• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y03-050: Siivosenharju (Riihimäki). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007.

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y03-050: Siivosenharju (Riihimäki). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007."

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y03-050

2541000

2541000

2542000

2542000

2543000

2543000

6728000 6728000

6729000 6729000

6730000 6730000

6731000 6731000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

SIIVOSENHARJU RIIHIMÄKI

Tietokantatunnus MOR-Y03-050 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti:2044 02 Alueen pinta-ala: 4,9 ha

Korkeus: 130 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 20m Moreenimuodostuman sijainti: Siivosenharju sijaitsee Riihimäellä, Arolammen kylän

länsipuolella, Helsinki - Tampere -moottoritien vieressä.

Geologia

Siivosenharjun reunamoreeniselänne sijaitsee I ja II Salpausselän välissä. Se on syntynyt kalliomäen distaalisivulle. Tästä osoituksena ovat kalliopaljastumat selänteen luoteispuolella. Selänteen distaalirinne on erityisen jyrkkä, sen sijaan proksimaalirinne on loivempi. Reunamoreeniselänne vaihtuu koilliseen päin siirryttäessä lajittuneen aineksen reunamuodostumaksi, joka oli todettavissa Helsinki-Tampere-moottoritietä tehtäessä. Muodostuma kuuluu Hyvinkään - Mäntsälän reunamoreenikenttään.Selänne on syntynyt

mannerjäätikön reunassa syvimmillään noin 35 metriä syvään veteen, olettaen ylimmän rannan tason olevan noin 150 metrin tasossa nykyisen merenpinnan yläpuolella.Muodostuman lakiosa on syntynyt noin 20 m syvään veteen.Muodostuman pintalohkareisuus on keskimäärin 1 - 5 lohkaretta aarilla. Alueella on tehty koekaivanto (GTK, JPP/88/88). Sen mukaan selänteen aines on soramoreenia, jonka kivisyys on 21 %.

Biologia

Siivosenharjun yleisin metsätyyppi on tuore kangas. Vain muodostuman pohjoisrajalla on pieni alue lehtomaista kangasta. Itärinteessä on lisäksi useampia lehtokasvillisuuslaikkuja, joissa kasvaa niukasti mm. käenkaalia, sormisaraa, nuokkuhelmikkää, sinivuokkoa, kevätlinnunhernettä, metsäkurjenpolvea, ahomataraa, taikinamarjaa ja lehtokuusamaa. Muodostuman pohjoisosa on järeää, varttuvaa kuusimetsää. Muodostuman keskiosan länsirinteessä on pohjoisosan kuusikkoa huomattavasti nuorempaa, tuoreen kankaan istutusmännikköä ja keskiosan itärinteessä varttuvaa kuusikkoa. Muodostuman eteläkärki on voimakkaasti harvennushakattua, tuoreen kankaan sekametsää. Muodostuman kasvillisuus on lehtolaikkuja lukuun ottamatta hyvin tavanomaista.

Maisema ja muut arvot

Selänne on lähinnä lounaispäästään ympäristöstään hahmottuva ja havaintoajankohtana sieltä avautuu kohtuulliset maisemat. Muualla sekä ympäristöstä hahmottuminen sekä alueelta avautuvat maisemat eivät ole erityisiä. Sisäinen maisema on melko yksitoikkoinen ja pienkohteita on vähän.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Korkeus: 140 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Peukalolamminkangas sijaitsee Tammelan kunnassa,..

Korkeus: 156 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Toosankangas sijaitsee Kalvolan Pirttikoskelta noin

Muodostuman pohjoiskärki on varttuvaa, tuoreen kankaan kuusimetsää, jossa kasvaa yksittäisiä sinivuokkoja ja kevätlinnunherneitä sekä taikinamarja- ja lehtokuusamapensaita.

Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten kumpumoreenialueen eteläosan moreenikumpujen laet olivat

Viisinsyrjänmäen alue hahmottuu ympäristöstä lähinnä, koska muodostuman ympäristössä on tasaisia peltoja ja alueella kasvaa puustoa. Ympäristöön ei muodostumalta

Drumliini on suurimmaksi osaksi tuoretta kangasta, jota löytyy laajoja alueita Urjalaan menevän tien länsipuolelta ja drumliinin itäosasta.. Länsiosan kumpare on tuoretta lehtoa

Alueen ylin ranta on II Salpausselän vyöhykkeessä 160 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, luoteessa ylimmän rannan taso on Yoldiamerivaiheen aikainen ja noin 140 metriä

Kontuniemen moreenimuodostuma on kumpumoreenityypin suurmuoto, joka koostuu kahdesta isommasta ja korkeasta sekä useammasta pienemmästä mäestä.. Itse suurmuoto kohoaa jyrkästi