Kertomus Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen liiton toiminnasta vuonna 1911

KERT0MU5

SUOMEA TEHDR5- JO 5EKflTYÖUflEA LiiTori ToirwmsTfl uuonriFi ian

LfiflTinUT

K. HEINOriER

tud[7X3

HELSINKI, IBiZ TYÖUfiEN KIRJAPAINO

teessa edeltäjiään parempi että sen kuluessa liiton toiminta on varmistunut, sen jäsenluku kasvanut ja rahastot lisäänty­

neet enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena yhteensä.

Liike-elämä on ollut vilkasta. Työntekijät ovat tunteneet olevansa tarpeellisia tekijöitä tässä yhteiskunnassa ja ovat uskaltaneet ryhtyä yhteistoimintaan olojensa korjaamiseksi enemmän kuin edellisinä työttömyysvuosina.

Luottamus ammatilliseen yhteistoimintaan on kasvanut ja koko joukko uusia osastoja on perustettu sekä kaupun­

keihin että maaseudulle. Vaikkakaan emme ole kaikkia yh­

tyneitä jäseniä voineet järjestössä kauemmin pysyttää, em­

mekä estää muutamien osastojen siellä täällä nukahtamasta, on lopputulos vuoden toiminnasta yleensä kuitenkin sellai­

nen kuin vuoden alussa uskalsimme toivoa.

Lähdemme nyt yksityiskohtaisesti tarkastelemaan huo­

mattavampia tapauksia liitossa ja sen osastoissa vuoden 1911 aikana.

Liiton asioiden hoito.

Liittotoimikunnan kokoonpanossa on tapahtunut pieniä muutoksia. Heti vuoden alussa erosi sokeritehtaalaisten edustaja J. Laine liittotoimikunnasta ja samalla koko liitosta.

Hänen tilalleen kutsuttiin varajäsen Otto Ukkonen. Myö­

hemmin erosi liittotoimikunnasta myöskin O. Wainio, paik­

kakunnalta poismatkustamisen takia. Hänen tilalleen kut­

suttiin varajäsen J. Kanerva.

Liittoneuvostossa ei ole tapahtunut muuta muutosta kuin että jäsen S. Purola on katsottava eronneeksi neuvoston jä­

senyydestä, koska osasto, jossa hän on jäsenenä ei koko

vuotena maksanut mitään liittoveroa. (Vasta tämän vuoden aikana on osasto suorittanut liittoveron jäsentensä puolesta koko viime vuodelta).

Liittoneuvostoon kuuluivat siis vuoden lopussa seuraa­

vat 3 jäsentä: E. Lind Pietarsaaresta, Hj. Sirén Lohjalta ja A. Hyvärinen Kaukaalta.

Vuoden kuluessa on liittotoimikunnalla ollut 20 kokousta, joista pöytäkirjaan on merkitty 172 §:lää. Näissä kokouk­

sissa ovat liittotoimikunnan jäsenet olleet saapuvilla seuraa­

vasti :

Ida Vaahtera 20 kertaa.

V. Valo 20 »

K. Heinonen 20 »

Ida Hellstedt 19 ^>

O. Ukkonen 18 »

A. Aalto 18 »

J. Suominen 17 »

V. Viherkoski 15 » A. E. Kokkola 14 »

J. Kanerva 14 »

ja O. Vainio 3 »

Liittotoimikunnalla ja neuvostolla oli yhteinen kokous maalisk. 25 p. ja tarkastettiin siellä edellisen vuoden toi­

minta- ja tilikertomus, sekä valittiin edustajat Ammattijärjestön valtuustoon, vakinaisiksi V. Valo Helsingistä ja E. Lind Pietarsaaresta, sekä näille varamiehiksi, edelliselle Ida Vaah­

tera Helsingistä ja jälkimäiselle Hj. Sirén Lohjalta.

Liiton toimisto on ollut edelleenkin Helsingin Työväen­

yhdistyksen talossa Sirkuskatu 5, samoilla vuokra- y. m. eh­

doilla kuin edellisenäkin vuotena.

Kirjeenvaihto. Liiton toimistosta on vuoden aikana lä­

hetetty noin 2,000 lähetystä, Niistä on varsinaisia yksityi­

siä kirjelmiä eri henkilöille ja osastoille 195. Liiton kierto­

kirjeitä, jotka ovat lähetetyt kaikille osastoille, 6, sekä Am­

mattijärjestön kiertokirjeitä, jotka samoin ovat lähetetyt kai-

kille osastoille, 7. Loput ovat postikortteja, kuitteja, maksu- merkkejä y. m.

Osastojen ja jäsenluvun muutokset.

Vuoden aikana ovat seuraavat aikaisemmin kuolleet osastot herätetty toimintaan ja ovat myöskin yhtyneet liittoon :

Toukok. 1 p. Suolahden os. n:o 38 Heinäk. 1 » Joensuun » » 31

» 1 » Lahden » » 25

» 1 » Keravan » » 11

Syysk. 1 » Mikkelin > » 32 Marrask. 1 » Mänttän » » 51

» 1 » Kuopion » » 69

Jouluk. 1 » Sairalan » » 29 Uusia osastoja on liittoon yhtynyt seuraavasti:

Tammik. 1 p. Äänekosken sekatyönt. a.-o. n:o 95

» 1 » Sortavalan » » » 96

1 » Rovaniemen » » » 97

1 » Kaukaan rullatyöntekij. 98

» 1 » Sukevan sekatyöntek. » » 99

1 » Valkeakosken » » » 100

» 1 » Pietarsaaren tupakkateht. » » 101 Helmik. 1 » Orijärven kaivostyöläist. » » 102 Maalisk. 1 » Kalajoen sekatyöntek. » » 103 Huhtik. 1 » Inhan sekatyöntekijäin » » 104

» 1 » Kellokosken » » » 105

Toukok. 1 » Tammisaaren » » » 106

Kesäk. 1 » Loimaan » » 107

» 1 » Nokian » » » 108

Heinäk. 1 » Juurikorven » » » 109

1 » Malmin » » » 110

» 1 » Riihimäen » » » 111

» 1 » Turun asfaltti-ja sementit. » 112 Marask. 1 » Puumalan sekatyöntek. » » 113

» 1 » Tampereen karamellityöl. » » 114

Marrask. 1 p. Jyväskylän sekatyönt. a.-o. n:o 115

» 1 » Kemin » » » 116

Jouluk. 1 » Kauhavan' » » 1 17

1 » Euran » » » 118

» 1 » Kokkolan » » 119

Yhtyneitten osastojen lukti on siis yhteensä 33.

Vuoden aikana ovat toimintansa lopettaneet seuraavat osastot:

Mikkelin osasto n:o 32

Seinäjoen » » 42

Värtsilän » » 48

Helsingin » » 76

» » 80

Pölläkkälän » » 89

Parikkalan » 90

Teiskon » » 91

Sortavalan » 96

Toimintansa lopettaneiden osastojen luku on siis 9. Tä­

män vähennämme pois yhtyneiden luvusta, joten todellinen osastoluvun lisäys on 24.

Liittoon kuului vuoden lopussa 92 toimivaa osastoa, joissa oli 1,786 kokomaksavaa ja 362 puolimaksavaa jäsentä, yhteensä 2,148. Edellisestä vuodesta on jäsenluku lisään­

tynyt 452 kokomaksavalla ja 212 puolimaksavalla jäsenellä, eli siis yhteensä 664.

Tarkemman kuvan liittoon kuuluvista osastoista, niiden jäsenmäärästä ja maksusuorituksista saa tämän kertomuksen loppuun liitetystä taulusta.

Koko liiton olemassaolon aikana on osastojen ja jäsenlu­

vun suhde toisiinsa pysynyt melkein muuttumattomana.

Se käy tarkemmin selville seuraavalla sivulla olevasta tau­

lusta.

Jäsenluku Osast.

luku

Keskimäär.

jäsenluku osast. kohti.

1909 Huhtik. 1 p. 950 42 22.62

» Jouluk. 31 » 1,297 58 22.86

1910 » 31 » 1,484 68 21.82

1911 » 31 » 2,148 92 23.35

Vaikka liiton jäsenluku, samoin osastojen luku vajaassa kolmessa vuodessa on kasvanut enemmän kuin kaksinker­

taiseksi, ei osastojen toiminta yleensä, muutamia poikkeuk­

sia lukuunottamatta, ole vielä tyydyttävää. Toimihenkilöt vaih­

tuvat usein ja kun tottuneita voimia ei aina ole saatavana tilalle, jää toiminta rempalleen. Liittotoimikunta on tätä seikkaa koettanut korjata mikäli se on ollut mahdollista. Jo ensimäisenä toimintavuotena hankittiin osastoille jäsenluet- telokirjat. Viime vuotena on koetettu kaikissa osastoissa ottaa käytäntöön Ameriikkalainen kirjanpitomuoto. Kustan­

nettiin siihen sopivia kirjanpitokirjoja joita 2:50 mk. hin­

nasta on myyty osastoille. Sen lisäksi liittotoimikunta kus­

tansi allekirjoittaneen laatiman »Kirjanpidon oppaan», joka erikoisesti on tehty osastojen tarvetta varten. Tätä kirjasta on jaettu ilmaiseksi Ameriikkalaisen tilikirjan mukana, sekä muutenkin pyynnöstä lähetetty amm. osastojen rahastonhoi­

tajille.

Luottamusmies on matkoilla ollessaan tarkastanut osas­

tojen sisäistä toimintaa yleensä ja antanut tarpeellisia neu­

voja ja ohjeita.

Osastojen toiminnasta puhuessa ei voi olla mainitse­

matta sitä täsmällisyyden puutetta mikä useissa osastoissa on ilmennyt. Tämä osottautuu parhaiten silloin, kun on esillä jokin asia, josta osaston on tehtävä päätöksensä ja ilmoitet­

tava siitä liittotoimikunnalle määrättynä aikana. Joka kerta on sattunut siten että tuskin puolet liiton osastoista on vas­

tauksen määräaikana antanut. Tällaisissa tapauksissa on yksi­

tyisissä toimihenkilöissä useasti suurin syy. Monasti on nim. osasto päätöksen tehnyt, mutta henkilö, jonka tehtä­

väksi on jätetty siitä ilmoittaminen, ei olekaan sitä teh­

nyt.

Epäilemättä täsmällisyys, liiton ja osastojen vanhentuessa sekä kokeneiden ja velvollisuutensa tuntevien toimihenkilöi­

den luvun lisääntyessä, myöskin karttuu, mutta jo nytkin on osastojen velvollisuus tehdä, minkä suinkin voivat, saa­

dakseen toiminnan täsmälliseksi.

Herätys- ja valistustyö]

Kuluneen vuoden aikana on agitatsionityötä tehty niin paljon kuin käytettävänä olevat voimat ovat riittäneet Lii­

ton puheenjohtaja on tehnyt matkoja enemmän kuin edel­

lisenä vuotena. Hänen avukseen otti liittotoimikunta touko­

kuun 1 p:stä 2 kuukauden ajaksi puhujan etupäässä tiili- teollisuustyöväkeä herättämään.

Luottamusmies, eli puheenjohtaja lähti ensim. matkalle helmikuun 14 p:nä, poiketen länsi Uudellamaalla olevissa osastoissa, Hangossa, Ekössä, Tammisaaressa, Orijärvellä, Virkbyssä ja Köklaksissa, viipyen sillä matkalla 11 päivää pitäen 7 luentoa noin 480 kuulijalle sekä lisäksi opet­

taen kirjanpitoa osastojen toimihenkilöille, ynnä muuten järjestellen niiden toimintaa. Tällä matkalla perustettiin myöskin Tammisaaren sekatyöntekijäin ammattiosasto.

Toisen agitatsionimatkan teki luottamusmies maaliskuulla Kyminlaaksoon pysähtyen 14 eri paikassa, nim. Pyhtään Stockforssissa, Kotkassa, Tiutisessa, Popinniemessä, Karhu­

lassa, Kymin-Kalliokoskella, Kymin-Korkeakoskella, Inkeroi­

sissa, Kymintehtaalla, Kuusankoskella, Voikkaalla, Iitin-Kau- kaalla, Lahdessa ja Oitissa, viipyen 23 päivää ja pitäen 23 luentoa noin 2,000 kuulijalle. Kaukaan rullatehtaan työ­

väenyhdistys tällä matkalla luottamusmiehen käydessä jo pe­

riaatteessa hyväksyi S. tehdas- ja sekatyöväen liittoon yhty­

misen, mutta yhtymisestä ei sentään ole mitään tullut.

Kolmannen agitatsionimatkan teki luottamusmies Poh­

jois- ja Itä-Karjalaan huhti- ja toukokuulla, poiketen seu- raavissa paikoissa: Kuokkastenkoskella, Nurmeksessa, Liek­

sassa, Pankakoskella, Joensuussa, Pielisensuussa, Värtsilässä, Sortavalassa, E lisen vaarassa, Parikkalassa, Savonlinnassa, Kur­

kijoella, Inkilässä, Sairalassa, Antreassa, Säiniöllä, Pölläkkä-

Iässä, Viipurissa, Tammisuolla, Talikkalassa ja Sorvalissa, viipyen tällä matkalla 36 päivää ja luennoiden 19 paikassa yhteensä 26 luentoa noin 2,200 kuulijalle. Savonlinnassa ja Sairalassa jäivät esitelmäkokoukset pitämättä, kun paikka­

kuntalaiset eivät huolehtineet paikallisten ilmoitusten levittä­

misestä, vaikka siitä ajoissa oli useampien sanomalehtien kautta, sekä muutenkin paikkakunnalle tieto annettu.

Lieksassa asetettiin osastoa perustamaan toimikunta, mutta sen toiminnasta ei ole kuulunut sen jälkeen mitään, eikä näin ollen osastoakaan vielä ole paikkakunnalle syntynyt.

Tällä matkalla herätettiin Joensuun sekatyöntekijäin osasto joka myöhemmin yhtyi myöskin liittoon. Useimmissa pai­

koissa olivat jo entuudestaan sekatyöläiset järjestyneet, mutta sisäinen toiminta sentään alkeellista useammassa paikassa, joka järjestely veikin moninpaikoin yöt ja päivät.

Neljäs agitatsionimatka tehtiin elo- ja syyskuulla Länsi- Karjalaan ja Savoon, jolla matkalla poikettiin seuraavissa paikoissa: Lappeenrannassa, Kaukaalla, Rättijärvellä, Tainion- koskella, Vuoksenniskalla, Imatralla, Ensossa, Jääskessä, An- treassa, Mikkelissä, Pieksämäellä, Haapakoskella, Joroisten Heimolassa, Suonenjoella, lisvedellä, Kuopiossa, Syvännie­

men rullatehtaalla, Juankoskella, Iisalmella, Sukevalla ja Ka­

jaanissa. Matka kesti 40 päivää, puheita pidettiin 21 pai­

kassa yhteensä 31 luentoa noin 3,000 kuulijalle. Rätti­

järvellä ja Jääskessä jäivät varsinaiset esitelmäkokoukset pitä­

mättä. Edellisessä sentähden, etteivät paikkakuntalaiset viit­

sineet paikallisia ilmoituslappuja levittää. Jälkimäisessä taas sentähden, että sattui lauantai-ilta ja ankaran puoleinen vesi­

sade joka luultavasti esti ihmisiä kokoukseen saapumasta.

Ennen liitossa olleita osastoja herätettiin jälleen toimin­

taan kaksi, nim. Mikkelin sekatyöntekijäin ja Kuopion Haapa- niemen rullatyöntekijäin osastot, jotka myöskin yhtyivät liit­

toon. Edellinen olikin kokonaan nukuksissa, jotavastoin jälkimäinen oli vielä vähän hengissä ja liiton ulkopuolella.

Uusia oaastoja alustavasti järjestettiin kaksi, Vuoksennis­

kalle ja Iisalmelle, joihin kumpaankin valittiin toimikunnat osaston alkeistoimintaa järjestämään, mutta ovat ne nähtä­

västi väsyneet tielle, koska toimikunnat toiminnastaan eivät tähän mennessä ole liitolle pienintäkään tietoa antaneet.

Syvänniemen työväenyhdistyksen jäsenet myöskin päätti­

vät esitelmäkokouksessa syyskuun 18 p:nä, että Syvänniemen rullatehtaan työväenyhdistyksen, turvatakseen jäsenilleen pa­

remman ja pysyväisemmän taloudellisen aseman, tulee liit­

tyä S. tehdas- ja sekatyöväen liittoon, joka päätös sen ko­

kouksen pöytäkirjalla päätettiin esittää seuraavalle yhdistyk­

sen kokoukselle virallistutettavaksi. Kun yhdistyksen liittoon yhtymispäätöksestä ei alkanut mitään kuulua, tiedusteli sitä vuoden lopulla liiton luottamusmies, jonka jälkeen yhdistys ilmoitti päättäneensä tehdas- ja sekatyöväen liittoon yhty­

vänsä vuoden 1912 alusta, minkä päätöksensä yhdistys on täyttänytkin.

Viidennen valistustyömatkan suoritti liiton puheenjohtaja Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle, viipyen tällä matkalla 45 p:vää, pysähtyen sillä ajalla 25 paikassa, pitäen 48 luentoa, noin 4,000 kuulijalle. Luennot pidettiin seu- raavissa paikoissa: Valkeakoskella, Viialassa, Tampereella, Nokialla, Messukylässä, Järvensivulla, Orivedellä, Mäntässä, Jyväskylässä, Äänekoskella, Suolahdessa, Lohikoskella In­

hassa, Seinäjoella, Ylistarossa, Vaasassa, Kauhavalla, Pietar­

saaressa, Kokkolassa, Kalajoella, Raahessa, Ruukissa, Oulussa, Kemissä ja Rovaniemellä.

Tällä matkalla perustettiin sekatyöntek. osasto: Jyväsky­

lään, Kauhavalle, Kokkolaan, Kemiin ja Ouluun. Nämät osastot ovat yhtyneet liittoon. Samoin herätettiin eloon Mäntän sekatyöntekijäin osasto, joka myöskin yhtyi liittoon.

Oriveden Pappilan kylässä yritettiin osastoa perustaa ja pidettiin sitä varten kokouskin, jossa yksimielisesti päätös tehtiin, mutta siihenpä se jäikin. Sen koommin ei ole osas­

tosta kuulunut mitään.

Raahessa 'yritettiin osastoa perustaa marrask. 13 p., mutta kun sillä kerralla ei siitä mitään tullut, jätettiin kun- nallistoimikunnan huoleksi agitatsionin harjoittaminen asian hyväksi ja uuden kokouksen pitäminen. Kunnallistoimikunta on nähtävästi unohtanut asian, koska mitään ei ole sen jäl­

keen siitä kuultu.

Seinäjoen osasto joka vuoden alkupuolella oli jättänyt veronsa maksamatta ja siten jäänyt liiton ulkopuolelle, il­

moitti marraskuun 3 päivänä liiton puheenjohtajalle, että

osasto tulee aivan ensitilassa suorittamaan liitolle rastinsa ja liittymään takaisin liittoon.

Tätä ei osasto ole vielä tehnyt joten se on edelleen liiton ulkopuolella.

Messukylässä perustettiin niinikään entisen tiilitehtaalais­

ten ammattiosaston kuoleman jälkeen sekatyöläisille ammatti­

osasto viime lokak. 22 p:nä, johon liittyi heti alun toista­

kymmentä jäsentä. Mutta ennenkuin osasto pääsi kunnolli­

sesti alkuunkaan, olivat jo muutamat paikkakunnan huoma- tuimmista ammatillisen työväenliikkeen vastustajista sitä tuka- huttamassa, onnistuen siinä niin, että perustajat hajaantuivat ja osaston perustamispuuhat toistaiseksi raukesivat työnteki­

jäin tappioksi.

Kaikkiaan on puheenjohtaja kuluneen vuoden aikana ollut varsinaisella agitatsionimatkalla 155 päivää, poiketen 88 eri paikkakunnalla, pitäen yhteensä 135 luentoa eli pu­

hetta joissa kuulijain yhteinen luku on liittotoimikunnalle jätettyjen matkakertomusten mukaan 11,480 henkilöä. Tä­

hän luetteloon ei ole vielä yhdistetty työriitaisuuksien sel­

vittelyyn käytettyjä päiviä, puheita ja esitelmiä, joihin pu­

heenjohtaja on käyttänyt 25 päivää ja pitänyt niiden yhtey­

dessä 12 puhetta ja esitelmää.

Tämän lisäksi on taloudenhoitaja pitänyt muutamia tila­

päisiä puheita ja esitelmiä Helsingissä ja sen ympäristössä.

Varsinaisten liiton toimitsijain lisäksi oli agitatsionityötä suorittamassa kahden kuukauden ajan liiton palveluksessa Emil Viinikainen, etupäässä tiiliteollisuustyöväestöä herättä­

mässä ja järjestämässä. Matkustaen Länsi-Suomessa, Hä­

meessä, Uudellamaalla ja Kyminlaaksossa, lähtien matkalle toukokuun alusta ja päättyen heinäk. 1 p:vään, millä ajalla hän kävi 33 paikassa, pitäen 34 esitelmää yhteensä noin 2,431 kuulijalle. Muutamia osastoja saatiin tälläkin matkalla perustetuksi ja liittoon yhtymään.

Paitsi suullista agitatsionia, on myöskin liiton toimesta, osastojen välityksellä ruotsinkielisten työläisten keskuuteen levitetty ruotsinkielistä agitatsionikirjasta nimeltä »Hvarför bildas fackföreningar» 500 kpl. Ammattijärjestön kustan­

tama-kirjan en »Kirje sinulle raataja» jaettiin ilmaiseksi kai­

kille jäsenille. Lisäksi on puheenjohtaja matkoilla ollessaan

myynyt ammatillista työväenliikettä selvittävää työväenkir- jallisuutta noin 350 mk. arvosta.

Edellä esitetyssä olemme tahtoneet antaa lyhyen selos­

tuksen herätys- ja valistustyön järjestämisestä liitossamme kuluneen vuoden aikana. Jos vertaamme sitä kahteen edel­

liseen vuoteen niin huomaamme että agitatsioniin on uh­

rattu varoja huomattavasti enemmän kuin ennen, mutta jos yhtyneiden jäsenten määrästä ja uusien osastojen perustami­

sesta voi jotakin päättää, täytyy silloin sanoa että agitatsioni on huomattavasti edistänyt liiton jäsenmäärän kasvamista ja agitationiin uhratut rahat ovat tulleet takaisin korkojen

kanssa.

Työriidat ja työsopimuskysymykset.

Vuoden 1910 kertomuksessa on mainittu, että Helsingin rakennustyöväen palkkariidat oli alistettu sovinto-oikeuden ratkaistavaksi ja että samat sovinto-oikeudet olivat myöskin saaneet tehtäväkseen laatia lopulliseen muotoon kunkin am­

mattikunnan työehtosopimuksen, yleissopimuksen määräys­

ten mukaisesti.

Tällä tavalla joutui valmistettavaksi myöskin sekatyön­

tekijäin, ulkotyöläisnaisten, tiilenkantajain ja rakennusajurien palkka- ja työsopimukset. Niiden käsittely oli sovinto- oikeudessa alettu jo v. 1910 lopulla ja sopimus valmistui ja allekirjoitettiin tammik. 17 p.

Kun tämä on tiettävästi ensimäinen sekatyöväkeä kos­

keva työehtosopimus, joka on laadittu sovinto-oikeudessa, ja koska se muodoltaan on täydellisempi kuin muut sa­

moilla aloilla olleet sopimukset, julkaisemme sen tässä ko­

konaisuudessaan:

Työsopimus Helsingin rakennustyönantajain ja sekatyöntekijäin, tiilenkantajain, ulkotyöläis­

naisten sekä rakennusajurien välillä.

I Luku.

Yleisiä määräyksiä.

1 §•

Tämän sopimuksen allekirjoittaneet järjestöt ja niiden jäsenet sitoutuvat sekatyöntekijäin, tiilenkantajain, ulkotyö­

läisnaisten ja rakennusajurien ammatin alalla Helsingissä ja sen lähimmässä ympäristössä Fredriksbergin asemaa ja Brändön saarta myöten noudattamaan tätä sopimusta sekä niitä muita määräyksiä, jotka sisältyvät 2 p:nä Heinäkuuta 1910 tehtyyn »sopimukseen työolojen järjestämiseksi Hel­

singin rakennusteollisuudessa».

2 §•

Pisin työaika on viitenä viikon työpäivänä 9 tuntia sekä Iauvantaina ja juhla-aattoina 6 V2 tuntia.

Ylityöstä ja pyhätyöstä säädetään 6 §:ssä.

3 §•

Sekatyöläisen tulee olla vähintään 18 vuotta vanha saa­

dakseen 4 §:ssä säädetyn alimman tuntipalkan.

Tiilenkantajana älköön käytettäkö sitä, joka ei ole vä­

hintään 18 vuotta vanha taikka, jos hän on nainen, vähin­

tään 21 vuotta.

Ulkotyöläisnainen olkoon kantamisessa ja muissa ras­

kaammissa rakennustöissä 21 vuotta, keveämmissä rakennus­

töissä 18 vuotta täyttänyt.

Ajurin, joka hyväksytään rakennusajoon, tulee olla vä­

hintään 18 vuotta vanha sekä kykenevä itse tekemään ja purkamaan kuormansa.

4 §.

Alimpana tuntipalkkana maksettakoon:

1) sekatöissä täysin työkykyiselle miehelle 40 penniä, laastin syöttäjälle 50 penniä;

2) tulenkantajalle 50 penniä;

3) ulkotyöläisnaiselle kantamisessa sekä muissa raskaam­

missa töissä 40 penniä, laastin valmistuksessa, puhdistuk­

sessa ynnä muissa keveämmissä töissä 35 penniä; sekä 4) rakennusajurille koko päivän ajettaessa 90 penniä ja muuten 1 markka tunnilta.

5 §•

Urakkatyötä saadaan tehdä molemminpuolisesta suostu­

muksesta, ja työntekijälle olkoon tuntipalkka taattu kaikissa niissä urakkatöissä, joihin alempana olevia hinnoitteluja ei voida sovelluttaa.

6 §•

Milloin ylityötä tai pyhätyötä tehdään, maksettakoon korotusta ylityöstä 50 °/o ja pyhätyöstä 100 % sovitusta tuntipalkasta sekä urakkatyössä vähintään alimmasta tunti­

palkasta.

Ylityöksi katsotaan se työ, joka tehdään ennen tai jäl­

keen käytännössä olevan tavallisen työajan, sekä pyhätyöksi työ, joka tehdään lauvantaista tai juhlapäivän aatosta klo 6 arkipäivän aamuun klo 6.

Yli- sekä pyhätyön tekeminen on vapaaehtoista, paitsi milloin tarve sitä välttämättä vaatii.

7 §•

Viikolla ansaittu työpalkka maksetaan kerran viikossa heti työajan päätyttyä, mieluimmin viikon viimeisenä työ­

päivänä, ja olkoon palkanmaksu julkinen.

Ylijäämä urakkasummasta maksetaan työn valmistuttua, jollei toisin ole sovittu.

8 §•

Kun urakkatyössä sattuu työaineiden puutteen tähden keskeytys, on työnantajan joko kohta maksettava lopputili

taikka annettava työtä tuntipalkalla tai maksettava odotus- ajalta korvausta 50 °/o työntekijän yhtä tuottavassa työssä keskimäärin ansaitsemasta palkasta taikka, jollei sellaista työtä rakennuspaikalla ole tehty, alimmasta tuntipalkasta.

Jos keskeytystä kestää kolmea päivää kauemmin, suori­

tetaan neljännestä päivästä alkaen 100 °/o.

9 §•

Kaikki sekatöissä, tiilenkannossa sekä ulkotyöläisnaisten töissä tarvittavat työvälineet hankkii työnantaja. Rakennus- ajuri suorittaa tehtävänsä omilla työkaluillaan ja hevosillaan.

10 §.

Uutisrakennuksella varustettakoon, jos ilman suurta han­

kaluutta mahdollista on, työntekijäin ruokailua ja vaatteiden säilyttämistä varten tarkoituksenmukainen suoja.

H §•

Väkijuomain kuletus ja päihtyneenä esiintyminen työ­

paikalla on ankarasti kielletty. Työnjohtaja saakoon heti työstä erottaa sen, joka tätä vastaan rikkoo.

12 §.

Tähän sopimukseen osallisella työntekijäin järjestöllä on oikeus työpaikalle työhön otettujen työntekijäin joukosta valita luottamusmiehensä järjestön oikeuksia ja velvollisuuk­

sia valvomaan. Työntekijät velvoitetaan ilmoittamaan työn­

johtajalle, kuka heistä on luottamusmies. Luottamusmie- hellä ei ole, enempää kuin toisillakaan järjestöjen jäsenillä, oikeutta pakottaa ketään erotettavaksi työstä järjestöihin kuu­

lumattomuutensa tai mielipiteittensä tähden. Samoin työn- teettäjällä ei ole oikeutta erottaa työstä ketään työntekijää järjestöihin kuulumisensa, edustajana olemisensa tai mieli­

piteittensä tähden.

Tämän sopimuksen noudattamista koskevissa asioissa älköön myöskään sopimuksen allekirjoittaneen järjestön val­

tuutettua asiamiestä kiellettäkö ennen työn alkua ja sen lo­

petettua tai ruokailuaikana käymästä työpaikalla, tehtyänsä siitä ilmoituksen työnjohtajalle.

11 Luku.

Tiilenkan nosta.

13 §.

Tiilen kantajaa älköön vaadittako kantamaan enempää kuin 15 tiiltä kerrallaan eikä ulkotyöläisnaista korjaustöissä ja uunintekijäin apurina enempää kuin 10 tiiltä kerrallaan.

Urakkatyö.

14 §.

Urakkatyöstä tiilenkannossa maksetaan kannetuilta 1,000 tiileltä:

Kellarissa ja ensim. kerroks. Smk. 2: 50

Toisessa » » 3: 50

Kolmannessa 4:75

Jokaisessa seuraavassa kerroksessa maksetaan edellisiin hintoihin lisäksi Smk. 1: 25 sekä ullakolta sama korotus jokaiselta 3 metriltä tai sen osalta, ei kuitenkaan siltä osalta, joka voidaan tehdä viimeiseltä tynnyritelineeltä.

Ensimäiseksi kerrokseksi luetaan kellarikerros, jos se on maanpinnan yläpuolella.

15 §.

Hissillä nostettujen tiilien kantamisesta telineillä makse­

taan Smk. 2: 50 jokaiselta 1,000 tiileltä.

16 §.

Jos kantamalla vietävät tiilet ovat alhaalla otettavat etem- pää kuin 20 metrin päästä, maksetaan lisämaksua eri sopi­

muksen mukaan.

Muuraukseen kelpaavat jäännöstiilet ovat nostettavat seu- raavaan kerrokseen, ja maksetaan siitä molemmista kerrok-

sista määrätyn maksun ero. Hissikannossa ei siitä kuiten­

kaan suoriteta eri korvausta.

III Luku.

Rakennusajoista.

IV §•

Pitkän tavaran kuormituksessa ja epäsuotuisissa oloissa on työnantaja velvollinen antamaan apua kuorman tekoon.

18 §.

Ajotiet rakennuspaikalla ovat työnantajan puolesta pidet­

tävät kunnossa eläinrääkkäyksen estämiseksi.

19 §.

Työpaikalle käsketyille ajureille on varattava työtä mi­

käli mahdollista koko päiväksi.

20 §.

Jokainen suorastaan työhön otettu ajuri saakoon tilinsä erikseen. Myöskin tehdessään sopimuksen ajurien välittäjän kanssa tulee työnantajan vaatia, että tämäkin sitoutuu järjes­

tämään ottamillensa ajureille palkanmaksun edeltäpäin mää­

rättyyn paikkaan ja aikaan niinkuin 7 §:ssä on sanottu sekä muutenkin sen sopimuksen nojalla hankkimiinsa ajureihin nähden noudattamaan tämän työsopimuksen määräyksiä.

21 §.

Rakennusajoissa on kuormien suuruus sekä, silloin kun ajoa ei suoriteta tuntipalkalla, ajomaksu seuraava:

2

Kuljetettava tavara Kuorman suuruus

1/4

kilom. kilom.

3/4 kilom.

1 kilom.

Lis aina kilo

Hiekka... 0,50 m3 -: 38 —: 48 —: 58 —: 68 Kalkki, sammutettu . . . 10 hl - •: 70 — :80 — :90 1: -

» sammuttamaton 5 hl —:70 —; 80 — :90 1: --;

Kiilakivi... 0,40 ms —: 38 —: 48 : 58 —: 68 --;

Kiinteä kivi... 0,35 m3 -:45 —: 55 : 65 — :75 Maa... 0,40 m3 -: 38 —: 48 58 —: 68 -- ;

Puutavarat

Halot ... ... . 1/a syltä —: 55 : 65 —:75 —: 85 —:

Hirret (6”X8”)... noin 30 m —:70 —: 80 -: 90 1: — —;

Hylkylaudat (1”), kuiv. 10 tusinaa —:75 —: 85 :95 1:05 -:

» tuoreet 7 —:75 —: 85 : 95 1:05 —:

Junttatukit... noin 30 m :70 —: 80 : 90 1: — Korokkeet (21/2,’X3”,

21/2”X31/2”,3”X4”) n,180-200m —:70 —: 80 — :90 1:- Lattialankut (11/2,’X5”) » 300 m — :70 —: 80 — :90 1: - -:

» (2”X5”) . » 225 m :70 — :80 : 90 1: - —:

Paneelilaudat... —: 75 —: 85 —: 95 1:05 —:

Pien. pitkä tavara, muu —; 75 —: 85 —: 95 1:05 —:

Parrut (12”Äl2”) . . . » 20 m — :70 —: 80 -: 90 1: — —:

Piirut (5’%5”, 5”X6”,

6”X6”)... » 70 — 85 m — :70 : 80 -: 90 1: —:

Rimat... :75 -: 85 —:95 1:05 Telinelankut, kuivat. . . » 140 m —: 70 -:80 —: 90 ^{1: — —;}

» tuoreet . . » 120 m —:70 —: 80 : 90 1: — —:

Pauta... » 800 kg —:70 —: 80 —: 90 I: — —:

Savi, vetelä... 0,35 m8 -:45 —: 55 — :65 -:75

» kiinteä... 0,40 m3 — :45 —: 55 — :65 —:75 Sementti... 4 astiaa — :70 —: 80 —: 90 1: — Sepeli... 0,50 m3 —: 50 -: 60 — :70 —: 80 —:

Sora... 0,40 m8 — :38 —: 48 —: 58 —: 68 --:

Tiilet, maksu 1,000 tiil. 175 kpl. 2:75 3:25 3: 75 4:25 _.

Turvepehku... 10 paalia —: 70 —: 80 : 90 1: — —:

22 §.

Hiekkaa ja sepeliä ajetaan 0,50 kuutiometrin suuruisissa tasakuormissa, liejua ja vetelää savea 0,35 kuutiometriä sekä maata, soraa, kiinteää savea ia kiilakiveä 0,40 kuutiometriä kuormassa, kaikkia 0,50 kuutiometrin laidoissa.

23 §.

Olkia kuljetetaan, kun maksu on määrätty kuormalta, 1 parma kuormassa; ja niistä maksetaan:

enint. 1/a kilom. matk. Smk. —: 65 kuorma eli 5:— vaununi.

» 1 » » » —: 75 » »6:— » sekä jokaiselta Va kilom. matkalta lisää 10 penniä kuo­

malle eli 1 markka vaununlastille.

24 §.

Todistettavan kelirikon vallitessa taikka erityisesti vaikei­

siin paikkoihin, niinkuin korkeille mäille tai huonossa kun­

nossa olevien teiden varsille, ajettaessa sovitaan kuorman suuruudesta sekä ajopalkasta kulloinkin erikseen.

IV Luku.

Työriitain ratkaisemisesta ja tämän sopimuksen lakkaa­

misesta.

25 §.

Jos syntyy riita tämän sopimuksen tulkitsemisesta tai rikkomisesta eivätkä asianosaiset muuten sovi, on asia jä­

tettävä sovinto-oikeuden ratkaistavaksi, johon kutakin asiaa varten erikseen toiselta puolen se sopimuksen allekirjoittanut työntekijäin järjestö, jota tai jonka jäsentä riita koskee, valitsee kaksi jäsentä ja toiselta puolen se sopimuksen alle­

kirjoittanut työnantajain järjestö, jota tai jonka jäsentä riita koskee, tai se järjestöön kuulumaton, sopimuksen allekir­

joittanut työnantaja, jota riita koskee, niinikään kaksi jäsentä.

Nämä neljä valitsevat viidennen puolueettoman ja lakia tuntevan henkilön puheenjohtajaksi. Jos sovinto-oikeuden jäseniä ei valita 10 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaati­

mus sovinto-oikeuden asettamisesta tehtiin, tai jos sovinto- oikeuden jäsenet eivät sovi puheenjohtajasta, pyydettäköön Helsingin kaupungin maistraattia määräämään ne.

Jos vastaava puoli ei saavu sovinto-oikeuteen, saatuaan kutsumuksen 7 päivää ennen, niin sovinto-oikeudella on oikeus ratkaista asia häntä kuulematta. Sovinto-oikeuden päätökseen, jonka tulee sisältää myöskin määräys oikeus- kustannuksista ja niiden suorittamisesta, on molempain asianomaisten tyydyttävä, mutta periaatteellisia työkysymyksiä koskevissa asioissa saa sovinto-oikeuden päätöksestä kui­

tenkin vedota Helsingin rakennusteollisuutta varten ase­

tettuun yhteiseen sovinto-oikeuteen.

26 §.

Tämä sopimus, jota on tehty kaksi yhtäpitävää kappa­

letta, astuu voimaan heti sen allekirjoitettua ja on voimassa 30 päivään Huhtikuuta 1912 sekä siitä edelleen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolelta irtisanota viimeistään kolmea kuukautta ennen sen päättymistä.

Irtisanojan puolelta on irtisanomisen yhteydessä annet­

tava vastapuolelle uusi työsopimusehdotus, jonka pohjalla neuvottelut alotettakoon. Jos ne eivät johda tulokseen, asetettakoon viimeistään 30 päivänä irtisanomisen jälkeen uudesta sopimuksesta ratkaisevalla vallalla päättämään so- vintolautakunta, johon tämän sopimuksen allekirjoittaneiden työväenjärjestöjen jäsenet yhteisessä kokouksessa valitsevat neljä jäsentä ja allekirjoittaneiden työnantajain järjestöjen jäsenet ja yksityiset työnantajat niinikään yhteisessä kokouk­

sessa valitsevat neljä jäsentä ja nämä yhteisesti puheen­

johtajan. Jos jäseniä sovintolautakuntaan ei valita taikka jos valitut eivät sovi puheenjohtajasta, pyydettäköön Hel­

singin kaupungin maistraattia määräämään ne.

Jos uutta sopimusta ei ole syntynyt Huhtikuun kuluessa, jatkukoon työ vanhan sopimuksen mukaan kunnes uusi astuu voimaan.

Tämän pykälän 2 ja 3 moni. ovat noudatettavina niin kauan kuin edellä mainittu yleissopimus on voimassa.

Helsingissä, 17 p:nä Tammik. 1911.

Suomen Rakennusmestariliiton Helsingin osasto ja Svenska Byggmästareföreningen i Finland sekä Suomen Tehdas- ja sekatyöväen liiton Helsingin sekatyöväen, tiilen- kantajain, ulkotyöläisnaisten ja ajuriammattiosastot.

Niiden valitseman sovinto-lautakunnan puolesta:

K J- Ståhlberg.

Kaarlo Castrén. Heikki Ritavuori.

Suomen Rakennusmestariliiton Helsingin osaston ja Svenska Byggmästareföreningen i Finland puolesta:

K A. Himanka.

Suomen Tehdas- ja sekatyöväen liiton Helsingin seka­

työväen, tiilenkantajain, ulkotyöläisnaisten ja ajuriammatti- osastojen puolesta:

K Heinonen.

Kuten edellä olevasta sopimuksesta näkyy, ei sovinto- oikeus uskaltanut korottaa alimpia palkkoja siitä kuin mitä ne olivat v. 1906 ja 1907 tehdyissä sopimuksissa. Tulok­

seen vaikutti epäilemättä myöskin se että työnantajat tah­

toivat osaksi entisiäkin palkkoja alentaa.

Asfalttityöntekijäin työsopimus tehtiin samalla tavalla sovinto-oikeudessa. Sopimus allekirjoitettiin maalisk. 23 p.

Siinä on yleiset määräykset aivan samallaiset kuin sekatyön- tekijäinkin sopimuksessa.

Alimmat palkat määrättiin seuraavasti:

1) aputyömiehelle...40 penniä 2) keittomiehelle... 45 » 3) liipparille...47 » 4) laskumiehelle... 65 »

5) tehtaan huopatyömiehelle .... 50 penniä 6) kattotyömiehelle, joka vähintään yh­

den kesän on tehnyt kattotyötä. . 50 * 6) kattotyömiehelle, joka vähintään kaksi

kesää on tehnyt kattotyötä ... 55 »

Vertaillessa tätä entiseen, v. 1909 tehtyyn sopimukseen, huomaamme siinä seuraavat korotukset alimpaan tunti­

palkkaan :

keittomiehen... 2 penniä tunnissa Kipparin... 2 » » laskumiehen... 5 » » tehtaan huopatyömiehen . . 5 » » kattotyömiehen kummassakin

luokassa... 5 » » Urakkatariffiin saatiin myöskin muutamia pienempiä korjauksia ja parannuksia.

Helsingin rakennustyöväen työehtosopimuksista puhues­

samme on mainittava vielä Kipsityöntekijäin työsopimus, joka tehtiin Kipsityöntekijäin ammattiosaston ja »Lugino»- seinän patentin omistajan hra Ernst Tilgmann’in välillä.

Tässä sopimuksessa, joka allekirjoitettiin lokak. 20 p. määrä­

tään seuraavat alimmat palkat:

1. Seinän lyöjille 65 penniä.

2. Kirvesmiehille sen sopimuksen mukaan, joka on voi­

massa Suomen Puutyöntekijäinliiton Helsingin kirves­

miesten ammattiosaston n:o 2 ja Suomen Rakerinus- mestariliiton Helsingin osaston välillä.

3. Kantajille seuraavan mukaan:

50 penniä, kannettaessa korkeintaan kahdelle tunti­

palkalla työskentelevälle lyöjälle;

55 penniä, kannettaessa kolmelle tuntipalkalla työsken­

televälle lyöjälle;

60 penniä, kannettaessa kolmelle urakalla työskentele­

välle lyöjälle.

4. Naisille sen sopimuksen mukaan, joka on voimassa Suomen Tehdas- ja Sekatyöväenliiton Helsingin ulko- työläisnaisosaston ja Suomen Rakennusmestariliiton Helsingin osaston välillä. Tässä sovellutetaan palk- kausmääräys raskaammissa töissä.

Alimpana tuntipalkkana maksetaan harjoittel joille:

kahtena ensimmäisenä kuukautena .... 40 p.

kolmantena kuukautena . ... 45 » neljäntenä » ...50

viidentenä » 55,,^

kuudentena » ...60 » Tässä ammatissa ei parina viime vuotena ole ollut mitään sopimusta ja palkat olivat osaksi laskeneet alle sen, kuin mitä sopimuksessa nyt määrätään.

Yksikköhinnat urakkatyössä kohosivat 5 °/0 siitä mikä ennen sopimuksen voimaan astumista oli käytännössä ja urakkatyö tuli muutenkin paremmin järjestetyksi, kuin mitä se ennen on ollut.

Sekatyöntekijäin lakko Vaasassa.

Jo useita vuosia on Vaasan sekatyöntekijöillä ollut työ- sopi muskysymys vireillä. Vuotena 1910 oli puuha edistynyt niin pitkälle että sopimuksesta jo neuvoteltiin työnantajain kanssa, joilla ei ollut mitään periaatteellisia esteitä sopi­

muksen tekemistä vastaan, ainoastaan alimman palkan suu­

ruudesta oli riitaa. Työnantajain vastaehdotus jätettiin am­

mattiosastolle syksyllä 1910. Kun amm. osasto ei voinut hyväksyä työnantajain sopimusehdotusta ja kun rakennus­

aika oli huono eivät työntekijät hätäilleet, vaan antoivat asian olla avonaisena siksi kun parempi työaika koitti.

Rakennusteollisuus vilkastuikin huomattavasti jo aikaseen keväällä 1911. Ammattiosasto jätti nyt työnantajille vas­

tauksen niiden laatimaan työsopimusehdotukseen. Siinä sa­

nottiin että työnantajien sopimusehdotusta ei sellaisenaan hyväksytä, mutta amm. osasto suostuu vielä sopimuksesta neuvottelemaan.

Työnantajat vastasivat tähän, että koska ammattiosasto ei syksyllä tehnyt sopimusta, vaikka työnantajilla silloin oli aikaa neuvotella, niin työnantajat eivät nyt enää sopimusta tee, kun kiireelliset työt vaikuttavat sen, ettei heillä enää ole aikaa neuvotteluihin.

Kun asema oli kehittynyt tällaiseksi, pyysi amm.-osasto liittotoimikunnalta lakkolupaa. Liittotoimikunta lähetti pu­

heenjohtajansa asemaa tutkimaan ja taivuttamaan työnantajia neuvotteluun. Ne pysyivät kuitenkin jyrkkinä. Liittotoimi­

kunta antoi nyt lakkoluvan, kun muut rakennustyöväen amm.-osastot olivat lupautuneet lakkoa kannattamaan ja työkausi yleensä oli hyvä. Samalla liittotoimikunta määräsi allekirjoittaneen matkustamaan lakkopaikalle avustamaan amm.-osastoa.

Lakko alkoi 19 p. toukok. ja käsitti 18 työpaikkaa, joissa oli työntekijöitä 228, niissä järjestyneitä noin 110.

Lakon alettua matkusti osa pois, osa sai tilapäistä työtä, joten lakossa eri päivinä oli keskimäärin 160 työntekijää, joista osaston jäseniä noin 90. Työnantajat turvautuivat heti lakon alettua rikkureihin ja saivatkin joitakuita työpai­

koille narratuksi. Tällöin tulivat muurarit ja uunisepät lakkolaisten avuksi, kieltäytyen tekemästä työtä rikkurien kanssa. Tällaisena pysyi asema muutaman päivän. Työn­

antajat eivät vieläkään suostuneet neuvottelemaan. Vasta sitte kun koko rakennustyöväki uhkasi tehdä kannatuslakon, ellei neuvotteluja aleta, taipuivat mestarit.

Toukok. 29 p. allekirjoitettiin välisopimus, jonka mukaan työsopimusta ruvettiin heti tekemään ja ellei sitä 1 viikon kuluessa olisi saatu syntymään, olisi sen tekeminen jätetty täydellä vallalla varustetun sovinto-oikeuden tehtäväksi.

Kun tämä välisopimus oli allekirjoitettu, julistettiin lakko päättyneeksi, ja neuvottelut alotettiin itse työsopimuksesta.

Ne edistyivät niin hyvin että työsopimus allekirjoitettiin 1 p. kesäkuuta. Sopimus on muodoltaan lähes samanlainen kuin edellä julaistu Helsingin sekatyöntekijäin sopimus ja on voimassa toukok. 1 p. 1913.

Tuntipalkat ovat määrätyt seuraavasti:

Alimpana tuntipalkkana maksetaan tämän sopimuksen voimaan astumisesta Toukokuun 1 päivään 1912:

1) sekatyöntekijälle kaikenlaisissa sekatöissä . . . 37 p.

2) tulenkantajalle...50 3) petonkityömiehelle... 40 » 4) ulkotyöläisnaiselle kantamisessa, laastinvalmistuk-

sessa sekä muissa raskaammissa rakennustöissä 37 » 5) Keveämmissä töissä, kuten puhdistuksessa y. m.

on naisen alin tuntipalkka... 35 » Toukokuun 1 päivästä 1912, siihen asti kun tämä sopi­

mus on voimassa maksetaan alimpana tuntipalkkana:

1) sekatyöntekijälle kaikenlaisissa sekatöissä . . . 40 p.

2) tulenkantajalle... 50 » 3) petonkityömiehelle... 42 » 4) ulkotyöläisnaiselle kantamisessa, laastinvalmistuk-

sessa, sekä muissa raskaammissa rakennustöissä 40 » 5) Keveämmissä töissä, kuten puhdistuksessa y. m.

on naisen alin tuntipalkka... 35 » Paikat nousevat siis toukok. 1 p. 1912 siihen määrään, mikä oli työntekijäin alkuperäinen vaatimus.

Lakot tuliteollisuudessa.

Vilkas rakennuskausi Helsingissä aiheutti myöskin »hy­

vän ajan» tiiliteollisuudessa, ja työläisille tarjoutui tilaisuus parantaa asemaansa.

Jokelan aseman luona on kaksi suurta tiilitehdasta.

Toisen niistä omistaa hra F. W. Grönqvist ja toisen, Kol- san maatila ja tiilitehdas O. Y. Edellisen tehtaan työväki on jo vuosikausia ollut hyvin järjestynyt ja on jo pari vuotta sitte tehnyt työnantajansa kanssa kirjallisen työsopimuksen.

Kolsan tehtaan työväki sitä vastoin on aina ollut huonosti järjestynyttä, ja olot ovat tietysti olleet sen mukaiset. Viime kesänä tapahtui täälläkin muutos.

Heinäk. 1 p. esitti osa tehtaan työväestöstä vaatimuksen että työntekijöitä on eräisiin töihin lisättävä ja palkkoja ko­

rotettava. Kun työnjohtaja, jolle vaatimukset esitettiin ei voinut antaa mitään varmaa vastausta, esitettiin vaatimukset

yhtiön toimitusjohtajalle tilinmaksutilaisuudessa heinäk. 3 p.

Vastaus oli jyrkästi kieltävä, paitsi pienelle osalle myönnet­

tiin pyydetty korotus. Ne työntekijät, yhteensä 78, joiden vaatimukseen ei myönnytty tekivät heti lakon. Ammatti­

osasto puuttui nyt asiaan ja koetti neuvotteluilla saada so­

vintoa aikaan. Kun siitä ei mitään tullut, päätti koko teh­

taan työväki ryhtyä kannatuslakkoon ja samalla vaatia täy­

dellistä palkkatariffia ja työsopimusta. Työnantaja pysyi yhä edelleen taipumattomana ja siitä oli seurauksena että koko tehtaan työväki, 132 henkeä, lakkasi työstä heinäk. 10 p.

Lakosta ei kuitenkaan tullut pitkäaikaista, sillä jo seuraavana päivänä saatiin ammattiosaston välityksellä sovinto aikaan.

Työväestö sai täydellisen voiton. Jos työnantaja olisi ym­

märtänyt taipua työntekijäin aikaisempiin vaatimuksiin olisi joukkosopimus jäänyt tekemättä.

Tämä lakko vaikutti sen, että työväki mainitulla teh­

taalla sen jälkeen on alkanut paremmin järjestyä.

Toinenkin lakko tiiliteollisuudessa sattui samaan aikaan.

Savion tiilitehtaalla syntyi rettelöitä sen takia että työ­

väestön joukossa oli joku kielilakkari, joka antoi isännis- tölle vääriä tietoja työntekijäin toiminnasta. Työntekijät vaativat että tällaisen henkilön on tehtaasta erottava. Kun isännistö ei raskinut tästä »kultapalasta» luopua, lakkasivat kaikki muut työntekijät työstä, vaikka olivatkin kaikki jär­

jestymättömiä. Tehdas jäi seisomaan, eikä uusia työnteki­

jöitä alkanut kuulua vaikka kuinka olisi ilmoitettu. Nyt tuli isännöitsijälle hätä käteen. Hän kääntyi liiton puoleen ja pyysi että sieltä lähetettäisiin luottamusmies rettelöä sel­

vittämään. Lähetettiin puheenjohtaja ja hän herätti ensin henkiin tiilitehtaalaisten ammattiosaston ja sen jälkeen teh­

tiin kirjallinen työsopimus, joka kummaltakin puolelta alle­

kirjoitettiin heinäk. 17 p. Lakko oli kestänyt 11 päivää ja oli siis päättynyt työntekijäin täydellisellä voitolla.

Lakko Oitin tiilitehtaalla, joka oli alkanut jo touko­

kuussa 1910, julistettiin kesäkuussa päättyneeksi, kun sen jatkamisesta ei enää olisi ollut mitään hyötyä.

Maita lakkoja ja työriitoja.

Paperin lastaajat Voikaa tehtaalla tekivät puolustuslakon huhtikuun alussa, syystä kun työntekijäin lukumäärää oli vähennetty ja palkkaa alennettu niin että palkan vähennys teki noin 53 penniä päivässä kutakin työläistä kohti. Lak­

kolaisia oli kaikkiaan 13 ja olivat ne järjestyneitä. Sivulta päin tuli kuitenkin rikkureita niin paljon että lakko täytyi lopettaa täydellisellä tappiolla huhtik. 26 p. Liittotoimi- kunta oli hyväksynyt tämän lakon ja maksettiin siinä avus­

tusta yhteensä Smk. 156.

Helsingin lasinleikkaajat, jotka edellisenä kesänä olivat herättäneet ammattiosastonsa eloon, päättivät maaliskuussa ajaa läpi palkka- ja työehtosopimuksen. Kun työnantajat eivät vaatimuksia hyväksyneet alettiin heti, vastoin liitto- toimikunnan varotusta lakko, joka kesti kolme päivää.

Työntekijäin yksimielisyys ei kestänyt kauvemmin vaan yksi toisensa perästä alkoivat luikkia töihin takaisin, kii­

vaimmat lakon kannattajat ensiksi. Lakosta tuli täydellinen pannukakku ja ammattiosastokin hävisi siinä leikissä.

Vielä on mainittava nuohoojain työriita Helsingissä.

Nuohoojilla on vuodesta 1907 ollut voimassa työsopimus, jossa alin palkka on määrätty 140 mk. kuuk.

Liittotoimikunnan luvalla sanottiin tämä sopimus irti ja lakkasi se olemasta voimassa marrask. 15 p. Ennen sen päättymistä saatiin neuvotteluilla aikaan uusi sopimus, joka on voimassa 5 vuotta, ja jossa alin palkka määrätään 150 mk. kuuk.

Työaika on 8 tuntia muulloin, paitsi lauantaina ja juh­

lien aattoina 7 tuntia.

Aikaisemmassa sopimuksessa ei työpäivän pituutta ole määritelty.

Edellä olemme kertoneet huomattavammista lakoista ja työriidoista, joita vuoden aikana on sattunut. Pieniä työ- riitaisuuksia on ollut siellä täällä, mutta niiden päättymi­

sistä ei useinkaan ole liittotoimikunnalle mitään ilmoitettu.

Toisten ammattikuntien tekemiin lakkoihin on liittomme jäseniä myöskin joutunut. M. m. Antrean kivityöntekijäin ja satamatyömiesten lakossa. Avustusta maksettiin 1 jäse-

nelle O mk. Ki vityönteki jäi n lakko päättyi kirjalliseen työ­

ehtosopimukseen heinäk. 19 p. Tämän sopimuksen on myöskin liittomme Antrean osasto n:o 88 allekirjoittanut.

Vertaillessamme tuloksia edelliseen vuoteen, huomaamme että kulunut vuosi on liitolle ollut paljon edullisempi, kuin edellinen. Tuhansien työläisten oloja on voitu ainakin vähäsen parantaa, eikä kuitenkaan liiton ole tarvinnut rahallista avus­

tusta maksaa kuin 165 mk.

Uhraukset toisten taistelujen hyväksi ovat sitä vastoin olleet raskaammat. Kirjateollisuudessa käydyn pitkän lakon takia verotti Ammattijärjestö alaisiaan jäseniä 10 viikon aikana 50 penniä viikossa. Mutta kun kirjateollisuustyöväki kunnialla selvisi tästä pitkästä taistelusta, ovat liittomme jä­

senet yleensä mielihyvällä suorittaneet verotuksen, tietäen sillä täyttävän velvollisuutensa, joita yhteenliittyminen mu­

kanaan tuo.

Syksyllä kannettiin Ammattijärjestön apurahastoon 2 mk.

vero kokomaksavilta ja 1 mk. puolimaksavilta jäseniltä.

Muutamat osastot ovat sen maksaneet kassastaan, toiset ovat sen kantaneet jäseniltä.

Edellä olemme kertoneet huomattavammista tapauksista liitossamme v. 1911 ajalla. Eivät ne ole suuria, mutta pi­

täen mielessämme suom. sananlaskun: »Tyvestä puuhun noustaan», siirrymme vuodelle 1912. Siitä saattaa tulla koettelemusten aika, sillä ennenkuin vuoden viimeinen päivä oli mailleen mennyt, sanoivat Helsingin rakennustyönantajat irti v. 1910 tehdyn yleissopimuksen Helsingin rakennus­

teollisuudessa, tarkoituksella pidentää työpäivää ja muuten­

kin huonontaa työntekijäin asemaa.

Miten ne tässä onnistuvat, siitä kertominen kuuluu seu- raavalle vuodelle.

Suomen tehdas- ja sekatyöväen liittotoimikunnan puolesta

K- Heinonen.

Kertomus

Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen liiton tileistä v. 1911.

Voiton ja Tappion tili.

Voitoksi:

Leimasimien ja jäsenluettelokirjojen tili ... 35: 50 Toimintansa lopettaneiden osastojen tili ... 63: 30 Sisäänkirjoitusmaksujen tili... 2,360: 25 Jäsenmaksujen tili... 9,848: 30 Ylimääräisen veron tili... 44: 80 Kirjanpitokirjojen tili... 58: 05 Korkotili... 150: 49 S. Ammattijärjestön apurahaston tili .... 235: 75 Smk. 12,796: 44 Tappioksi:

Kalustotili (poistoa)... 137: —

Kirjastotin » 60: 25

Velallistili » ... 66: 55

Jäsenkirjojen tili (poistoa)... 600: — Kustannusten tili... 602: 03 Palkkatili...4,140: — S. Ammattijärjestön jäsenmaksujen tili .... 1,776: 15 Painotuotteiden tili... 589: 80 Matkakustannusten tili... 836: 30 Liittoneuvoston tili... 146: 10 Vuokratili ... 432: — Avustustili ... 165: — Pääomatili (puhdas voitto)... 3,238: 66 Smk. 12,796: 44

Tiliasema jouluk. 31 p. 1911.

Tasaustili.

Varat:

Käteistä rahaa... 2,873: 59 Talletus Työväen säästöpankissa... 3,553: 21 Saatavia eri osastoilta ja liikkeiltä... 550: 40 Kaluston arvo...1,232: 05 Kirjaston arvo... 1: - Puhelin osake... 150: — Jäsenkirjoja varastossa...1,200: - Jäsenluettelokirjoja varastossa... 104: 40

Leimasimia » ... 40: — Kirjanpitokirjoja » ... 48: 50 Smk. 9,753: 15

Työv. Sanomalehti O. Y.lle painotöistä . . . 1,226: 80 Pölläkkälän osastolle n:o 89, jos osasto ai ottaa

uudestaan toimia ennen lokakuun loppua 1913 113: 51 Teiskon osastolle n:o 91, jos osasto alkaa uudes­

taan toimintansa ennen huhtikuun loppua 1913 5: 65 Puhdas omaisuus joulukuun 31 p. 1911 . . 8,407: 19 Smk. 9,753: 15

Helsingissä jouluk. 31 p. 1911.

K. Heinonen.

S. Tehdas- ja Sekatyöväenliiton taloudenhoitaja.

Tilintarkastajain lausunto.

Valittuina tarkastamaan Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen liiton tilejä, olemme meille uskotun tehtävän suorittaneetpa saamme nyt v. 1911 tileistä lausua seuraavaa:

Kaikki tulo- ja menoerät ovat asianmukaisten tilitodis- teiden mukaan oikein kirjoihin merkityt ja kirjanpito on yleensä huolellisesti ja tarkkuudella hoidettu, sekä kassa ja talletukset, jotka tarkastimme, vastasivat asianomaisia tilejä.

Kun pöytäkirjat olivat hyvin tehdyt ja toimiston hoito yleensä hyvä, niin voimme edellä esitettyjen perusteella puol- taä asianomaisille tilivelvollisille täydellistä tilivapautta vuo­

delta 1911.

Helsingissä 21 p. maaliskuuta 1912.

Matti Paasivuori. A. Halme.

J. Vatanen.

Liikevaihto eri

Tilin nimi 1909 1910

Saanut Antanut Saanut Anta Kassatili... 15,442 11 13,867 19 16,626 68 14,63 Entisen Sekatyöntekijäin liiton tili — — 4,159 45 — — — Kalustotili... 685 07 10 — 674 07 — Kustannusten tili... 620 46 — — 634 90 19 Työväen Säästöpankin tili . . . 2,825 31 1,595 — 3,583 72 2,05 Avustustili... 962 — — — 2 342 62 1 Palkkatili... 2,720 — — — 3,760 — — Sisäänkirjoitusmaksujen tili . . — — 1,017 50 - — 1,23 Vapaaeht. veron ja keräysten tili 740 — 1,146 25 — 6 Matkakustannusten tili .... 562 45 29 50 701 60 2 S. Ammattijärjestön lainatili . . 1,500 — 1,500 — — — — Ylimääräisen veron tili .... — — 1,312 50 — — 2,32 Osakkeiden tili... 150 — — 150 — — Painotuotteiden tili... 4,289 40 205 90 597 55 2 Kirjatili... . 39 35 — — 47 35 — Velkojatili... 2,123 80 4,800 60 950 — 2,67 Velallistili... 1,142 58 343 85 923 68 36 Leimasim. ja jäsenluettelokin, tili 605 — 280 — 411 95 14 Jäsenmaksujen tili... — — 4,692 43 — — 6,88 Vuokratili... 334 55 — — 432 — — Korkotili... — — 129 31 — — 6 S. Ammattijärj. jäsenmaksujen tili 410 70 — — 1,063 80 — Toimintansa lopettan. osast. tili — — 63 30 — — 6

Liittoneuvoston tili .... — — — — 291 25 —

Jäsenkirjojen tili... — — — — 2,200 — — S. Ammattijärj. apurahaston tili — — — — 1,675 50 1,84 Kirjanpitokirjojen tili...

S. Ammattijärj. ylimäär. veron tili Pääomatili...

Yhteensä 35,152 78|35,152 78l|37,066 67 32,60

3 eri tileillä Voitto ja tappiotili

310 1911 1909 1910 1

Antanut Saanut Antanut Saanut Antanut Saanut Antanut Saanut 314,637 22 24,911 12 22,037 53

— — — — — — — — 4,159 45 — — — — — —

7 — — 1,369 05 — — 20 25 — — 67 47 — — 137 —

3 197 70 657 63 55 — 620 46 — — 437 20 .— — 602 6;

2 2,050 — 3,553 21

2 11 — 165 - — — 962 — — — 2,331 62 — — 165

— — 4,140 — — — 2,720 — — 3.760 — — — 4,140 —

1,231 40 — — 2,360 25 — — 1,017 50 — — 1,231 40 — —

62 10 — — — — — — 406 25 — — 62 10 — —

3 20 95 836 30 — — 532 95 — — 680 65 — — 836 3(

2,324 73 _ _ 44 80 _ _ 1,312 50 _ _ 2,324 73 _

— — 150

5 21 30 641 — 51 20 1,703 50 — — 576 25 — — 589 8(

— — 67 25 — — — — — — 4 70 — — 6621

2,676 80 500 — 1,726 80

3 368 48 1,758 80 1,141 85 6651

5 147 60 347 25 238 35 — — 46 20 — — 16 65 — —

6,886 30 — — 9,848 30 — 4,692 43 — — 6,886 30 — —

— — 432 — — — 334 55 — — 432 — — — 432 —

61 31 — — 150 49 — — 129 31 — — 61 31 — —

3 — — 1,776 15 — — 410 70 — — 1,063 80 — — 1,776 11

63 30 — — 182 46 — — — — — — — — — —

) — — 146 10 — — — — — — 291 25 — — 146 1C

— — 1,800 — — — — — — — 400 — — — 600 —

3 1,847 25 2,920 — 3,155 75 — — — — — — 171 75 — —

— — 242 — 251 55 — — — — — — — — —

— — 5,778 05 5,778 05

— — — — — 4,459 23 — — 709 30 — — 3,238 6t

32,607 44ll52,190l91 47,022 38 11,763 64 11,763,64 10,754 24 10,754,24 12,796 4Z

Tasaustili

1911 1909 1910 1911

mut Antanut Saanut Antanut Saanut Antanut Saanut Antanut

— ^— — 1,574 92 — — 1,989 46 — — 2,873 59 — —

37 _ _ 654 82 _ _ 606 60 _ __ 1,232 05 _ _

02 63 —

— — 1,230 31 — — 1,533 72 — — 3,553 21 — — 55

40

— 2,360 25 36 30

_. 44 80

— — — 150 — — — 150 — — — 150 — —

89 80 — — 2,380 — — — — — — — — — — —

66 25 — — 39 35 — — 42 65 — — 1 — — —

— — — — — 2,676 80 — — 1,726 80 — — 1,226 80 66 55 — — 798 73 — 555 20 — — 550 40 — —

— 35 50 371 20 — — 281 — — —■ 144 40 — —

— 9,848 30 -

32 — 150 49 76 15

— 63 30 — — 63 30 — — 63 30 — — 119 16 46 10

00 — — — — — — — 1,800 — — — 1,200 — — —

— 235 75 —

— 58 05 — • — — — — — — — 48 50 — —

38 66 — — — — 4,459 23 — — 5,168 53 — — 8,407 19 96 44 12,796 44 7,199 33 7,199|33 6,958|63 6,958 63 9,753 15 9,753 15

LuetteloS.Tehdas-

ja

E S3

°.Å —S’

>’> £

<u C’5 tn (LI P

•'« XJ G

EJJ e

£ O <u -S 4)

*3» 2:

s >■

Muita maksuja

■2IS‘S1

•S ic5

> *- >

5-3”=52 s-s

?■] -(CCOCOCOlOCCCO^COCMOCCCMCMt-iCXiLOC CC CC t-i CO ■»—< i—’ H 1C CC i—' CD O CC i—I CM i i-

puoli-

maks | coi ° lellii I &

„ , O CC CDTjflf}CO©^Ö5W*-ie3NWOCOlOr CC CC 1-1 I T— 1-1 HIO CM i—l CC O CC i—, CM -rl -r

OQOOClCiOOiCiOiOOiOlOMlOOOr-lOu CC GM i~H i—I H O r-: I> > CC! Cl i.C Q CM CM 00 t>. i O C -H O T-, rf 1C X-c X O Cl X i.C O -H c iC Cl I.c ; i>- co cc r- r- io loioh lOOO-H o o- cv cc zd i—< r— t CM rHCOrHi-i TH CO rdT-ICDHMHTHiHr-l

I I S I ! I I

CM 00 iflQOOCMQCDi-l^

I I =■* H I I I I S I I S I CO^CMGOCOCMCO^i-iCOOCCCO^COOiOC:

C0CMO«rtlSQ6CM^C0C0NC01>-50®®CT—I 1—I 1-H CM to TH

OQOOb-OlOOOOOMOOiOCCOOO*-iOi CC b- CD 00 CO i—i CO CM CC CO 05 L— CM GM QQ CM LQ G O r- CM OIC-CO LO L- t> CC CC Or-ir-lCOOO:

QOWCOT-llOr-CCWNOlOO^COTtllOQOOlOOOfl 1-1 CM CM CM 00 LO 1-1

I I I I

CD -+ (N eo S- ^b- I I I I I I I I I

i-l CM CO Tf iO CO O 1

rt rt

li

srt 3i2 rt .> ^{SO S}

i E

> ;O : i

Co •— »-

•SIS tacji « b/) 2.. 3 rt ?r « O EE O "E CZ

OI CUE

<U :O ’rt

•r - rt rt o

E

'rtE _ 3—5 4=

— O. i 03 13 rt « — *J

<2 := c c:

ZE — 'J2

E rt td c qj E B .S 4ä > q. rt

5 E~ S ES

c rt o rt rtS

£,

e «

:O E 3

>-, U E -E rt czj aj c

‘J O jc CU ja; rt

en e *-

*- CZ3 —

“g s

=O >, 5E

§■§0.3-

o o-S 3 :b - '