Merentutkimuslaitos : Kertomus toiminnasta vuonna 1981

(1)

(2)

(3)

T 0 I M I N T A V U 0 N N A 1 9 8 1

(4)

Sivu 1. MERENTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA 1 9 81 . . . .

2 . HALLINTO . . . 3

2.1 Organisaatio... . . . . .. 3

2. 2 Henkilökunta . . . 3

2.3 Yleiset hallintotehtävät... . . . . . . . 4

2.4 Talouden hoito . . . . . . . . . . . . . . 4

2. 5 Kirjasto . . . 4

2. 6 Arkisto . . . 5

2.7 Toimitilat . . . 5

3. TUTKIMUSALUS ARANDAN MATKAT . . . . 6

4. HAVAINTO-, TUTKIMUS- JA PALVELUTOIMINTA .. 9

4.1 Fysiikan o s a s t o . . . . . . . . . . .. 9

4. 2 Yleisen meri tieteen osasto . . . 1 9 4.3 Kemiallis-biologinen osasto. . . . . . . . 25

5. AUTOMAATTINEN TIETOJENKÄSITTELY . . . 35

6. TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA 36 6.1 Merentutkimuslaitoksen ulkaisut ra- portit . . . 36

6.2 Tutkimuslaitoksen sarjoihin julkaisut... 36

6.3 Merentutkimuslaitoksen jallinen toiminta. . . . 38

6.4 Aakkosellinen luettelo julkaisuista . . . 44

7. KANSALLINEN YHTEISTYÖ . . . . 44

8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ . . . 8.1 Yleistä . . . . 8.2 Jäsenyydet kansainvälisissä tieteellisissä elimissä . . . .. 8.3 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin, neuvotteluihin yms . . . . 9. JÄSENYYDET KOTIMAISISSA TOIMIKUNNISSA, KOMITEOISSA, TYÖRYHMISSÄ YMS. . . . 46 46 46 48 52 LIITTEET: -Merentutkimuslaitoksen menot vuonna 197 55 - Sekalaisten menojen (32.26. ) erittely vuonna 1981 . . . . . . 56

-Tekstissä esiintyvät . . . . 57

- Kartat . . . 58

Helsinki 1982. Valtion painatuskeskus

(5)

Vuosi 1981 oli Merentutkimuslaitoksen 63. toimintavuosi merkit- si laitoksen toiminnalle monien tärkeiden päätösten syntymistä.

Toimintaa on leimannut, paitsi aktiivinen laitoksen palvelujen ky- syntä ulkopuolisten käyttäjien taholta, myös erittäin voimakas tieteellinen aktiivisuus, joka näkyi mm. akateemisten opinnäyttei- den valmistumisen huomattavan suurena määränä.

Merentutkimuslaitoksen toimitilakysymyksessä syntyi, investointiveron purkauduttua, laitoksen kannalta myönteinen päätös.

Sen mukaisesti laitos siirtyy vuonna 1983 Helsingin Itäkeskuksessa valmistuvaan vuokrataloon, johon laitokselle on varattu asianmukai- set uudet työskentelytilat. Käytännössä tämä merkitsee nykyisen tilanahtauden poistumista ja laitoksen kokoamista jälleen saman katon alle kolmesta eri puolella kantakaupunkia olevasta toimipis- teestä.

Tutkimusalus Arandan korjaustarvetta selvitellyt työryhmä sai työnsä valmiiksi tammikuun aikana. Työryhmä esitti ensisijaisena vaihtoehtona uuden tutkimusaluksen hankintaa ja toissijaisena vaihtoehtona Arandan korjaamista. Vaikka uuden aluksen edut olisi- vatkin kiistattomat, mm. talvitutkimusten suoritusmahdollisuuksien, tietojenkeruu- käsittelylaitteistojen ajanmukaistamisen ja en- tistä yksityiskohtaisempien analyysien toteuttamisen kannalta, ei siihen tässä vaiheessa ole katsottu olevan mahdollisuuksia, minkä vuoksi vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvioon on otettu korjaus- määräraha Arandan austa varten. Joka tapauksessa päätös

auksen toteuttamisesta merkitsee selvää parannusta nykyi- siin toimintaolosuhteisiin.

Itämeren suojelua koskeva sopimus oli kuluneena vuonna voi- massa toista kautta, ja tänä aikana on ehtinyt muotoutua merialu- een seurantaa koskeva havaintoja raportointijärjestelmä. Sopi- muksen mukaisesti Suomi suorittaa havaintoja yhteisillä seuranta- pisteillä talvikaudella ja loppukesästä, muiden maiden hoitaessa havaintotoiminnan keväällä ja myöhäissyksyllä. Kokemukset tämän järjestelmän toiminnasta ovat myönteisiä ja jatkotutkimukset on suunniteltu toteutettavaksi sen mukaisesti. Suojelusopimuksen seurauksena on ollut välttämättä orgaanisia yhdisteitä, öljyä ja hivenmyrkkyjä koskevaa seuranta- ja myös perustutkimus- ta, mikä näkyy laitoksen tutkimustoiminnan painopistealueissa.

(6)

Lisäksi laitos laati Itämerikomissiolle lyä koskevan tietokoneohjelmiston.

käsitte-

Ulkomaankauppaa ja teollisuutta tutkimustoiminta kohdistui edelleen pääasiassa merenkulun koskevaan tutkimus- ja selvitystyöhön. Talviliikennettä äätut- kimusten lisäksi on väylien ja satamien rakentami- nen luonut erityisesti aallokkotutkimusten eri merialueilla. Laitos on toiminut edelleen myös konsulttina laivanraken- nusteollisuudelle tutkimusalusten suunnittelutehtävissä.

Lisäksi toimintavuonna suoritettiin toimintasuunnitelman ul- kopuolella virkatyönä tai tilaustyönä

ritieteen alaan kuuluvia selvityksiä sille ja talouselämän tarpeisiin.

Edellä mainitut erilaiset nanneet myös laitoksen suorittamaa ongelmien ratkaisuilla myöhemmin olisi sia. Tämä pitää erityisesti paikkansa ten kohdalla, mutta myös kemiallisessa

me- a eri viranomai-

suun- siten, että

sovellutuk- tutkimus- tutkimuksessa sekä yleisen meritieteen osaston tutkimuksissa. Toimintavuo- den aikana saatuja tuloksia voidaan eri

nä, mitä osoittavat myös ne monet eri jatehtävät, joita ulkomaisten järj tutkijoille esitetty.

Helsingissä 9. päivänä maaliskuuta 1982

Vs. ylijohtaja Pentti Mälkki

Toimistopäällikkö Raimo

merkittävi- ja asiantunti- on laitoksen

(7)

2.

2. H A L

N T 0

ORGANISAATIO

Merentutkimuslaitoksesta on annettu laki • päivänä

1971 (9 7 helmikuun 18. 1 9 7 2 ( 1 5 1 /7 2 ) . Li- säksi valtiovarainministeriö on vahvistanut 15.9.1977 laitoksen

esäännön.

Merentutkimuslaitos on kauppa- ja teollisuusministeriön alai- nen. Laitoksessa on fysiikan osasto, yleisen meritieteen osasto, kemiallis-biologinen osasto sekä erillisenä toimistona yleinen toimisto.

Merentutkimuslaitoksen istuntoon kuuluvat ylijohtaja ja osas- tonjohtajat sekä yleisen toimiston toimialaan kuuluvia asioita käsiteltäessä lisäksi toimistopäällikkö. Ylijohtajan sijaisena toimii osastonjohtaja Pentti Mälkki. Osastonjohtaja Mälkin toimi- essa vs. ylijohtajana 1.7.1980 alkaen on osastonjohtaja Folke Ko- roleff toiminut ylijohtajan sijaisena.

2.2 HENKILÖKUNTA

Merentutkimuslaitoksen henkilökunnan lukumäärä oli vuoden 1981 lopussa 54. Henkilökunnasta 24 oli virkasuhteessa ja 30 työsopimus- suhteessa laitokseen. Sivutoimisia havainnontekijöitä oli yhteen- sä 174. Ulkopuolisella rahoituksella oli laitoksessa töissä kerta- musvuonna 24 henkilöä, 13 oli virastotyöntekijöitä.

Yhdistelmä Merentutkimuslaitoksen henkilökunnasta 31.12.1981.

Ylijohtaja

Yleinen toimisto Fysiikan osasto Yleisen meritie-

teen osasto Kemiallis-biolo-

ginen osasto Yhteensä

1

V i r Sopimus- palkkai-

nen 1

1

k a s u h Perus- palkkai-

nen

3 4 2 5 15

d e Työso- Ylimää- pimus-

Yht.

räinen suhtei- nen

1

4 5 12

3 7 14

2 7 11

-

¹¹ ¹⁶

9 30 54

(8)

2.3 YLEISET HALLINTOTEHTÄVÄT

Merentutkimuslaitoksen istuntoja oli Laitoksen diaarioon merkittiin 405 nyttä että.

Laitoksessa vakinaistettiin laitoksen toksen johtoryhmän toiminta

Kertomusvuonna kehitettiin laitoksen muuttamalla vuotuisen tutkimusohjelman rakenne kuin selvennettiin laitoksen päätöksentekoa osalta.

lähte- ohella lai- valmistelussa.

Kertomusvuonna annettiin lukuisia lausuntoja laitoksen toi- mintaan liittyvistä asioista.

2,4 TALOUDEN HOITO

Kirjanpitoon kertomusvuonna 2 805

Vuoden 1981 menoarviossa Merentutkimuslaitoksen käyttöön 9 765 933 mk. Siirtomäärärahoista

yhteensä 156 100 mk.

Laitoksen tulot olivat kertomusvuonna ä eri momenteille 210 6 mk.

vuodelle 1982 60 mk.

Laitoksen menot selviävät momenteittain oheisesta liitteestä 1.

Liitteessä . esitetään sekalaisten menojen .26 29.2)

Liitteessä 3. esitetään laitoksen eri osuus koko- naismenoista sisäisen laskentatoimen raporttien antamien

pohjalta.

2,5 KIRJASTO

en

Kokoelmat käsittivät vuoden 1981 6 0 nidettä kir-

a, a

noskokoelman. Lisäksi

ja luetteloimatonta tiedotusmateriaalia.

tomusvuonna 768 nidettä, näistä 85 ja

julkaisuvaihdon kautta. Prof.

tanut edelleen vaihtonsa

astolle poistettiin

lisuutta sekä runsaasti luetteloimattomia

nimikettä ker- a

ja

(9)

Koti- a ulkomaisia oli 443. Vaihdon lisäksi toimitettiin laitoksen omia a toisiin kirjastoihin

ja

lainattiin kertomusvuonna 2 254 julkaisua. Osa lainauksesta kuitenkin astolainauksena, eikä sitä tilastoitu. Kaukopalvelun puitteissa annettiin ja saatiin yhteensä 449 lainaa tai kopiota.

2.6 ARKISTO

Laitoksen arkisto käsittää hallinnollisen ja tieteellisen arkiston.

Vuosien 1918-1953 hallinnollinen arkisto on mikrofilmattuna.

Merentutkimuslaitos on olemassaolonsa aikana kerännyt ainut- laatuisen havaintoaineiston Suomea ympäröivien merien vedenkorkeuk- sista, suolaisuuden ja lämpötilan vaihteluista, merialueiden fysi- kaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista, jääoloista ja eräistä merialueittemrne biologisista ominaisuuksista. Nämä tiedot ovat osaltaan taulukoituna, mikrofilmattuina tai magneettinauhoilla laitoksen arkistossa sekä painetuissa vuosikirjoissa.

2.7 TOIMITILAT

Merentutkimuslaitoksen toiminnasta tapahtui suurin osa edelleenkin Tähtitorninkatu 2:ssa (valtion kiinteistössä Vuorimiehenkatu 1) olevissa huonetiloissa, joiden yhteispinta-ala on 594m2.

Bulevardi 9:ssä sijaitsevasta kiinteistöstä vuokrattuihin kolmeen huoneistoon, on 633 m , oli 2 tettu laitoksen koko toiminta sekä laitoksen yleisen meritieteen osasto. Näytevarasto ja näytteenottovälineistä olivat

sijoitetut samasta kiinteistöstä vuokrattuihin kellaritiloihin, joissa myös toimi laitoksen mekaaninen työpaja.

Fysiikan osasto toimi osittain laitoksen päätiloissa, mutta suurimmalta osalta kuitenkin Kapteeninkatu 7:stä vuokratuissa tiloissa, pinta-alaltaan 361 m2. Tämän lisäksi laitoksella oli mah- dollisuus käyttää merenkulkuhallituksen toimitiloja jääpäivystyk- sen viestityksen hoitamiseen.

Kertomusvuoden aikana käytiin neuvotteluja rakennushallituk- sen ja valtiovarainministeriön kanssa laitoksen uusien toimitilo- jen hankkimisesta. Hanke lykättiin investointiveron jatkamisen vuoksi kevään 1982 maaliskuuhun.

(10)

3. T U T K I M U S A L U S A R A N D A

Tutkimusalus Arandan ohjelman mukaisiin

447 tuntia. Matkaa rimatkat suuntautuivat kaikille

mukaisilla matkoilla tehtiin erilaisia

la. tutkimuslaitos

ja kairauksissa Pohj~~··k~~u,~~~~.~

Jäidenlähdön jälkeen Arandalla planktontuotannon kehittymistä aluksen

M T K T

reflektioseismisessä

eläin- samaa vesimassaa useiden vuorokausien ajan. Keväällä aloitettiin Suomen a Ruotsin viranomaisten yhteisesti sopimat työt maiden olevan vaaitus-j estelmän yhdenmukaistamiseksi viemällä Suomen korkeustaso Märketin majakalle Ahvenanmerellä. sat- tui Arandalle pohjakosketus vaikeakulkuisella a osittain mittaa- mattomaila Märketin itäpuolen merialueella

tuksessa kallisturnan ja at ja osa apuun rientäneisiin aluksiin. Aranda

ja vauriot attiin.

Telakoinnin jälkeen voitiin hannuksen jälkeen kolmen

jälkeen ohjelma jatkui lähinnä tutkimusten merkeissä.

Arandan matkoihin osallistui muiden en

Ulkolaisia vieraita oli Kanadasta1

Liittotasavallasta ja Ruotsista.

jaa eri maista.

Toimintavuoden aikana selvisi tutkimusaluksen hankintaa

dan konehuoneen saneeraamiseksi alkoivat den lopulla.

ARANDAN TUTKIMUSMATKAT VUONNA 1981

(ks

20.-21.1 981. Suomenlahti.

Matkalla tehtiin

kuvaavia havaintoja. Lisäksi otettiin

sai akoske- evakuoitiin telakalle Turussa

. Ju- kesälomatauko, tilan seurannan ja

laitosten ja ektien puitteissa Irakista Saksan

kolmannen osallistui tutki-

, että uuden meren- Aran- toimintakau-

lannetta

(11)

26.2.-2.3. Suomenlahti, Pohjois-Itämeri1 Selkämeri. Matkanjohtaja Matti Perttilä.

Itämeren suojelusopimuksen edellyttämää seurantatutkimusta täydennettiin avoveden ja helppokulkuisen jään osalta Arandalla.

Pääosa Pohjanlahden havaintotyöstä tehtiin samanaikaisesti heli- kopterilla. Arandalla kerättiin myös öljynäytteitä sekä biologisia näytteitä.

3. Matka

30.3.-14.4. Pohjois-Itämeri. Matkanjohtajina Juha-Markku Leppänen ja Julius Lassig.

Matkalla seurattiin ankkuriasemalla kevään perustuotannan alkamista. Samalla mitattiin virtausta1 kasvi- ja eläinplanktonin määrää sekä auringon kokonaissäteilyä. Perustuotantoa mitattiin sekä in situ että vakio-olosuhteissa. Matkan aikana Aranda joutui osallistumaan punaisen raketin aiheuttamaan etsintään, joka kuitenkin oli tulokseton.

4. Matka

6.5.-22.5. Matkanjohtajina Korhonen, Kahma, Mälkki ja Leppäranta.

Ahvenanmeri. Suomen ja Ruotsin korkeusvaaituksen yhtenäistä- miseksi retken aikana viemään Suomen korkeustaso Märke- tin saareen. Retken aikana tehtiin a meren pinnankorkeuksista, ja virtauksista. Arandan lisäk- si tutkimuksiin osallistui moottorivene ja troolari. Matka

suunniteltua aikaisemmin Arandan Turkuun telakalle jakosketuksen vuoksi. Matkan Arandalla Poh- janlahtikomitean Suomen ryhmän kokous matkalla Maarianhaminasta Helsinkiin.

5. Matka

26.5.-16.6. Suomenlahti, Itämeri1 Pohjanlahti. Matkanjohtajina Andersin, Lassig.

Matkalla kerättiin vakiohavaintopaikoilla pohjaeläinnäytteitä Itämeren elusopimuksen edellyttämällä tavalla. Näytteiden ottoa varten kokeiltiin myös uutta pohjanoutajaa.

(12)

13.7.-24 . . Suomenlahti, Selkämeri.

Matkaa varten

kun . Ilmatieteen

teiston avulla selvittämään ilmasta

meren kuormituksessa. Matkalle osallistui radiokemian laitoksen

7. Matka

27.7.-30 . . Suomenlahti. Matkanjohtaja

laskeuman

lait- Itä-

Matkalla mitattiin yhteistyössä merivoimien kanssa lämpötilaa ja suolaisuutta sekä meren virtausta

la.

8. Matka

3.8.-3.9. Suomenlahti, Pohjanlahti, Itämeri.

tilä, Koroleff.

edustan merialueel-

Pert-

Matkalla tehtiin Itämeren suojc~.u~>UfJL.mu.h~>cl seu- kaikkia

rantatutkimuksia. on

Itämeren osa-alueita. Arandan kävi

Suomenlahti. Matkanjohtaja Niemistö.

Matkalle osallistui 3.

jia. Heille esiteltiin laivaa ja meren geologisia

9.9.-1.10 Pohjanlahti. a tutkimuslaitos suoritti anlahdella. Luotauksia tarkennettiin la kokeiltiin vibraatiokairaa. 26.9.

alus "Alexander von Humboldtin"

laitteistoa kokeiltiin Arandalla.

12.10.-29.10.

Perttilä.

anlahti.

27. . 8.

osanotta- sekä Itä-

kaikuluotausta . Arandal-

tutkimus- kairaus-

(13)

Matkalla asennettiin Selkämerelle kaksi lämpötilan mittaus-

ua, keräämiä a täydennettiin lla

havainnoilla Arandalta. Projektin tarkoituksena oli seurata Poh- janlahteen sitoutuneen lämpöenergian vaihteluja. Työhön osallistui myös SMHI:n tutkijoita Ruotsista.

12. Matka

9.11.-4.12. Pohjanlahti. Matkanjohtaja Grönvall.

Matkalla jatkettiin Pohjanlahden lämpötalouden tutkimista ja tehtiin myös kemiallisia havaintoja. Kovat tuulet haittasivat mer- kittävästi työskentelyä. Esim. termistoriketjuja ei saatu vielä nostetuksi.

7.12.-10.12. Saaristomeri, Suomenlahti. Matkanjohtaja Korhonen.

Hydrografisia ja kemiallisia tutkimuksia Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Matkalla saatiin termistoriketjut nostetuksi ja säämasto purettua.

14. Matka

14.12.-16.12. Suomenlahti. Matkanjohtaja Perttilä.

Matkalla tehtiin kemiallisia ja havaintoja.

Lisäksi pumputtiin suuri määrä merivettä suodattimien läpi. Suo- dattimilta mitattiin eräitä

viä

4. H A V A

T 0 I M

N T 0 -;

N T A

T U T K I M U S -

J

A

4.1 FYSIIKAN OSASTO

110 Ve

Vs.

korkeus

s ut Kahma

P A L V E L U -

Merentutkimuslaitoksesta annetun asetuksen mukaan laitoksen tehtä- vänä on suorittaa säännöllisiä vedenkorkeushavaintoja rannikoillam- me ja antaa näitä koskevia tiedotuksia ja selvityksiä. Tämän mukaisesti laitos on j estänyt havaintotyön siten, että sen perusteella on mahdollista määrittää vedenkorkeuden vaihtelut rannikkoalu- eilla vähintään tunnin välein. Paitsi lyhytaikaisten vaihtelujen

(14)

seurantaa, havaintotuloksia voidaan

maan kohoamisen muutosten

on suhteutettu valtakunnalliseen

ne muodostavat järjestelmän.

13

tarsaaressa Vaasassa, Kaskisissa, , Turussa, Hangossa,

suoritettiin tarkistus ja

vedenkorkeuden a Havainnot siten, että

edelleen

c.u"'-'--'--'-<-4, Deger-

aikana suoritettiin

tarkistusmittauksia viikottain. vuon-

na 1981 mareografien vaaituksen. Raumalle uuden mareo-

grafin Ulkopetäjäkseen rakentamisen

ovat tehneet välttämättömäksi Rauman satama-alueen pengerrys- ja rakennustyöt.

Pääosa rekisteröi . Reikä-

nauhalle lävistävät rekisteröintilaitteet Hel- ja Raahessa sekä toistaiseksi

rakennusaikana. Piirturitulosten tietokoneeseen alla Vuoden käynnistettiin reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon tähtäävä ekti.

Merentutkimuslaitos on suorittanut kohtaisia tutkimuksia aallokko-oloista set on

kin

alueen aallokko-olot.

ty en

suunnittelua ja rakentamista varten.

Selkämeren osalta

not suoritettiin aikaisempien

lisen korkeakoulun laivalaboratorion varustetuilla uilla,

rekisteröintiasemille.

set

1 9 alkaen yksityis- . Tutkimuk-

1. Havain- lla rannikolla si-

(15)

Porin tilaama aaltotutkimus Tahko- luodon hiilisataman suunnittelua varten. Kenttätyöt ja havaintojen

valmistuivat pääosiltaan 1981 loppuun mennessä.

Aaltohavaintojen digitalisointia on jatkettu vuonna 1978 Val- mistuneella konversiolaitteistolla, joka tekee mahdolliseksi

spektrianalyysien suorittamisen. Myös aikaisemmin manuaalisesti analysoitu aineisto on vuoteen 1976 asti käsitelty tällä tarkem- malla menetelmällä.

Aallokon kehittymistä koskevia tutkimuksia on jatkettu. Nii- den perusteella on laadittu mm. uudet tarkennetut ennustusnomogram- mit ja työn tieteelliset tulokset julkaistiin yliopistollisena väi- töskirjana Helsingin Yliopistossa.

5112 isan lan lähimer•ia en

Vs. osast Jouko Launiainen

Virtausolojen sekä jäähdytysveden sekoittumisen ja kulkeutumisreit- tien selvittämiseksi suoritettiin Loviisan ydinvoimalan lähimeri- alueella virtausmittauksia magneettinauhalle rekisteröivillä vir- tausmittareilla kahdeksassa mittauspisteessä kesä- ja talvikaudella n. 7 kk ajan. Vertailupohjan nyt kerätylle voimalai- toksen toiminnan aikaiselle havaintoaineistolle muodostaa v. 1980 tehty uinen tutkimus sekä v. 1971 virtaustutki- mus. Tutkimustuloksista annettiin Imatran Voima Oy lle tutkimus-

Nk. Loviisan vuoden vaihteen 1980/81

assa lähiaikoina.

kenttätasolla

on jatkettu tuFbstuk- sellisena

säksi

ektina, jonka aineistoa on em. virtausselvityksen li- mm. avomeren ja rannikon merimeteorologisten olosuhteiden vertailututkimuksiin.

Projektin eri osatutkimuksia on toteutettu yhteistyössä Imat- ran Voima Oy:n ja Säteilyturvallisuuslaitoksen kanssa.

5113 kulkeutumis lle

Vs. tti Mälkki

öljyn kulkeutumista simuloivan numeerisen mallin kehittelytyötä jatkettiin a mallille saavutettiin käyttövalmius

työskentelyä varten. Malli perustuu paikallisesta tuulikentästä

(16)

laskettuun sekä laaj lasketaan sekä

mää käyttäen. Mallin avulla laskettiin sesta kulkeutumisarvioita erilaisissa

sa, saattaisi

rialuetta, ja

ton kanssa Helsingin edustan

kevat merkkiainekokeet. Nämä antoivat

tulok-

me-

kas- mielenkiintoisia alus- tavia tuloksia ja toimintaa jatketaan v. 82.

Numeerisen mallin kehittelytyö on henkilöresursseiltaan tunut Suomen Akatemian myöntämän

päättyi kertomusvuonna.

5114 Selkämeren virtaustut Pekka AZenius

Selkämerellä vuonna 1978 tehtyjen sointia on jatkettu vuoden 1981 aikana na vuonna

inertialiikkeisiin tietokoneelle

joiden avulla elmia den

on mahdollista tehdä koordinaatistosta ä, virtavektorin

Sisäisten en alustavissa kämeren alueella

sisäisiä a.

ty entistä tarkemmin ja saatu arvioita risontaalisesta j vertikaalisesta valmistunut tutkimus

opistossa Tutkimustuloksia on lisäksi lä 2 .-24.4. ja Pohj

16.-17.

r mikä rahoitus

kulunee-

virtausana- huomioon

Sel- suuruisia selvitel- . inertialiikkeitten ho-

. Aineistosta

(17)

. y Mä

Huhti-toukokuussa toteutettiin Geodeettisen laitoksen kanssa yh- teistyössä Märketin ja Eckerön välisellä merialueella tutkimus, jonka perusteella pyritään määrittämään Märketin saarella sijait- sevan peruskiintopisteen ja vastaavien Eckerön puolisten kiinto- pisteiden korkeusero. Tämän, ns. hydrografisen vaaituksen toteut- tamiseksi suoritettiin virtamittauksia, sää- ja vedenkorkeusmit- tauksia ja lisäksi vesimassojen rakennetta koskevia mittauksia noin kuukauden ajan. Tutkimusprojekti on kertaluonteinen, ja sen tuloksia saadaan vuoden 1982 aikana. Työn yhteydessä todettujen, lähin- nä instrumentointia koskevien vaikeuksien vuoksi tulokset joudut- taneen tarkistamaan myöhemmin suoritettavalla vastaavalla koejär-

jestelyllä.

5120 Jääma li

Tutkija Matti Leppäranta

Merentutkimuslaitos aloitti vuonna 1974 jääpalvelun tarpeita varten numeerisen jääennustusmallin kehittämisen. Vuodesta 1977 malli on ollut operatiivisessa käytössä. Mallin tarvitsemina lähtö- tietaina ovat jäätilanne sekä 30 tunnin tuuliennuste eri merialu- eille. Näiden pohjalta lasketaan ennuste jään liikkeelle, konsen- traation muutokselle, ja ahtoutt~iselle 27 km x 27 km:n kokoisessa . Mallin

osin talvimerenkulun teknillisiin tutkimuksiin varatun määrärahan turvin ja numeerisen mallin kehittämiseksi tieteellinen tut-

ana Helsingin Yliopistossa.

anlahden ahtojäävallien kokojakautumaa ja määrää mitattiin jäänmurtaja Sisulta laserprofilometrillä. Laite tulostaa jään pit- kittäisprofiilin ajon aikananoin 17 metrin etäisyydellä laivan ajo- linjasta.

5121 Tuu aiheuttaman ntastressin määrääminen lvain

Vuoden 1977 jäätutkimusmatkan tulokset saatiin loppuunkäsitellyiksi ja tulokset julkaistiin joulukuussa. Tutkimusraportti on laaja sel- vitys ilmakehän rajakerroksen ongelmakysymyksistä. Työssä on

(18)

tutkittu aivan

sekä

liikemäärän koko ilmakehän eri rosoisuus-, kosteus- kitkakertoimen on mm. havaittu suudesta ja

ta tuloksia, Työn tieteelliset opistossa

5122

Merentutkimuslaitoksen havaintoaineisto me vuosien aikana digitalisoitu

alkaa talvesta 1963/64, ja kultakin jäätilannetta viikossa hilaruudukkoon1

27 km. Tallennettu tieto kuvaa meriveden tä ei ole) tai

rin muodostus on

tuttaminen on jatkuvaa.

Jäärekisterin luomisesta

atlaksen laatimista. Jääatlas

s

Ulkosaaristossa asuvan väestön

listen en jatkuminen pyritty

mui- kehittämisessä.

Yli-

jääoloista on vii- . Rekisteri

kmx ää-

kar-

jää-

meritieteel- havaintotoiminnan automatisoinnilla ja sen vuoksi on

automatisoinnin kustantanut 4 automaattista sää- ja me-

ritieteellistä asemaa (Kemin a Kalbå-

)

.

Sääasemat toimivat vuoden 1 oli toiminnasta austöiden vuoksi.

milla oli lisäksi . 2 kk sääasema toimi kahta hyvin. Meriveden

kuitenkin alkuun sääase- Märketin

(19)

asemille ja samalla aloitettiin vertailuhavaintojen teko kalibroi- tapahtuu Ilmatieteen laitoksella sijait- sevalle keskusasemalle, josta säätiedot menevät synop-sanomina kan- sainväliseen sääviestiverkostoon. Merentutkimuslaitoksen havainto- tiedot saadaan etäispäätteeltä ja tietoja käytetään hyväksi päivit- täisessä jääpalvelussa ja ne myös taltioidaan reikänauhalle, jolta ne ajetaan Merentutkimuslaitoksen tietokoneelle siinä ylläpide~ä

vään rekisteriin. Kerättyä meritieteellistä ja merimeteorologista havaintoaineistoa on käytetty tukiaineistona useisiin eri tutkimuksiin ja aineistosta tehty avomeren tuulioloja koskeva raportti valmistuu alkupuoliskolla 1982.

Kertomusvuoden aikana merenkulkuhallitus tilasi myös kaksi uutta automaattista sää- ja meritieteellistä asemaa, jotka asenne- taan uuteen Rauman majakkaan ja korjattuun Bogskärin majakkaan vuoden 1982 aikana.

12

Vs. as Jouko Launiainen

Pohjanlahden vesirunkoon varasteituneen lämmön kartoitusta jatkettiin edelleen tutkimusalus Arandalla suoritettavin CTD-havainnoin;

1981 suoritettiin kahden kuukauden aikana Arandan a

tehtiin merimeteorologisia

tutkia meren ja ilmakehän välistä ton muutoksia

sen muutoksista sekä ektin tavoitteen on

aikaisessa j

a,

sa. a jo useana syyskau-

tena. Arandan en lisäksi on havaintoja kerätty eräiltä jaksoilta myös siirrettävillä automaattisilla pienoissääasemilla, minkä lisäksi tutkimuksessa käytetään automaattimajakeiden merimeteorologisia havaintoja. Vuoteen 1981 asti tutkimuksessa on keskitytty riittävän laajan ja edustavan havaintoaineiston keräämiseen.

Havaintoaineisto on muodostettu rekisteriksi ja lämpövaraston muutoksia kuvaava tilastollinen peruskäsittely on saatu tehdyksi.

Tuloksista valmistuu raportti vuoden 1982 aikana. Myös vedenpinnan lämpötaseen laskemiseksi saavutettiin ohjelmallinen perusvalmius.

(20)

5 25 Arandan

sekä perustiedon Havainnot tekee

tekemään kaikkien meriretkien aikana nalta ovat projektin

asti muuttuvat meteorologiset havaintosuureet

Arandalla että

tutkimuksen kan- teisaalta nope- toisaalta havaintojen huono ajallinen ja paikallinen kattavuus. Tämän vuoksi keskimääräisiä olosuhteita voidaan tarkastella vasta asta ha- vaintoaineistosta. Vuoden 1975-80 aineisto on saatettu vuoden 1981 aikana julkaisukuntoon.

ektin puitteissa on Ilmatieteen teorologiaa koskeva yhteistyötä,

tettu tosiaikaisina sääpäivystyksen

5

Merentutkimuslaitos sai talvella 1 sen tutkimuskeskuksen valmistaman ottoaseman. Kuvia

man toiminta oli

tallentamista varten tarvittava

voitiin vastaanottaa sia kuvia, meriveden

(suhteellisesti) varsin tettiin

5 Jääpa

Hannu

Merentutkimuslaitoksesta annetun asetuksen osaston tehtäviin kuuluu suorittaa

niitä koskevia tiedotteita ja ennusteita Tämän mukaisesti osasto on

merialueittemme

Toiminta muodostaa osaston

kanssa merime- havainnot on saa-

teknilli- kuvavastaan-

. Ase-

korkealaatui- määrittämään

käy- seuraamisessa.

(21)

imman säännöllisen

riernme en kehityksen seuraamisella ja jatkuu siihen asti kun jäänmurtaja-avustus keväällä lopetetaan. Jääpalvelua suo- rittavat päivystävät tutkijat, minkä lisäksi siihen liittyy viesti- tys- ja karttojenpiirtotoiminta sekä postitus.

Merentutkimuslaitokselle saapuneiden jäätietojen perusteella laadittiin kertomusvuonna aikaisempien vuosien tapaan suoranaiset ja koodatut päivittäiset jäätilannekatsaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uusi Itämeren jääkoodi tuli käyttöön lokakuun alusta 1981. Kuvalähetyksiä varten piirrettiin päivittäiset jäätilanne- kartat. Näistä aamukartta oli tarkoitettu lähinnä kauppalaivoille sekä ulkomaiden jäätiedotustoimintaa harjoittaville virastoille ja laitoksille. Iltapäiväkartta, joka sisälsi satelliittikuvien1 len- totiedustelujen1 ym. antamat tulokset, oli tarkoitettu lähinnä jäänmurtajille. Lisäksi kartat painettiin maanantaisin ja torstaisin yleistä jakelua varten. Painatuksesta huolehti edelleen merenkulkuhallituksen karttapaino. Syksyllä ennen jääpeitteen muodostu- mista lähetettyihin lämpötilakarttoihin liitettiin vertailumateri- aaliksi aikaisempien vuosien lämpötilojen keskiarvoja sekä auto- maattimerisääasemien merisäätietoja. Uudet kansainväliset jääkart- tasymbolit tulivat jäätalven 1981/82 alusta alkaen.

lähetettiin välittömästi jäätilan- nekartan lähettämisen jälkeen jään liike-ennuste kaukopiirturilla

j en Ennustuskartoista ilmeni-

ja muodostuminen.

oli edelleen ja jäänmur-

ille annettavissa tiedotuksissa. Koodimuotoiset tiedotukset viestitettiin Helsinki-radion kautta ja

kaikkien rannikkoasemien kautta. Suomen- ja ruotsinkieliset tiedotukset luettiin . Ulkomaille jäätiedotukset viestitettiin kaukokirjoittimella. Päivittäinen jäätilanne- tiedotus, jäänmurtajien paikat sekä niiden avustamien laivojen ni- met luettiin kolmesti päivässä automaattiseen puhelinvastaajaan.

Jäätilanteen seuraamisessa voitiin käyttää hyväksi talvella 1981 saatua NOAA-satelliittien vastaanottoasemaa. Kahdenvälinen yhteis- työ Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa jatkui vilkkaana. Neuvostolii- tosta saatiin mm. pintaveden lämpötiloja ja jäätietojen saanti te- hostui.

Jäätiedotusten antaminen talvella 1980/81 aloitettiin 24.11.

1980 ja lopetettiin 5.6.1981. Jäätiedotusten jakelu käsitti 155

(22)

kappaletta suomenkielistä tiedotusta ja listä tiedotusta. Ensimmäinen

viimeinen jääkartta 1.6.1981.

teensä 450 vastaanottajaa. Tiedotuksia toja painettiin 61:stä jäätilanteesta.

5 28 Ranni

ruotsinkie- annettiin 16.10.1980

käsitti yh- ja kart-

Rannikkoväylien turvalaitteiden suunnittelussa tarvitaan

kohtaisia tietoja jääolosuhteista eri laitteisiin koh- distuvien kuormitusten arvioimiseksi. Merentutkimuslai- toksella aloitettiin rannikkoväylien jäärekisterin konstruointi

(yhteistyössä professori E. Palosuon ). Rekisteri autuu Merentutkimuslaitoksen keräämään havaintoaineistoon, a se kattaa talvet vuodesta 1950 alkaen.

Kertomusvuonna saatiin aineiston suoritetuksi raportointivalmiiksi.

29 JaahuuPteen muodos Lasse Makkonen

Laivoihin kerääntyvä jää on merkittävä ä meriliikenteel- le ja aiheuttaa tuntuvia taloudellisia a mm. viivytysten ja kansilastin vahingoittumisen takia. kiinteisiin rakenteisiin kerääntyvä jää aiheuttaa suunnittelu- a

Jään kerääntymisen aiheuttaman rakenteisiin kohdis- tuvien rasitusten arvioimisen kannalta oleellista tuntea jään kerääntymismekanismit niin hyvin, että voidaan arvioida ympäristön olosuhteiden . Näiden mekanismien selvittämiseksi käynnistettiin 1 Suomen Akatemian tuke- ma tutkimushanke, jonka pääpaino on tarkoitukseen valmiste- tussa tuulitunnelissa tehtävällä kokeellisellä

Kertomusvuoden aikana on tuulitunnelin suunnittelu- a raken- nustyö niin pitkälle, että varsinaiset mittaukset voitiin aloittaa vuoden 982 alussa. Merentutkimusalus Arandalla tehtiin

eräitä ään joulu-

kuussa.

Aiheeseen teoreettista valmistui ulkaisu. Kokeelliseen kenttää esiteltiin lisäksi

(23)

5 32 Arandan atk-käsi

teeZ s ta nnus liosaari

havai en

Tutkimusalus Arandan en yhteydessä on hydrografiset havainnot suoritettu lämpötila-paine-johtokykysensorin {CTD) avulla vuodesta 1977 alkaen. Tuloksena saadaan yksityiskohtainen kuva lämpötilan ja suolaisuuden jakautumisesta syvyyden funktiona. Kertomusvuoden aikana kerättiin tiedot 700 havaintopisteeltä.

Aineisto tallennettiin Arandalla magneettinauhakaseteille, tiedot siirrettiin laitoksen tietokoneelle siinä ylläpidet- tävään rekisteriin. Samoille nauhoille tailennettiin myös happi- ja pH-havainnot eri syvyyksiltä. Ennen rekisteriin siirtoa suoritettiin laitehäiriöistä aiheutuneiden virheiden poisto sekä laskettiin veden suolaisuus ja tiheys.

4.2 YLEISEN MERITIETEEN OSASTO

5130 Kiinteät rannikkoasemat Tutkija Lauri Niemist8

Vuonna 1977 aloitettu kiinteiden asemien uudelleen järjestely on saatettu loppuun. Vuoden 1981 lopussa olivat toiminnassa seuraavat 8 asemaa (vrt. 5123): Harmaja, Norrskär, Orrengrund, Santio, Seili, Tvärminne, Utö ja Valassaaret. Havaintoja tehtiin kaikkiaan

3 800 kpl.

Vuoden 1981 aikana valmistui vuosisadan alusta lähtien kerä- tyn suolaisuus- ja lämpötila-aineiston muokkaustyö, joka julkaistiin Pohjanlahtikomitean järjestämässä symposiossa Luulajassa ja Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston kokouksessa USA:ssa.

Tutkimusten mukaan lämpötilan pitkäaikaisetkin vaihtelut ovat seuranneet ilman lämpötilan vaihteluita siten ilmentäen ilmakehän ja meren vuorovaikutusta. Suolaisuuden pitkäaikaisilla muutoksilla ja maalta tulevalla valumalla on ollut selvä korrelaatio. Esimer- kiksi Utön asemalla 90 m:n syvyydellä suolaisuus on kohonnut valuman pienentyessä ja vähentynyt valuman kasvaessa (kuva 1). Pysyvän suolaisuuden harppauskerroksen (halokliinin) alapuolella olevan ve- simassan yllättävän nopeat muutokset valuma-arvoja seuraten osoittavat uusia piirteitä Itämeren veden kierrossa.

(24)

~

20000 0 ..., 18000

<(

~ 16000

....J

::::>

1-

z

UJ UJ a::

~ 10000

:<(

1-

1920 1930 1940 1950 1960

8 en c

0 r )>

6 en c c 5 en

1970 1980 VUODET

Kuva 1. Itämereen tulevan makeanveden (Q) a Utössä (havaintopaikan pohja) havaitun suolaisuuden 1900-luvulla.

5131 Saaristomeren Juha

Tutkimuksen tarkoituksena pahtuvasta Selkämeren ja

Vuoden 1981 aikana on

a Saaristomeren läpi ta- sestä vedenvaihdosta.

tiedot tarkistettu ja kehitetty sedimenttirekisterin toiminta- tilastollisia ohjel- mia. Ahvenanmerellä 1977 suoritetun virtaustutkimuksen tiedot on talletettu Merentutkimuslaitoksen datarekisteriin.

5134 vesi

kehittäminen Koljan en

perusre k1.: s

Perusrekisteri sisältää lähes kaiken laitoksen keräämän Itämeren hydrografisen ja vesikemiallisen aineiston. Sitä käytetään laitoksen omien tutkimusten, merialueiden tilan seurannan ja ulkopuoli- sille toimitettavan data-aineiston varastona,

vuosittain. Rekisteri on saatettu

(25)

ja edelleen kehittämiseen joudutaan silti käyttämään runsaasti työtä toimivuuden takaamiseksi.

Vuoden kuluessa vietiin Arandan matkoilla kerätty aineisto rekisteriin. Rekisterin kehittämisessä keskityttiin mm. Arandan atk-laitteiston hyväksikäytön suunnitteluun pyrittäessä rationali- soimaan rekisteröintiä.

Vuoden 1981 aikana on kehitetty poiminta- ja tilasto-ohjelmis- toa. Kemiallisten tietojen tallentamista varten C-kasetille laival- la ja laboratoriossa on testattu laitteistoa jotta se saataisiin käyttökuntoon vuoden 1982 aikana.

5140 Typ merki s perustuotannassa, erityisesti ä Zä

Tu Lauri

Vuoden 1981 aikana keskityttiin hankitun havaintoaineiston muokkaa- miseen. Pohjanlahtikomitean symposioon Luulajassa valmistui selvi- tys Pohjanlahden typensidonnasta. Tämä tutkimus oli osaltaan täy- dentämässä Pohjanlahden ainetaseselvitystä {vrt. 5144). Suomenlah- titoimikunnan Tarttoon valmistui Suomenlahden typensi- dontaa käsittelevä julkaisu samalla kuin Pohjanlahden typensidon- tatutkimus saatettiin julkaisukuntoon. Vuonna 1980 hankittua ankku- rointiasemalla sinilevien kukinnan seuranta-aineistoa muo- kattiin edelleen. Tavoitteena oli valmistaa aineisto 1982 julkaisukuntoon.

5 4

Tut

V

Lauri Ni

uuks

stö

s Itämeren

muutosten ateamis ksi

Vuoden 1981 aikana jatkettiin hankittujen sedimenttinäytteiden analysointia ja tulosten muokkausta. Paleolimnologiseen kongressiin Joensuussa valmistui esitelmä jossa käsiteltiin Itämeren sedimentaatiota. Pohjanlahtikomitean symposioon Luulajassa valmistui esitelmä Pohjanlahden sedimentaatiosta. Laskelmat typen ja fosforin lopul- lisesta poistumisesta kierrosta osoittivat, että fosforia poistuu n. 11 000 tonnia ja typpeä n. 14 000 tonnia vuodessa. Tuloksia käy- tettiin Pohjanlahden ainetaselaskelmissa (vrt. 5144).

Uutena tutkimuksena aloitettiin DDR:n tiedeakatemian kanssa yhteistyö, jonka puitteissa toteutettiin kolme viikkoa kestänyt

(26)

yhteinen kenttäretki. Retkeen osallistui Alexander von Humboldt DDR:stä ja R/V Aranda Suomesta. otettiin

lahdelta Perämerelle. Näytteistä tehtävät ovat osana maiden välistä interkalibrointia.

5142 Itämeren

Osastonjohtaja

Projekti alkoi vuonna 1975 vesihallituksen KVT-projektin kanssa. Sittemmin se on jatkunut Tor säätiön, Merentutkimuslaitoksen ja vesihallituksen rahoittamana tutkimuksena, jonka neuvotteluryhmässä on aktiivisina ina paitsi vesihallituksen myös Helsingin useiden laitosten edustajia.

Tutkimuksessa on selvitetty aiheeseen

sekä jatkettu erityisteemoina aineen otuksen ja orgaanisen aineen laskeutumisen tutkimuksia.

Seuraavassa on kolmen osaprojektin selostukset:

Itämeren

s perustana la Lahdes

jatkui vuonna 1980 päämääränä

toon tutkimuksista

on ia

sesta ja vesihallituksesta.

Tarkoituksena on koota Itämeren avulla saamaan selville kimuksessa olevat aukot. Aineiston varsinaisen Itämeren

siin soveltuva tieto. Vuoden 1981 portti sisältää ehdotuksia kotutkimuksiksi

Orgaanisen aineen

tyksellä 1980 ja samalla koottiin

a hiilen kier-

Merentutkimuslaitok-

koskevaa aineistoa, hiilen kierron tut-

on alla

valmistui ra-

mahdollisiksi at-

n

(27)

. Vuonna 1981 tutkimusohjelmaan liitettiin perus- tuotantamittaukset hapen avulla sekä 14-C-menetelmällä. Molemmat mittausmenetelmät ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi hapen ja hiilen kiertoa tutkittaessa. Happimenetelmä tarjoaa lisäk- si mahdollisuuden laskea hajotuksen ja tuotannon suhde, jota voidaan edelleen käyttää hyväksi vesistön tilaa arvioitaessa. Metodi- sesti tärkeäksi todettiin myös orgaanisen aineen hajotuksen ja tuotannon vuorokausivaihtelun seuraaminen.

Orgaanisen hiilen vertikaalinen kuZkeutuminen Itämeressä

Henkilöstövaihdasten vuoksi siirrettiin jatkotutkimukset vuoteen 1982. Tutkimustulokset vuodelta 1979 julkaistiin vuonna 1981.

5144 Itämeren osa-a iden Zan ke Osas Paavo Tu kki

Merentutkimuslaitos osallistuu kaikkien Itämeren maiden yhteistyönä suoritettavaan Helsingin sopimuksen mukaiseen seurantatutkimukseen, Suomen ja Ruotsin kesken sovittuun Pohjanlahden seurantaan sekä Suomen ja Neuvostoliiton kesken tehtävään Suomenlahden tilan seurantaan. Monet Arandan matkat palvelevat näitä tutkimuksia. Pohjan- lahden ravinteiden määristä,

alueen laadittiin

965-1980 laboratorion kanssa. Edelleen tehtiin yhteenveto ravinteiden ja eräiden haitallisten aineiden taseista ja

anlahdella. Edellisenä vuonna aloitettua Itämeren

maiden Itämeren tilan pohjaeläi-

mistöä ja ä koskevilta osilta. Mainittu teos ilmestyi Helsingin komission assa kuluneen vuoden aikana.

51 5 Sadeveden rav nne- raskasmetal toisuus

u Zlä

Osas Paav Tulkki

Itämereen ilman kautta tulevan kuormituksen arvellaan olevan varsin merkittävän. Merellä tehtyjä mittauksia on kuitenkin niukasti. Hel- singin sopimukseen liittyvässä Itämeren kuormitusarvioinnissa onkin kiinnitetty huomiota ilman kautta tulevan kuormituksen tutkimiseen

(28)

ja aloitettu tutkimussuunnitelmien vuosina 1980 ja 1981 muutamia

ja oli samanaikaisesti ä kiinnitettiin huomiota, jotta sekä

Arandalla suoritettiin matkoilla jolloin satoi

kehittämiseen likaava vaikutus että me- rivedestä peräisin oleva ravinteiden voitaisiin estää. Ilma- tieteen laitos suoritti myös Arandalla ottoa ja sade- vesianalyysejä kehittäessään tarkoitukseen soveltuvaa laitteistoa.

514 lahden hii tas

Kalervo Mäke

Hiilianalyysilaitteiston vanhennuttua todettiin, ettei otsikossa mainittua aihetta voida toistaiseksi atkaa vaan siihen varattua aikaa käytettiin sedimenttien sulfaatin tutkimuksiin siten osittain palvelemaan hiilitasetutkimuksen

lutuksen arvioimiseksi.

sena syntynyt ren

sedimenteissä ja muut anläheisissä on tutkia osin suorin kokein,

lia sulfaatin osallistumista tyvää hiilen ja rikinkiertoa

Vuonna 981 kerättiin ta. Huokosvesistä

Kiintoaineesta deltä asemalta}.

teiden käsittelemiseksi sedimentin hapetuskokeita.

Ruotsin SMHI:n kanssa lahdelle ainetasemalli. Mallissa tumista eri merialueiden välillä ainetaseita

den kanssa sa.

vuodenaikoina.

anlahtiseminaarissa

tulok- suu- Tarkoituksena matemaattista mal-

eri

siihen l i i t - Itämer- kloridi a kokonaisrikki

suoritettiin

tutkijoi-

(29)

4.3 KEMIALLIS-BIOLOGINEN OSASTO

5157 Laitoksen yhteiset kemialliset analyysit Tutkija Vappu Te~vo

Tehtävä käsittää laitoksen muihin projekteihin tarvittavat kemialliset analyysit, kuten kasviplanktonin perustuotantatutkimukseen

{5181) liittyvät kokonaistypen ja kokonaisfosforin määritykset noin 60 näytteestä. Partikulaarisen typen ja fosforin määrityksiä tehtiin n. 200 näytteestä orgaanisen aineksen määrää, sen koostumusta ja jakautumista vesipatsaassa (5192) tutkivaa projektia varten.

Säteilyturvalaitoksen tarvitsemia, Loviisan ja Olkiluodon atomi- voimaloiden ympäristötutkimuksiin liittyviä kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrityksiä tehtiin noin 500 kpl merivesinäytteistä.

5160 llis t havaintotyöt Arandan merire lZä rvo

Merentutkimusaluksella suoritettavat kemialliset havaintotyöt ovat tehtäviä, jotka laitoksen tulee asetuksen mukaan suorittaa kemian alalla meriveden kemiallisten ominaisuuksienr niiden allisten ja alueellisten seuraamiseksi.

Merikemiallisia a on tehty jatkuvasti noin 20 vuoden ajan, vuosisadan alusta saakka. Itämeren elu-

ditun ohjelman mukaan.

Vuoden 1981 aikana tehtiin Arandalla n. 200 asemalta

5 61

hai s

läimistä

E~i Mat

seurantatutkimukset sekä muihin

tehdään vuosittain laa-

, pH- ja ravinnemäärityksiä n. 2 000 näytteestä.

ttyvä vaarallisten toisuuksien määritys kaloista

Perttilä

Itämeren suojelusopimuksen seurantaohjelmaan kuuluvien raskasmetalli- ja organoklooripitoisuuksien määrittäminen suoritetaan vuosittain Merentutkimuslaitoksella. Seurantaan kuuluvat kalalajit ovat silakka ja turska, pohjaeläimistä Itämeren simpukka ja kilkki

(30)

(Perämereltä) määritetään sinkki, sekä PCB-kokonaismäärä

kerättiin ältä asemalta nen Suomenlahti a Itäinen Suomenlahti 80 analysointi.

Vaarallisten haitallisten Itämeren eliöstössä on nyt

men vuoden ajan, näiden tulosten trendianalyysiä. Kuitenkin voidaan todeta suudet ovat selvästi pienemmät kuin

tutkimuksessa yleensä. Yhteenveto

, Länti- suoritettiin

seurantaa vasta koi-

suorittaa suoritetussa baseline-

turskan maksassa eri merialueilla on oheisessa kuvassa

I:DDT

0.3

(31)

5162 tiikan kehittäminen ja automatisoin

Osas Folke KoroZeff

Suorittamalla kemialliset rutiinimääräykset puoliautomaattisesti autoanalysaattoreilla, saadaan analyysit tehtyä entistä nopeammin

ja tarkemmin. Tarkoituksena on automatisoida kaikki laitoksessa suoritettavat ravinnemääritykset. Laitoksessa on kaksi autoanaly- saattoria, kotimainen Akea ja amerikkalainen Technicon Autoanalyzer II. Koska amerikkalaisen systeemin laajentaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin kotimaisen on vuoden tutkimuksissa keskitytty Akea- laitteiston kehittämiseen. Silikaatin ja ammoniakin määritystek- niikkaa kokeiltiin kertomusvuoden alkupuolella. Nämä kaksi uutta menetelmää ovat olleet käytössä Arandalla ja laitoksella elokuusta lähtien. Myös nitriittimääritys on automatisoitu. Koska v. 1982 hankitaan uusi Akea-analysaattori, on myös fosforin ja typen määri- tysmenetelmiä tutkittu ja kehitelty Akealle soveltuviksi.

16 Ras en edestä

määritys varten

7 raskasmetallin määrittämiseksi merivedestä jatkui is-kemiallisilla seuranta-asemilla. Metallit, on merivedessä

noin 00-kertaisesti uudella

metallien

, saadaan konsentroitua kerasaostusmenetelmää. Laitoksen

(Perkin-Elmer 4000) on ja nopeampaa kuin aikaisemmin, koska saostusmenetelmään kuulunut on voitu jättää pois. Mielenkiinto kerasaostusmenetelmää kohtaa on

niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vertailua muiden menetelmien kanssa ei ole vielä voitu halutussa määrin suorittaa. Alustavas- t i on kuitenkin tutkittu freon-ditizoni-uuttomenetelmää.

16 n Zibrointi

Osas

Menetelmien kehittyminen ja tulosten vertailu on tehnyt kansalli- sen ja kansainvälisen yhteistyön yhä tärkeämmäksi luotettavien tulosten saamiseksi. Monien kansainvälisten järjestöjen piirissä

(32)

suoritetaankin interkalibrointitoimintaa.

Suomen ja Neuvostoliiton välisen

mitean on jatkanut

ritysten ravinteiden sekä

kalibrointeihin verrattaessa on nyt tuloksiin. Keskuslaboratorio

typen metsäteollisuuden

nissa osoittautui laitoksessa mä paremmaksi kuin yleisesti

. Edellisiin

vertailun

kalibroin-

komission aloitteesta Kielin yliopiston merentutkimuslaitos huhtikuussa 1981 Itämeren maille interkalib- rointityökokouksen öljyn määrittämisestä merivedestä fluorometri- sella menetelmällä. Meriveden

eri menetelmin.Vertailussa saatiin

16

tä on

11Methods for veden

menetelmää arseenin a

tyy luultavasti lähiaikoina muutaksin menttien

kehitelty menetelmä

ei ole sopivalta.

liuotus kerasaostuskonsentrointi tometrinen määritys. Vaihtoehtoisesti niikkaa sedimenteille.

eri merialueilla.

merivedes- an

mutta

(33)

Vuoden aikana kehitettiin menetelmät öljyhiilivetyjen konsen- troimiseksi ja fraktioimiseksi. Konsentroinnissa kokeiltiin sekä neste-neste-ekstraktiota että adsorptiotekniikkaa XAD-2 massan avulla. Molemmat menetelmät antoivat samanlaisia tuloksia, mutta adsorptiotekniikan avulla on helpompi käsitellä tarvittavia suuria vesimääriä. Näytteiden puhdistukseen ja fraktiointiin käytettiin tavallisia ekstraktio- ja pylväsfraktiointimenetelmiä. Näytteet otettiin Suomea ympäröiviltä merialueilta n. 15 m syvyydestä. Näyt- teistä vasta osa on analysoitu. Lopulliset kaasukromatografiajot, samoin kuin massaspektrometriset varmistukset, suoritetaan vuoden 1982 aikana.

516 8 telmän kehittäminen alumiinin määrittämiseksi merivedestä

Osas Folke Koro

Metodiikkaa alumiinin määrittärniseksi luonnonvesistä on kehitetty edelleen ja alumiinimääritykset Itämeren eri alueilta on aloitettu. Menetelmä on kolarimetrinen ja reagenssina käytetään pyroka- tekolivioletti. Fluoridi-ionin vaikutus eliminoidaan magnesiurnin avulla. Alumiini määritetään suoraan ilman konsentrointia ja mää-

a on n. 0.5 ug 1-1. Menetelmä esitettiin ICES:n vuosiko- kouksessa. Itämeren eri alueilla vaihtelevat

0.5 - 5.0 todettiin itäiseltä Suo-

menlahdelta. Seuraavana vuonna otetaan lisää ja määrittämään myös alumiinin

(lähinnä PCB-aineiden ja DDT:n) pitoisuuksien mittaamista merivedestä vaikeuttaa niiden pieni konsentraatio.

Nykyisin olevassa menetelmässä orgaaniset aineet konsen- troidaan Arnberlite XAD-2 polymeerimassaan, mistä ne eluoidaan pie- neen määrään liuotinta, puhdistetaan ja analysoidaan.

Vuoden aikana otettiin eri meriretkillä Suomea ym- merialueilta.

tettiin osittain väspuhdistusta.

puhdistukseen

osittain silikageelipyl- analysointi, joka on vielä osittain

(34)

kesken, suoritetaan Merentutkimuslaitoksen

tarvikelaboratorion

merivesissä - 0 1

n. 1 ng/1 luokkaa organoklooripitoisuuksien mittaus on työ jatkuu vuonna 1982.

materiaalin tältä osin

enien tut

Toksafeeni on yleisnimitys klooratuille kamfeeneille joita tään insektisideinä eräissä Itämeren Ne hajoa- vat luonnossa hyvin hitaasti ja liukenevat huonosti veteen, mistä

se todennäköisesti konsentroituu Tässä tutkimuksessa tutkimusmateriaalina

maksa sisältää suureksi osaksi rasvaa konsentroituvat.

alle menetelmän Näytteet

en suhteen.

lisäksi myös

terpeenejä.

välillä . Tulokset

kana

Itämeren elusopimuksen luu myös eräiden haitallisten minen kaloissa

(35)

Tutkimus selvittää Selkämeren valkokatkan ja kilkin raskasmetalli- pitoisuuksien riippuvuuksia. Erityisesti selvitetään, pysyykö eräi- den tarpeellisten metallien taso eläimissä vakiona ja missä määrin tarpeettomat/haitalliset metallit kerääntyvät eläimiin ajan funktiona. Analysoitavat metallit ovat rauta, mangaani, sinkki, kupari, lyijy, kadmium ja elohopea.

Tutkimus aloitettiin kertomusvuonna ja näytteitä otettiin hei- näkuussa. Jatkossa näytteitä otetaan kahdesti vuodessa (kesällä ja talvella) kolmena peräkkäisenä vuotena. Projekti on jatkoa 1978-80 suoritetulle tutkimukselle, jossa selvitettiin Selkämeren pohjaeläi- mistön, sedimentin ja veden sinkki- ja kuparipitoisuuksia (projek- t i 5160).

5 81

tuo tutkimus

Eri us Lass

Kasviplanktonin iston sekä biomassan, perustuotannan ja kloro- fylli-a:n muutosten ja niihin vaikuttavien ympäris- tötekijöiden selvittämistä jatkettiin kertomusvuonna.

otettiin avovesikauden aikana joka toinen viikko Tvärminnen havaintoasemalla ektien 5142 ja 5192 kanssa.

Ulkokallan, Kaskisen, Tvärminnen ja havaintoase-

milta siirtäminen

ja aineiston käsittelemiseen tarvittavan ohjelmiston muokkaus aloitettiin.

ektin tuloksista symposiossa.

BHB:n symposiossa ja EMB:n

5183 Ki rannikkoasemien Läinplanktontutkimus Anneli

Merentutkimuslaitoksen kiinteiden rannikkoasemien eläinplanktonin lajiston, biomassan ja tuotannon määrän pitkäaikaisten muutosten

niihin vaikuttavien ympäristötekijöiden selvittämistä jatkettiin kertomusvuonna. Tutkimusmateriaalin hankint tapahtui edelleen yh- teistyönä yliopistollisten meribiologisten asemien kanssa.

(36)

Tutkimus selvittää

luita sekä osuutta orgaanisen sessa kulkeutumisessa.

tämistyöhön on Kertomusvuonna naivien ien

Biologin WG 14:n kokouksessa maaliskuussa 1980 ns. sinilevämatkan aineisto

lokset esitetään vuoden 1982 aikana.

työprojektina tehdystä orgaanisen ta Suomenlahdella esitettiin VI syyskuussa.

1

Tutkimuksen tarkoituksena on tatiivista a kvalitatiivisia tiilla alueilla. Tutkimus sesta a on jatkuva. Vuodesta meren

Vuonna 1981 varsinaisen Itämeren

Arkonan altaassa otettiin Itämeren man edellyttämät näytteet. Lisäksi aseman edustavuutta kartoitettiin.

Varsinaisella Itämerellä loksista, että alue jolla

ole entunut verrattuna 954- 980 esitettiin

assa.

vaihte- keskit- 14:ssä.

derni- Itämeren

Vuoden

hetkell.isestä j akaut umises- Pärnussa

Itä- Suomenlahden j

(37)

s

Ann-Bri Anders n

Tutkimus selvittää avomeren pohjaeläimistön valtalajien biologiaa ja tuotantoa Suomea ympäröivilla merialueilla. Alustava tutkimus keskittyy valkokatkan tuotannon ja biologian selvittämiseen Pohjan- lahdella.

Tulokset kahdelta vakionäytteenottoasemalta, toinen Selkäme- rellä ja toinen Perämerellä, esitettiin Itämeren biologit-järjestön

(BMB) 8. symposiossa syyskuussa Rostockissa. Sekä Selkämeren että Perämeren asemalla valkokatka eli tutkimuskaudella (1975-1975, 1977) 2-vuotiaaksi. Jatkotutkimusten alustavat tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kahden vuoden ja kolmen vuoden elinsyklit vaihtelevat tutkituilla alueilla. Lajin tuotanto oli 1974-75 2.4 g/m2

/vuosi (kuivapaino) Selkämeren asemalla ja vastaavasti ai- noastaan 0.2 g/m2

/vuosi Perämeren asemalla. Eläinten koko sekä sa- manpituisten eläinten paino oli selvästi pienempi Perämerellä kuin Selkämerellä.

5187 läintutkimuksissa käytet menetelmien

vertailu kehittäminen Ann-Brit Andersin

Projekti koostuu erillisistä tutkimustehtävistä, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa pohjaeläintutkimuksissa käytetyt menetelmät ja kehittää niitä.

Vuonna 1980 aloitettu van Veen noutimen ja box-corer-tyyppisen noutimen vertailututkimus jatkui. Täydentävä näytesarja otettiin yhdeltä Selkämeren vakiopisteeltä. Alustavat tulokset osoittavat että box-corer-tyyppinen noudin toimii huomattavasti tehokkaammin kuin van Veen noudin valkokatkan, etenkin nuorimman ikäluokan, kvan- titatiivisessa näytteenotossa.

5188 Tvärminnen alueen po läintutkimus laistut Leena Karjala

Tutkimus selvittää makroskooppisen pohjaeläimistön, erityisesti itämerensimpukan ja valkokatkan vuodenaikaisia ja vuotuisia vaihteluita suhteellisen häiriintymättömällä rannikkovesialueella. Osa tuloksista esitettiin kertomusvuonna Suomenlahtisymposiossa Parnus- sa ja julkaistaan neuvostoliittolaisessa sarjassa.

(38)

Tutkimuksen tarkoitus on laskea sidotun koina sinilevien

tään heterokystisten sinilevien vaikuttavia tekijöitä.

määrä vuodenai- avulla. Lisäksi selvite- a ja siihen Näytteenotto suoritettiin vuonna 980 Tvärminnessä projektin 5161 yhteydessä. Aineiston käsittely j

5190 KasvipZanktonin

inkubaattorimeneteZmä mi tauksen tuZoksiin Apulaistutkija G8sta Tame

Projektissa tutkitaan kasviplanktonin ta vuorokauden eri aikoina Arandalla tuotantomittauksiin.

Kenttätöitä suoritettiin Arandan projektin 5161 yhteydessä. Tulokset on

5191 lan

Tutkimuksessa on kartoitettu

Itämeren eri Lisäksi on määritetty puhdasviljelminä tonlevien ATP:hiili-suhteita

Tuloksista on valmisteilla raportti.

5192

Tutkimus on

tantoa sekä sedimentaatiota. Lisäksi toutumista

Kertomusvuoden

ta-

vaikutus- tehtäviin perus- ja Tvärminnessä

alustavasti.

a sedimentin adenosiini- eri vuodenaikoina.

en Itämeren vesihallituksen kanssa.

sekundaarituo- ravinteiden si-

(39)

Arandan matkoilla projektien 51421 5181 ja 5182 yhteydessä. Pro- jektien tuloksia on julkaistu 7. Suomenlahtisymposiossa Pärnussa, 16. EMB:n symposiossa Texelissä ja Meri-sarjassa.

5193 It~meren l~inplanktonin s~urantatutkimus

Tutkija Anneli Sundberg

Seurantatutkimuksen tavoite on Itämeren suojelutyön tarvitseman eläinplanktontietouden hankinta. Eläinplanktonnäytteet otettiin Arandan maaliskuun ja elokuun meriretkillä Itämeren seurantaohjel- man mukaisesti Suomenlahdelta1 Pohjanlahdelta ja varsinaiselta Itä- mereltä. Näytteistä analysoitiin yli puolet kertomusvuonna. Vuoden 1980 seurantatulokset raportoitiin maaliskuussa Itämeren suojelukomissiolle.

5, A U T

0 M A

A T T I N E N T 1 E T 0

J

E N K Ä S I T T E L Y

Merentutkimuslaitoksen automaattinen tietojenkäsittely keskittyi tutkimusvuonna 1981 toisaalta luotujen perusrekisterien hyödyntä- miseen Itämeren ja sen lahtien tilan seurantatutkimuksissa, toisaalta suurten kenttätutkimusprojektien aineistojen analysointiin.

Tämän lisäksi kehitettiin edelleen numeerisia malleja erilaisia käytännön tarpeita silmällä pitäen ja annettiin tosiaikaisesti ennusteita jään liikkeistä ja kokoonpuristuvuudesta Pohjanlahden alueella. Näiden toimintojen yksityiskohtaisempi kuvaus on esitetty edellä eri tutkimusprojektien yhteydessä.

Merentutkimuslaitoksella on käytössä HP1000-laitteisto sekä neljä Commodore Pet -pienoistietokonetta. Tutkimusvuoden aikana HP1000-laitteistoon hankittiin uusi rivikirjoitin. HP1000-laitteiston kokonaiskäyttö vuonna 1981 oli 5500 päätetuntia. Laitoksen pää- toiminen Atk-henkilökunta on kaksi suunnittelijaa. Suurinosa tutki- mustyöhön liittyvistä suunnittelu- ja ohjelmointityöstä on edelleen suoritettu tutkijavoimin.

Atk-toiminta on edelleen ollut voimakkainta fysiikan osaston toimialoilla. Suurimman käyttöryhmän ovat muodostaneet havaintoaineiston peruskäsittely, numeeriset mallitutkimukset ja päivittäin annettavat jääennusteet. Laitoksen laitteistoa käytettiin toimintavuoden 1981 aikana myös opetusministeriön tietokoneen U1108-etäis- päätteen. Keväällä aloitettiin Itämeren suojelukomissiolle eri

(40)

maista tulevan datan Atk-käsittely. Tehtävä käsittää datan siirtä- misen lomakkeilla magneettinauhoille ja mikrokorteille. Lisäksi on avustettu laivanrakennusteollisuutta sen suunnitellessa Atk-lait- teistoja merentutkimusaluksille.

6. T I E D 0 T U S -

J

A JULKAISU

0 I M N T A

6.1 MERENTUTKIMUSLAITOKSEN KAUSIJULKAISUT JA RAPORT T

Merentutkimuslaitos julkaisee kahta tieteellistä ulkaisua.

Tärkein on vuonna 1920 perustettu Finnish Marine Research, aikai- semmalta nimeltään Merentutkimuslaitoksen j

institutets skrift, josta kertomusvuonna toisemmasta sarjasta Meri ilmestyi numero

"Sisäinen raportti" 1 numero. Lisäksi laitoksessa vuosittain laa- ditaan vuosikertomus ja tutkimusohjelma sekä

laitoksen tutkijoiden tarpeisiin.

Merentutkimuslaitoksen säännöllinen tiedotustoiminta nut entiseen tapaan. Jäätilannekatsaukset on

suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jäätilannekartta tehtiin kuva- lähetyksiä varten kahdesti päivässä. Yleistä j varten kartta painettiin maanantaisin ja torstaisin (Tarkemmat tiedot ilmenevät kohdasta 4.1 projekti 5127). Vedenkorkeustiedotuksia merenkulkua varten annettiin Ilmatieteen laitoksen välittämänä entiseen seuraavista satamista: Kemi, Oulu, Pietarsaari Vaasa

Turku, Hanko, Helsinki ja Kotka. toimitettiin erilaisia selvityksiä vedenkorkeustiedoista eri viranomaisille, teollisuus- laitoksille ja yksityisille (Tarkemmat tiedot ilmenevät kohdasta 4.1 projekti 5110).

6.2 TUTKIMUSLAITOKSEN SARJOIHIN SISÄLTYVÄT JULKAISUT

1.

*

Andersin, A.-B. & Sandler, H.: Comparison of two vanVeen

142.

the

2. Barbara, A., Francescon, A. & Polo, B.: Fluoride distribution along chlorinity gradients in Baltic Sea waters.

- Finnish Mar. Res. 248:129-

(41)

3. Kahma, K.K.: On two-peaked wave spectra.- Finnish Mar. Res.

248:87-116.

4. Leppäranta, M.: On the structure and mechanics of pack ice in the Bothnian Bay. - Finnish Mar. Res. 248:3-86

(väitösk.).

5. Rinne, I., Melvasalo, T., Niemi,

A.

& Niemistö, L.: Studies on nitrogen fixation in the-Gulf-of-Bothnia.

-Finnish Mar. Res. 248:117-127.

6. Kahma, K.K.: On prediction of the fetch-limited wave spectrum in a steady wind. - Finnish Mar. Res. 249 (painossa) .

7. Leppäranta, M. & Seinä, A.: Statistics of fast ice thickness along the Finnish coast. - Finnish Mar. Res. 249

(painossa).

Meri

8. Bruun, J.-E. & Grönlund, L.: A comparison of methods for

estimating phytoplankton daily primary production and production capacity off Tvärminne, south coast of Finland, in 1979. -Meri 9:107-115.

9. Forsskåhl, M. & Sundberg, A.: Abundance, biomass, species composition of phyto- and zooplankton and their interrelations at the entrance to the Gulf of Finland in 1979. -Meri 9:43-55.

10. Kaitala, S.: Simpukoiden raskasmetallipitoisuuksista Suomen rannikkovesissä. -Meri 9:120-146.

11. Laakkonen, A., ~~1~~!L_~. & Niemi,

A.:

Studies on the sinking, degradation and sedimentation of organic matter off Hanko peninsula, entrance to the Gulf of Finland, in 1979 (progress report).- Meri 9:3-42.

12. Leppänen, J.-M. & Tamelander, G.: Composition of matter and its relation to plankton

the trophogenic layer off Tvärminne, at the entrance to the Gulf of Finland. - Meri 9:56-70.

13. Leppänen, J.-M. & Tamelander, G.: Effect of formalin fixation on particulate primary production values when using 14c method. -Meri 9:116-119.

14. Virtanen, A.: Studies on the decomposition of organic matter in the Gulf of Finland. - Meri 9:71-106.

15. Launiainen, J. & Keljonen, J.: Loviisan ydinvoimalan lähimeri- alueen virtausolot. -Meri (painossa).

16. , Makkonen, L. & Saarinen, J.: Results of marine meteorological observations in the northern part of the Baltic Sea.- Meri (painossa).

(42)

Sisäinen raportti

17. Mäkelä, K.: Oxygen and carbon in the comparative study of models rentutkimuslaitos. Sisäinen 53 (moniste) .

18. Merentutkimuslaitos. Kertomus toiminnasta vuonna 1980.

- 61 s., liitel. Helsinki.

6.3 MERENTUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIJOIDEN MUU KIRJALLINEN TOIMINTA

19. Alenius, P.: Inertialiikkeistä ta, M. (toim.), X 23.-24.4.1981:69-71.

20.

21.

Internal wave observations Bothnian Sea.

- Finsk-svenskt seminarium Bottniska viken och dess or·or:erlll~qstöruu~~~u~~u, Luleå1 6-

juni 1 981.

& Makkonen1 L.: Variability ice extent of the Baltic Sea.

Biokl., Ser. B. 29:393-398.

the annual maximum . Met

22. Ambjörn, C., Dahlin, L. &

viken

om Bottniska och den, Luleå, 16-17 juni

23. Andersin, A.-B., Lassig, J. & Sandler, H.: The benthic

24. ^II

25. ^II

26. Bruun,

macrofauna in the deep areas the Aland Sea.

- Naturvårdsverket SNV PM Rapport ).

, Lassig, J. & Sandler, H.: the and production of Pontoporeia affinis Lindstr. in the Gulf of Bothnia.- (painossa).

, Lassig, J. & Sandler, H.: Bottenfaunan i

Bottniska viken. - Kommitten Bottniska viken.

Arsrapport 8:6-37.

J.-E., Grönlund, L., Leppänen, J . . & Tamelander, G.:

Correlations between plankton biomass and particulate organic matter in the surface

offTvärminne, in 1979. -VI Suomenlahtisymposio, Pärnu, 8.-12.9.1981. - 6 s., liitel (moniste).