Pääpohjan tuulimylly
Pääpohjan vanha mylly
nyt jo vanha ja osittain lahonnut, vailla kunnon kattoa ja siipiä, on Toivo Kemppaisen omistamalla maalla, noin 10 km Kumpulan tietä Vastingilta. (Muuten: saman tien var
rella on kaksi muutakin myllyvanhusta, Rentolan talossa Vastingilla ja Raasun talossa Kumpulassa).
Tämä Pääpohjan mylly on rakennettu joskus 1800-lu- vulla, mutta tarkkaa tietoa ei rakennusvuodesta ole ole
massa. Joka tapauksessa myllyn ikä on pitkälti toista sataa vuotta.
Aikoinaan on tällä myllyllä jauhettu Pääpohjan kylässä tarvittavat jauhot niin ihmisille kuin eläimillekin. Se on ollut pääasiassa kahden talon: Pääpohjan ja Tutipään
käytössä. Mahdollisesti on sillä jauhettu vieraillekin, jotka ovat viljaa sinne tuoneet.
Tiettävästi ei myllyssä ole jauhettu ainakaan 60:een vuoteen ( ! ) . Siivet ovat pudonneet pois n. 50 vuotta sit
ten kovassa myrskyssä. Myllyn seinissä on vuosilukuja, mutta ne eivät ole ainakaan rakennusvuotena tehtyjä eikä tiedetä, mitä ne tarkoittavat. (Yllä olevat tiedot Toivo Kemppaiselta!)
—• Mainitun Rentolan talon myllyn historiaa ei ole tie
dusteltu.
— Vahangan kylän Iso-Aholassa on Jussi Ahosen peri
kunnan maalla samanlainen myllyvanhus: siivetön ja jo aikoja sitten käytöstä poistettu, kylläkin kaikin puolin hyvin säilynyt puisine hammasrattaineenkin. Valmistus- vuosi ja historia samoin hämärän peitossa.
— Myöskin Heikinmäen talossa samassa kylässä, kylän korkeimmalla paikalla on ollut tuulimylly, joka kuitenkin jo toistakymmentä vuotta sitten on purettu.
—• Edelleen saman kylän kolmas mylly on vielä mv.
Matti Lamminmäen tilalla, sekin korkealla mäellä. Tämä mylly on tuotu Matti Lamminmäen vaari-vainajan siskon kotoa Soinin Mesiäislehdosta. Valmistusvuotta ei tästä
kään tiedetä, vaikka myös sen seinissä on useampiakin lu
kuja. Mutta tätä myllyä on käytetty vielä pari kolme vuo
sikymmentä sitten; viimeksi eläinten rehun jauhatukseen ja myöskin päremyllyn voimakoneena. Muistipa isäntä Lamminmäki sellaisenkin surullisen seikan, että ns. kapi- nakesänä 1918 jauhettiin sillä pettuakin ja hän itsekin oli ollut tikkujen kanssa sohimassa puunkuoria kivien rei’istä sisään. Osaisimmepa vain antaa arvon kunnon ruisleivälle!
— Myllyjä lienee ollut monia muitakin, joista tämän kirjoittajalla ei ole tietoa. Kerrotaan ainakin Autionmäellä ja Lähteenmäessäkin olleen myllyt, joista ei ole enää mi
tään jäljellä.
M. S.
