• Ei tuloksia

Kertomus Suomen Muinaismuistoyhdistyksen toiminnasta vuonna 2009 näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kertomus Suomen Muinaismuistoyhdistyksen toiminnasta vuonna 2009 näkymä"

Copied!
7
0
0

Kokoteksti

(1)

Kertomus Suomen Muinaismuistoyhdistyksen toiminnasta vuonna 2009

Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Suomen maan ja kansan sekä Suomen suvun ja sen asuma-alueiden ynnä mahdollisuuksien mukaan muiden kansojen ja alueiden mui- naisuutta valaisevia muinaistieteellisiä, etnologisia, taide- ja kulttuurihistoriallisia tut- kimuksia, levittää tietoa oman maan muinaisjäännöksistä ja osaltaan vaikuttaa niiden suojelemiseen sekä herättää ja pitää vireillä kansan harrastusta muinaismuistoihinsa.

Tätä toimintaa yhdistys harjoitti jo 139 vuoden kartuttamalla kokemuksella. Yhdistys on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseura.

Kokoukset ja yleinen toiminta

Yhdistys piti vakiintuneeseen tapaan seitsemän jäsenkokousta, joista neljä kevät- ja kol- me syyskaudella. Kokoukset pidettiin Suomen kansallismuseon auditoriossa kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, poikkeuksena lokakuun kokous, joka pidettiin kuukauden toisena keskiviikkona. Kansallismuseossa järjestettyjen kokousten yhteydessä esiteltiin valikoidusti yhdistykselle edellisen kokouksen jälkeen saapunutta uusinta kirjallisuutta.

Helmikuun kokouksessa 4.2. esitelmän piti yhdistyksen johtokunnan jäsen, dosentti Tuukka Talvio aiheenaan " 1800-luvun raha-aarteet Suomessa." Talvio kertoi esitelmäs- sään 1800-luvulla tehdyistä tunnetuista rahakätköistä Suomen rajojen sisäpuolella ja analysoi esimerkiksi niiden esiintymisiä suhteessa valtakunnan kulloiseenkin talousti- lanteeseen tarkasteluaikana. Kokouksessa oli läsnä 37 henkeä.

Maaliskuun kokouksessa 4.3. esitelmän piti filosofian maisteri Alex Snellman ja esi- telmän otsikko oli aiheesta "Keisarivallan vaatteissa: aatelisunivormu ja suomalainen siviiliunivormujärjestelmä." Snellman käsitteli esitelmässään univormuja, erityisesti si- viiliunivormuja, käyttäen esimerkkinä käyttötilanteesta ja puvuista E. Thelningin maa- lausta vuoden 1809 maapäiviltä, Porvoosta. Ennen varsinaista esitelmää oli yhdistyksen jäsenille järjestetty opastettu kierros Kansallismuseon näyttelyyn "1809 - Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta". Opastetulle kie1Tokselle, jonka piti Helena Edgren, osallistui 26 yhdistyksen jäsentä ja varsinaiseen kokoukseen 44 henkeä.

Huhtikuun kokouksessa l.4. esitelmän piti filosofian tohtori Johanna Wassholm ai- heesta "Historiska sägner om 1808-1 809 krig." Wassholm esitelmöi tutkimuksistaan Suomen sodan tapahtumien suullisesta perinteestä ja kertoi, kuinka tarinoista voidaan

(2)

havaita kaksi päälinjaa: sotaa kokeneiden paikkakuntien asukkaiden ja sotilaiden koke- mukset. Kokouksessa oli läsnä 29 henkeä.

Vuosikokouksessa 6.5. esitelmöi yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Helena Edgren aiheena "Upseerintyttären muisteloita 1800-luvun loppupuolen Helsingistä". Vuosiko- kouksessa oli läsnä 28 henkeä.

Lokakuun kokouksessa 14.10 esitelmän pitivät filosofian maisteri Esa Mikkola ja yhdistyksen varapuheenjohtaja, dosentti Paula Purhonen aiheesta "Uusia ruumishautoja Mikkelin Tuukkalasta." Esitelmä jakautui kahtia: Purhonen kertoi ensin Tuukka Jan alu- een hautojen tutkimushistoriasta ja tulkinnoista rautakauden lopun uskonnosta. Mikkola antoi tuoreen raportin juuri ennen esitelmää päättyneiden vuoden 2009 kaivauksien tu- loksista. Kokouksessa oli läsnä 60 henkeä.

Marraskuun kokouksessa 4.11. esitelmöi filosofian maisteri Timo Keinänen aihee- naan "Arkkitehti Frithiof Mieritz (I 863- 1916) - Seurasaaren puuravintolasta Pietarin betonirakennuksiin." Keinänen esitteli Mieritzin keskeistä tuotantoa Suomessa, josta tunnetuimmat ovat Seurasaaressa sijaitsevat kohteet. Venäjältä hänen tuotannosta tunne- taan parhaiten Pietarissa sijaitseva suomalaisten rautatieläisten talo. Keinäsen mukaan Mieritzin arkkitehtuuria leimaavat ulkomaalaiset vaikutteet ja monet esikuvat, joista ko- kouksen osallistujat saivat kuulla. Kokouksessa oli läsnä 31 henkeä.

Joulukuun kokouksessa 2.12. esitelmöi yhdistyksen johtokunnan jäsen, professori Hanna Snellman aiheesta "Eksoottiset suomalaiset: maahanmuuttajadokumentoinnin ensiaskelia Ruotsissa." Snellmanin tutkimuksen lähdeaineisto on lähes kaksikymmen- tä vuotta kestäneestä Nordiska Museetin dokumentointihankkeesta ja kokousväki sai kuulla tuoreita tulkintoja länsi naapurin suomalaisvähemmistöstä ja sen sisältä löytyvistä erilaisista ryhmistä. Kokouksessa oli läsnä 42 henkeä.

Johtokunta kokoontui vuoden aikana viisi (5) kertaa: 4.3., 6.5., 14.9., 14.10. ja 17.12.

Pykäliä johtokunnan kokousten pöytäkirjoihin kertyi yhteensä 41.

Yhdistyksen työjäsenten neuvottelukunnan sääntöjenmukainen kokous pidettiin 6.5.2009 Museoviraston 5. kerroksen neuvotteluhuoneessa.

Yhdistys järjesti 17.12. yhdessä Suomen kansallismuseon kanssa juhlaillallisen 31.12.2009 eläkkeelle siirtyneelle valtionarkeologi Paula Purhoselle.

Julkaisutoiminta

Vuoden 2009 aikana yhdistykseltä ilmestyivät seuraavat julkaisut:

- Iskos 17. Recent perspectives on Sami archaeology in Fennoscandia and North- West Russia. Proceedings of the First International Conference on Sami archaeolo- gy, Rovaniemi 19- 22 October 2006. Toim. Mika Lavento, Petri Halinen ja Mervi Suhonen. Kirjoittajat: Tiina Äikäs, Oddmund Andersen, Kjell-Åke Aronsson, Noel D. Broadbent, Lisa Dunfjeld-Aagård, Eeva-Kristiina Harlin, Nina Karlsson, Mark Kosmenko, Nadezda Lobanova, Hilkka Oksala, Mark Sahnovic, Ingrid Sommerseth, Marte Spangen, Arne Håkon Thomassen, Taarna Valtonen, Britta Wennstedt Edvin- ger, Alexandr Zul'nikov, Petri Halinen ja Mika Lavento. Waasa Graphics Oy. 168 sivua.

(3)

- Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 116. Elina Räsänen: Ruumiilli- nen esine, materiaalinen suku. Tutkimus Pyhä Anna itse kolmantena -aiheisista kes- kiajan puuveistoksista Suomessa. Toim. Torsten Edgren. Vammalan kirjapaino Oy.

249 sivua.

- Suomen Museo 2008. Toim. Tuukka Talvio. Kirjoittajat: Timo Muhonen, Tapio Salminen, Georg Haggren ja Markku Annila. Waasa Graphics Oy. 156 sivua.

- Finskt Museum 2008. "Den långa medeltiden" Mikael Agricolas tid. Toim. Helena Edgren & Eva Ahl-Waris. Kirjoittajat: Päivi Räisänen, Kati Parppei, Liia Rebane, Carol Earl, Georg Haggren, Mervi Suhonen ja Eva Ahl-Waris. Waasa Graphics Oy.

122 sivua.

Kirjasto, kirjavarasto ja julkaisuvaihto

Yhdistyksen kirjastokokoelmaan luetteloitiin 221 monografianidettä ja 388 kausijul- kaisuvuosikertaa. Yhdistyksellä oli 211 ulkomaista ja 85 kotimaista julkaisujen vaihto- kumppania.

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisujen päämyyntikanava oli Tiedekirja. Jul- kaisuja koskevaa informaatiota löytyy myös yhdistyksen kotisivuilta.

Yhdistys osallistui kirjamyynnillä Suomen kansallismuseossa järjestetyille Museo- kauppamessuille 21.11. ja samassa paikassa 26.11.- 27.11. järjestetyille kesän 2009 ar- keologisten kenttätöiden esittelypäiville.

Talous

Yhdistyksen vakituinen kokoustoiminta ja jäsenkirjeet rahoitettiinjäsenmaksukertymäl- lä. Jäsenmaksu vuosijäseniltä oli 15 euroa, ainaisjäseniltä 200 euroa ja lahjoittajajäse- niltä 500 euroa.

Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi avustusta julkaisutoimintaan 12 500 euroa.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi 15 000 euroa Suomen kaupunkirakentamisen historia -teoksen toteuttamiseen ja Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto myönsi 6 000 euroa avustusta Suomen kaupunkirakentamisen historia -projektin loppuun saat- tamiseen.

Jäsenistö

Uusiksi vuosijäseniksi hyväksyttiin Eero Ehanti, Jari-Matti Kuusela, Miika Lauriala ja Dina Samaletdin.

Yhdistykseen kuului vuoden lopussa 495 jäsentä.

(4)

Johtokunta ja toimihenkilöt

Johtokunta järjestäytyi Kansallismuseossa pidetyssä vuosikokouksessa 6.5.2009. Yh- distyksen puheenjohtajaksi kaudelle 2009-2010 valittiin yksimielisesti dosentti Helena Edgren. Erovuorossa olivat johtokunnan jäsenet professori Mika Lavento ja dosentti Ildik6 Lehtinen. Lavento ja Lehtinen valittiin yksimielisesti uudelleen seuraavaksi kol- mivuotiskaudeksi 2009- 2012.

Johtokunnassa jatkoivat lisäksi edelleen varapuheenjohtajana dosentti Paula Purho- nen, dosentti Renja Suominen-Kokkonen, dosentti Tuukka Talvio ja professori Hanna Snellman.

Yhdistyksen toimihenkilöstöön 2009 lukeutuivat sihteeri FM Mikko Teräsvirta, va- rainhoitaja merkonomi Peter Walden, kirjastonhoitaja FM Johanna Lilja (sijaisenaan 1.11.- 31.12. FM Hannele Dahl) sekä julkaisuvarastonhoitaja FM Teija Nurminen.

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KTM Jouko Ahtolaja HTM Toivo Tuomikor- pi, henkilökohtaisina varamiehinään FM Tuula Heikkurinen-Montell ja FK Leena Hakli.

Helsingissä 4.3.2010 Mikko Teräsvirta sihteeri

(5)

SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS

TULOSLASKELMA 01.01.2008 - 31.12.2008

VARSINAINEN TOIMINTA

Julkaisutoiminta Tuotot

Julkaisu tuotot / Jäsen ja satunnaiset... ... .... 2151 ,50 Julkaisu tuotot / Kirjakauppamyynti .. ... 6986,09 Valtionavustukset ... ... ... 12500,00 Kaupunkirakentaminen-julkaisu ... ... ··--~17~9~0~9~6=6

Kulut

Henkilöstökulut

Toimittajien palkkiot ... ... ... ..

Muut kulut

Painatuskustannukset ... .... . Pakkaus ja postitus ... ... . Varastointi ... ... ... . Kaupunkirakentaminen-julkaisu ... .

Suomen sota 200 vuotta -näyttely Tuotot

OPM veikkausvoittovarat ... ... ... ... ..

Kulut

Palkat. ... .

Muu varsinainen toiminta

Henkilöstökulut

Palkat ... ... . Palkkiot ... . Henkilöstön sotumaksu ... ..

Henkilöstön TYEL-maksut.. ... ..

Muut sosiaalikulut ... .. .

3400,00 200,00 70,00 615,40 2 80

15169,85 874,50 1200,00 17909 66

39547,25

1545,16

35154,0l

85110,00

85110,00

4288 20

(6)

Muut kulut Kokouskulut

Toimistotarvikkeet ... . Postitus- ja jakelumenot ... . Jäsenmaksut ... ... ... .... . Muut kulut ... ... .

SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT JA KULUT Tuotot

Osinkotuotot .. ... . Kulut

Urajärven verot ja maksut ... ... .

VARAINHANKINNAN TUOTOT JA KULUT

Tuotot

Jäsenmaksutuotot ... .

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

Tuotot

Korkotuotot ... ... .... .

TULOS

956,35 373,08 610,20 131,00

2144 46 4215 09

2382,82

728,69

4920,00

1073,57

1992 49

(7)

SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS TASE 31.12.2009

VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet, Urajärvi.

Sijoitukset

UPM-Kymmene 840 kpl ... . Nordea FDR 12026 kpl ... . Alma media 8 kpl ... . Kansatieteellinen filmi , 10 kpl ... . Jäsenosuudet/Metsäliitto, 1350 kpl ... . Vaihtuvat vastaavat

Saamiset

Jäsenmaksusaamiset ... . Rahat ja pankkisaamiset ... ... . Vastaavaa yhteensä

VASTATTAVAA Oma pääoma

Peruspääoma ... ... . Vararahasto ... ... . Rahastot ... ... ... . Käyttörahasto .... ... ... ... . Ylijäämä edellisiltä tilikausilta ... . Tilikauden alijäämä/ylijäämä ... .

VIERAS PÄÄOMA, LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot

Kaupunkirakentaminen-projektin-julkaisu ... . Suomen sota 200 vuotta -näyttely

Suomen sota-näyttelyprojekti ... .

Siirtovelat ... .

134,55

6 816,66 28 555,47 23,55 0,00 4 810 74

2 550,00 92 167,15

134,55 7 800, 16 21 323,43 2 925,40 61 042,22 1 992 49

19 685,50

18 337 51

1 816,86

40 206,42

135 058 12

95218,25

38 023,01

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Helmikuun kokouksessa 3.2.2016, kolme päivää Kansallismuseon 100-vuo- tisjuhlan jälkeen, esitelmän piti yhdistyksen työjäsen, dosentti Tuukka Talvio ai- heesta Muinaismuistoyhdistys

Esitelmän jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja, professori Mika Lavento piti juhlapuheen ja kokousväki sai nähdä johtokunnan jäsenen, dosentti Paula Purhosen koostaman kuvaesi- tyksen

esitelmöi yhdistyksen työjäsen, dosentti filo- sofian tohtori Pirjo Uino aiheenaan "Huomenna Äänislinnaan - arkeologi Aarne Äyräpää Itä-Karjalassa 1943"..

yhdistyksen puheenjohtaja filosofian tohtori Helena Edgren piti esitelmän "Miksi Pyhä Birgitta ei itke.. - Kansallismuseon Bar- bara-alttarin

Tämä ei kuitenkaan ole ollut Talvion varsinaisena tarkoituksena, vaan niin Aristoteles kuin Pierre Bourdieu- kin otetaan esille vain silloin, kun työ tuntuu vaativan

Muistoja Perikylästä -valssi muistuttaa monin tavoin venäläisiä "kaihoisia valssi- romansseja" (Jalkanen 1989, 238), joiden kukoistuskauden alku sijoittuu 1800-

Andrew Newby tarjosi kiinnostavan ja etäännyttävän näkökulman 1800-luvun Suomen historiaan erittelemällä luokka- ja rotukeskustelua Britanniassa suhteessa 1800-luvun

Autonomisen Suomen maanmittauk- sen keskusorganisaatiota, Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitusta (1851–63) ja Lönnbohmin kaltaisen komissiomaan- mittarin asemaa siinä