, mutta me ta ^rdom'rne sen puhkaista,

ja me

puilrkaisernme ,sen,

Aia,ttelen kysyrnystä naisen ^pääsemi- sestä valtio,n

virkoihin la

muihin yleisiin

toimiin, Perustuslain mukaan

^hänellä

tulisi olla

sama oikeus

kuin

rniehelläkin

tulla

nimitetyks'i näihin virrkoihin

'ia

^t'oi-

miin,

mutta

siitä

,hu'oli,rnatta rnaan &ralli-

tus

on valmistanut

ia

eduskunnalle iä1,-

tänyt

lakiehdotuksen, i'oka

ei

ainoastaan edelleen pidätä naiselta

mitä

tärkeimpiä

virka-aloia, vaan

^vieläpä nimenornaan

jättää

naisen virkaanniriiittämisen ^useis'

sa

tapauksissa niirnittävän viranoraaisen mielirv,altaan, menettelytapa,

iota

^muu-

ten

^tahdotaan

^karttaa

^{kaikessa oikeu-}

denja,o,ssa, Tärnä lakiehilotus on ^mieles-

täni

huon'ompi

kuin mitä

tähän

asti

on

ollut

sääntönä

ia

^tuleen

^ios

^{s'iitä syntyy}

laki, enemmän hu,onontamaan kuin paran- ta.maan

naisen

asemaa. On senvuoksi selvää,' ettå tämän kaksipäisen lakiehdo- tuksen muuttaminen oifl<,eudenrnukaisem- maksi kuuluu

niihin

tarkoitu,speriiin,'ioita

iuuri

elettävä'rnme aiantkohta

on

asetta-

nut

naisasianharrastuksen tähtäimeen'

Ja

tässä täh{äiqnessä on

vaikka

kuinka monta

muuta

ul<ro'naista

kahletta,

iolla yhteiskunta sitoo nai'sen

kädet fa

'ialat,

mutta ioita ^en

lyhyessä haastattelussa elidi mainita' Eräästä en kuitenkaan tah-

do vaiela, ia

iota kaiken oikeuden ^ja luonnollisuuden nimessä

pidän

erityisen rasfi<aana ka,trleena' Se

on

se,

iolla

^kris-

tillinen kirldko sitoo

naisen ala-awoi' seen asemaan.

Lukiia

tietää, että nainen

yhä

vielä, saatuaan tosin viirne aikoina luvan suorittaa i'oitakin vähäarvoisempia

toimia

seurakunnassa'

on vailla

^pappis- oikeutta ,ia ,oikeutta ottaa 'osaa

kirkollis-

ko,kourkseen' Tämänkin puolueellisuuden poi,stamiseen

naisliike

hartaasti pyrkii,

niin

eilen

kuin

tänäänkin,

Emme pyydä etuia, ainoastaan 'oi[<eut-

ta,

alkeelli'sinta oik'eutta,

Jokainen valveutunut

^{nainen tietää,}

että

harrastuksomrne suuntaarninen si- säänpäin, sywälle utrottuvaan lähetystyö- hön,

on ^yhtä

^tärkeä

kuin

työmme sovit- taminen ulkonaisiin parannuksiin' ^Emme

suinkaan ala-arvioi

^{yleisen heräämisen} suurta merkitystå' Tiedämrne, että kansa

on

ka,svatettava käsittärnään pyrkimyk- siämme, Tiedämrne, että ensin on voitet-

tava

sydärnet 'ia

'sielut.

_Missä sydåirnet ovat lärnanenneet

ia

^sielut ova{ valaistut,

siellä muuttuvat ihrnisten

suhteet oi- keam,miksi,

ia kun

^{suhteet ovat muuttu-}

neet rarkikauden ihanteen mukaan, sill'oin

ei

enää

ole

vaikea kansakunnan laeista

poistaa

vääryyksiä

ja

aitrreetiomia etu- olkeu'ksia.

Että

Suomen valrveutuneet naiset kä-

sittävät

tämän sisäisen lähetystyön {är-

keyden

ja

suuriarvoisuuden,

sitä

iädis- tavat muun ohessa rn'onet ohielmarikkaåt

naisteripäivät,

valistusviiklot, luen{osar-

iat ^ja

kokoukset,

'ioita

naiset

viime

ai-

koina yhä

tiheämrnin 'ovat ^panneet

toi- meen, Tällaisena

iodistuks'ena terveh' dimme rnyöskin eilen alkaneita

ja

tänään

alkavia

Vaasan päiviä, ioivottaen niille

ia

^niiden toi'meenpanijoille ^onu-ea

ia

^me-

nestystä,

Kansanedusta'ia

Hedui!

Gebhard vas-

taa

kiertdkyselyyrnme seuraavasti:

Käsitykseni rnukaan nykyinen naisliike menee väärään suuntaan

siinä, että

^se

panee

pääpainon viimerstenkin naisilta

vielä suliettuien

työalo,ien voittamiseen (tuom,arinvirat,

papiksi

pääsy

y. m,

s)' Naisasialiitkkeen

pitäisi tästä

lähtien omistaa

suurin

huomionsa

niin

^sanoak- seni

sisäänpäin.

Meidän

tärkein

^pyrki-

myksernm,e pitäisi nirnittäin nykyään olla se,

että

koettaisirnme koihbttaa ^itsernme

sekä

irhmisinä,

että työntekiiöinä niillä

aloill'a,

ioille kohtalo on

rneidät asetta- nut.

Tässä

tarkoituksessa meidän

^pitäisi

ensi'ksilcin

py/kiä

kehittärnään itsenäistä aiattelua, suurempaa arvo,stelukykyä, si-

veellistä

ryhtiä,

tahdon

luiuutta,

eteen- päinpyrlkimisen halua

ia

yhteenkuul'uvai- suuden tuntoa' Toiseksi tawitsemme pa- rempaa a,mmattipätevyyltä

ia

^suurempaa

antautumista työllernme,

iotta

^{emme ku-}

ten nyt niin

surullisen usein

iäisi

^työn- tekiföinä ala-arvoiseen asemaan, Ennen'

kuin

pystyrnme nosta'maan

ia

^kehittä-

mään itseä,mme näi'ssä suhteissa, ^emme rnyöskään

voi vaatia

suurempaa arvon- antoa miesten

puolelta

työllernme, em- mekä ,odota, että toinen työala

tai

^luot- tamustoirni toisen perästä

ilman

muuta meille tarjotaan,

Tåimä

on

monen mielestä outoa, vaa-

rallista,

pelottavaa, epäoikeutettua ^pu- hetta,

ja sitä tullaan

luultavasti kovasti m,oittimaadkin,

mutta olen tullut

^yhä

enernmän vakuutetuksi siitä, että ^naisten

täytyy

oppia va,atimaan pal'ioa ^enemmän

itseltään ia

nai,sasialiiktr<eenkin

siis

tä- mänrnukaisesti ruveta iohtamaan naisten pyrkimyksiä tähän suuntaan. En ^pelkäå

olla

ensimäisiä,

iot[<ä tämän

^lausuvat iulki.

Valitan, etten nyt ole

tilaisuudessa laa jern,rnin

ottaa ^kysymystä

^käsiteltä-

rväil<seni

ia ^ellä

^rninun ,on raioittuminen näihin viittau <rsiin,

Nykyajan naisen ^tunnus.

Leipää

ia

sirkushuveja

oli

keisarival-

lan

Rooman ioutilaan alhaison vaalilau- se,

- ^Mikä on meidän

aikalaistemme tunnus,

pääpyrkimys? Onko liian

roh-

keata, liiaksi

uskallettua rinnastaa ny-

kyaikaa

roomalaiseen keisarivallan ai-

kaa?

^Voimmeko.

^näytää toteen,

että nykyaian vaalilauseena on leipää

ia

^sir- kushuveia,

eltä _iuuri

nämä sanat sisäl-

tävät

elämämme pääpyrkimyksen, ku- vastavat nykyaian

haluia ia

^pyyteitä'

Katsokaamme

mitä elämä itse

^meille

näyttää.

Tarkastaessamme nykyaian ihmistyyp-

piä

huomaamme hänen toimintansa siir-

tyneen sisäisestä elämästä

ulkoiseen,

Kiihkoisalla tarmolla ia ^taidolla

^työs-

kennellään

tietoien ia

^{tekniikan täydel-} lisemmäksi kehittämiseksi,

iotta

^saavu-

tettaisiin mitä

helpoimmalla

ia

^muka-

vimmalla

työllä ia vähimmällä

vaivalla

yhä

suuiempia aineellisia

voittola

sillä yksinkertaisemmatkin tarve-aineet ^ovat käyneet ennenkuulumattoman

kalliiksi'

samalla

kun

elämän

vaatimukset

^ovat

nousseet määrättömästi

ja näiden tyy- dyttämiseksi tarvitaan rahaa ia

^yhä

enemmän ,ahaal,

- Mutta raha

^yksi- nään

ei riitä,

ollaan

lisäksi

tyytymättö-

miä

yhteiskunnalliseen asemaan, ^on noustava korkeammalle, noustava ulko- naisesti,

on siis

hyödyttävä sekä rahal-

lisesti että yhteiskunnallisesti,

Tämän sa-avuttamiseksi

on uhrattava

kaiLki

ihanteet,

kaikki

sielulliset arvot, sillä ne

ovat

useimmiten esteenä eteenpäin pää- semiseen,

Ei

ole kysymys

siitä;

vastaa-

ko

sisäinen

olemus, henkilön

luonne,

teot ia puheet hänen ulkoista

ase- maansa

vaan siitä miten voitaisi

säilyt-

tää io

saavutettu asema

ia

^{päästä ehkä}

vieläkin

korkeammaile,

vieläkin

parem- malle asteelle,

Aineellisuus

- eikö siis siinå

nykyaian kehityksen ihanne, sen

sielu ia

^elämän-

katsomus? Suuremmat

tulolähteet, suuremmat aineelliset

voitot la

^{edut, ei-} vätkö ne ole nykyisen elämän pääpyrki-

myksenä, Eikö tämä raiaton

mammo-

nan palvonta ole

verrattavissa rooma- laisaikaiseen "leipä"-vaatimukseen,

Miten sitten

käytetään

noita

suurilla

ponnistuksilla, kuumeisella kiireellä

hankittuia tuloia, tuloia,

ioita

^{ei koskaan} saada

kylliksi, jotka eivät

milloinkaan Åitä?

-

Muistelkaamme kansamme elä- mää

pari-

kolmekymmentä

vuotta

taak- sepäin, äitiemme

ia

isiernme aikaa. Heil- 1ä

oli suhteellisesti palion

^pienemmät

palkat, palion pienemmät tulot

^kuin

meillä

nykyään

on, ia ^kuitenkin

^tulivat

he näillä tuloillaan toimeen,

voivatpa

vielä koota

säästöiäkin

kovien

päivien

ia

^vanhuuden

^varalle, - ^Elettiin

^kyllä

usein

hyvinkin

niukoissa oloissa, mutta

oltiin

sentään tyytyväisiä, asetettiin suu

säkkiä myöten, eikä

aiateltukaan tulo-

jen

suurenemista, palkan muuttelua pa- rempaan

päin. Heillä oli

enemmän elå-

rnäniloa ia

elinvoimaa

kuin meillä

_ia

tyydytyksen

elämälleen etsivät he työs-

tä _ia

työn ilosta,

Mistä me

etsimme elämän

iloa,

elä- män onnea?

Sänomalehtien sanotaan parhaiten

-

ku- vastavan

aikakauden

yhteiskunnallista

tilaa,

Ehkäpä me löydämme niistä vas- tauksen kysymykseemme

onnen

etsin- nästä

-

onnen löytämisestä,

-

^{Jos yh-}

den

viikon

aikana silmäilemme miamme suurimpia sanomalehtiä

niin mitä

huo- maamme

niissä,

Ilmoitusosastossa esiin'

tyvät etualalla ia ^vievät

^suurimman

^ti- lan elävät kuvat, kahvilat ia

^tanssi-

tilaisuudet,

-

Koettakaamme loskus ot-

taa selkoa esim. siitä kuinka

^monta

tanssitilaisuutta ilmoitetaan

Vaasan kaupurrgin sanomalehdissä

yhden

kuu- kauden aikana.

-

Eivätköhän nämä

il- moitukset selvimmin tuo

esille, mistä

nykyaika etsii tyydytystä, etsii

elämän

onnea rauhattomalle

tyytymät+ömälle

sielulleen, Ääretön

huvittelunhalu nielee siis suuren osan ansaitusta tulois-

ta ia

^tämän

rinnalla kilpailee niistå

^ko:

reilemisen

halu,

turhamaisuus, ylensyö- minen

ia

^{juominen, siis} asuminen ia_elä- minen

yli varoien ia ^siten

^pyrkiminen

oikeaa

elintasoa

ia

^omaa yhteiskunnal-

lista

asemaa korkeammalle.

Mitä

löydämme sanomalehtien uutis-

osastosta?

^Juopumus-

ia kieltolakiri-

koksia, tappeluja, murhia

ia

varkauksia,

Toinen

kaameampi

rikos, toinen

kata- lampi teko seuraa toistaan, Nykyaian ih- minen

ei tiedä

enää minkälaisia epänor- maalisia

nautintoia hän hankkisi

^itsel-

leen,

Onhan

viime aikoina

sanomaleh-

tien palstoilla tuotu

päivänvaloon mitä mahdottomampia sexuaalisia

rikoksia

la

iuuri

henkitöiden puolelta, ioidenka ^teh- tävänä, velvollisuutena

on

yhteiskunnan kohottaminen, yhteiskunnan nostaminen'

- ^Vielä

^luemme sanomalehdissä selos-

tuksia

kassavaillingeista,

maasta kar- kaamisista, Ja kun näin on

^koetettu

kaikki

mahdolliset

ia

mahdottomat kei-

not

pinnallapysymiseen, eikä enää uusia mahdollisuuksia

ole käytettävissä

teh- dään

usein lopputilitys

elämän kanssa.

- ^{Ja kaikki} tämä kuriuus on

^seu- rauksena elämänvaatimuksien kohoan,i- sesta

ia

nautinnonhimon lisääntymises-

tä, -

Lihanhimo, silmäinpyynti

ia

^elä-

mänkoreus,

eikö

siinä nykyaian ihmisen

pyrkimys? Onko liiaksi

uskallettua rinnastaa

sitä

roomalaiseen mielilausee- seen: leipää

ja

sirkushuveja.

Mihin iohtaa tällainen

elämänkatso- mus,

elämänpyrkimys? Eikö

useinkin tunnu

siltä

kuin'seisoisimme

kuilun

par- taalla mihin minä hetkenä hyvänSä voim- me

syöksyä, Mille

kannalle olemme ^me

naiset

asettuneet

tällaisten oloien

^suh-

leet

Seisommeko välinpitämättöminä' kädet ristissä odottaen perikadon tuloa,

tai olemmeko sitä

kiiruhtamassa vai teemmekö

kaiken

voitavamme koiatak-

L

semme, kohottaaksemme yhteiskuntara- kennuksemme perustaa?

Kun

80:n

ia

^90:n

^luvulla

^{naisten oi-}

keuksia ia ^vapautta

harrastavat uran- uurtaianaisernme Minna Canth, Alexand-

ra

Gripenberf

ia

Lucina Ha{man

ryhtyi- vät

työskentelemään Suomen naisen hy- väksi kohottaakseen hänet taloudellises-

ti

ia yhteiskunnallisesti tasa-arvoon mie-

hen rinnalle, niin kuvailivat he

mieles- sään

miten nainen saavutettuaan

va- pauden itsensä sivistämiseen, vapauden antautua

sille toimialalle mikä

^hänen

luonteelleen

ia

taipumuksilleen parhai-

ten

soveltuu, samalla

kuin

vanhat häntä

kahlehtivat lakimääräykset

poistetaan,

yhteiskunnan kehitys rupeaisi

^kulke- maan terveernpiä, puhtaampia

ja

_ialom-

pia

suuntaviivoia

pitkin, kuin mitä

^se

siihen

saakka

oli kulkenut,

-

^Ovatko

nämä

toiveet toteutuneet?

Onko nyky- aian nainen

täyttänyt

häneen kohdistu-

neet unelmat?

Nainen on

koroitettu -

tasa-arvoon mie-

hen rinnalle. Mutta millaiseen

tasa- arvoon moni

nykyaian nainen

^pyrkii?

Hän

haluaa

itselleen miehen

oikeudet

vapaasti

elämiseen,

hän

haluaa nauttia

samoista himoista, samoista

haluista

kuin

mies

-

tupakanpoltto, väkiiuomat' vapaa sukupuolielämä

eivät enää

^ole

vieraita

monelle

nykyaian naiselle,

^ei

pyritä tasa-arvoon miehen

moraaliin

vaan hänen

moraalittomuuteensa,

Kun uranuurtaianaisemme

^aloittivat taistelunsa naisen puolesta, naisen hy-

väksi, niin lin{ottiinkin

emancipationia vastaan syytös naisen pyrkimisestä tasa-

arvoon miehen

moraalittomuunlessa.

Tämä ei ollut

uranuurtaianaisten

pyr' kimys eikä

päämäärä naisen vapautta- rnisessa,

- ^våan

osa nykyaian naisista

on käyttänyt

heille

hankittua

vapautta trääÅn,

Entä toinen osa naisia, miten

^he

ovat

suhtautuneet

heille

annettuun

lah'

jaan?

- He eivät ole käyttäneet

sitä

ollenkaan hyväkseen, He ovat

^täysin

tyytyväisiä oleviin

oloihin, välinpitämät-

tömiä sivustakatsoiia. Ei heillä ole

ha-

lua, ei

tarmoa, ei uskallusta prruttua _-vh- teiskunnan epäkohtiin,

Voihan

olla ^{niinkin etteivät}

^nämä

epäkohdat kohdistu

henkilökohtaisesti

iuuri ^heihin ia ^{miksikä he sitten}

^mui-

den vuoksi vaivautuisivat tällaiseen voi- mia kultrttavaan työhön'

-

He vetäyty-

vät kuin

simpukka kuoreensa ^elääkse,en

itselleen ja

nauttiakseen

isiltä

^saamas- taan perinnöstä

ja

antavat muun maail- man mennä omaa menoaan,

-

^{Onko tä-}

mä

menettely

oikea?

^{Saammeko an-}

taa yhteiskuntaelämän kulkea omaa kul- kuaan puuttumatta siinä esiintyviin epä'

kohtiin?' Me

emme saa näin tehdä, sillä

meillä ei ole ^oikeutta

tällaiseen levä-

peräisyyteen, tällaiseen

mukavuuteen, tällaiseen itsekkyyteen

sillä näitä

kaik-

kia

on tuo suuri välinpitämättömyys

nai'

sessa eikä mitään muuta,

Meidän oikeutenamrne on

nauttia

esi- isiemme esivanhempiemme

työn

^tulok-

sista,

- ^Kuinka

^palion menneiden pol'

vien

työtä, voimaa, tuskaa

ia

^kärsimyk-

siä

onkaan

kiteytynyt

siihen perint6nä' iosta ^me ioka päivä nautimme, ionka ^me olemme isiltämme

saaneet?

Nauttisi'm- meko vaan menneiden polvien

työn

he- delmistä, antamatta omasta ^puolestam- me mitään

tuleville polville,

viemättä omasta kohdastamme

kehitystä

^eieen-

päin.

Edellisessä

- olen tuonut esiin

^kaksi

naistyyppiämme' Toinen ofl

^sokeasti

eteenpäin

syöksyvä, toinen iattttlava voima,

-

Voimmeko hämmästYä, voim- meko ihmetellä näiden tyyppien esiinty-

mistä,

Emme,kö

usein ^luonnossa

^näe

samaa? Eikö

naistemme vapautuminen

ole

verrattavissa keväiseen

iäitten

^kah-

litsemaan iokeen, joka

voimakkaana

kahleita

^katkovana

vyöryy

esteitä vas- taan ia

rikkoo kahleensa ia

^vapauteen

päässeenä,

kuta

voimakkaampi hän on, sitä enemmän turmi'ota ympärilleen tuot-

taa, Näin

menettelee

tuo toinen

^nais-

tyyppi

vapauduttuaan kahleistaan' Mei-

dän tulee paheksua hänen

menette- lyään,

vaikkakin

me voimrne häntä hy-

vin

ymmärtää.

Entä tuo

toinen oloihinsa

ia

^ympäris- töönsä

tyytyväinen nainen, Ei

hänen-

kään

olemassaolonsa

ole

ihmeteltävä Nainen

oltuaaa vuosisatoia

henkisesti

I

I

kahlehdittuna

ia

syrjäytettynä kaikesta inhimillisestä työstä,

on

hänen tahtonsa

niin turtunut, että tuo

sama vapauden

tunne, loka ^hänen

kanssasisaressaan pursuaa

yli

äyräittensä,

on

häneltä ko- konaan kuoleutunut,

hän on

^tahdoton

välikappale häntä voimakkaamman ^kä- dessä,

Kumpaanko

näistä

naisrYhmistä m e

kuulumr,ne?

Me

emme saa i<uulua kurn- paankaan heistä,

vaan

meidän _iokaisen

on kuuluttava siihen

kolmanteen nais' ryhmään,

ioka määrätietoisesti

_iatkaa uranuurtaianaisten

työtä, sillä

me emme saa

turmella

esi-isiemme perintöä, vaan

meidän on sitä yhä edelleen

kehitet- tävä parempan päin.

Mutta. ennenkuin voimme

tätä

tehdä, on meioän kehitettävä itseämme luiatah' toisiksi, tarmokkaiksi

ja hyviksi

^ihmi-

siksi.

Meidän on otettava selko

oikeuksis-

ramme, mutta meidän on

^tiedettävå

velvollisuutemme

ia täytettävä ne

tun- nollisesti

ia

oikeudenmukaisesti,

Kun naisille puhuu heidän velvollisuu- destaan

tehdä yhteiskunnallista

työtä puolustavat he usein poisjäämistään sil-

lä, etteivät he

^harrasta naisasiatyötä ia nämän naiset

ovat

usein

iuuri niitä

nai-

sia, jotka itse

enimmän

nauttivat

nais- asianaisten

työn tuloksista, he

^voivat

olla

onnellisia

perheenälleiä,

itsenäisiä itsenså

elälläj|ä tai _ionkin

^pienemmän

tai

suuremman opinarvon saavuttaneita,

- Niin, he eivät

^{harrasta naisasiaa,} mutta he ovat

kyllä valmiita

nauttimaan

siitä

hedelmästä,

ioka

^{kypsänä putoaa} heidän suuhunsa,

Toiseksi puolustautuvat

he sillä

ettei

heillä ole

lahioia,

ei kykyä, eikä

taipu- muksia,

Ei

olekaan kysymys

siitä, että

meillä

kaikilla olisi

samoia lahioia, samoia ky-

kylä; se on iuuri

ihmiskunnan onni, ih- miskunnan siunaus, että me olemme niin

erilaisia, erivivahteisia, "Jollakin

^voi

olla taitava käsi, toisella

aiatus

on

te-

rävä, toisen

tunne-elämä

rikas'

Joku on saanut neron kaukokatseen, ioku iär- jestelykyvyn,

loku taidon koota

^ihmisiä

ia

iohtaa

heitä

suuriin

tehtäviin,

Jolla-

kin on lahja tehdä koti kodiksi

sanan syvimmässä merkityksessä,

ioku voi

ke-

hittää lastensielut kukoistukseen,

^Ih- meellisen monivivahteinen on se lahioien runsaus,

iota luonto kylvää

^ihmiselä-

mään!' (Odal-Ottelin.)

Palvelkaam-

me toinen ^toistamme juuri

sillä

lahialla, ionka ^olemme

^Jumalalta

saneet, Ja liittYkäämme

Yhdeksi

kokonaisuudeksi, yhdessä

työsken-

telemään, sillä ^yksin

.

emme me

mi- tään saa aikaan; ainoastaan kokonaise-

na

osana

on meidän ^tYöllämme

ioku merkitys.

Voirnakas

virtaus

yhteenliittymiseksi.

yhdessä

työskentelemään

käykin

ny-

kyään kautta koko

naismaailman, sillä'

ei

tahdota

olla

osallisena yhteiskuntara- kennuksen luhistumisessa,

ei

sitä kaata- massa, vaan

sitä

tukemassa' sen perus- kokoontuvat

eri

maiden naiset kon$res-

seihin

pohtimaan kansoien

ia ^koko

^ih-

rniskunnan elinkysymyksistä,

-

^Meidän

maamme

naiset pitävät

keskuudessaan

tusta

luiömmaksi rakentamassa'

Tietäen, että yksimielisyys on voimaa,

kodin-,

emäntä

tai

naistenpäiviå, ioissa selostetaan

yhteiskunnallisia

kysy'myk-

siä ia

siten avarretaan naisten näköpii- riä.

Jo

useita vuosia on vaasalaisten nais-

ten

keskuudessa

kytenyt

^{aiatus naisten} päiväin aikaansaamiseksi Vaasaan, rirut-

ta

vasta

viime foulukuulla antoi

^tälle

aiatr.rkselle

tarpeellisen

sysäyksen

tar-

kastaia

Elin

^Ber$roth kertoessaan Vaa-

san

suomalaisen

Naisklubin

klubi-iilas-

sa

Helsin$issä

viime kesånä

^pidetystä

naiskonfressista ia ^samalla

^selostaen

naisten päiväin merkitystä

ia

^tarkoitus-

ta ja

ehdottaen

että

naisten

päivät pi-

dettäisiin myöskin Vaasassa'

-

^Ehdotus

sai osakseen

mitå vilkkainta

kannatusta

la ^jotta näistä päivistä tulisi

mahdolli- simman laaiakantoiset käännyttiin paik-

kakunnan muidet

^suom, naisyhtymäin puoleen kehoittaen

heitä

mukaan tule-

maan.

Kehoitus

sai

vastakaikua

ia

^tu-

loksena ovatkin

parhaillaan pidettävät naisten päivät,

Hartaana toivomuksena

lausuttiin'

öt-

tä

maaseudun naiset

ottaisivat

myösLin