MERENTUTKIMUSLAITOS
Kertomus toiminnasta vuonna 1985
1.
2.
3.
Sivu
MERENTUTKIMUSLAITOS 1985 1
ITÄMEREN ERÄIDEN OMINAISUUKSIEN KEHITTYMINEN 1985 . . . . 2
2 .1 Jäätilanne 1985 . . . 2
2.2 Vedenkorkeusvaihtelut . . . • • . . • . . . 4
2. 3 Lämpötila ja suolaisuus . . . 4
2.4 Happipitoisuus ja r a v i n t e e t . . . 5
2.5 Perustuotanta ja kasviplankton . . . • . . . 6
TUTKIMUS- JA PALVELUTOIMINTA . . . . 7
3. 1 Fysiikan osasto . . . • • . . . • . 7
3. 2 Yleisen meri tieteen osasto . . . 10
3.3 Kemiallis-biologinen osasto . . . 11
4. TUTKIMUSALUS ARANDAN MATKAT . . . . . . . 15
5. HALLINTO, TALOUS JA ATK . . . 18
5.1 Organisaatio ja hallinto . . . . • . . • . . . 18
5. 2 Henkilökunta . . . • . . . 18
5.3 Talouden hoito . . . • • . . . • . . . • . . . • . . . • . • . . . 19
5.4 Kirjasto . . . • . . . . • . . . • . . . • . 19
5. 5 Arkisto . . . • . . . • . . . . • . . . 20
5.6 Automaattinen tietojenkäsittely . . . 20
6. JULKAISUTOIMINTA . . . . . . . 21
6.1 Tutkimuslaitoksen sarjoihin sisältyvät julkaisut . . . 21
6.2 Merentutkimuslaitoksen tutkijoiden muu kirjallinen toiminta . . . 23
6.3 Aakkosellinen luettelo laitoksen tutkijoiden julkaisuista 29 7. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ . . . . . . . 30
7.1 Yleistä . . . • • . . . 30
7.2 Jäsennyydet kansainvälisissä tieteellisissä elimissä . . . . 31 LIITE: - Merentutkimuslaitoksen menot vuonna 1985
1. MERENTUTKIMUSLAITOS 1985
Vuotta 1985 voidaan luonnehtia Merentutkimuslaitoksen näkökulmasta katsoen varsin tyypilliseksi vireäksi toimintavuodeksi.
Eräitä laajoja tutkimuskokonaisuuksia saatiin painetuksi, mm. Itä- meren fysikaalisten piirteiden yleiskuvaus ja merisedimenttien humus- aineita koskeva työ, joka käsitteli aihetta myös useilta muilta meril- tä saatujen havaintojen pohjalta.
Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on jatkunut jo perinteisen Neu- vostoliiton ja Suomen välisen yhteistyön lisäksi vilkkaana mm. DDR:n
ja USA:n eräiden laitosten kanssa sekä luonnollisesti myös eri Poh- joismaiden kanssa. Kuluneen vuoden aikana yhteistyö kiinteytyi myös Saksan liittotasavallan suuntaan.
Laitoksen perinteinen havaintojen keruu ja muokkaus sekä tulosten saattaminen toimintaympäristöämme kuuluvien viranomaisten käyttöön on jatkunut ennallaan. Sen sijaan maksullisten palveluiden määrä on sel- västi kasvanut. Tilaajista mainittakoon esimerkkeinä mm. telakkateol- lisuus ja Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio - Helsingin komissio.
Lopuksi on syytä mainita laitoksen henkilöstön aktiivinen osallis- tuminen sekä yhteis·ten asioiden kehittämiseen että oman ammattitaiton- sa lisäämiseen. Yhteisten asioiden tuntemusta on lisännyt mm. uusi si- säinen tiedotuskanava eli henkilökuntalehti "Pärskeitä". Henkilökunnan koulutusta on tapahtunut henkilöstön kaikilla sektoreilla lyhyistä pa- rin päivän kursseista lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen suorittami- seen asti.
Tämän vuosikertomuksen rakennetta on aikaisempiin verrattuna hie- man muutettu. Erillisiä projekteja ja toimintoja koskevaa selontekoa on vähennetty. Sen sijaan kertomusvuonna tehtyä työtä on pyritty esit- telemään laajoina kokonaisuuksina. Samoin on tähän vuosikertomukseen liitetty myös lyhyt kuvaus Itämeren luonnonolosuhteista kertomusvuoden aikana.
Ylijohtaja Aarno Voipio
2. ITÄMEREN ERÄIDEN OMINAISUUKSIEN KEHITTYMINEN 1985
2.1 Jäätilanne 1985
Jäätalvi 1984/85 oli ankara. Yhtä kovia jäätalvia esiityy vain kerran vuosikymmenessä; edellisen kerran näin tapahtui vuonna 1970. Pitkään jatkuneen pakkaskauden aikana jääpeite kasvoi pinta-alaltaan laajaksi, ja ään paksuus saavutti monin paikoin pitkäaikaisten tilastojen maksimiarvot. Laajimmillaan jääpeite oli helmikuun 22 päivänä, jol- loin Itämeri oli jään peittämä lukuunottamatta Gotlannin ja Bornholmin välistä ulappaa. Laajimmillaan jääpeitteen pinta-ala oli 355 000 (kuva 1. . Suurimmat jäänpaksuudet olivat Perämeren oisosassa 110-122 cm, Perämeren eteläosassa ja Merenkurkussa 65-80 cm, Selkäme- rellä 55-68 cm, Saaristomerellä 40-65 cm, Suomenlahden länsiosassa 50 cm ja itäosassa 90 cm. Jäätalven ankaruuden takia jään ajelehtiminen oli erittäin vähäistä. Perämerellä jäät olivat lähes paikallaan helmi- kuun alkupuolelta aina huhtikuun lopulle asti. Jäätalven kesto oli kaikilla merialueilla keskimääräistä pidempi. Perämerellä jääpäiviä oli noin 15 pv keskimääräistä enemmän, Merenkurkussa ja Selkämerellä n. 35 pv, Ahvenanmerellä n. 55 pv, Saaristomerellä ja Suomenlahdella n. 30 pv. Merialueet vapautuivat jäistä keskimääräistä myöhemmin, Suo- menlahden ja Perämeren jääpeite hävisi noin kahta viikkoa, Selkämeren noin kuukautta ja Ahvenanmeren noin kuutta viikkoa keskimääräistä myö- hemmin.
Jäätalven 1985/86 seuranta alkoi 17. .1985 annetulla meriveden pintalämpötilaa kuvaavalla kartalla. Tällöin Peräme- rellä, Selkämerellä ja Itämeren pohjoisosassa vastasivat pitkäaikaisia keskiarvoja, mutta Suomenlahdella pintalämpötila oli n. astetta kes- kiarvoja . Meren jäähtyminen anlahdella oli keskimääräis- tä nopeampaa, ja niinpä Perämeri j kauttaaltaan oulukuun 28.
päivänä, mikä oli noin 2 viikkoa keskimääräistä aiemmin. Selkämerellä oli joulukuun lopulla jäätä jo runsaasti a olivat noin asteen verran keskiarvoja kylmemmät. Suomenlahdella pintalämpöti- lat olivat vuoden lopulla saavuttaneet keskiarvot.
64
62
60
12
14 16
Laajin havaittu jään ulottuvuus vuonna 1985
16
18 20 28 30 32.
0 c::::=:J mitattu jään paksuus (cm)
20
Kuva 1. Itämeren jääpeite oli laaj.irrmillaan 22.2.1985, jolloin jäässä oli 355 000 km2
eli selvästi yli 90 % Itämeren pinta-alasta.
Meriveden korkeuden vaihtelut olivat vuonna 1985 lähellä keskimääräi- siä arvoja. Nopein vedenkorkeuden vaihtelu havaittiin lokakuun 27.
päivänä Haminassa, missä vesi laski 10 aikana yhden metrin. Pe- rämerellä suurimmat vedenkorkeusvaihtelut havaittiin marraskuussa, kuukauden maksimivedenkorkeus Kemissä oli kuukauden minimi -52 cm. Itämeren pinta oli alhaisimmillaan maalis-toukokuun välisenä aikana, jolloin keskivedenkorkeus vaihteli -20 . . . -30 cm.
Meriveden lämpötila vaihtelee riippuen ilmastollisista tekijöistä ja veden sekoittumisesta vuodenaikojen mukaan. Lämpötilan vaihtelut ovat pienimmillään syvänteissä. Gotlannin syvänteen veden lämpötila on 200 m:n syvyydessä kohonnut vuosisadan alun sta 1980-luvun lähes 6°C:een. Lyhyen jakson tilasto 10:stä viime vuodesta kertoo lämpötilan laskeneen siten, että se oli vuonna 1985 n. . Havainnot 1960-luvul- ta alkaen osoittavat, että lämpötilan lasku sattuu usein yhteen suo- laisuuden ja happipitoisuuden laskun kanssa ja että ne tavallisesti ennakoivat muutaman vuoden sisällä
lannin syvänteessä.
veden uusiutumista Got- Varsinaisen Itämeren pinta- ja syvänveden suolaisuus on viimeisen 10 vuoden aikana ollut hitaasti vähenemässä lasku n. promilleyksik- köä). Tämä suuntaus jatkui kuluneen vuoden aikana edelleen ja se mer- kitsee sitä, että ennen pitkää veden vähenee niin paljon, että uutta, suolaisempaa vettä voi tunkeutua syvänteen pohjaosiin.
Pohjanlahdella suolaisuus on kuluneen vuosisadan aikana vaihdellut vain vähän. 1960-luvulla havaittu lievä vaihtui 1980-luvulla hy- vin hitaaseen laskuun, joka jatkui myös
Suomenlahdella suolaisuuden
manlaista kuin varsinaisella Itämerellä.
kohtana voidaan mainita seuraava
ollut paljolti sa- yksityis- muodostuva ti- lanne. Voimakkaan kesätermokliinin vaikutuksesta muodostui Suomenlah- delta varsinaiselle Itämerelle, Gotlannin eteläpuolelle lämpötilan harppauskerrokseen asti, huomattava
tui noin yhdellä promilleyksiköllä.
syksyyn.
j
ossa suolaisuus muut- tällaisena myöhään
2.4 Happipitoisuus ja ravinteet
1980
1984 1985
niukasti (<2 ml/1)
8
rikkivetyäKuva 2. Itämeren syvänteiden (alle 125m) happitilarme vaihtelee vuodesta toiseen.
Vuonna 1985 se oli edelleen heikohko p::>hjanläheisessä vedessä.
Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren happikadolle alttiista syvänteis- tä vuonna 1985 mitatut arvot osoittavat, että edellisenä vuonna alka- nut happipitoisuuden suotuisa kehitys on jatkunut edelleen. Vuosina 1980-83 laajat yhtenäiset alueet olivat hapettomia. Tilanteen ollessa huonoimmillaan rikkivetypitoista vettä muodostui jo 125 m:n syvyydessä itäisessä Gotlannin altaassa. Laaja yhtenäinen rikkivetyalue hajosi kuitenkin vuonna 1984 pienempiin osiin, ja tämän seurauksena vuosina
1984 ja 1985 rikkivetyä havaittiin enää 1 m:stä alaspäin Tutkimus- vuonna pienentyi myös alue, jossa happea niukasti (alle 2 ml/1).
Vuoden 1985 tilanne vastaa melko hyvin vuoden 1979 tilannetta (kuva 2. Mikäli vesi syvänteissä ei kuitenkaan uusiudu tilanne voi jälleen myös hyvin kuten tapahtui vuonna 1980 (kuva 2.). Kehitys parempaan suuntaan tällä hetkellä todennä- köisempää, koska edellä mainittu suolaisuuden väheneminen vaikuttaa siten, että Tanskan salmien läpi sisäänvirtaava hapekas suolainen vesi
syvänteissä seisovan hapettoman veden.
Itämeren ravinnepitoisuus on viimeisen 10-20 vuoden aivan ilmei- sesti kasvanut. Vuonna 1985 ei kuitenkaan havaittu enää merkitsevää kasvua, mikä tosin saattaa olla aksoista, yleisestä muutossuun- tauksesta poikkeavaa vaihtelua. Nitraatti- ja fosfaattipitoisuudet vastasivat hajonta huomioon ottaen, viime vuosien
rialueilla.
125
Kuva 3. Kasviplankto.."'lin vuotuinen perustuotanta 1968-85.
-1
a eri me-
)Suomenlahden suulla vv.
Tvärminnen avoimen merialueen kasviplanktonin hiukkasmainen perustuo- tanta v. 1985 oli 78 gC m-Za- 1 , joka vastasi alueen pitkäaikaista kes- kiarvoa (ks. kuva 3.). Vuotuinen tuotantohuippu (n. 1,3 gC m-2
dl) mi- tattiin toukokuun alussa. Sinileväkukintaan liittyvä loppukesän maksi- mi (n. 0,5 gC m-zd-l) mitattiin elokuun puolivälissä. Planktisten si- nilevien massaesiintymiä todettiin elokuun jälkipuoliskolla v. 1985 varsinaisen Itämeren pohjoisosissa ja eteläisellä Itämerellä, mutta kukinta oli muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna vähäisempää.
Varsinaisen Itämeren eteläosassa ei massaesiintymiä havaittu lain- kaan, mihin syynä lienevät olleet alueella vallinneet tuuliset säät.
Alueilla, joilla kukintaa esiintyi, sen muodostivat Aphanizomenon-, Nodularia- ja Anabaena-lajit. Näistä Aphanizomenon esiintyi vähäisenä myös varsinaisen Itämeren eteläosassa.
3. TUTKIMUS- JA PALVELUTOIMINTA 3.1 FYSIIKAN OSASTO
Vedenkorkeus-, aallokko- ja virtaustutkimukset
Tehtäväkokonaisuuden tarkoituksena on selvittää merialueiden, erityi- sesti maatamme ympäröivän alueen veden liikkeiden, niihin liittyvien vedenkorkeuksien ja meren aallokon ominaisuuksia ja vaihteluja ja suo- rittaa näitä koskevia palvelutoimintoja ja tarvittavien ennusteiden laadintaa. Vedenkorkeushavaintotoiminta, joka suoranaisesti palvelee sekä rannikolla tapahtuvaa rakentamista että
tetty siten, että rannikolla sijaitsevilla 13
merenkulkua, on järjes- mareografilla tehdään säännöllisiä havaintoja rekisteröivin laittein. Näiden lisäksi päivit- täin viestitetään yleisradion kautta vedenkorkeustiedot kahdeksalta havaintopaikalta.
Vuoden aikana toteutettiin pääpiirteissään mareografiverkon reaa- liaikainen tiedonsiirtojärjestelmä ja täydennettiin vedenkorkeuksia koskevia aikaisempien vuosikymmenien atk-rekisterejä.
Aallokkotutkimusten painopiste oli vuod~n aikana edelleen maatamme ympäröivien merialueiden aallokon tilastollisten yhdistelmien laadin- nassa. Merialueitamme koskeva aallokon peruskartoitus saatiin pääpiir-
teissään valmiiksi. Havaintoaineistoa on kaikkiaan 12 vuoden aikana kerätty Perämeren, Selkämeren, Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren alueelta.
Itämeren dynamiikan tutkimusten tavoitteena on tutkia virtauksia aiheuttavien tekijöiden - tuulen, Tanskan salmien kautta tapahtuvan vedenvaihdon ja meriveden kerrostuneisuuden - sekä virtauksiin vaikut- tavien muiden tekijöiden, kuten pohjan vaikutusta eri al- taissa tapahtuvaan kiertoliikkeeseen
toon. Tutkimusten tuloksia käytetään toa kuvaavien numeeristen mallien
väliseen vedenvaih- virtauksia vedenvaih- Vuoden aikana Kielin yliopiston kanssa aloitettu kolmivuotinen projekti tutkii erityisesti topografian vaikutusta altaiden sisällä tapahtuvaan veden kiertoliikkeeseen ja altaiden väliseen veden- vaihtoon. Projektin kenttätöiden ensimmäinen vaihe toteutettiin syys- kuussa Bornholmin altaassa. Projektiin sisältyy numeerisia rnallitutki- muksia, jotka aloitettiin Kielin yliopistossa.
Jää- pintakerrostutkimukset
Merentutkimuslaitos vastaa talvimerenkulun tarvitsemasta äätiedotus- palvelusta, joka muodostaa tämän tutkimusalueen perustan. Jääpalvelun kehittämiseksi laitos suorittaa jääolojen a jään ominaisuuksien pe- rustutkimusta ja palvelutoiminnan edellyttämää ennustusmallien kehit- telyä.
Merentutkimuslaitoksen säännöllinen tiedostustoiminta on jatkunut entiseen tapaan. Jäätilannekatsaukset on annettu päivittäin suomeksi ruotsiksi ja englanniksi. Jäätilannekartta tehtiin kuvalähetyksiä var- ten kahdesti päivässä. Yleistä jakelua varten kartta painettiin maa- nantaisin ja torstaisin.
Jäätiedotustoiminnan yhteydessä kerättävän havaintoainesten yh- distelmiä laadittiin edelleen Ruotsin ko. oiden kanssa yhteis- työstä sopimuksen mukaisesti äätilannerekisteriksi. Rekisteriä käytetään erilaisten tilastollisten yhdistelmien a lausuntojen val- mistamisessa
Itämeren jääntutkimusten painopiste tunneista vuorokausiin) jään dynarniikassa
lyhyen aikavälin jääklimatologiassa. Jään liikkeen ja meren virtausten välistä vuorovaikutusta tutkittiin aikai-
sempien vuosien kenttäkokeiden pohjalta. Helmikuussa tehtiin Peräme- relle jääntutkimusmatka, jonka kenttämittaukset kestivät kaksi viik- koa. Tärkeimmät tutkimuskohteet olivat jääpeitteen lämpötalous ja jään dynamiikka sydäntalven olosuhteissa, jolloin avovesialueet jäätyvät nopeasti. Jääklimatologian alalla tutkittiin pitkiä havaintosarjoja Suomen rannikolta.
Vuoden aikana aloitettiin jääolosuhteita koskevien satelliittiku- vien analysointi merialueilta. Projektin tavoitteena on eritellä eri havaintokanaviita saatavan tiedon ja jääolosuhteiden välinen riippu- vuus, jotta kuvia voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin jäätilan- teen kartoituksessa ja sitä koskevassa ennustustoiminnassa. Vuoden ai- kana toteutettiin myönteisin tuloksin kokeilu, jossa siirrettiin käsi- teltyjä satelliittikuvia tosiaikaisesti NMT-verkkoa käyttäen J/M Si- sulle.
Meren pintakerrostutkimusten tärkein sovellutusalue oli kertomus- vuonna meren ja ilmakehän energianvaihtoa, erityisesti pintakerroksen lämpötilaa koskevien havaintojen keruussa ja analysoinnissa. Havainto- toim intaan liittyvät automaattisilta meriasemilta kerättävät, tutki- musaluksella suoritettavat meteorologiset ja meren pintakerroksen vaihteluja koskevat tiedot. Vuoden aikana valmistui selvitys Pohjan- lahden lämpötaloudesta.
Arktinen tutkimus
Tehtäväalueen tavoitteena on arktisten merien hyödyntämisessä tarvit- tavien meritieteellisten tietojen tuottaminen. Vuoden aikana kerättiin sääsatelliittien lähettämää tietoa Euroopan pohjoisen sektorin jääolo- suhteista. Tutkimustoiminnassa keskityttiin jään reunavyöhykkeen dyna- miikan selvittämiseen.
Kansainvälisen jäänreunatutkimuksen (MIZEX
=
Marginal Ice Zone Ex- periment) painopiste oli jäälauttojen keskinäisliikkeen ja deformaa- tionopeuksien tutkimuksessa. Työ toteutettiin yhteistyössä Yhdysval- tain Cold Regions Research and Engineering Laboratoryn kanssa, ja se perustui vuosina 1983 ja 1984 suoritettuihin kenttäkokeisiin.3.2 YLEISEN MERITIETEEN OSASTO
Itämeren pitkäaikaisvaihteluiden tutkimus
Merentutkimuslaitoksen sivutoimiset havainnontekijät keräävät suolai- ja mittaavat lämpötiloja yhdeksältä rannikon havainto- paikalta Suomenlahdelta, Saaristomereltä ja anlahdelta. Näitä tie- toja ovat vuoden aikana tarvinneet monet laitoksen ulkopuoliset tutki-
jat ja paikalliset en ät. tehdään lähes 4000
lämpötila- ja suolaisuushavaintoa. Tämän aineiston rekisteröintiä on kehitetty käyttökelpoisuuden lisäämiseksi.
Laitos on osallistunut kaikkien Itämeren maiden yhteiseen Itämeren seurantaohjelmaan, johon kuuluu kaikkiaan "pakollista" ja 12 "va- paaehtoista" analyysia ja havaintoa. Arandan ohjelmassa oli 24 havain- toasemaa ohjelman 53:sta havaintoasemasta. Ottaen huomioon useasta eri syvyydestä otetut näytteet kertyi analyysej kaikkiaan 15 000. Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Neuvostoliiton bilateraalisissa seurantaoh- jelmissa tehtiin tämän lisäksi n. 3500 analyysia a havaintoa.
Laitoksen meritieteelliset havainnot jakautuvat useaan pieneen re- kisteriin, joiden yhteiskäyttö on hankalaa Rekisterien käyttökelpoi- suuden lisäämiseen tähtäävää selvitys- ja kehittämistyötä on tehty kertomusvuonna. Työ jatkuu laitoksen atk-kokonaissuunnittelun osana edelleen
Aineiden kiertokulun tutkimus
Itämeren typen kiertokulun tutkimuksissa tehtiin typensidonnan ja pen pelkistymisen intensiteetin mittauksia lähes koko jäättömän kauden
an en täydentämiseksi. Samalla valmisteltiin a aihetta koskevasta usean vuoden
julkaisuja on vuodesta 1975 alkaen.
tutkimukset
asta, jossa osa-
Itämeren sedimentaatiossa on saattanut tapahtua onkin verran muutok- sia viimeisten vuosikymmenien aikana. Itämeren kokonaissedimentaation
arviot ovat tähän asti perustuneet toisaalta kaikuluotauksella saatui- hin alueittaisiin arvioihin, toisaalta suoriin mittauksiin sedimentti- näytteistä. Eräät havainnot viittaavat siihen, että vuotuisten kerros- tumien paksuus on kasvanut. Tätä varten otettiin Pohjois-Itämerellä näytteitä, joista tutkitaan yksityiskohtaisesti ylimpien, nuorimpien kerrosten rakennetta ja kerrostumisnopeutta. Riittävän paksut vuotui- set kerrostumat tarjoavat mahdollisuuden seurata myös vuodenaikaisia vaihteluita tuotantokausien kasviplanktonin jäänteitä ja erilaisia ke- miallisia ominaisuuksia tutkimalla.
3.3 KEMIALLIS-BIOLOGINEN OSASTO Orgaanisen aineen biologinen kierto
Orgaanisen aineen kierron tutkimus biologian laboratoriossa keskittyi kertomusvuoden aikana vuosilta 1982-1983 kerätyn aineiston käsittelyyn ja raportointiin. Lisäksi selvitettiin eläinplanktonin hengitysaktii- visuutta laboratoriokokein sekä seurattiin yhteistyössä Eläinlääketie- teellisen korkeakoulun kanssa eläinplanktonin polyamiinimetaboliassa keskeisten entsyymien aktiivisuuden vuodenaikaisvaihtelua Helsingin edustan merialueella.
Aineiden kierron prosessien edelleen selvittämiseksi tehtiin kir- jallisuustutkimus planktoneliöiden ravinnemetaboliaan liittyvien ent- syymien aktiivisuuden mittausten ekologisesta merkityksestä ja mene- telmien käyttöönotosta Merentutkimuslaitoksessa. Selvitys julkaistiin sisäisenä raporttina.
Kertomusvuoden aikana julkaistiin pro gradu -tutkielma ja lisen- siaattitutkielma, jotka käsittelivät orgaanisen aineen kiertoa kevään tuotantojakson aikana pohjoisella Itämerellä ja samanaikaista eläin- planktonin osuutta koko orgaanisen aineen kierrossa. Aineistosta val- mistui myös kolme käsikirjoitusta, joiden aiheena oli ATP:n (adenosii- nitrifosfaatin) käyttö levätutkimuksissa, perustuotannan osuus orgaa- nisen aineen kierrossa sekä hiukkasmateriaalin kemiallinen koostumus kevään tuotantojakson aikana.
Tuloksista ilmeni, että kasviplanktonin ohella autotrofinen rip- sieläin Mesodinium rubrum on tärkeä perustuottaja kevään tuotantojak- solla. Sen osuus koko perustuotoksesta olla jopa %.
Kasviplankton remineralisoi itse terotrofiset ripsieläimet olivat tärkein
aksolla. Niiden kautta kulki lähes tuotoksesta Pääosa
kerroksessa, se myös tuotettiin.
harppauskerrokset eivät oleellisesti joavan hiukkasaineksen laskeutumista
osi pohjalle.
sitomastaan hiilestä.
aryhmä kevään tuotan- hiukkasmaisesta perus-
sekoittuvassa
suolaisuuden pintakerroksesta va- kolmannes hiukkasmaisesta
Sedimentin orgaanisen aineen kemiallinen koostumus
Tutkimuksessa on selvitetty merisedimenttien sisältämien orgaanisten humus- ja fulvohappojen esiintymistä ja akaumaa eri alueilla sekä Itämerellä että valtamerillä. Havaintoaineiston perus- teella julkaistiin kertomusvuoden aikana aiheesta a.
Työssä käytettiin ultrasuodatustekniikkaa molekyylipainojakauman selvittämiseksi, ja orgaanisten aineiden ominaisuuksia rakennetta tutkittiin alkuaineanalyysin sekä NMR- a IR-spektroskopian avulla.
Tulosten mukaan humus- ja suhteellisissa määrissä on huomattavia a eri merialueilla Suuren molekyylipainon omaavat fulvohapot ovat tyypillisiä Itämeren sedimenteille kun taas vastaa- vasti humushapot ovat tyypillisiä useille valtamerialueiden sedimen- taatiopohjille. Sekä humus- että en todettiin muodostuvan suhteellisen nopeasti jo ennen sedimentoitumista, eivätkä tulokset tue aikaisempaa olettamusta, että fulvoaineet olisivat vain esiasteita hu- musaineiden muodostuksessa.
Orgaanisten aineiden aromaattisuusastetta on usein pidetty viit- teenä maalta tulevasta orgaanisesta kuormituksesta, jonka katsotaan olevan pääosin ligniiniä. Itämeren sedimentin sisältämän orgaanisen aineen aromaattisuusasteen ei ole todettu olevan merkittävästi suurem- pi kuin valtamerien sedimenteissä.
Haitallisten aineiden tutkimus
Kloorattujen orgaanisten aineiden tutkimuksessa keskityttiin erityi- sesti lindaanin, DDT-aineiden ja PCB:n analysointiin merivedestä.
Näytteitä on otettu Arandan meriretkien yhteydessä eri merialueilta, mutta näytemateriaali on vielä liian pieni johtopäätösten tekemiseen.
Lindaanin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1-4 ng/1, DDT-aineiden 0.3-1.5 ng/1, ja PCB:n 2-4 ng/1. PCB:n pääkomponentteina ovat selvästi heksaklooratut bifenyylit.
Merialueiden välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja.
Raskasmetallien (sinkki, kadmium, lyijy ja kupari) kemialliseen käyttäytymiseen liittyviä tutkimuksia varten otettiin näytteitä eri merialueilta. Näytteet suodatettiin välittömästi näytteenoton jälkeen.
Määritysmenetelrnänä käytettiin anodista liuotusanalyysiä. Ns. vapaa, kompleksoitumaton tai vain heikosti kompleksoitunut metalli mitattiin suoraan käsittelemättömästä näytteestä. Kokonaismetallipitoisuuden määräämiseksi näytteet säteilytettiin UV-valossa, jolloin orgaanisten yhdisteiden katsotaan hajoavan ja hapettuvan hiilidioksidiksi vapaut- taen samalla sitomansa metalli-ionit. Tuloksissa esiintyy jatkuvasti jonkin verran vaihtelua, mikä aiheutuu ilmeisesti osittain näytteiden lievästä kontaminaatiosta ja osittain vesimassojen sekä fysikaalisista että biologisista syistä aiheutuvasta vaihtuvuudesta. Kokonaispitoi- suudet ovat olleet seuraavat:
sinkki 330 +/- 75 ng/1 kadmium 29 +/- 8 ng/1 lyijy 181 +/- 30 ng/1 kupari 485 +/- 90 ng/1
Tulosten käsittely on vielä kesken. Kadmiumin ja lyijyn kohdalla si- toutuminen orgaaniseen materiaaliin näyttää kuitenkin olevan varsin pientä (5 - 10 % kokonaispitoisuudesta), mutta kuparin ja sinkin koh- dalla selvästi merkittävämpää. Jopa n. 50 % kokonaispitoisuudesta saattaa olla suhteellisen voimakkaasti sitoutuneena meriveden liuen- neeseen orgaaniseen ainekseen.
Itämeren eliöstön ja sen vaihteluiden tutkimus
Tavoitteena on Itämeren ulappa-alueen ekasysteemin rakenteessa tapah- tuvien muutosten ja niiden syiden selvittäminen sekä perusteiden luo- minen Itämeren tilan seurantaan tarvittavan
nan kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi.
havaintotoimin- Tutkimusvuonna on suoritettu ravinne-, klorofylli- ja perustuo- tantaanalyysejä sekä kerätty kasvi- ja eläinplanktonnäytteitä Suomen- lahden suualueelta. Tulokset osoittavat, että alueen veden lyhyt- ja pitkäaikaiset vaihtelut vaikuttavat
sauteen eri vuosina.
ien esiintymisrun-
Kuva 4. runsautta kuvataan yleisesti
bianassalla. Kuvassa on verrattu eräillä Pohjanlahden asemilla J.J.C.vcu._ ...
vuoden 1975 tasoon. (Asemalta Fl5 puuttuvat vuosien 1984-85 tulokset).
Seilin alueen e1äinplanktonin tutkimukses-
sa on analysoitu aineistoa vuosilta 1967-1972. Tutkimuksessa on todet- tu eräiden merellisiksi luonnehdittujen
vana olevan kauden aikana.
ien lisääntyneen tutkitta-
Mysis-tutkimuksessa suoritettiin yksi tutkimusmatka Pohjanlahdel- le. Lisäksi näytteitä otettiin pohjaeläinmatkojen ja seurantamatkojen yhteydessä. Aineiston analysoinnissa keskityttiin silakan ravinnonva- lintaan. Ilmeisesti Mysis-äyriäiset ovat silakan ravinnossa tärkeitä erityisesti varsinaisen perustuotantakauden ulkopuolella. Lisäksi voi- tiin osoittaa, että silakat ja Mysis-äyriäiset esiintyvät selvästi eri ikä- ja kokoluokista muodostuneissa ryhmissä ja että tämä on ensisi- jainen ravinnonvalintaa säätelevä seikka.
Avomeren pohjaeläintutkimuksessa on näytteenotto keskittynyt janlahdelle, jossa rutiinohjelman lisäksi on uusittu vuonna 1956
Poh- teh- tyä eteläisen Selkämeren pohjaeläinkartoitusta. Tulokset muutaman Poh- janlahden 1965-1984 aineiston muokkauksesta viittaavat koko Pohjanlah- tea koskevaan säännönmukaisuuteen valkokatkakantojen vaihteluissa. Tu- lokset osoittivat myös poikkeuksellisen korkeita valkokatkan biomassa- arvoja 1980-1981 (kuva 4.). Alustavat tulokset valkokatkan vuorokausi- rytmiikan tutkimuksesta osoittavat, että vuorokausirytmiikka ei vaiku- ta ainakaan alkukesästä ratkaisevasti vanhempien eläinten pyydystettä- vyyteen.
4. TUTKIMUSALUS ARANDAN MATKAT
Kertomusvuoden aikana Aranda teki 14 tutkimusmatkaa. Matkapäiviä oli kaikkiaan 177. Merentutkimuslaitoksen henkilökunnan lisäksi matkoille osallistui tutkijoita muista valtion tutkimuslaitoksista ja korkeakou- luista. Laitoksen tutkijat keräsivät aineistoa myös muille laitoksil- le.
Helmikuussa tehtiin Perämerellä laaja jään ominaisuuksia ja liik- keitä koskeva tutkimus. Vaikean jäätalven vuoksi biologinen ja kemial- linen Itämeren talviseurantamatka ulottui vain pohjoiselle Itämerelle.
Muut seurantanäytteet otettiin helikopterilennoilla.
Kevään ja alkukesän aikana tehtiin useita kemiallisia ja biologi- sia tutkimusmatkoja, joilla kerättiin näytteitä tavallista enemmän Selkämereltä. Kesäkuussa tehtiin yhteistyömatka Helsingin yliopiston tutkijain kanssa. Tälle matkalle osallistui myös geofysiikan ja hydro- biologian opiskelijoita.
r
1
1
1
1 I-
I
R/V Aranda Cruise 7
28.5 - 13.6 1985 St.104-180
Kuva 5. Arandan matkan 7 päätarkoituksena oli Itämeren tilan seurantaan liittyvä pohjaeläinyhdyskuntien tutkimus. Tähän sisältyi myös Itämeren suojelusopimuksen rnu-
pohjanläheisen veden happitilanteesta, tutkittiin sinilevälajistoa ja suoritettiin typensidontakokeita.
R/V Aranda Cruise 13
15.10 - 31.10 1985 St.758-897
Kuva. 6. Pohjanlahden lämpötaloutta tutkivan matkan asernaverkosto.
Keskikesällä tehtiin matkat sekä sedimentti- että sinilevätutki- muksia varten. Näille osallistui paitsi laitoksen omia myös runsaasti näiden alojen ulkomaisia tutkijoita. Elokuussa tehtiin tavanomaiset Helsingin sopimukseen liittyvät seurantatutkimukset koko Itämeren alueella.
Yhteistyössä Kielin yliopiston meren fysikaalista dynamiikkaa koskevia rellä. Tämä tutkimus oli ensimmäinen j konaisuudesta.
tehtiin syyskuun aikana Itä- eteläisellä Itäme- kolmivuotisesta tutkimusko- Syksyn 1985 aikana tehtiin perinteiset Pohjanlahden lämpötaloutta koskevat fysikaaliset havainnot. Näiden lomaan haitallisten aineiden tutkimuksia Pohjanlahden ja Suomenlahden vedestä.
5. HALLINTO, TALOUS JA ATK
5 1 hallinto
Merentutkimuslaitos on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen.
Laitoksessa on fysiikan osasto, yleisen meritieteen osasto, kemiallis- biologinen osasto sekä erillisenä toimistona yleinen toimisto.
Merentutkimuslaitoksen istuntoon ylijohtaj ja osaston- johtajat sekä yleisen toimiston toimialaan kuuluvia asioita käsitel- täessä lisäksi toimistopäällikkö. Laitoksen on edelleen
Aarno Voipio. Fysiikan osaston dos. Pentti Mälkki, joka toimii myös ylij an Yleisen meritieteen osaston osastonjohtaja on dos. a
osaston dos. Matti Perttilä. Yleisen toimiston toimistopäällikkö on VTK Erkki Siivonen.
5.2 Henkilökunta
Merentutkimuslaitoksen henkilökunnan lukumäärä oli vuoden 1985 lopussa 60. Henkilökunnasta 25 oli virkasuhteessa ja 35 työsopimussuhteessa laitokseen. Sivutoimisia havainnontekij oli 198. Ulkopuo- lisella rahoituksella oli laitoksessa töissä kertomusvuonna 7 henki- löä, joista 4 oli virastotyöntekijöitä.
Yhdistelmä Merentutkimuslaitoksen henkilökunnasta 31.12.1985:
Ylijohtaja Fysiikan osasto Yleisen meritie-
teen osasto Kemiallis-biolo-
ginen osasto Yleinen toimisto
5.3 Talouden hoito
v i r k a s u h d e Sop.irnus-
palkkai- nen
PeiUS- Ylimää- palkkai- räinen nen
4 3
2 3
5
3 4
Työso- p.irnus- suhtei- nen
5 8 13 9
Kirjanpitoon sisältyi kertomusvuonna 2921 tositetta.
Yht.
12 13 18 16
Vuoden 1985 menoarviossa myönnettiin Merentutkimuslaitokselle 16.586.000 mk. Siirtomäärärahoista siirtyi vuodelle 1986 220.702 mk.
Laitehankintojen osuus oli 7.2 % laitoksen kokonaisbudjetista.
Laitoksen tulot olivat kertomusvuonna ilman sairaus- ja äitiyspäi- värahojen osuutta 640.800 mk. Laitoksen budjetoidut tulot ylitettiin n. 150.000 mk:lla. Tulot ovat kertyneet jääkartoista ja tilaustöistä.
Laitoksen menot selviävät momenteittain liitteestä 1. Liitteessä 1 esitetään myös muiden kulutusmenojen (32.47.29) erittely.
5.4 Kirjasto
Kokoelmat käsittivät vuoden 1985 lopussa noin 39 500 nidettä kirjoja, karttoja ja kausijulkaisujen volyymeja sekä laajan eripainoskokoelrnan.
Lisäksi kirjastossa oli filmikortteja 211 nimekettä ja luetteloimaton- ta tiedotusmateriaalia. Painatekartunta oli kertomusvuonna 1 259 ni- dettä, näistä kausijulkaisuja 765, kirjoja 244 ja eripainoksia 240.
Jatkuvasti saapuvia kausijulkaisuja kirjattiin 535 nimekettä. Aineis- tosta hankittiin n. 20 % ostamalla ja pääosa julkaisuvaihdon kautta.
Prof. Sven Segerstråle on lahjoittanut edelleen yksityisen vaihtonsa kautta saamiaan julkaisuja kirjastolle. Kirjastosta lainattiin kerto- musvuonna 3 490 julkaisua. Osa lainauksesta tapahtui kuitenkin käsi- kirjastolainauksena, eikä sitä tilastoitu. Kaukopalvelun puitteissa käsiteltiin yhteensä 984 saapuvaa tai lähtevää tilausta.
Koti- ja ulkomaisia vaihtoyhteyksiä 456. Vaihdon puitteissa lähetettiin laitoksen sarjan Finnish Marine Research numero 251. Li- säksi toimitettiin 587 kpl laitoksen erilaisia ulkaisuj toisiin kir- jastoihin ja yksityisille tutkijoille. Vuosikertomuksen sekä toiminta- ja resurssisuunnitelman jakelu tapahtui ainoastaan kotimaassa.
5.5 Arkisto
Merentutkimuslaitoksen arkisto käsittää arkiston Vuosien 1918-1953 hallinnollinen
Merentutkimuslaitoksen keräämä arkistoituna taulukkoina painetuissa magneettinauhoina.
tieteellisen on mikrofilmattuna.
havaintoaineisto on oissa, mikrofilmeinä tai Uusi arkistolaki (L185/81) edellyttää valtion virastoilta ja lai- toksilta arkistosäännön laatimista vuoden 1987 loppuun mennessä. Tätä tehtävää suorittamaan perustettiin Merentutkimuslaitokseen arkistotyö- ryhmä. Työryhmä suunnitteli lomakkeet arkistoainesten inventointia varten, suoritti hallinnollisen aineiston inventoinnin a laati tämän pohjalta luonnoksen arkistonmuodostussuunnitelmaksi.
Arkistotyöryhmä aloitti diaroinnin uudistamisen suunnittelun laa- timalla luonnoksen uudeksi diaariryhmittelyksi.
Valtionarkisto suoritti 4.3.1985 arkiston tarkastuksen Merentutki- muslaitoksessa.
5.6 Automaattinen tietojenkäsittely
Merentutkimuslaitoksen automaattinen tietojenkäsittely keskittyi tut- kimusvuonna 1985 toisaalta luotujen rekisterien hyödyntämiseen Itäme- ren tilan seurantatutkimuksissa, toisaalta suurten kenttätutkimuspro- jektien aineistojen analysointiin. Tutkimusvuonna jatkettiin vanhojen havaintoaineistojen (1900-1960) siirtämistä laitoksen rekistereihin.
Tämän lisäksi kehitettiin edelleen numeerisia malleja erilaisiin käy- tännön sovellutuksiin ja annettiin tosiaikaisesti ennusteita jään liikkeistä ja kokoonpuristuvuudesta. Näiden toimintojen yksityiskoh- taisempi erittely on esitetty eri tutkimusprojektien yhteydessä.
Atk-toiminnan kehittämiseksi aloitettiin vuonna 1984 laitoksen atk-toimintaa koskevan yleissuunnitelman laatiminen. Työtä on jatkettu vuoden 1985 aikana ja lisäksi tehtiin konsultointisopimus Valtion tie- tokonekeskuksen kanssa. Sopimuksen mukaan Valtion tietokonekeskus osallistuu yleissuunnitelman laadintaan vuoden 1986 alusta lähtien.
Laitoksen päätoiminen atk-henkilökunta käsittää yhden atk-suun- an. Suuri osa tutkimustyöhön liittyvästä suunnittelu- ja oh- jelmointityöstä on edelleen suoritettu tutkijavoimin. Atk-toiminta on ollut voimakkainta fysiikan osaston toimialoilla. Suurimman käyttöryh- män ovat muodostaneen havaintoaineiston peruskäsittely, numeeriset mallitutkimukset ja päivittäin annettavat jääennusteet.
6. JULKAISUTOIMINTA
Merentutkimuslaitos julkaisee kahta tieteellistä kausijulkaisua. Tär- kein on vuonna 1920 perustettu Finnish Marine Research, aikaisemmalta nimeltään Merentutkimuslaitoksen julkaisu/Havsforskningsinstitutets skrift, josta kertomusvuonna ilmestyivät numerot 251 ja 252. Pienimuo- toisemman sarjan nimi on Meri. Lisäksi laadittiin tavalliseen tapaan vuosikertomus ja tutkimussuunnitelma sekä sisäisiä raportteja laitok- sen tutkijoiden tarpeisiin. Henkilökuntalehti "Pärskeitä" ilmestyi v.
1985 kuusi kertaa.
6.1 Tutkimuslaitoksen sarjoihin sisältyvät julkaisut
Finnish Marine Research
1. Poutanen, E.-L.: Humic and fulvic acids in marine sediments.
-Finnish Mar. Res. 251:3-45. (väitösk.)
2. Mälkki, P. & Tamsalu, R.: Physical features of the Baltic Sea.
- Finnish Mar. Res. 252:3-110.
3. Kononen, K. & Niemi,
A.:
Variation hydrography in the outer the Gulf of Finland in (painossa).phytoplankton and
at the entrance to - Finnish Mar. Res.
Alenius, P. & Leppänen, J.-M of organic matter the vernal growth period the open northern
Proper in 1982. I. Hydrography, currents and related factors.
Lahdes, E. & Leppänen, J.-M.:
the vernal growth Proper in 1982. II.
composition of Leppänen, J.-M. & Kononen,
the vernal growth Proper in 1982. III.
primary formation of
of in Nutrient
matter during open northern Baltic
and chemical matter.
organic matter open northern
~-·-~~- and
4. Svinhufvud, J.: Determination of and total mercury in fish muscle and Mesidothea entomon (a benthic
crustacean) by cold vapour absorption spectro- metry. - Meri ( )
Suomenlahti-yhteistyönumeroa varten on j käsikirjoitukset:
painettaviksi seuraavat Kukk, E. & Niemi,
A.:
Finnish-Soviet intercalibration ofplankton identification used for the conditions of the Gulf of
Saava, A. & Rinne, I.: Finnish-Soviet intercalibration of saprophytic bacteria
Saava, A. & Rinne, I.: A comparison filters for recovery of water.
and SYNPOR membrane bacteria from sea Trei T., Kukk, H. & Kukk, E. Phytobenthos as indicator of the
degree of pollution in the Finland and in neighbouring sea areas.
Viitasalo, I. & Niemi,
A.:
The macrophyte vegetation and trophic status of the Gulf of Finland - a review Finnish investigations.Sisäinen raportti
5. Seinä, A. & Leppäranta, M.: Purjehduskauden alkaminen ja loppumi- nen Viipurin ja Uuraan välillä 1833-1939. - Merentutki- muslaitos. Sisäinen Raportti 1985(1): 1-4 (moniste).
6. Leppäranta, M. & Seinä, A.: Data of freezing, maximum annual ice thickness and breakup of ice on the Finnish coast during 1830-1984. Merentutkimuslaitos. Sisäinen Raportti 1985(2):1-13, liitel. (moniste).
Aarnio, T. & Tamminen, K.: Kohvajään paksuuntumisen numeerinen malli. Merentutkimuslaitos. Sisäinen Raportti 1985(3):1-15, liitel. (moniste).
7. Lahdes. E.: Planktoneliöiden ravinnemetaboliaan liittyvistä ent- syymeistä. Kirjallisuusselvitys. - Merentutkimuslaitos.
Sisäinen Raportti 1985(4):1-19 (moniste).
8. Finnish Institute of Marine Research. Helsinki - Finland.
- 15 s., liitel. Helsinki.
9. Merentutkimuslaitoksen tutkimussuunnitelma vuodelle 1986.
- 24 s. Helsinki (moniste).
10. Merentutkimuslaitos. Kertomus toiminnasta vuonna 1984.
- 79 s. Helsinki.
6.2 Merentutkimuslaitoksen tutkijoiden muu kirjallinen toiminta
11. Alenius, P.: Ilmastonmuutosten vaikutus Itämeren jääpeitteen laajuuteen. - Kansallinen ilmastokokous, Seminaarira- portti, Suomen Akatemian julkaisuja 1985(7):346-354.
12. : Itämeren sisäiset aallot. - Teoksessa: Alenius, P. &
Nevanlinna, H. (toim.), XII Geofysiikan päivät Helsin- gissä. 14.-15.5.1985:25-30.
13. & Nevanlinna, H. (toim.): Geofysiikan päivät Helsingissä 14.-15.5.1985. - 280 s.
14. Andersin, A.-B.: Regionala skillnader i österjöns bottenfauna - om orsaker och konsekvenser. Helsingfors universi- tet, Hydrobiologiska laborutoriet. Seminarium i hydro- biologi 25.-27.11.1985. - 7 s., liitel. (moniste).
15. Bruun, J.-E.: Djurplanktons roll i kolets kretslopp
16.
17.
av Egentliga östersjön under
Pro gradu-avhandling Helsingfors logiska avdelningen. - 55 . (moniste).
Zoo-
& Grönlund, L., Karjala, L Kononen, K. Lahdes E.
Leppänen, J.-M. & Saesmaa, S. Interactions between the physical, chemical and biological processes in the cyc-
ling of organic carbon bloom in the
northern Baltic proper Marine Bio-
Symposium. June 1985
Abstracts: 71 Grönlund, L., Leppänen, Correlations between
matter in the - Teoksessa: Trei bioindication of the Finland: 61-67. Tallinn.
Tamelander, G
biomass and particulate Tvärminne,
18 Heiskanen, A.-s., Kononen, K. &
the dominant phytoplankton off Tvärminne at Northern Baltic
Biology Symposium. Hirtshals 1985. Poster Abstracts: 8
19. Huttunen, M.: Kasviplanktonin interkalibrointi 20.
21.
22. Kangas,
-Vesihallituksen a 1985 (~o~uu~~a).
& Kuparinen, J.: Species succession and productivity of
ultraphytoplankton in the off Tvärminne SW coast of Finland. - Ophelia
& Niemi,
A.:
Sea-ice algae(preliminary report). - nica painossa)
Espmark I.
viken. -
Fauna Flora Fen- och mänsklig ):22-26.
23. Karjala, L. & Lassig, J.: the benthic macrofauna in the Tvärminne area,
1973-1976. Teoksessa cerning bioindication of Gulf of Finland: 169-181.
of 1964-1967 and
, T. (toim. , Problems con- ecological condition of the 24. Lahdes, E.: Biologisten näytteiden vuodenaikaisvaihtelun merkitys
ympäristöanalytiikassa. luotetta-
vuus-seminaari. Helsinki 1 s. (tiivis-
telmä).
25. , Leppänen, J.-M. & Mäkinen, I.: Cernparisan of Tris and glycine buffers and TCA solutions in studies of phyto- plankton. - Hydrobiologia painossa).
26. , Leppänen, J.-M., Sandell, M., Sundberg, A. & Tamelan- der, G.: Distribution of organic carbon in plankton and benthos at a site in the Gulf of Finland - a pilat stu- dy. -Teoksessa: Trei, T. (toim.), - Problems concerning bioindication of the ecological condition of the Gulf of Finland: 104-116. Tallinn.
27. Laihonen, P., Lietzen, E. & Vuorinen, I.: Distribution and
reproduction of fouling animals in Finnish coastal wa- ters. - 9th Baltic Marine Biology Symposium. Turku/Abo, Finland, 11-15 June 1985. Poster Abstract.
28. " , Lietzen, E. & Vuorinen, I.: Fouling-ilmiön esiintymi-
nen ja torjunta Suomen voimaloissa 1984. (Summary:
Occurrence and control of fouling in Finnish power plants in 1984.)- Turun yliopiston Biologian laitoksen Julkaisuja 10: 1-69.
29. Leppänen, J.-M.: Orgaanisen hiilen kierto avomeriekosysteemissä kevään 1982 tuotantojakson aikana pohjoisella Itämerel- lä. Lisensiaattitutkielma. - Helsingin yliopisto. Kasvi- tieteen laitos. - 84 s. (moniste).
30. II & Bruun, J.-E.: The role of ciliates in the pelagic food
web in the open northern Baltic proper during the vernal plankton bloom in 1982. - Ophelia (painossa).
31. , Lahdes, E. & Bruun, J.-E.: Cycling of nitrogen during the vernal growth period in the northern Baltic Proper in 1982. - Ophelia (painossa).
32. Leppäranta, M.: Grönlanninmeren jään dynamiikasta. -Teoksessa:
33. II 34.
35. "
36. II
37.
Alenius, P. & Nevanlinna, H. (toim.), XII Geofysiikan päivät Helsingissä 14.-15.5.1985:19-24.
: Jääolosuhteet Itämeren rannikkoalueilla. - Helsingin yliopisto. Geofysiikan laitos. Seminaarisarja 3:18-20.
: Observations of free ice drift and currents in the Bay of Bothnia. - Acta Geophysica (painossa).
& Hibler, W.D. III: The role of plastic ice interaction
in marginal ice zone dymanics. J. Geophys. Res.
90(C6):11899-11909
, Palosuo, E., Grönvall, H., Kalliosaari, S., Seinä, A. & Peltola, J.: Uusi Itämeren jäätalven vaihekartasto.
Teoksessa: Alenius, P & Nevanlinna, H. (toim.), XII Geofysiikan päivät Helsingissä 14.-15.5.1985:39-44.
& Seinä, A.: Freezing, maximum annual ice thickness and
breakup of ice on the Finnish coast during 1830-1984. - Geophysica 21(2):87-104.
38. & Seinä, A.: Itämeren jäätalven pitkäaikaisvaihte-
lusta. - Teoksessa: Helminen, . & Ikonen, E. (toim.):
Kansallinen ilmastokokous seminaariraportti. Suomen Akatemian Julkaisuja 1985( :111-118.
39. Lietzen, E., Laihonen, P. & Vuorinen, I.: Fouling-torjunta mur- tovettä käyttävissä jäähdytysjärjeste1missä. Turun yliopisto, Biologian laitos - Kauppa- a teollisuusmi- nisteriön Energiaosaston Julkaisuja. a D:89. - 34 s.
40. Makkonen, L.: Atmospheric accretion of ice loads - Dep.
41. "
42. "
Meteorology. Univ. Helsinki Rep. 25:1-43. (väitösk.).
: Heat transfer and Regions Sci. Technol.
& Stallabrass. J. R.: The
of ice accretion on a 6:142-146.
on the rate Ann. Glaciol.
43. Melvasalo, T., Niemi,
A,.
& Rinne, On the44. "
importance of fixation in the Baltic Sea ecosystem. - Symposium on ecological investigations of the Baltic Sea environment under the auspices of the Baltic Marine Protection Commission Helsinki Commis- sion). Riga, USSR, 16-19 March 1983:173-189.
, Niemi,
A.,
Niemistö, L. Rinne, I.: Nitrogen fixation by planktonic blue-green algae and nutrient balance in the Gulf of Finland. Teoksessa: Trei, T. (toim.), Problems concerning bioindication of thecondition of the Gulf of Finland 68-75. Tallinn.
45. Mälkki, P.: Ilmasto muuttuu, miten Teoksessa: Alenius, P.
Itämeren vedenkorkeuden?
Nevanlinna, H (toim.), XII 14.-15.5.1985:13-18.
46.
48.
Geofysiikan päivät
" : Itämeren dynamiikan tutkimuksesta. - Academia
Scientiarum Fennica. a Year
1984-1985:235-241. Helsinki 1985
& Voipio, A.: Mean sea 1eve1 and in the
1ogica1 regime of Loviisa power p1ant around 2050. Voimayhtiöiden ätetoimikunta.
YJT-85-11 14 s., liitel.
in the Ba1tic Sea
Book
year Report Niemi,
A.
& Tulkki, P.: Views onecosystem during recent eco1ogical investigations
(under the auspices of the Protection Commission).
1983:83-95.
Baltic Marine USSR,
Environment 16-19 March
49. Niemistö, L.: Itämeren sedimentit ja sedimentaatio pohjaeläinten elinympäristön tekijöinä. - Helsingin yliopisto, Hydro- biologinen laboratorio. Hydrobiologinen seminaari 25.-29.11.1985. 15 s. (moniste).
50. Perttilä, M.: Concentrations of DDT and PCB in sediments in the Finnish sea areas. - Baltic Sea Environment Proceedings 14:387-391.
51. Pitkänen, H., Tulkki, P. & Kangas, P.: Areal variation and trends in the nutrient concentrations of Baltic waters around Finland. - ICES C.M. 1985/C:47/Ref. L. - 8 s., liitel.
(moniste).
52. Poutanen, E.-L.: Comparison of the structures of humic ac12s from Tarine sediments and degraded field diatoms by C- and
H-NMR spectroscopy. - Mar. Chem. 17(2):115-126.
53. Rajasilta, M. & Vuorinen, I.: The effect of eutrophication on the food composition of larval fish in the littoral zone.
- Limnologica 15(2):439-440.
54. Rauste, Y., Nieminen, M., Korhonen, 0., Pohjola, J. &
Enoksen, R. T.: Satelliitilla tarkat ja tuoreet jäätie- dot. - Navigator 1985(9):22-23.
55. Salli, A.: Upper density properties of Hausdorff measures on fractals. - Ann. Acad. Scient. Fennicae. Ser. A. I.
Mathematica dissertationes. 55. Helsinki. - 49 s. (väi- tösk.).
56. Salo, A., Tuomainen, K. & Voipio, A.: Inventories of some long- lived radionuclides in the Baltic Sea. - STOTEN (painos- sa).
57. Scheinin, H.: Kuparin, sinkin, kadmiumin ja lyijyn määrittäminen merivedestä anodisella liuotusanalyysillä. Erikoistyöse- lostus. - Analyyttisen kemian osasto. Helsingin yliopis- to. - 45 s. (moniste).
58. Shen, H. H., Hibler, W. D., III & Leppäranta, M.: On applying granular flow theory to a deforming broken ice field.
-Acta Mecanica (painossa).
59. , Hibler, W. D., III & Leppäranta, M.: The role of floe col1isions in sea ice rheology. - 38 s., liitel.
(moniste).
60. Tulkki, P.:
Tampere. 12 s.
61. Voipio, A.:Miten Itämeren on
seuranta. - INSKO estäminen. 30.-31.1.1985.
- Kemia-Kemi 12(10):768-770.
Oseanografian osa-alueet. Katsaus). - Teoksessa:
Alenius, P. & Nevanlinna H. (toim.), XII Geofysiikan päivät Helsingissä 14.-15.5.1985:9-12.
63. : Radionuolides and the mass balance of the Baltic Sea.
Extended abstract. - Rit. Fiskideild. 9:163-165.
64. Vuorinen, I.: Kuka asuu lätäkössä?- Eläinmaailma 1985(5):24-25.
65. Saaristomeren ympäristötutkimuksia hyödynnetään.
- Turun Sanomat 18.4.1985.
66. Walden, J. & Leppäranta, M.: kehittyminen va- paasti ajelehtivan alapuolella - Teoksessa:
Alenius, P. & Nevanlinna H. (toim.) XII Geofysiikan päivät Helsingissä 14-15.5.1985:51-54.
6.3 Aakkosellinen luettelo laitoksen tutkijoiden julkaisuista
Alenius, P. ks. kohdat 11, 12, 13 Andersin, A.-B. ks. kohdat 14, 22 Bruun, J.-E. ks. kohdat 15, 16, 17, 30, 31 Grönlund, L. ks. kohdat 16, 17
Grönvall, H. ks. kohta 36 Heiskanen, A.-s. ks. kohta 18
Huttunen, M. ks. kohdat 19, 20, 21 Kalliosaari, S. ks. kohta 36
Karjala, L. ks. kohdat 16, 23 Kononen, K. ks. kohdat 3, 16, 18 Korhonen, Ossi ks. kohta 54
Lahdes, E. ks. kohdat 7, 16, 24, 25, 26, 31 Lassig, J. ks. kohta 23
Leppänen, J.-M. ks. kohdat 16, 17, 18, 25, 26, 29, 30, 31 Leppäranta, M. ks. kohdat 5, 6, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 58, 59, 66
Makkonen, L. ks. kohdat 40, 41, 42 Mälkki, P. ks. kohdat 2, 45, 46 Niemistö, L. ks. kohdat 43, 44, 49 Peltola, J. ks. kohta 36
Perttilä, M. ks. kohta 50
Poutanen, E.-L. ks. kohdat 1, 52 Saesmaa, S. ks. kohta 16
Salli, A. ks. kohta 55 Scheinin, H. ks. kohta 57
Seinä, A. ks. kohdat 5, 6, 36, 37, 38 A. ks. kohta 26
Svinhufvud, J. ks. kohta 4 Tulkki P ks. kohdat 48, 51, 60 Walden, J. ks. kohta 66
Voipio, A. ks. kohdat 47, 56, 61, 62, 63
Vuorinen, I. ks. kohdat 27, 28, 39, 53, 64, 65
7 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
7.1 Yleistä
Perinteisesti Suomen kannalta tärkein kansainvälinen yh- teistyö tapahtuu Kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa
(ICES), jonka toimintaan Merentutkimuslaitoksen lisäksi osal- listuvat myös eräät muut tutkimuslaitokset Suomessa Järjestön puitteissa käsitellään tutkimusyhteistyötä meritieteen eri aloilla ja sen johdolla järjestetään a, jotka luovat pohjan kansainväliselle en vaihdolle. Itämeren alueen erityisongelmia käsitellään kemiteoissa ja työryhmissä, joiden toimintaan useita laitoksen tut-
oita.
Hallitustenvälisen meritieteellisen komission toimin- nasta laitoksen kannalta tärkeimmäksi
tunut kansainvälistä envaihtoa minta. Laitos on osallistunut
viime vuosina muodos- ]{omi tean toi- mm. meriympäristön likaantumista koskevan rekisterin tämän alan tietojenvaihdon kehittämiseen. Muu yhteistyö on tapahtunut Maailman ilmatieteen ärjestön merimeteorologi- sessa komissiossa (WMO/CMM) ja merellisen ympäristön
elukomissiossa (HELCOM).
Laitos osallistui myös seuraavien hallituksista riippumat- tomien tieteellisten järj en toimintaan Merien tutkimuksen tieteellinen komitea (SCOR), Kansainvälisen
kaalisen unionin meritieteellinen assosiaatio IUGG/IAPSO), Fy- Sikaalisen meritieteen pohjoismainen
ren biologit -järjestö (BMB).
(NKFO ja Itäme- Kahdenkeskisen yhteistyön painopiste on edelleen ollut Poh- janlahden ja Suomenlahden jäätutkimusta koskevassa työssä Ruot- sin ja Neuvostoliiton kanssa sekä meriympäristön suojelun alal- la osallistumisessa mainittujen valtioden viranomaisten kanssa toisaalta Pohjanlahtikomitean, toisaalta Tieteellis-teknisen yhteistoimintakomitean Suomenlahtityöryhmän toimintaan.
Suomen ja Ranskan välisen apurahavaihto-ohjelman perusteel- la laitoksen kemian laboratoriossa on työskennellyt tri Guy Bordin 1.9.85 lähtien. Lyhyempiä työvierailuja ovat suoritta- neet mm. seuraavat tutkijat:
Björn Erlingsson, tri William D. Hibler III, prof. Sergei Ki- taigorodski, Thomas Thompson sekä tri W~odzimierz Zakrzewski.
7.2 kansainvälisissä tieteellisissä elimissä Grönvall Hannu
- European Co-operation in the Field of Scientific and Techni- cal Research (COST -43), Suomen edustajan varamies.
Kononen, Kaisa
- Suomenlahtityöryhmän Suomen osapuolen sihteeri.
Hietala, Riikka
- Nordisk Kollegium for Fysisk Oceanografi, sihteeri.
Leppänen, Juha-Markku
- Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)
meribiologinen komitea, jäsen
Pohjanlahtikomitean Suomen ryhmän biologisen työryhmän pu- heenjohtaja.
Leppäranta, Matti
MIZEX (Marginal Ice Zone Experiment) Science Group National Coordinator, Finland.
Pentti
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)
komitea, jäsen - Itämeren työryhmä, jäsen
tietojenhallintatyöryhmä, jäsen
- Hallitustenvälinen meritieteellinen komissio (Intergovernmen- tal Oceanographic Commission, IOC)
Suomen pääedustaja 13. Pariisissa
12.-28.3.1985
- datakomitea, jäsen - Maailman ilmatieteellisen j komission (Commission for - Nordisk Kollegium for
anlahtikomitea, jäsen
estön (WMO) merimeteorologisen ) jäsen
a - TT-komitean Suomenlahtityöryhmä, asiantuntija
- International Association of Physical Sciences of the Ocean (IAPSO/IUGG), Suomen edustaj
- Scientific Committee for Oceanic Research SCOR) kansallisen komitean jäsen.
Lauri
- Kansainvälinen merentutkimusne~vosto (International Council for the Exploration of the Sea,
- sedimenttityöryhmä, jäsen - Itämeren likaantumista tutkiva Group on the Study of the Pollution tutkimusten koordinoija.
Matti
ICES/SCOR)
Baltic sedimentti-
- Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES
- hydrografinen komitea, jäsen - merikemian työryhmä, jäsen
- Hallitustenvälinen meritieteellinen komissio (Intergovernmen- tal Oceanographic Commission, IOC
- meripolluution datanvaihtotyöryhmä, ohtaja.
Poutanen, Eeva-Liisa
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES
- merikemian työryhmä, jäsen
- Merentutkimuksen tieteellisen komitean (Scientific committee on Oceanic Research, SCOR), Suomen komitean sihteeri.
Saarinen, Jarmo
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)
- tietojenkäsittelytyöryhmä, jäsen.
Sandler, Henrik
- Pohjanlahtikomitean Suomen ryhmän sihteeri.
Tervo, Vappu
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)
- merikemian työryhmä, jäsen Tulkki, Paavo
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)
- meriympäristön laatukomitea, jäsen - Suomenlahtityöryhmän Suomen osapuolen jäsen - Pohjanlahtikomitea, jäsen
Voipio, Aarno
- Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)
- Suomen delegaatti
-Merentutkimuksen tieteellisen komitean (Scientific Committee on Oceanic Research, SCOR) Suomen kansallisen komitean puheen- johtaja
- Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yh- teistoimintakomitean Suomenlahtityöryhmä, Suomen osapuolen pu- heenjohtaja
- Arctic Ocean Sciences Board, AOSB, äsen.
Ilppo
- European Marine Biologists (EMB), symposio-työryhmän jäsen.
LIITE 1
MERENTUTKIMUSLAITOKSEN MENOT 1985
32. 4 7. 01 Palkkaukset ( arv. ) 29 Muut kulutusmenot
70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankinta ( siirtanääräraha)
Menoarvio
mk
6.293.0006.153.089 9.075.000
1.200.000 16.568.000
Muut kulutusmenot ( 32.47.29) erittely vuonna 1985
Menoarvio
mk
29 Muut kulutusmenot
29.01 Käyttövarat 3.700
29.02 Virkistystoiminta 1.300
29.04 Matkat 455.000
29.08 Aineet ja tarvikkeet 790.000 29.09 Julkaisujen hankinta 110.000 29.10 Vier. palv. ostot 1.335.000
29.11 Vuokrat 6.130.000
29.12 Muut menot 250.000
9.075.000
Käytetty mk
9.069.523 979.297 16.201.909
Käytetty mk
3.280 1.266 469.746 706.620 105.625 1.415.621 6.186.278 181.087 9.069.523
