Merentutkimuslaitos : Kertomus toiminnasta vuonna 1986

MERENTUTKIMUSLAITOS

Kertomus toiminnasta vuonna 1986

20.-5-1987

1.

2.

3.

MERENTUTKIMUSLAITOS 1986

ITÄMEREN ERÄIDEN OMINAISUUKSIEN KEHITTYMINEN 1986 •••••

sivu 3 5 2.1 Jäätalvi 1985/86 • . • • • • • • • . • • • • • • . • • • • • • • • • • • • . • • • • 5 2.2 Vedenkorkeusvaihtelut ••••.•••••••••••••••••••••••• 7 2.3 Suolaisuus ja lämpötila... 9 2.4 Itämeren happiolot 1986 •••••••••••.••••••••••••••• 10 2.5 Peruatuotanto ja kasviplankton •••••..•..•••••••.•. 11 2. 6 Haitalliset aineet • • • • . • • • • • . . . • • . . • • • • . • • • . • • • . • . 12

TUTKIMUS- JA PALVELUTOIMINTA 14

3.1 Vedenkorkeus-, aallokko- ja virtaustutkimukset •.•• 14 3.2 Jää- ja pintakerrostutkimukset ••.••...•.•••••••• 15 3. 3 Arktinen tutkimus . • • • • • • • • . • • • . • • • • • • • • • • • • • . • • • . • 16 3.4 Aineiden kiertokulun tutkimus •••.••••.•••••••••.•• 17 3.5 Haitallisten aineiden tutkimus •••••••••.••••••..•. 18 3.6 Itämeren eliöstön ja sen vaihteluiden tutkimus ••.• 19 3. 7 Seurantatutkimus • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . . • • • • . • • • • 20 4. TUTKIMUSALUS ARANDAN MATKAT ••.••••••••••.••..•.••••.•. 21 5. HALLINTO, TALOUS JA ATK •••••.•.•••••.••••••.•••...•••• 25 5.1 Organisaatio ja hallinto ••••••••••.••••••.•••••.•• 25 5. 2 Henkilökunta . . • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • . • • • 25 5. 3 Talouden hoito • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • . • . • • . • • • • • . • . 26 5.4 Automaattinen tietojenkäsittely •••••••.••••••••••• 26 6. TUTKIMUKSEN TUKITOIMINNOT JA TILAUSTUTKIMUKSET ••••.•.• 27 6.1 Meritieteelliset rekisterit •••.•.••••••••.•...••.• 27 6.2 Kenttä- ja huoltoryhmä ••.••••••••••.••••.••••••.•• 27 6. 3 Tilaustutkimukset • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • . • • • • . • • • . • 28 6.4 Kirjasto- ja informaatiopalvelu •••••....••.••••••. 28 6.5 Arkisto . • • • • • . • • • • • • • • • . . . • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 29 7. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA ••••••••••••••••••••••••• 30 7.1 Tutkimuslaitoksen sarjoihin sisältyvät julkaisut •• 30 7.2 Merentutkimuslaitoksen tutkijoiden muu kirjallinen

toiminta • • • • . • . . • • • • • . • . • • • • . • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • 31 7.3 Aakkosellinen luettelo laitoksen tutkijoiden jul-

kaisuista • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • . . . • 36 8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ •••••.•••••••••••..•.•...••••. 37 8 .1 Yleistä • . . • • . . • • • • • • • • . • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • 37 8.2 Jäsenyydet kansainvälisissä tieteellisissä elimissä 38 LIITTEET: - Merentutkimuslaitoksen menot vuonna 1986

- Merentutkimuslaitoksen henkilökunta 31.12.1986

1. MERENTUTKIMUSLAITOS 1986

Vuosi sitten luonnehdin Merentutkimuslaitoksen kulunutta toimin- tavuotta tyypilliseksi ja vireäksi. Vuotta 1986 voidaan edellis- ten laatusanojen lisäksi pitää eräiden tärkeiden uudistusten al- kuvuotena.

Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä antoi 27.2.1986 uuden tutkimusaluksen hankintaa ja rahoitusta koskevan ehdotuksensa. Työryhmä mm. esitti, että uuden merentutkimusaluk- sen suunnittelua varten sisällytettäisiin määräraha jo vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon ja että tilausvaltuus annettaisiin vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa. Tässä yhteydessä on tyydytyk- sellä todettava, että mainituista esityksistä edellinen on sit- temmin toteutunut. Merentutkimuslaitos luonnollisesti odottaa, että jälkimmäinenkin ehdotus aikanaan toteutetaan.

Toinen tärkeä aloite on liittynyt laitoksen organisaation uudistamiseen. Tälläkin kertaa KTM:n asettaman Merentutkimuslai- toksen organisaatiotyöryhmän 28.5.1986 tekemän esityksen mukai- sesti mm. laitoksen osastojakoa tullaan muuttamaan nykyistä enemmän merentutkimuksen tärkeimpien perustieteiden eli .fysii- kan, kemian ja biologian tehtäväkenttiä vastaavaksi. Uudistus ajoitettaneen vastaamaan uuden virkamieslainsäädännön voimaantu- loa eli vuoden 1988 alkuun.

Merkittäviin kertomusvuonna liikkeelle lähteneisiin uudis- tushankkeisiin kuuluu myös laitoksen automaattisen tietojenkä- sittelyn uudistus, mistä Valtion tietokonekeskus on laitoksen toimeksiannosta valmistellut periaatteellisen ehdotuksen.

Kansaivälisestä tutkimusyhteistyöstä mainittakoon esimerkki- nä laitoksen osallistuminen Itämeren eri ominaisuuksien paikal- lista epätasaista jakautumista eli laikkuisuutta tutkineiden 10 tutkimusaluksen yhteiseen kenttäkokeiden sarjaan eteläisellä Itämerellä huhti-toukokuussa 1986. Tässä yhteistutkimuksessa, johon osallistui aluksia kaikista Itämeren ympärysvaltioista, Suomea edustaneella Arandan retkikunnalla oli mahdollisuus mer- kittävästi vaikuttaa suoritettujen havaintojen vertailukelpoi- suuden lisäämiseen.

Laitos sai tehtäväkseen Suomen osuuden koordinoinnin EUREKA- ohjelmaan liittyvässä EUROMAR-projektissa. Tämä meriympäristön tutkimusteknologian kehittämistä käsittelevä toiminta on osal- taan osoitus laitoksen tehostuneesta yhteistyöstä maamme elin- keinoelämän kanssa.

Laitoksen muuta toimintaa, erityisesti tutkimustyötä ja sen edistymistä, on yksityiskohtaisemmin kuvattu seuraavissa luvuis- sa.

Virkamieslakko ulottui keväällä 1986 myös Merentutkimuslai- tokseen. Laitoksessa perinteisesti vallinneen hyvän yhteishengen ansiosta toiminnalle aiheutuneet haitat on paljolti voitu korja- ta. Vuosi 1986 on ollut hyvien tulosten vuosi henkilöstön jokai- sen jäsenen ponnistelujen ansiosta.

Ylijohtaja Aarne Voipia

2. ITÄMEREN ERÄIDEN OMINAISUUKSIEN KEHITTYMINEN 1986

2.1 Jäätalvi 1985/86

Jäätalvi 1985/86 oli ankara. Perämeri peittyi kauttaaltaan jää- hän 28. päivänä joulukuuta 1985, mikä on noin kaksi viikkoa kes- kimääräistä aiemmin. Laajimmillaan jääpeite oli maaliskuun 2.

päivänä 1986, jolloin Itämeri oli jään peittämä lukuunottamatta ulappa-aluetta, joka ulottuu Ristnan länsipuolelta Gotlannin itäpuolitse Bornholmin eteläpuolelle. Pinta-alaltaan laajin ti- lanne oli 337 000 km2 • (Kuva 1.)

Suurimmat kiintojään paksuudet olivat Perämerellä 45-83 cm, Selkämerellä 46-62 cm, Saaristomerellä 32-60 cm ja Suomenlahdel- la 40-60 cm. Perämeren ulapalla jään paksuus oli 30-60 cm ja jää oli runsaasti ahtautunutta varsinkin Suomen rannikon edustalla.

Selkämerellä jään paksuus oli 20-60 cm ja myös siellä jää oli eniten ahtautunutta Suomen rannikon edustalla. Ahvenanmerellä ja Pohjois-Itämerellä oli 10-30 cm. paksua ajojäätä. Suomenlahdella oli 10-40 cm paksua jäätä, joka Suomenlahden keski- ja itäosissa oli ahtautunutta.

Jäätalven kesto oli kaikilla merialueilla keskimääräistä pi- dempi. Perämerellä jääpäiviä oli noin 10 keskimääräistä enemmän, Merenkurkussa 28 päivää, Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahve- nanmerellä noin 22 päivää ja Suomenlahdella noin 24 päivää kes- kimääräistä enemmän.

Pohjois-Itämeri ja Ahvenanmeri vapautuivat jäistä huhtikuun alussa, Suomenlahti toukokuun alkupuolella, Selkämeri ja Peräme- ri toukokuun lopulla. Jäänlähtö Selkämerellä oli noin 3 viikkoa ja Suomenlahdella noin viikon keskimääräistä

rellä, Pohjois-Itämerellä ja Ahvenanmerellä normaaliin aikaan.

myöhemmin. Peräme- jäänlähtö tapahtui

LAAJIN HAVAITTU JÄÄN ULOTTUVUUS VUONNA 1986 (2. 3.)

337000 km²

Kuva 1. Itämeren jääpeite jäässä oli 337 000 km2 •

oli

yhteenjäätynyt 'ä.. t .

~tai -ajautunut tai r-:::1 L ~n re~na a1 t:f::tl:j hyvin tiheä ajojää J::::::.J ¹⁸⁸⁰ ra1a

r::-1 ~arvioitu

~ ahtautumla U ^{jään raja}

r::l päällekkäin f'*'l

~ ~jautunuttajäätä ~uusi jää

~tiheä ajojää §tasainen jää

rn

harva ajojää

f"'':"'l hyvin harva

~ajoj~ä

~kiintojää

[ZJ

^halkeama

laajimmillaan 2.3.1986, jolloin

Jäätalven 1986/87 seuranta alkoi 20.10.1986 annetulla meri- veden pintalämpötilaa kuvaavalla kartalla. Tällöin pintalämpöti- lat Perämerellä vastasivat pitkäaikaisia keskiarvoja; Selkäme- rellä, Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella ne olivat noin 0.5 astetta keskiarvoja alemmat. Joulukuun· alussa pintalämpötilat olivat Perämeren ja Selkämeren pohjoisosissa ja Suomenlahden itäosassa noin 2 astetta ja muilla merialueilla noin asteen kes- kiarvoja korkeammat.

Joulukuu oli loppuosaltaan keskimääräistä kylmempi, jolloin jäänmuodostus oli erittäin nopeaa, ja niinpä Perämeri peittyi kauttaaltaan jäähän vuoden vaihtuessa eli tammikuun 1. päivänä 1987, mikä on noin puolitoista viikkoa keskimääräistä aiemmin.

Samaan aikaan pintalämpötilat Selkämerellä ja Pohjois-Itämerellä vastasivat pitkäaikaisia keskiarvoja ja Suomenlahdella ne olivat 0.5 - 1 astetta keskiarvoja kylmemmät.

2.2 Vedenkorkeusvaihtelut

Itämeren pinnan korkeusvaihtelut olivat vuonna 1986 keskimää- räisien vuosien luokkaa, lukuunottamatta joulukuuta, johon ajoittui kaksi voimakasta myrskytilannetta. Helmikuun alusta ai- na heinäkuun alkuun asti koko Itämeren vedenkorkeus oli 10-20 senttimetriä keskivedenpinnan alapuolella, syyskuun lopulta vuo- den loppuun 20-30 senttimetriä keskivedenpinnan yläpuolella.

Itsenäisyyspäivänä vallinnut voimakas lounaismyrsky nosti vedenpinnan korkeuden eteläisillä merialueilla, erityisesti itäisellä Suomenlahdella maksimiarvoihinsa. Tähänastiset maksi- mit havaittiin Raumalla (+ 121 cm) ja Haminassa (+ 166 cm). Tu- russa havaittu maksimi oli + 111 cm, mutta Ruissalossa sijaitse- van havaintoaseman ja Turun sataman välillä lounaismyrsky nosti vettä useita kymmeniä senttimetrejä tämän tason yläpuolle. Suu- rin vedenkorkeuden muutos havaittiin seuraavien päivien aikana Kemissä, jossa meren pinta nousi 170 senttimetriä 38 tunnin ai- kana. (Kuva 2.)

CM

1121121

1986 KEMI

121 II RA' II l _. 1 Ra A ll

Rl

\HIIAJ II 1

1

~ IV II 'II II 1 II

II 1"1

1 1 l

-1121121

TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESA HEINA ELO SYYS LOKA MARRAS .J'OULU

CM

8121121

2121121

1121121

Kuva 2. Vedenkorkeuden vuotuinen vaihtelu Kemissä 1986. 0-viiva kuvaa ko. vuoden teoreettisen keskiveden (MW) korkeutta. (cm).

Suurin osa noususta ajoittui viimeisen 12 tunnin ajalle.

Maksimivedenkorkeudet havaittiin Mäntyluodon ja Haminan välillä 6.12. ja Kaskisen ja Kemin välillä 8.12.

Perämeren satamien, Hangon ja Helsingin satamien maksimien arvioitu toistumisaika on 10-15 vuotta, Turun noin 25 vuotta.

Vuoden minimivedenkorkeuksien teoreettinen toistumisaika on noin 2-3 vuotta.

2.3 Suolaisuus ja lämpötila

Varsinaisen Itämeren hydrografista tilannetta edustaa Gotlannin syvänteellä oleva havaintopiste BY 15, jonka syvyys on 240 m.

Altaan syvimmissä osissa on suolaisuus ollut laskussa vuodesta 1978 alkaen. Vuonna 1986 se oli edellisen vuoden tasossa, n.

11.5 °/0 0 1 eikä pitkään jatkunut stagnaatio päässyt purkautu- maan. Joulukuun alussa havaittiin Tanskan salmissa suuri merive- den sisäänvirtaus, jonka vaikutuksia varsinaisen Itämeren altai- siin ei vielä ole saatu selville. Myös Gotlannin altaan pinta- kerroksen suolaisuus on ollut laskussa viimeiset 10 vuotta. Las- ku jatkui vuonna 1986.

Veden lämpötila Itämeren syvissä osissa pysyy vuodesta toi- seen lähes ennallaan. Vuoden 1986 aikana havaitut pintaosien lämpötilat, JOlssa vuodenaikaisvaihteluja esiintyy, olivat eri merialueilla tyypillisesti esiintyviä.

Varsinaisen Itämeren ulapalla kohosivat pintaveden lämpöti- lat 15° - l6°C:een, mutta etelässä ja rannikoiden läheisyydessä 18°C:n lämpötilat olivat yleisiä.

Aurinkoisen keskikesän jälkeen elokuussa olivat Suomenlahden keskiosien pintalämpötilat 16° - l7°C. Yli l0°C:n lämpötilat ulottuivat paikoitellen 30 metrin syvyyteen. Termokliini pysyi kuitenkin yleensä 10 - 20 m:n syvyydessä.

Selkämerenulapan pintalämpötilat jäivät 12° - 13°C:een elo- kuussa. Silloin lämpeneminen ulottui yleensä 20 metriin, mutta joskus jopa 30 metriin. Perämerellä oli samaan aikaan vain 8° - 11°C:n pintalämpötiloja. Siellä kesäinen lämpeneminen ulottui 20 - 30 metriin, paikoitellen jopa 40 metriin.

Suomenlahden fysikaalisesta tilasta (lämpötila, suolaisuus, tiheys) laadittiin erillinen selvitys silmälläpitäen Leningradin tulvasuojapadon mahdollisia hydrografisia vaikutuksia Suomenlah- teen. Tutkimuksessa päädyttiin arvioon, että Suomenlahden tila pysyisi luonnonmukaisena.

2.4 Itämeren happiolot 1986

Vuonna 1985 happiolot Itämeren syvänteissä olivat suhteellisen hyvät, joskin syksyn aikana tilanne huononi ja rikkivedyn muo- dostuminen lisääntyi. Talvikausi 1986 ei tuonut muutosta. Born- holmin altaassa eteläisellä Itämerellä havaittiin edelleen run- saasti rikkivetyä aina maaliskuun alkupuolelle asti. Samanaikai- sesti Gotlannin itäpuolisessa altaassa esiintyi rikkivetyä 125-150 m syvemmällä. Samoin pohjoisella Itämerellä esiintyi rikkivetyä. Koska yleensä syksyisin esiintyvät suolaisen veden purkaukset Tanskan salmien kautta Itämerellä jäivät heikoiksi, oli rikkivedyn muodostuminen vuoden alkupuolella odotettua.

Toukokuussa tilanne kuitenkin parani oleellisesti. DDR:n ra- portin mukaan pohjavesi eteläisellä Itämerellä oli uusiutumassa.

Esim. Bornholmin altaasta rikkivety hävisi kokonaan, kun Gotlannin itäpuolella sitä edelleen oli. Sekä suomalaiset

taas että ruotsalaiset retkikunnat kuvasivat tilanteen suurin piirtein sa- manlaiseksi kesän aikana.

Elokuun alkupuolella havaittiin jälleen Bornholmin altaassa pienehkö suolaisen veden sisäänpurkautuminen, joka nosti touko- kesäkuusta asti laskeneita syvän veden happipitoisuuksia. Sen jälkeen kuitenkin happipitoisuudet alkoivat pienentyä. Rikkive- tyä ei kuitenkaan esiintynyt muualla kuin Gotlannin itäpuolises- sa altaassa n. 130m alapuolella (kuva 1).

Loppuvuodesta 1986 raportoitiin uusi suolaisen veden purkaus Itämereen.

Vuoden 1986 aikana happitilanne Itämerellä on siis ollut suhteellisen suotuisa. Tilanne varsinaisella Itämerellä on jat- kunut samankaltaisena vuodesta 1984 alkaen. Suomenlahdella hap- piolot ovat olleet verrattain hyvät jo vuodesta 1981.

1985

¹⁹⁸⁶

• happea niukasti (<2 ml/1) rikkivetyä

Kuva 3. Itämeren syvänteiden (alle 125 m) happiolot pohjanlä- heisessä vedessä vuosina 1985 ja 1986 (huonoin tilanne kumpana- kin vuonna) .

2.5 Perustuotanta ja kasviplankton

Alustavien tulosten perusteella Tvärminnen kasviplanktonin perustuotanta o.li 106 gC

avoimen merialueen -2 -1

m a vuonna 1986, joka on keskimääräistä korkeampi

(X

^86, S.D. 18.5, n=17). Tuo-

-2 -1

tantohuippu (2.1 gC m d ) mitattiin huhtikuun lopussa -2 -1

(28.4.), loppukesän maksimi (20.8.) oli 0.3 gC m d . 125

-2 -1 Kuva 4. Kasviplanktonin vuotuinen perustuotanta (gC m a ) Suomenlahden suulla v. 1968-1986. (Vuoden 1986 tulokset ovat alustavia).

Itämeren sinileväkukintoja tutkittiin kukinnan loppuvaihees- sa, jolloin levälauttoj a havai.ttiin vain eteläisellä Itämerellä (kuva 3). Nodularia -levämassasta tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston mikrobiologian laitoksen kanssa toksisuusmäärityksiä.

Näytteistä eristettiin toksisia Nodularia spumigena -kantoja.

Kaikilta kuvassa näkyviltä asemilta otetut levänäytteet osoit- tautuivat toksisiksi.

54°

12° 16° 18° 20° 22°

Kuva 5. Vuonna 1986 tutkitut sinileväkukinnat.

2.6 Haitalliset aineet

Vuodesta 1979 käynnissä olleen Itämeren seurantaohjelman mukaan seurataan tietyissä eliölajeissa ns. haitallisten aineiden pi- toisuuksia. Tällaisia eliöstön kannalta haitallisia aineita ovat eräät raskasmetallit sekä DDT- ja PCB-aineet. DDT-aineiden käyt- tö on kielletty jo 50-luvulla, kun taas PCB-aineita (polykloo- rattuja bifenyylejä) on yhä vielä käytössä, vaikkakin niiden päästöt on kielletty. Käyttö- ja päästäkiellot ovat tehonneet;

seurantatulosten mukaan eliöissä tavatut pitoisuudet ovat huo- mattavasti pienentyneet kaikilla merialueilla.

Oheisissa kuvissa (kuvat 6 ja 7) näkyvät seuranta-alueet se- kä DDT- ja PCB-kokonaispitoisuudet Porin edustan silakassa. Seu- ranta-analyysit tehdään 2-vuotiaista silakoista, ja tulokset on kuvassa ilmoitettu milligrammoina rasva-ainekiloa kohti.

65°

SWEDEN

FINLAND

USSR 30°

Kuva 6. Haitallisten aineiden seurantaohjelman mukai- set näytteenottoalueet (Suomen osalta).

1980 81 82 84 85

Kuva 7. DDT- ja PCB-pitoisuudet Porin merialueen sila- kan lihaksessa (mg/kg rasva-ainetta). Valkoinen pylväs kuvaa DDT:tä, viivoitettu pylväs PCB:tä.

3. TUTKIMUS- JA PALVELUTOIMINTA

3.1 Vedenkorkeus-, aallokko- ja virtaustutkimukset

Tehtäväkokonaisuuden tarkoituksena on selvittää merialueiden, erityisesti maatamme ympäröivien alueiden veden liikkeiden, nii- hin liittyvien vedenkorkeuksien ja meren aallokon ominaisuuksia ja vaihteluja sekä suorittaa näitä koskevia palvelutoimintoja ja tarvittavien ennusteiden laadintaa. Vedenkorkeushavaintotoimin- ta, joka suoranaisesti palvelee sekä rannikoilla tapahtuvaa ra- kentamista että merenkulua, on järjestetty siten, että ranni- koilla sijaitsevilla 13 mareografilla tehdään säännöllisiä ha- vaintoja rekisteröivin laittein. Näiden lisäksi viestitetään yleisradion kautta päivittäin vedenkorkeustiedot kahdeksalta ha- vaintopaikalta.

Vuoden loppuun mennessä oli 10 mareografiasemalle asennettu reaaliaikainen tiedonsiirtojärjestelmä, neljällä mareografilla oli käytettävissä automaattinen puhelinvastaaja. Vuoden aikana peruskorjattiin Hangon mareografiasema. Vanhojen vedenkorkeusha- vaintojen atk-rekisteri saatiin toimintavuonna valmiiksi. Atk~

rekisterien perusteella toteutettiin pääpiirteissään meren pin- nan pitkäaikaisia muutoksia koskevien maankohoamisarvioiden tut- kimus, joka perustuu aikaisemmista tuloksista poiketen koko käy- tettävissä olevan havaintoaineiston kuukausiarvoihin. Tulosten julkaisu siirtyi vuoden 1987 puolelle.

Aallokkotutkimuksissa saatettiin päätökseen merialueiden aallokkoklimatologian mittausohjelma. Tutkimusten painopiste siirtyi havaintoaineistosta tehtävien tilastojen laadintaan ja aallokon kehittymistä koskevien ennustemallien kehittämiseen.

Vuoden aikana tehtiin myös alusten koeajoihin liittyviä aallok- komittauksia tilaustutkimuksina.

Itämeren dynamiikan tutkimusten tavoitteena on tutkia vir- tauksia aiheuttavien tekijöiden - tuulen, vedenvaihdon ja meri- veden kerrostuneisuuden - sekä muiden virtauksiin vaikuttavien tekijöiden vaikutusta veden kiertoliikkeeseen ja eri altaiden väliseen vedenvaihtoon. Kenttätutkimusten painopiste oli edel-

leen Bornholmin altaan alueella tehtävissä töissä, joissa selvi- tellään topografian vaikutusta virtauksiin ja Stolpen kynnyksen yli tapahtuvaa virtausta Itämeren syvänteisiin. Kenttätutkimuk- set toteutettiin heinä- ja elokuussa. Tutkimusten tuloksia käy- tetään hyväksi virtauksia kuvaavien numeeristen mallien kehitte- lyssä.

Sisäisten aaltojen ja inertialiikkeitten tutkimus jatkui.

Sisäisiä aaltoja tutk ~iin lineaarisen aaltoteorian valossa.

Inertialiikkeitten tutkimuksessa testattiin ns. Pollardin mallin toimivuutta Itämerellä. Lisäksi tutkittiin eräitä mekanismeja, jotka voisivat aiheuttaa voimakkaita inertiataajuisia heilahte- luja, joita on havaittu lämpötilahavainnoissa.

3.2 Jää- ja pintakerrostutkimukset

Merentutkimuslaitos vastaa talvimerenkulun tarvitsemasta jää- tiedotustoiminnasta, joka muodostaa tämän tutkimusalueen perus- tan. Jääpalvelun kehittämiseksi laitos suorittaa jääolojen ja jään ominaisuuksien perustutkimusta ja palvelutoiminnan edellyt- tämää ennustusmallien kehittelyä.

Merentutkimuslaitoksen jääpalvelutoiminta on jatkunut enti- seen tapaan. Jäätilannetiedotukset on annettu päivittäin suomek- si, ruotsiksi ja englanniksi. Jäätilannekartta tehtiin kuvalähe- tyksiä varten kahdesti päivässä. Yleistä jakelua varten kartta painettiin maanantaisin ja torstaisin.

Loppuvuodesta 1986 jääpalvelu muutti merenkulkuhallituksen toimitalon sisällä uusiin peruskorjattuihin tiloihin,

suunnittelussa voitiin ennen korjausta ottaa huomioon

joiden kaikki jääpalvelun vaatimat erikoisratkaisut. Jääpalvelun käytössä on noin 80 m² toimitilat.

Jäätiedotustoiminnan yhteydessä kerättävän havaintoaineiston yhdistelmiä laadittiin edelleen ruotsalaisten tutkijoiden kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti jäätilannerekisteriksi. Rekisteriä käytetään erilaisten tilastollisten yhdistelmien ja lausuntojen valmistelussa. Vuoden aikana aloitettiin myös yhteistyössä ruot- salaisten tutkijoiden kanssa jäärekisterin muokkaaminen siten, että lopputuloksena on WMO:n merimeteorologisen komission hyväk-

symän ns. SIGRID-koodin mukainen jäärekisteri. Tämän koodin käyttö yhdenmukaistaa kaikkien maiden jäätilastot, joten jäätai- vien ankaruuden vaihtelua voidaan tutkia globaalisesti yhdenmu- kaisella aineistolla.

Vuosien 1981-85 jäätalvien tilastoyhdistelmiä viimeistel- tiin painokuntoon, samoin on muokattu suomeksi ja sovellettu Itämeren oloihin sopivaksi WMO:n jäänimistöjulkaisu, joka paine- taan vuonna 1987. Itämeren jääolojen ns. vaihekartasto on muo- kattu painokuntoon.

Itämeren jäätutkimusten painopiste on lyhyen aikavälin (tun- neista vuorokausiin) jään dynamiikkaa ja jääklimatologiaa koske- vissa tutkimuksissa. Vahvistuvan jääpeitteen lämpötaloutta on tutkittu talven 1985 kenttämittausten perusteella. Jääpeitteen plastisesta myötörajasta on tehty teoreettisia sekä havaintoihin perustuvia tutkimuksia.

Jään kaukokartoituksessa keskityttiin vuoden aikana erilais- ten satelliittikuvien tulkintaan ja vertaamiseen vastaaviin kenttähavaintoihin. Jäämatka -85:n havaintoja on tarkasteltu päätavoitteena infrapunakanavan käyttö jään paksuuskentän esti- moimiseksi. Yhteistyössä Ruotsin meteorologis-hydrologisen lai- toksen (SMHI) kanssa on suunniteltu talvella 1988 tehtävää kent- tätutkimusta, jossa päämielenkiinto on SAR-tutkan käytettävyy- dessä Itämeren jään kaukokartoitukseen. Talvina 1985 ja 1986 otettujen jäänäytteiden kiderakennetta tutkittiin jään lujuus- tutkimusten tarpeita varten.

Meren ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta tutkittiin ta- voitteena pintakerroksen jäähtymistä kuvaavan mallin kehittämi- nen. Havaintoaineistona käytettiin automaattisilta asemilta sekä tutkimusalukselta suoritettuja mittauksia meren pintakerroksen lämpötiloista ja sääolosuhteista. Vuoden aikana valmistui laaja selvitys merisääpalvelun kehittämisestä Suomessa; laitos osal- listui aktiivisesti selvitystyöhön oman toimialansa osalta.

3.3 Arktinen tutkimus

Tehtäväalueen tavoitteena on arktisten merien hyödyntämisessä tarvittavien meritieteellisten tietojen tuottaminen. Vuoden ai-

kana jatkettiin sääsatelliittikuvien hankkimista Euroopan poh- joisen sektorin jääolosuhteista. Tutkimustoiminnassa keskityt- tiin jään reunavyöhykkeen dynamiikan tutkimuksiin.

Jään reunan dynamiikasta tehtyjä kenttähavaintoja on analy- soitu yhteistyössä USA:n kylmien alueiden laboratorion (CRREL) kanssa. Havainnot käsittelevät jään kinematiikkaa 10 kilometrin mittakaavassa. Tanskan teknillisen korkeakoulun kanssa on tehty yhteistyötä Grönlannin ,:leren j ääpei tteen malli tutkimuksissa.

3.4 Aineiden kiertokulun tutkimus Orgaanisen aineen biologinen kierto

Tutkimuksella selvitetään Itämeren ulappa-alueen orgaanisen ai- neen tuotantoa, kulutusta ja hajotusta ekasysteemien eri trofia- tasoilla sekä meren pintakerroksessa todetun hiukkasaineen las- keutumista pohjalle. Kertomusvuoden aikana on edelleen keskityt- ty vuosina 1982-1983 pohjoiselta Itämereltä ja Suomenlahdelta kerätyn laajan aineiston käsittelyyn ja julkaisuun. Tutkimuksis- ta on laadittu viisi käsikirjoitusta ja tuloksia on esitetty Eu- roopan Meribiologisymposiumissa Gdanskissa. Kertomusvuoden aika- na tuloksista on ilmestynyt yksi julkaisu. Lisäksi on tehty alustavia laboratoriokokeita kasviplanktonin ravinteiden otossa ja metaboliassa keskeisten entsyymien aktiivisuuksien määrittä- miseksi.

N E

'

⁰ E

- t:.uot:.•nt:.o

(X ~000) 1e•k•ut:.um.

~2 r---,-~---.1---~--~-

~0-

. ^- _-

e -

- - -

...

- ,..

r-r- a f -

~

--

-

- --

- - -

-

r 1

0 ~--~----~--4---~----~--~~4---~

031/2:!!/82 0-4/2::1/82 0!!5/20/82 OI!S/::18/82

Kuva 8. Orgaanisen hiilen tuotanto ja laskeutuminen 0-30 m:n ve- sikerroksessa v. 1982 havaintoasemalla Teili I.

Itämeren ja sen osa-alueiden typpitalous on noussut esille yhtäältä Tanskan merialueilla esiintyneiden voimakkaiden kasvi- planktonin kukintojen ja toisaalta Perämeren nitraattipitoisuuk- sien väitetyn kasvun vuoksi. Varsinaisen Itämeren ja Suomenlah- den typpitaloudessa sinilevien merkitystä typen lisääjinä on selvitetty useiden vuosien ajan. Kertomusvuonna jatkettiin kerä- tyn materiaalin muokkaustyötä. Samalla valmisteltiin kenttätut- kimuksia typen pelkistymisen ja sen esiintymismuotojen mittaami- seksi, erityisesti meren orgaanisen aineen rakenneosana.

3.5 Haitallisten aineiden tutkimus

Selkämeren pohjanläheisten vesikerrosten ja sedimenttien sekä sedimentoituvan aineksen titaani-, vanadiini- ja rautapitoisuuk- sia määritettiin Selkämeren tilan selvittämiseen liittyvän pro- jektin yhteydessä. Pohjan läheltä otetuissa suodattamattomissa näytteissä näitä metalleja oli enemmän kuin muilla merialueilla.

Suodate-tuissa vesinäytteissä ei ollut eroja merialueiden välil- lä. Sedimenttien pintakerroksessa todettiin olevan rautaa sel- västi enemmän kuin syvemmällä sedimentissä. Titaani näyttää saostuvan sedimenttiin lähelle purkupaikkaa.

Raskasmetallien (sinkki, kadmium, lyijy ja kupari) kemialli- seen käyttäytymiseen liittyviä tutkimuksia jatkettiin kaikilla merialueilla. Työssä käytettiin voltammetriatekniikkaa pitoi- suusmäärityksiin. Osoittautui, että näiden metallien kokonaispi- toisuuksissa ei ole merkittäviä eroja eri merialueiden välillä.

Metalli-ionien sitoutuminen liuenneeseen orgaaniseen ainekseen ei myöskään näyttänyt riippuvan merialueen keskimääräisestä sa- liniteetistä tai liuenneen orgaanisen aineksen pitoisuudesta.

Liuenneen orgaanisen aineksen määrä Itämeressä on joka tapauk- sessa niin suuri (2-6 mg/1), etteivät sen vaihtelut vaikuta ras- kasmetallien sitoutumiseen. Erityisesti kuparin sitoutuminen osoittautui lähes vakioksi kaikilla Suomea ympäröivillä meri- alueilla. Tulosten mukaan n. 43 % kuparin kokonaispitoisuudesta on sitoutuneena liuenneessen orgaaniseen ainekseen.

100 ng;l i

Free metal

"Surface :Sottom

~

^---

^__

^,

~ A~ ~ ~

dJ'I _{CdPbCuZ~ y} ^V"

~r .

A

jl

Cd Pb Cu Zn

Kuva 9. Kadmiumin, lyijyn, kuparin ja sinkin pitoisuudet suoda- tetussa merivedessä. \' iivoi tettu osa kuvaa ns. vapaan metallin osuutta.

3.6 Itämeren eliöstön ja sen vaihteluiden tutkimus

Eläinplanktonin pitkäaikaistutkimuksessa Seilin (Nauvo) alueelta on useimpien alueen eläinplanktereiden yksilömäärässä ja biomas- sassa todettu tilastollisesti merkitsevää vaihtelua. Nämä vaih- telut on varianssianalyysillä voitu pääosin selittää ns. luon- nollisilla ympäristötekijöillä eli veden lämpötilan ja salini- teetin vaihteluilla.

Ravinne-, klorofylli- ja perustuotantaanalyysien tekemistä sekä kasvi- ja eläinplanktonnäytteiden keräämistä on jatkettu Suomenlahden suualueelta (Tvärminne, Storgadd). Klorofylli-a-ar- vot olivat kasvukauden aikana hieman korkeampia kuin edellisenä vuonna havaitut.

Mysis-äyriäisten tutkimuksessa valmistui raportti silakan ravinnonvalinnasta. Tutkimus suunnattiin tämän perusteella kaik- ki eläinplanktonin kokoluokat käsittävään valinnan arvioimiseen.

Tutkimuksessa otettiin näytteitä Suomenlahdelta, Pohjois-Itäme- reltä ja Pohjanlahdelta ja niiden analysointi aloitettiin.

Avomeren pohjaeläintutkimuksessa näytteenotto keskittyi Poh- janlahdelle. Näytteiden analysointi on vielä kesken, mutta jo analysoidut näytteet viittaavat poikkeuksellisen korkeisiin val- kokatkayksilötiheyksiin Perämerellä. Selkämerellä pohjaeläinti- heydet analysoiduilla asemilla olivat samaa luokkaa kuin vuonna 1985.

3.7 Seurantatutkimus Kiinteät rannikkoasemat

Yhdeksällä rannikon havaintopaikalla sivutoimiset havainnonteki- jät keräsivät suolaisuusnäytteitä (S) ja mittasivat lämpötiloja ( t ) .

Havaintojen lukumäärät olivat seuraavat:

Suanenlahti Santie (40 m) Orrengnmd (60 m) Hannaja (30 m) Saaristaneri Tvänninne (30 m) Utö (80 m) Seili (40 m) Pohjanlahti Norrskär (pinta) Valassaaret ( 20 m) Perämeri K:runnit (25 m)

syvyyshavainnot

s

t

14Ö 140 94 94 374 374 412 412 228 228 245 245 160 160 84 84 1737 1737

. Pintahavainnot

s

t

60 228 10 16 57 363 226 72 365 72 365 70 354 341 1917

Kiinteiden hydrografisten havaintoasemien rekisteri saatet- tiin ajan tasalle.

Itämeren osa-alueiden tilan kehitys

Merentutkimuslaitos suorittaa vuosittain Itämeren kansainvälisen seurantaohjelman Suomen osuuden mukaisen hydrografisen, kemial- lisen ja biologisen näytteenoton koko Itämeren alueelta. Vuoden 1985 havainto- ja analyysitulokset toimitettiin kertomusvuoden aikana Helsingin komissiolle.

Näistä ja muista vastaavista töistä valmistui Helsingin ko- mission työnä ns. ensimmäinen periodinen Itämeren tilan selvi- tys, jossa kuvataan Itämeren tilaa vuosina 1980-1985 ja verra- taan sitä aikaisempaan, ennen vuotta 1980 vallinneeseen. Helsin- gin komissio julkaisi tutkimuksen yhteenvedon.

Sen pohjana oleva varsin laaja Itämeren hydrografista, ke- miallista ja biologista tilaa sekä haitallisten aineiden vaiku- tuksia kuvaava aiheisto saatiin valmiiksi käsikirjoituksena.

Itämeren tilaa on aikaisemmin käsitelty kohdassa Itämeren eräiden ominaisuuksien kehittyminen 1986, sivuilla 5 - 13.

Laitoksen tutkijat osallistuivat myös Suomen Kartaston ve- sistöosan laatimiseen. Sekin käsittää Suomea ympäröivien vesia- lueiden ja meriympäristön laadun kuvauksia laitoksen keräämään aineistoon perustuen.

4. TUTKIMUSALUS ARANDAN MATKAT

Vuoden 1986 aikana tutkimusalus Aranda teki 16 tutkimusmatkaa.

Merivuorokausia kertyi 183, minkä lisäksi 5 työpäivää käytettiin laitteiden testaukseen ja erityisesti uuden CTD-sondin käytön harjoitteluun Helsingin edustan merialueella.

Merentutkimuslaitoksen henkilökunnan lisäksi vuoden 1986 matkoille osallistui tutkijoita muista koti- ja ulkomaisista tutkimuslaitoksista. Matkoilla kerättiin näytteitä myös muille tutkimuslaitoksille. Arandaan ja merentutkimukseen tutustuivat

Suomen Akatemian luonnontieteellinen toimikunta ja Geologian tutkimuskeskuksen valtuuskunta.

Tutkimusvälineistöön saatiin parannusta, kun laivaan asen- nettiin helmikuun lopulla uusi, entistä huomattavasti tehokkaam- pi CTD-sondi. Samassa yhteydessä lisättiin tuloskeräysyksikköön magneettinauha-asema ja keräysohjelmisto uusittiin.

Tutkimusmatkoista oli osa vuosittain toistuvia. Näitä olivat koko Itämeren alueelle ulottuneet biologiset ja kemialliset seu- rantamatkat keväällä ja loppukesällä. Jäätilanne rajoitti tutki- musmatkojen toteutumista huhtikuun alkupuolelle saakka. Maalis- kuussa tehty biologinen ja kemiallinen seurantamatka ulottui vain varsinaisen Itämeren pohjoisosaan, ja muut seurantanäytteet otettiin helikopterilennoilla. Syksyllä tehtiin Pohjanlahden lämpötaloutta tutkivat matkat sekä myös Pohjanlahdelle keskitty- neet haitallisten aineiden pitoisuuksia ja raskasmetallien eri muotoja selvittävät kemialliset tutkimukset. Syksyn matkoja Poh- janlahdella haittasivat kovat tuulet eikä tutkimusohjelmia saatu toteutetuksi täysipainoisesti.

Huhti-toukokuussa Aranda osallistui kolmen viikon ajan Kan- sainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) järjestämään biologis- ten ja kemiallisten tekijöiden epätasaista jakautumista meressä käsittelevään yhteistutkimukseen (PEX) Gotlannin eteläpuolisella merialueella. Siihen osallistui Itämeren rantavaltioista yhteen-

sä 12 tutkimusalusta.

Itämeren dynamiikkaa käsittelevät tutkimukset jatkuivat hei- näkuussa eteläisellä Itämerellä, jossa Aranda viipyi neljä viik- koa.

Syyskuussa Laivateollisuus Oy kokeili kehittämäänsä poijua- semien lasku- ja nostolaitetta Arandaan asennetuin laittein yh- teistyössä Merentutkimuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa.

Suomenlahdella ja varsinaisen Itämeren pohjoisosassa tehtiin kuluneena vuonna tavallista enemmän havaintotyötä, jonka tarkoi- tuksena oli seurata sekä hydrografisen että ravinnetilanteen ke- hittymistä vuoden eri aikoina.

18°

R!V ARANDA Cruise 6 20.5.-11.6.1986

20°

20°

26°

x = hydrografia-asema

® = pohjaeläin-ja

28°

hyd rog rafia- asema

@= BMP-asemat

24° 28°

61°

55°

Kuva 10. Pohjaeläinyhdyskuntia tutkimalla saadaan tietoja Itäme- ren tilasta. Arandan matkalla 6 otettiin myös Itämeren suojelu- sopimuksen mukaiset pohjaeläinnäytteet (BMP-asemat) sekä tehtiin havaintoja pohjanläheisen veden happitilanteesta.

1Tt:il 19"

R/VARANDA Cruise 12

7:-24. 10.1986

21"

MS-section (ln data figures)

2 ⁰

63"

61"

E59"

Kuva 11. Lokakuussa kartoitettiin Pohjanlahden lämpötilaa ja suolapitoisuutta CTD-luotausten avulla. Tuloksia käytetään kehi-

tettäess~ altaan jäähtymistä kuvaavia termodynaamisia malleja.

5. HALLINTO, TALOUS JA ATK

5.1 Organisaatio ja hallinto

Merentutkimuslaitos on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen.

Laitoksessa on fysiikan osasto, yleisen meritieteen osasto, ke- miallis-biologinen osasto sekä erillisenä toimistona yleinen toimisto.

Merentutkimuslaitoksen istuntoon kuuluvat ylijohtaja ja osastonjohtajat sekä yleisen toimiston toimialaan kuuluvia asioita käsiteltäessä lisäksi toimistopäällikkö. Laitoksen yli- johtajana on edelleen prof. Aarno Voipio. Fysiikan osaston osas- tonjohtajana on dos. Pentti Mälkki, joka toimii ylijohtajan si- jaisena. Yleisen meritieteen osaston osastonjohtajana on dos.

Paavo Tulkki ja kemiallis-biologisen osaston dos. Matti Pertti- lä. Yleisen toimiston toimistopäällikkö on VTK Erkki Siivonen.

5.2 Henkilökunta

Merentutkimuslaitoksen henkilökunnan määrä oli vuoden 1986 lo- pussa 64. Henkilökunnasta 26 oli virkasuhteessa ja 38 työsopi- mussuhteessa laitokseen. Sivutoimisia havainnontekijöitä oli yh- teensä 187. Ulkopuolisella rahoituksella oli laitoksessa töissä kertomusvuonna 7 henkilöä, joista 3 oli virastotyöntekijöitä.

Kausi- ja ruuhka-apulaisina työskenteli yhteensä 25 henkilöä.

Yhdistelmä Merentutkimuslaitoksen henkilökunnasta 31.12.1986:

v i r k a s u h d e

Sopimus- Perus- Ylimää- pimus- Yht.

palkkai- palkkai- räinen suhtei-

nen nen nen

Ylijohtaja 1 1

Fysiikan osasto 4 3 7 14

Yleisen meri tieteen osasto 2 3 8 13

Kemiallis-biologinen osasto 5 13 18

Yleinen toimisto 3 5 10 18

Yhteensä 1 14 11 38 64

5.3 Talouden hoito

Kirjanpitoon sisältyi kertomusvuonna 2 649 tositetta.

Vuoden 1986 menoarviossa myönnettiin Merentutkimuslaitoksel- le 18 .. 235.000 mk. Siirtomäärärahoista siirtyi vuodelle 1987 498.070 mk. Laitehankintojen osuus oli 8,2 % laitoksen kokonais- budjetista. Laitoksen tulot olivat kertomusvuonna ilman sairaus- ja äitiyspäivärahojen osuutta 455.972 mk. Tulot ovat kertyneet tilaustöistä ja jääkartoista.

Laitoksen menot selviävät momenteittain liitteestä 1. Liit- teessä 1 esitetään myös muiden kulutusmenojen (32.47.29) eritte- ly .•

5.4 ,Automaattinen tietojenkäsittely

Merentutkimuslaitoksen automaattisessa tietojenkäsittelyssä kes- kityt±iin vuonna 1986 Helsingin komission kanssa tehdyn sopimuk- sen .mukaisesti muokkaamaan laitoksen havaintorekisterit sellai- seen muotoon, että tiedot olisivat komission käytettävissä sopi- muksen edellyttämällä tavalla. Lisäksi jatkettiin vanhojen ha- vaintoaineistojen siirtämistä laitoksen rekistereihin.

Numeeristen mallien atk-sovellutusten kehittämistä jatket- tiin erilaisiin käytännön sovellutuksiin ja annettiin tosiaikai- sesti ~nnusteita jään liikkeistä ja kokoonpuristuvuudesta. Näi- den toimintojen yksityiskohtaisempi erittely on esitetty eri tutkimusprojektien yhteydessä.

Vuoden 1986 aikana valmistui laitoksen atk-toiminnan kehit- tämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman suuntaviivojen mukai- sesti lähivuosina uusitaan laitoksen nykyinen, keskuskoneena toimiva HP-laitteisto. Samalla parannetaan mahdollisuuksia hyö- dyntää ulkopuolisten laskentakeskusten tarjoamia palveluja.

Laitoksen päätoiminen atk-henkilökunta käsittää yhden atk- suunnittelijan, minkä vuoksi atk-palveluyritysten konsultointi- panosta on atk-toiminnassa vuoden 1986 aikana lisätty.

6. TUTKIMUKSEN TUKITOIMINNOT JA TILAUSTUTKIMUKSET 6.1 Meritieteelliset rekisterit

Merentutkimuslaitoksen tietorekistereiden meritieteelliseen ai- neistoon kuuluvat hydrografiset, kemialliset ja biologiset lai- valla tehdyt havainnot, mareografeilta saatavat vedenkorkeustie- dot, ns. kiinteiden asemien hydrografiset havainnot, virtaus-, aalto- ja merijäätiedot sekä automaattisilta merisääasemilta saatavat tiedot. Tämän lisäksi on olemassa kemiallisia, sedimen- tologisia ja meteorologisia erikoisaineistoja, jotka liittyvät paikallisiin tutkimuksiin.

Kiinteitten hydrografisten havaintoasemien rekisteri saatet- tiin ajan tasalle. Vanhat laivahavainnot vuosilta 1898-1961 saa- tettiin tietokonemuotoon laitoksen tietokoneelle. Niiden vienti laitoksen perusrekisteriin jäi tehtäväksi vuoden 1987 aikana.

CTD-rekisterin suunnittelua jatkettiin, mutta työvoimapulan ta- kia käytännön toimiin ei vielä päästy.

6.2 Kenttä- ja huoltoryhmä

Kenttä- ja huoltoryhmään on kertomusvuonna kuulunut viisi henki- löä, joista lab. ins. Heikki Rahkonen erosi laitoksen palveluk- sesta lokakuussa. Keväällä pitkään jatkunut virkamieslakko vai- keutti tuntuvasti kenttä- ja huoltoryhmän toimintoja, joten useat vuosittaiseen rutiiniin kuuluvat huolto- ja kunnostustyöt jouduttiin siirtämään vuodelle -87. Virkamieslakosta huolimatta kenttä- ja huoltoryhmä pyrki hoitamaan kaikki välttämättömät toimialaansa kuuluvat tehtävät, joista mainittakoon mm. Itämeren dynamiikkaan liittyvät virtausmittausten kenttätyöt, Hangon ma- reografin peruskorjaus sekä uusien merkkipoijujen suunnittelu ja testaus.

Kenttä- ja huoltoryhmän jäsenet ovat osallistuneet lukui- siin, etenkin syksyllä suoritettuihin Arandan tutkimusretkiin.

6 .• '3 Tilaustutkimukset

T:ilaustutkimusten painopisteet olivat vuonna 1986 telakkateolli- s.uuden konsu1 t t i tehtävissä ja Helsingin komission tietopankin ikehi.ttelytehtävissä. Tämän lisäksi suoritettiin tilaustöitä eräille valtion virastoille ja laitoksille (mm. TVH, VYH, STUK) sekä yksityisille yrityksille.

Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehtiin selvitys Pyh- tään Pitkäviirin merialueen virtauksista silmälläpitäen merihie- kan noston aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

D.4 Kirjasto- ja informaatiopalvelu

Kokoelmat käsittivät vuoden 1986 lopussa noin 40 500 nidettä kirjoja, karttoja ja kausijulkaisujen volyymeja sekä laajan eri- painoskokoelman. Lisäksi kirjastossa oli filmikortteja 216 nime-

·kettä ja luetteloimatonta tiedotusmateriaa1ia. Painetekartunta .oli kertomusvuonna 1 353 nidettä, näistä kausijulkaisuja 790,

kirjoja 292 ja eripainoksia 262. Jatkuvasti saapuvia kausijul- kaisuja kirjattiin 535 nimekettä. Aineistosta hankittiin n. 20 % ostamalla ja pääosa julkaisuvaihdon kautta.

Kirjastosta lainattiin kertomusvuonna 2 900 julkaisua. Osa lainauksesta tapahtui kuitenkin käsikirjastolainauksena, eikä si-±ä tilastoitu. Kaukopalvelun puitteissa käsiteltiin yhteensä 942 saapuvaa tai lähtevää tilausta.

Koti- ja ulkomaisia vaihtoyhteyksiä oli 453. Vaihdon puit- te.issa lähetettiin laitoksen sarjan Finnish Marine Research nu- mero 253. Lisäksi toimitettiin 537 kpl laitoksen erilaisia jul- kaisuja toisiin kirjastoihin ja yksityisille tutkijoille. Vuosi- kertomuksen sekä toiminta- ja tutkimussuunnitelman jakelu tapah- tui ainoastaan kotimaassa.

Kirjaston suorittamaan informaatiopalvelutoimintaan kuuluva- na tehtiin manuaalisia tiedon- ja kirjallisuushakuja omista ko- koelmista.

Kuluneena vuonna perustettiin Merentutkimuslaitokseen luoki- tustyöryhmä, jonka muodostivat kolme tutkijaa ja kaksi kirjaston virkailijaa. Työryhmä valitsi luokitussysteemiksi UDK:n ja laati luonnoksen Merentutkimuslaitoksen hyllyluokitukseksi. Fysiikan ja kemian alan kirjoista luokitettiin koemielessä noin puolet.

6.5 Arkisto

Merentutkimuslaitoksen arkisto käsittää tieteellisen ja hallin- nollisen arkiston. Vuosien 1918-1953 hallinnollinen aineisto on mikrofilmattuna. Merentutkimuslaitoksen tieteellinen havaintoai- neisto on arkistoituna taulukkoina painetuissa vuosikirjoissa, mikrofilmeinä tai magneettinauhoina.

Arkistolain (L185/81) edellyttämän arkistosäännön valmiste- lua on jatkettu. Kertomusvuoden aikana suoritettiin tieteellsien aineiston inventointityö ja sen pohjalta aloitettiin arkiston- muodostussuunnitelman laatiminen.

7. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA

Merentutkimuslaitos julkaisee kahta tieteellistä kausijulkaisua.

Näistä tärkeämpi on vuonna 1920 perustettu Finnish Marine Re- search, aikaisemmalta nimeltään Merentutkimuslaitoksen julkai- su/Havsforskningsinstitutets skrift, josta kertomusvuonna ilmes- tyi numero 253. Pienimuotoisemman sarjan nimi on Meri. Lisäksi laadittiin tavalliseen tapaan vuosikertomus ja tutkimussuunni- telma sekä sisäisiä raportteja lähinnä laitoksen tutkijoiden tarpeisiin. Henkilökuntalehti "Pärskeitä" ilmestyi v. 1986 neljä kertaa.

Jääpalvelun suorittaman tiedotustoiminnan tarkoituksena on Merentutkimuslaitoksesta annetun asetuksen mukaisesti antaa tie- dotteita ja ennusteita talvimerenkulun tarpeisiin.

Ensimmäinen jäätiedotus talvella 85/86 annettiin 27.11.1985 ja viimeinen 29.5.1986. Jäätiedotusten jakelu käsitti 125 suo- menkielistä ja 50 ruotsinkielistä tiedotusta. Ensimmäinen lämpö- tilakartta annettiin 17.10.1985 ja viimeinen jääkartta

29.5.1986. Jääkarttojen jakelu käsitti yhteensä 450 vastaanotta- jaa. Tiedotuksia laadittiin monistettuina lOO:sta ja karttoja painettiin 62:sta jäätilanteesta.

7.1 Tutkimuslaitoksen sarjoihin sisältyvät julkaisut

Finnish Marine Research

Emelyanov, E.M.: Basins of the Baltic Sea- traps for elements.

- Finnish Mar. Res. 253:79-96.

1. Kahma, K.K: On prediction of the fetch-limited wave spectrum in a steady wind. - Finnish Mar. Res. 253:53-78.

2 .. Kononen, K. & Niemi, Å.: Variation in phytoplankton and

hydrography in the outer archipelago at the entrance to the Gulf of Finland. - Finnish Mar. Res. 253:35-51.

3. Vuorinen, I.: Selective planktivory- effect on vertical migration and life-cycle parameters on zooplankton.

-Finnish Mar. Res. 253:3-33. (väitösk.) S:i:s'äinen raportti

4. ^~lenius, P.: Leningradin tulvasuojelupato ja Suomenlahti.

- Merentutkimuslaitos. Sisäinen raportti 1986(1):1-8, liitel. (moniste).

5. Walden, J.: Virtausprofiili vapaasti ajelehtivanjään alapuo- lella: Ekman-malli. - Merentutkimuslaitos. Sisäinen ra- portti 1986(2). [15 s. liitel.] (moniste).

6. K~mppainen, H.: Paikannus- ja tiedon keräämisjärjestelmä Ar- gos. - Merentutkimuslaitos. Sisäinen raportti 1986(3):

1-9, liitel. (moniste).

7. Leppäranta, M. & Peltola, J.: Satunnaiskulkumallin soveltu- vuudesta Itämerelle. - Merentutkimuslaitos. Sisäinen raportti 1986(4):1-50, liitel. (moniste).

Merentutkimuslaitoksen muut julkaisut

8. Merentutkimuslaitos. Kertomus toiminnasta vuonna 1985.

- 35 s. Helsinki

9. Merentutkimuslaitoksen tutkimussuunnitelma vuodelle 1986.

- 24 s. Helsinki. (moniste).

7.2 Merentutkimuslaitoksen tutkijoiden muu kirjallinen toiminta

10. Alenius, P.: Pinnan alla aaltoilee. -Tiede 2000 6(5):36-39.

11. Andersin, A.-B. & Sandler, H.: Rationalization of zoobenthic monitoring methods. - Teoksessa: Baltic Sea Monitoring Symposium, Tallinn, USSR, 10-15 March 1986. - Baltic Sea Environ. Proc. 19:233-245.

12. Aro, E., Uitto, A., Vuorinen, I. & Flinkman, J.: The food selection of Baltic herring in late summer in the nort- hern Baltic Sea. - ICES C.M. 1986/J:26. 19 s. (monis- te).

13. Bishop, C.T., Donelan, M.A. & Kahma, K.K.: Shore Protection Manual's wave prediction reviewed. - Journal of Water- way, Port, Coastal and Ocean Engineering (jätetty pai- nettavaksi).

14. Bordin, G. & Perttilä, M.: Total dissolved and free ion concentrations of Cd, Pb, Cu and Zn in the sea areas around Finland. - 15th conference of the Baltic Ocea- nographers, Copenhagen 1986. (moniste).

15. - " - , Scheinin, H., Hulkkonen, P., Revitzer, H. & Pertti- lä, M.: Measurement of metal complexation by natural ligands in sea water from the Gulf of Finland. - Pos·

ter, Kemian Päivät 5.-7.11.1986 Espoo.

16. Bruun, J.-E.: Ciliaternas roll i det pelagiska ekosystemet.

Helsingfors universitet, Hydrobiologiska laborato- riet. Seminarium i hydrobiologi 25.-27.11.1985. 9 s.

(moniste).

17. Donelan, M.A. & Kahma, K.K.: Observations of velocities beneath wind-driven waves. - Proceedings of the Inter- national Workshop on Wave Hindcasting and Forecasting.

Halifax, Nova Scotia, 23 to 26 September 1986. (painos- sa).

18. Heiskanen, A.-S. & Leppänen, J.-M.: Oxygen consumption of settling particulate matter in the western Gulf of Fin- land. - 21st European Symposium on Marine Biology, Gdansk 1986 (poster, moniste).

19.

*

Huttunen, M.: Kasviplanktonin interkalibrointi vuonna 1979.

- Vesihallituksen monistesarja 348:3-27.

20.

*

& Kuparinen, J.: Species succession and productivity of ultraphytoplankton in the pelagial off Tvärminne, SW coast of Finland. - Ophelia, Suppl. 4:73-83.

21.

*

" - & Niemi,

A.:

Sea-ice algae in the northern Baltic Sea. - Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 62:58-62.

22. Kahma, K.K. & Donelan, M.A.: A laboratory study of the

minimum wind speed for wind wave generation. - J. Fluid Mech. (jätetty painettavaksi).

23. Kangas, P. & Tulkki, P.: Presentation av Helsingfors

Kommissionens monitoringprogram för östersjön och Fin- lands nationella monitoringprogram. (22. Nordiska sym- posiet om vattenforskning, 25. - 29.9.1986, Laugarvatn, Island.)- Nordforsk Miljövårdsserien (painossa).

24. Korhonen, Osmo: Tiedonsiirto merentutkimuksessa. Geofysiikan mittausmenetelmät. - Helsingin yliopisto, Geofysiikan

laitos. Seminaarisarja 4/1986:4-7.

25. Lassig, J.: Experience gained in the preparatory work of the first periodic assessment of the state of the marine environment of the Baltic Sea. - Teoksessa: Baltic Sea Monitoring Symposium, Tallinn, USSR, 10-15 March 1986.

- Baltic Sea Environ. Proc. 19:548 (abstract).

26. Leppänen, J.-M. & Bruun, J.-E.: The role of pelagic ciliates including the autotrophic Mesodinium rubrum during the spring bloom of 1982 in the open northern Baltic pro- per. - Ophelia, Suppl. 4:147-157.

27. " -, Lahdes, E. & Bruun, J.-E.: Cycling of

nitrogen during the vernal growth period in the nort- hern Baltic proper in 1982. - Ophelia 26:293-303.

28. Leppäranta, M.: Grönlanninmeren kesäjäissä jäänreunaa tutki- massa. - Tiede 2000 6(1):14-17.

29. " - Hibler, W.D. III & Johannessen, 0.: On estimating ice stress from MIZEX 83 ice deformation and current measu- rements. - MIZEX Bulletin 7:17-19.

30. Leppäranta, M. & Hibler, W.D. III: Mesoscale sea ice defor- mation in the East Greenland marginal ice zone. - J.

Geophys. Res. (painossa).

31. ^{11 - :} Ice information systems for marine operations.

Polartech '86. International offshore and navigation conference and exhibition. Helsinki, Finland, 27-30 Oc- tober 1986. - VTT Symposium 70 (1):57-70.

32. ^{11 - :} Itämeren jäätyminen ja ilmasto. - INSKO:n kurssi Talvimerenkulku, J/M.Sisu 11.-13.2.1986. 10 s. (monis- te).

33. Leskinen, E., Kuparinen, J., Leppänen, J.-M., Grönlund, L., Kangas, P., Vuolas, E., Ilus, E. & Pesonen, L.: Monito- ring values of primary production capacity measure- ments: evaluation of some coastal programs in Finland.

Teoksessa: Baltic Sea Monitoring Symposium, Tallinn, USSR, 10-15 March 1986. - Baltic Sea Environ. Proc.

19:210-222.

34. Mäkinen, I. & Poutanen, E.-L.: Rapport över interkalibrerin- gen - humus och ligninföreningar. - Vesihallituksen mo- niste-sarja 404:1-16, liitel.

35. Mälkki, P.: The eustatic rise in ocean levels. - Geol. Surv.

Finland, Spec. Pap. 2:25-28 (painossa).

36. - ^II Fysiikka. - Suomen kartasto 132(1986): Vedet 2.5.

37. ^{11 - :} Meret. - Suomen kartasto 132(1986): Vedet 7.1.

38. ^{11 - :} Miten vesi virtaa Itämeressä? - Teoksessa: Tyyst- järvi, K. & Ahola, H. (toim.), Aqua 86. Vedestä vesis- tötutkimukseen: 42-43. Helsinki.

39. - ^{11 - :} Vesien tutkimus, vesiensuojelututkimus. - Suomen kartasto 132(1986): Vedet 7.

40. ^{11 - :} Vesitase. - Suomen kartasto 132(1986): Vedet 2.1.

41. Niemelä, v.-M.: Ti, V and Fe concentrations in the near- bottom water and sediments of the Bothnian Sea (Gulf of Bothnia). - ICES C.M. 1986/E:44. 10 s. (moniste).

42. Nieminen, A.: Klooratut hiilivedyt Itämeressä. -Helsingin yliopisto, Kemian laitos. Pro-gradu-tutkielma. 70 s.

(moniste).

43. Niemistö, L.: Monitoring sediments in the Baltic Sea.

- Teoksessa: Baltic Sea Monitoring Symposium, Tallinn, USSR, 10-15 March 1986. - Baltic Sea Environ. Proc.

19:175-180.

44. Parmanne, R., Lehtonen, H., Häkkilä, K & Tulkki, P.: Effect studies of a Ti02 industry in the Bothnian Sea (Baltic) 1984-1985. - ICES C.M. 1986/E:46. 15 s. (moniste).

45. Perttilä, M.: Metallit ja humusaineet. -Luonnon Tutkija 90:175-176.

46.- "-,Stenman, 0., Pyysalo, H. & Wickström, K.: Heavy metals and organochlorine compounds in seals in the Gulf of Finland. - Mar. Environ. Res. 18:43-59.

47. Poutanen, E.-L.: Characterization of humic and fulvic acids isolated from Baltic Sea sediments using 13

c

^{and 1H}

nuclear magnetic resonance spectra. - Org. Geochem.

9(4):163-170.

48. - " - : Humuksen muodostuminen. - Luonnon Tutkija 90:152- 153.

49. " - & Mäkinen, I.: Humuksen karakterisointiin ja määri- tykseen käytetyistä menetelmistä. - Luonnon Tutkija 90:163-174.

50. Purasjoki, K.: Karhukaiset (Tardigrada). Sammaleläimet (Bryozoa). Sukaspintaiset (Gastrotricha). Okapäämadot (Kinorhyncha). Makkaramadot (Priapulida). Nauhamadot (Nemertinea). Kampamaneetit (Ctenophora). Polttiais- eläimet (Cnidaria). Sienieläimet (Porifera). - Suomen eläimet 5. S. 126-129, 214-217, 230-237. Helsinki.

51. Rauste, Y., Nieminen, M. & Korhonen, Ossi: Image trans- mission to an icebreaker - the Finnish-Norwegian expe- riment 1985. - Meetingpaper 1985. 7 s. (moniste).

52. Rinne, I., Niemistö, L. & Niemi

A.:

Blue-green algal blooms in the Baltic Sea - a sign of eutrophication? Teok- sessa: Baltic Sea Monitoring Symposium, Tallinn, USSR, 10-15 March 1986. - Baltic Sea Environ. Proc.

19:144-153.

*

53. Salo, A., Tuomainen, K. & Voipio, A.: Inventories of some long-lived radionuclides in the Baltic Sea. - The Science of the Total Environment 54:247-260.

54.

*

Shen, H.H., Hibler, W.D. III & Leppäranta, M.: On applying granular flow theory to a deforming broken ice field. - Acta Mechanica 63:143-160.

55. Hibler, W.D. III & Leppäranta, M.; The role of ice floe collisions in sea ice rheology. - J. Geophys.

Res. (painossa).

56. Thompson, T. & Leppäranta, M.: BEPERS-88. Bothnian

experiment in preparation for ERS-1. Experiment plan. - First ed. September 1986. - Norrköping. 44 s.

57. Tulkki, P., Andersin, A.-B. & Kononen, K.: Meriveden biolo- gia. - Suomen kartasto 132(1986): Vedet 2.8.

58. - " - & Andersin, A.-B.: östersjöns belastning, eutrofiering och dess orsaker. (22. Nordiska symposiet om vatten- forskning, 25.-29.9.1986, Laugarvatn, Island.)- Nord- forsk Miljövårdsserien (painossa).

59. - " - , Astok, V. & Hannus, M.: Experience from the moni- toring of the Gulf of Finland. - Teoksessa: Baltic Sea Monitoring Symposium, Tallinn, USSR, 10-15 March, 1986.

- Baltic Sea Environ. Proc. 19:154-163.

60. Voipio, A.: Itämeri- erikoinen ekosysteemi. -Teoksessa:

Tyystjärvi, K. & Ahola, H. (toim.), Aqua 86. Vedestä vesistötutkimukseen: 40-41. Helsinki.

61. - " - : Tutkimuslaitoksen muuttuva rooli. - YPP-tutkimuksen arviointiseminaari (yhteiskuntapolitiikkaa ja - palve- luja koskeva tutkimus) 11.3.1986 Helsinki. - Suomen Akatemian julkaisuja (painossa).

62. Vuorinen, I., Laihonen, P. & Lietzen, E.: Distribution and abundance of invertebrates causing fouling in power plants on the Finnish coast. - Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 62:123-125.

Ne julkaisut, jotka on merkitty tähdellä (*), on mainittu jo ai- keisemmissa vuosikertomuksissa.

7.3 Aakkosellinen luettelo laitoksen tutkijoiden julkaisuista 'Alenius, P. ks. kohdat 4, 10

Andersin, A.-B. ks. kohdat 11, 57, 58 Borntin,, G. ks . kohdat 14, 15

Bruun, J.-E. ks. kohdat 16, 26, 27 Grönlund, L. ks. kohta 33

Hei:skanen, A.-s. ks. kohta 18

Huttunen, M. ks. kohdat 19, 20, 21 Kahma, K.K. ks. kohdat 1, 13, 17, 22

Kemppainen, H. ks. kohta 6 Kononen, K. ks. kohdat 2, 57 Korhonen, Osmo ks. kohta 24 Korhonen, Ossi ks. kohta 51 Lahdes, E. ks. kohta 27

Lassig, J. ks. kohta 25

Leppänen, J.-M. ks. kohdat 18, 26, 27, 33

Leppäranta, M. ks. kohdat 7, 28, 29, 30, 31, 32, 54, 55, 56

Mälkki, P. ks. kohdat 35, 36, 37, 38, 39, 40, Niemelä, V.-M. ks. kohta 41

Nieminen, A. ks. kohta 42 Niemistö, L. ks. kohdat 43, 52 Peltola, J. ks. kohta 7

Perttilä, M. ks. kohdat 14, 15, 45, 46 Poutanen, E.-L. ks. kohdat 34, 47, 48, 49 Purasjoki, K. ks. kohta 50

Sandler, H. ks. kohta 11

Scheinin, H. ks. kohta 15

Tulkkir P. ks. kohdat 23, 44, 57, 58, 59 Uitto, A. ks. kohta 12

Walden, J. ks. kohta 12

Voipio,. A. ks. kohdat 53, 60, 51

Vuorinen, I. ks. kohdat 3, 12, 52

8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 8.1 Yleistä

Perinteisesti Suomen kannalta tärkein kansainväinen yhteistyö tapahtuu Kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa (ICES), jonka toimintaan Merentutkimuslaitoksen lisäksi osallistuvat myös eräät muut tutkimuslaitokset Suomessa. Järjestön

sitellään tutkimusyhteistyötä meritieteen eri johdolla järjestetään menetelmävertailuja, jotka

puitteissa kä- aloilla ja sen luovat pohjan kansainväliselle tietojen vaihdolle. Itämeren alueen erityison- gelmia käsitellään järjestön kemiteoissa ja työryhmissä, joiden toimintaan osallistui useita laitoksen tutkijoita.

Hallitustenvälisen meritieteellisen komission (IOC) toimin- nasta laitoksen kannalta tärkeimmäksi on viime vuosina muodostu- nut kansainvälistä tietojenvaihtoa käsittelevän komitean toimin- ta. Laitos on osallistunut aktiivisesti mm. meriympäristön li- kaantumista koskevan rekisterin suunnitteluun ja tämän alan tie- tojenvaihdon kehittämiseen. Muu hallitustenvälinen yhteistyö on tapahtunut Maailman ilmatieteen. järjestön merimeteorologisessa komissiossa (WMO/CMM) ja Itämeren merellisen ympäristön suojelu- komissiossa (HELCOM).

Laitos osallistui myös seuraavien hallituksista riippumatto- mien tieteellisten järjestön toimintaan: Merien tutkimuksen tie- teellinen komitea (SCOR), Kansainvälisen geodeettis-geofysikaa- lisen unionin meritieteellinen assosiaatio (IUGG/IAPSO), Fysi- kaalisen meritieteen pohjoismainen kollegio (NKFO) ja Itämeren biologit -järjestö (BMB).

Kahdenkeskisen yhteistyön painopiste on edelleen ollut Poh- janlahden ja Suomenlahden jäätutkimusta koskevassa työssä Ruot- sin ja Neuvostoliiton kanssa sekä meriympäristön suojelun alalla osallistumisessa mainittujen valtioiden viranomaisten kanssa toisaalta Pohjanlahtikomitean, toisaalta Suomen ja Neuvostolii- ton välisen ympäristönsuojelun sekakomission Suomenlahtityöryh- män toimintaan.

EUREKAn puitteissa toimivan Euroopan rannikkomerien ekasys- teemien tutkimuksen ja tarvittavan teknologian kehittämiseen

pyrkivän EUROMAR-projektin koordinointi on tapahtunut laitokses- -sa. Tähän Suomen lisäksi toistaiseksi yhdeksän muun maan ohjel- maan maastamme osallistuu MTL, TEKES ja neljä tunnettua teolli- suusyritystä.

Merentutkimuslaitos on yhdessä VTT:n kanssa esittänyt Euro- pean Space Agency:n toimintaan merijään kaukokartoitusta koske- yan -projektin.

Suomen ja Ranskan välisen apurahavaihto-ohjelman perusteella on laitoksen kemian laboratoriossa työskennellyt tri Guy Bordin.

Lyhyempiä työvierailuja ovat suorittaneet mm. seuraavat tut- kijat:

Pnof. Juliusz Choinacki, tri Roger Colony, tri Barrie Dale, tri Willliam D. Hibler, prof. Sergei Kitaigorodskii, prof. O.M. Phil-

l~~s, tri David Rapport, tri Thomas Thompson ja tri Paul Wass- matl.

8 .•. .2 Jäsenyydet kansainvälisissä tieteellisissä elimissä Andersin, Ann-Britt

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)

- benthosekologinen työryhmä, jäsen

- Helsingin komission asettaman monitorointi-asiantuntijatyöryh- mä (ad hoc Group of Experts on Monitoring (GEM) of the Baltic Marine Environment Protection Commission)

- Suomen työryhmä, jäsen

- Pohjanlahtikomitean Suomen ryhmän biologisen työryhmän jäsen.

Grönvall, Hannu

- European Co-operation in the Field of Scientific and Technical Research (COST -43), Suomen edustajan varamies.

Haahti., Hannu

- Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomis- sio

Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, jaos, jäsen

Kononen, Kaisa

39 vesikemian

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)

- Exceptional Plankton Blooms Working Group, jäsen - Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomis- sio

- Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, Suomen osapuo- len sihteeri

Leppänen, Juha-Markku

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)

- merib~ologinen komitea, jäsen - perustuotantotyöryhmä, jäsen

- Pohjanlahtikomitean Suomen ryhmän biologisen työryhmän puheen- johtaja.

Leppäranta, Matti

- MIZEX (Marginal Ice Zone Experiment) Science Group National Coordinator, Finland

- Steering Group for Greenland Sea Project, Arctic Ocean Scien- ces Board, jäsen

- Suomalais-neuvostoliitolaisen tieteellis-teknisen yhteistyöso- pimuksen alaisen Arktisen tekniikan työryhmä I:n asiantuntijajä- sen.

Mälkki, Pentti

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)

- hydrografinen komitea, jäsen - Itämeren työryhmä, jäsen

- Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) merimeteorologisen komission (Commission for Marine Meteorology) jäsen

- Nordisk Kollegium for Fysisk Oceanografi, jäsen

- Pohjanlahtikomitea, jäsen

- Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomis- sio

- Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, asiantuntija - International Association of the Physical Sciences of the Ocean (IAPSO/IUGG), Suomen edustaja

- Scientific Committee for Oceanic Research (SCOR), kansallisen komitean jäsen

- Arctic Ocean Sciences Board (AOSB), jäsen.

Niemistö, Lauri

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)

- sedimenttityöryhmä, jäsen

- Itämeren likaantumista tutkiva työryhmä (ICES/SCOR Working 'G:l:oup on the Study of the Pollution of the Bal tie), sedimentti-

tutkimusten koordinoija

- Pohjanlahtikomitea, varajäsen.

Perttilä, Matti

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)

- hydrografinen komitea, jäsen - merikemian työryhmä, jäsen

- Hallitustenvälinen meritieteellinen komissio (Intergovernmen- tal Oceanographic Commi::;sion, IOC)

- meripolluution datanvaihtotyöryhmä, puheenjohtaja - Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomis- sio

Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, vesikemian jaos, Suomen osapuolen puheenjohtaja.

Poutanen, Eeva-Liisa

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)

- merikemian ty5ryhmä, jäsen