KERTOMUS
5U0MEN TEHDAS- JR 5EKRTYÖUREH LIITOA TOIMIMAASTA UUDAAA 1910.
Laannu?
R. HEINUnEN.
Helsinki,
Työväen kirjapaino 1911.
Vuosi 1910 alkoi valoisammilla toiveilla kuin edellinen vuosi. Työttömyys, ammattiyhdistysliikkeen pahin viholli
nen, on ollut jonkun verran pienempi kun edellisenä vuo
tena. Osastojen toiminta on yleensä vilkastunut. Jäsenlu
vun vähentyminen osastoissa on vuoden kuluessa yleensä saatu pysähtymään. Ompa paikoin jäsenluku saatu huomat
tavasti nousemaankin. Uusia ammattiosastoja on saatu pe
rustetuksi syrjäisillekin seuduille.
Osastojen sisäiseen toimintaan on yhä enemmän kiinni
tetty huomiota, ja siellä missä tarvis on ollut, tehty tarpeen
mukaisia korjauksia.
Työtaistelujakin on käyty. On voitettu, on hävitty.
Suoranaisia hyökkäystaisteluja on kuitenkin mahdollisen paljon vältetty. Voimia on vähitellen koetettu koota tulevia taisteluja varten, jotka työnantajain yhä järjestyessä tulevat välttämättömiksi.
Toivossa että tuleva vuosi yhä hedelmöittäisi tehtyä työtä, lähdemme yksityiskohtaisemmin kertomaan kuluneen vuoden toimintaa.
Liiton asioiden hoito.
Liittotoimikunnassa ja neuvostossa ovat jäsenet vuoden kuluessa muuttunut seuraavasti:
Toukok. 1 p. erosi liiton puheenjohtaja August Lehto toimestaan. Hänen tilalleen valittiin liittoääänestyksellä A.
E. Kokkola, joka astui toimeensa 1 päivä toukokuuta.
Muista liittotoimikunnan jäsenistä on eronnut K. Arvio, O. Tuomi ja H. J. Taskinen. Arvion tilalle siirtyi varajä
sen V. Valo ja Taskisen tilalle varajäsen V. Oksanen, joka kuitenkin myöhemmin erosi. Myöskin erosi varajäsen Kulmanen paikkakunnalta poismuuton takia.
Kun tällä tavalla varajäsenet useasta ryhmästä olivat loppuneet ja liittotoimikunnasta puuttui jo kaksi vakinaista jäsentäkin, toimitettiin varajäsenistä täytevaali siten kuin lii- ton sääntöjen ll:ssa §:ssä määrätään.
Näin valittuina tulivat liittotoimikunnan varajäseniksi:
Rakennus- ja sekatyöläisistä Artturi Aalto, E. Luja A. Lehto, T. Tuominen ja K. Ranta.
Tehtaalaisnaisista Aina Laaksonen. Asfaltti- ja Sementti- työntekijöistä J. Kanerva ja sokeritehtaalaisista J. Laine ja O. Ukkonen.
Heti sen jälkeen siirtyivät vakinaisiksi jäseniksi O. Tuo
min tilalle Artturi Aalto ja Oksasen tilalle J. Laine.
Liittoneuvoston vakinaisista jäsenistä ovat eronneet:
T. Nieminen Forssasta, P. Makkonen Värtsilästä ja H. Luuk
konen Kymintehtaalta. Lisäksi ovat eronneet varajäsenet A. Väänänen ja K. Saari. Liittoneuvostossa, johon sääntö
jen mukaan pitäisi kuulua 6 jäsentä, oli vuoden lopulla enää vaan seuraavat neljä jäsentä: Emil Lind Pietarsaaresta, Hj. Sirén Lohjalta, S. Purola Viipurista ja A. Hyvärinen Lappeenrannasta.
Liittotoimikunta on vuoden kuluessa pitänyt 24 ko
kousta, joista pöytäkirjaan on merkitty 186 §:lää. Liitto- toimikunnan jäsenet ovat ottaneet kokouksiin osaa siten kuin seuraava luettelo osottaa:
K. Heinonen 24 kertaa.
Ida Helstedt 24 *
V. Valo 23 »
Ida Vaahtera 23 »
J. Suominen 22 »
V. Viherkoski 19 »
O. Vainio 17 »
A. Lehto 9
J. E. Kokkola 8 »
A. Aalto 8 »
H. J. Taskinen 7 »
Ida Laine 5 »
J. Laine 4 »
O. Tuomi 3 »
5 Sekä K. Arvio, J. Kanerva ja O. Ukkonen kukin yhden kerran.
Liittotoimikunnalla ja neuvostolla oli yhteinen kokous helmik. 27—28 päivinä. Tässä kokouksessa olivat saapu
villa kaikki liittotoimikunnan ja neuvoston vakinaiset jäse
net. Käsiteltävänä oli 12 eriä asiaa.
Liiton toimisto sijaitsee edelleenkin Helsingin Työväen
yhdistyksen talossa Sirkuskatu 5, ja maksaa Iiiito toimisto
huoneesta, valon, lämmön ja puhtauden kanssa vuokraa 36 mk. kuukaudessa.
Kirjeenvaihto. Varsinaisia kirjelmiä on liiton toimistosta lähetetty eri henkilöille ja osastoille yhteensä 202. Kierto
kirjeitä on lähetetty 9. Kun tähän vielä lisätään Ammatti
järjestön kiertokirjeet, postikortit kuitit y. m. nousee posti
lähetysten luku toiselle tuhannelle.
Ammattijärjestön valtuustossa ovat liittoa edustaneet A.
Lehto Helsingistä ja Emil Lind Pietarsaaresta.
Osastojen ja jäsenluvun muutokset.
Liittoon yhtyi v. 1910 seuraavat osastot:
Tammik. 1 p.
Huhtik. 1 p.
Kesäk. 1 p.
Heinäk. 1 p.
Elok. 1 p.
Syysk. 1 p.
Helsingin sementtityönt. a. o. n:o 77.
» yövahtien a. o. n:o 63.
» talonmiesten a. o. n:o 78.
Kotkan tiilitehtaalaisten a. o. n:o 79.
Helsingin Lasinleikkaajain a. o. n:o 80.
Voikkaan ulkotyöväen a. o. n:o 81.
Helsingin ajurien a. o. n:o 82.
Säiniön sekatyöntekij. a. o. n:o 83.
Ekön sekatyönt. a. o. n:o 84.
Lappeenrannan sekatyönt. a. o. n:o 85.
Kuopion sekatyönt. a. o. n:o 19.
Salon sekatyönt. a. o. n:o 86.
Pankakosken sekatyönt. a. o. n:o 87.
Lokak. 1 p.
Marrask. 1 p.
Jouluk. 1 p.
Antrean sekatyönt. a. o. n:o 88.
Pölläkkälän sekatyönt. a. o. n:o 89.
Parikkalan sekatyönt. a. o. n:o 90.
Teiskon Kämmenniemen kovasintyöläisten a. o. n:o 91.
Tampereen Asfaltti- ja Sementtityönt. a. o.
n:o 92.
Inkilän sekatyönt. a. o. n:o 93.
Kuokkastenkosken sekatyönt. a. o. n:o 94.
Kajaanin sekatyönt. a. o. n:o 26.
Uusia osastoja on siis liittoon liittynyt yhteensä 21.
Samaan aikaan on näyttämöltä hävinnyt seuraavat osastot:
Kymin osasto n:o 20 yhdistettiin Karhulan osasto n:o 5:teen. Pietarsaaren sokeritehtaalaisten os. n:o 59 yhdistet
tiin saman kaupungin sekatyöntekijäin osastoon n:o 35.
Muuten toimintansa lopettaneet ovat seuraavat osastot:
Hämeenlinnan sekatyönt. os. 21, Sairalan sekatyönt. a. o.
29, Joensuun os. 31, Messukylän tiilityöväen os. 46, Jo
roisten Heimolan sekatyönt. os. 47 ja Helsingin halkotarha ja varastotyömiesten a. o. n:o 56. Liitosta muuten eron
neet ovat: Lorssan sekatyönt. a. o. n:o 36, Viipurin Sor
valin tapakkatehtaalaisten a. o. n:o 65 ja Kuopion rullateh- taalaisten a. o. n:o 69.
Hävinneitten osastojen luku on siis 11. Kun tämän vähennämme pois yhtyneiden luvusta, huomaamme että osastojen luku on lisääntynyt 10:llä.
Vuoden lopussa oli kokomaksavia jäseniä 1,334 ja puoli- maksavia 150, yhteensä 1,484. Kokomaksavien jäsenten luku on edellisestä vuodesta lisääntynyt 197 puolimaksavien luvun vähentyessä 10. Koko jäsenmäärän lisäys on siis 187.
Millä eri teollisuusaloilla nämä osastot toimivat, näkyy seuraavalla sivulla olevasta taulusta.
7
Teollisuusalan nimi. Osastoj. luku 1910 1909 Sekatyöväki... 43 36 TiiliteoIIisuustyöväki... 5 5 Asfaltti- ja sementtityöväki... 4 2 Ulkotyöläisnaiset... 3 3 Sokeritehtaalaiset... 2 3 Tupakkatehtaalaiset... 2 3 Rullatehtaalaiset... 2 3 Porsliini- ja fajanssityöläiset... 1 1 Nuohoojat... 1 1 Kipsi- ja riksilevytyöntekijät... 1 1
Yövahdit... 1 —
Talonmiehet... 1 —
Lasinleikkaajat... 1 —
Ajurit... 1 —
Yhteensä 68 58
Agitationi.
Liittotoimikunta on tänäkin vuonna pitänyt suullisen agitationin harjoittamista välttämättömänä ja on yleensä koetettu asioiden hoito järjestää siten että liiton puheenjoh
tajan päätehtäväksi on jäänyt suullisen ja kirjallisen agita
tionin harjoittaminen. Suurta häiriötä agitationin harjoitta
misessa sai aikaan puheenjohtajan vaihdos, kun se sattui juuri keskellä parasta agitatsionikautta.
Suulliseen agitationiin on käytetty yhteensä 131 päivää.
Tähän ei ole luettu työriidoista ja muista asioista johtu
neita matkoja. Agitationikokouksia ja esitelmiä on eri pai
koilla maata pidetty yhteensä 118. Kuulijoita on ollut yh
teensä noin 10,000 henkeä.
Matkasuunnitelmia tehdessä on aina koetettu valita sel
laiset liike- ja teollisuuskeskukset, joissa huomattavammin työskentelee sellaista työväkeä, jotka voisivat yhtyä tehdas- ja sekatyöväen liittoon.
Uusia osastoja on luottamusmiehen alotteesta perustettu:
Riihimäelle, Eköön, Saloon, Nokialle, Raumalle, Jyväskylään ja Äänekoskelle. Vanhoista kuolleista osastoista on herä
tetty eloon Mänttän osasto.
Valmistava komitea, joka koettaa osastoa perustaa, on asetettu Toijalaan, Loviisaan, Kymin Korkeakoskelle, Juuri- korven tiilitehtaalle, Leppäkosken tiilitehtaalle, Suolahteen ja Viralaan. Näiden toiminnasta ei vielä vuoden lopulla ollut mitään valmista syntynyt.
Liittotoimikunta pyysi viime keväänä Ammattijärjestön valtuustolta 500 markan apurahaa toisen agitaattorin palk
kaamiseksi kahden kuukauden ajaksi. Tämä agitaattori olisi saanut tehtäväkseen tiiliteollisuustyöväen järjestämisen. Tiili tehtaiden työväki, vaikka niiden lukumäärä nousee tuhansiin, on järjestymisessä vasta alulla.
Amm.-järj. valtuusto kuitenkin hylkäsi anomuksen ja päätti itse palkata agitaattorin.
Amm.-järjestön agitaattori, joksi valittiin Villiam Tanner, liikkui koko syyskesän ja syksyn Karjalassa, vaikuttaen hy
vin paljon sekatyöväen järjestymisen hyväksi. Hänen alot- teestaan perustettiin useita ammattiosastoja, joista useimmat myöskin liittyivät liittoon.
Kirjallista agitationia on myöskin vähän harjoitettu. Lii
ton varoilla ostettiin 5,000 kpl. lentolehteä: »Voitko olla ammattiosaston ulkopuolella», jota sitte osastojen välityk
sellä on ilmaiseksi jaettu järjestymättömille työläisille.
Tärkeimpänä kirjallisen agitationin välineenä, pitää liitto- toimikunta omaa lehteä. Tämä kysymys oli esillä liiton perustavassa kokouksessa, mutta lehden perustaminen pää
tettiin jättää toistaiseksi. Liittotoimikunta on kuitenkin mo
nasti saanut huomata, että monilla jäsenistä on perin niukat tiedot oman liittonsa toiminnasta. Varsinkin ne jäsenet, jotka syystä tai toisesta harvemmin käyvät osastojen kokouksissa, eivät paljon mitään tiedä liiton toimin
nasta. Tätä poistaakseen ehdotti liittotoimikunta osas
toille, että perustettaisiin 4 kertaa vuodessa 16—20 sivui
sena ilmestyvä tiedonantolehti, joka sisältäisi selostuksia lii-
r
9 ton toiminnasta, sekä myöskin ulkomaiden sekatyöväen am
mattiliitoista. Lehden hinnaksi määrättiin 1 markka vuo
dessa ja hankittujen kustannusarvioiden mukaan olisi lehti kannattanut itsensä jos 600 tilaajaa olisi saatu. Kun tämä summa oli noin 40 °/0 liiton jäsenluvusta, piti liittotoimi- kunta sen toteuttamista varsin helppona asiana. Osastoille siis esitettiin, että ne kaikki yhteensä takaisivat vähintäin tuon tilaajamäärän.
Mutta kuinkas kävi? Liiton silloisesta 59 osastosta antoi vastauksen 29 osastoa. Näistä 16 osastoa piti lehden perustamista tarpeellisena ja menivät takaukseen 293 tilaa
jasta. 6 osastoa sitä vastoin vastusti, vieläpä jotkut hyvin jyrkästi lehden perustamista.
Usein kuulee ammattityöväen arvostellen sanovan, että sekatyöläiset ovat järjestymistoiminnassa jälellä muista työ
läisistä, ja edellä kerrottu lehtikysymyksen ratkaisu osottaa sen väitteen kouraan tuntuvalla tavalla todeksi.
Olisi odottanut että kaikki osastot olisivat pitäneet kysy
myksen siksi tärkeänä että olisivat edes vastanneet, mutta kun 30 osastoa eivät edes vastausta antaneet, todistaa se yhä selvemmin, että pitkä aika vielä kuluu ennenkuin seka
työläiset voivat pystyssä pitää oman ammattilehden.
Työtaistelut- ia työsopimuskysymykset.
Ilsveden rullatehtaalla alkoi lakko 22 p. helmikuuta.
Lakon syy oli seuraava: Tehtaalla maksetut palkat ovat tavattoman alhaiset. Palkan lisänä ovat työntekijät saaneet vapaasti käyttää rullapuita polttopuikseen. Tämä oikeus oli vielä edellisenä syksynä tehtaan seinään naulatulla julkipa
nolla isännöitsijän puolesta tunnustettu. Tammikuussa kui
tenkin yhtäkkiä kiellettiin polttopuiden ottaminen, ilman että palkkaa olisi vastaavassa määrässä korotettu.
On luonnollista että tällainen menettely herätti työväes
tössä tyytymättömyyttä. Pidettiin kokouksia ja päätettiin yksimielisesti lähteä lakolla puolustamaan entisiä työehtoja.
Kun kaikki tärkeimmät työntekijät kuuluivat ammatti
osastoon ja kun kysymyksessä oli entisten työehtojen puo-
kistaminen, ei liittotoimikunta nähnyt olevan mitään syitä kieltää osastolta lakkolupaa. Työstä irtisanominen toimitet
tiin aivan yksimielisesti helmik. 8 p. ja lakko alkoi 22 p.
helmik. Liittotoimikunta koetti jo ennen lakon alkamista saada neuvotteluja aikaan, ensin kirjeellisesti ja kun siitä ei ollut apua matkusti liiton luottamusmies August Lehto per
soonallisesti neuvottelemaan tehtaan omistajan kanssa. Kun minkäänlaisia myönnytyksiä ei työnantajalta saatu, ei lakkoa voitu välttää.
Lakko jatkui sitte viikosta toiseen muuttumattomana.
Sovinnon yritykset, joita liittotoimikunnan ja osaston puo
lelta tehtiin raukesivat aina tyhjiin. Tehtaan omistaja ensin turhaan yritettyään hajottaa lakkolaisten rivejä ryhtyi haali
maan rikkureita muualta. Tässä hän onnistuikin niin paljon, että vihdoin kun lakko oli kestänyt noin kahdeksan viikkoa, tehdas voitiin joten kuten pitää käynnissä rikkurien avulla.
Kun lakon päättymistä täydellä tappiolla ei enää voitu välttää, kehotti liittotoimikunta osastoa julistamaan lakon päättyneeksi, minkä osasto tekikin myöhään syksyllä.
Avustusta tässä lakossa maksettiin liiton varoista 8:n viikon aikana yhteensä Smk. 1,328:87.
Oitin tiilitehtaalla alkoivat rettelöt heti kun siellä työt huhtikuun lopulla alotettiin. Työnjohtaja, johon työväestö edellisinäkin kesinä on ollut hyvin tyytymätön sai vaikute
tuksi tehtaan omistajaan niin paljon, että tämä kieltäytyi työhön ottamasta kolmea ammattiosaston jäsentä, joista kaksi jo vuosikausia olivat tehtaalla työskennelleet. Erottamisen syyksi koetettiin keksiä kaikellaisia verukkeita, kuten huoli
mattomuutta työssä, tottelemattomuus työnjohtajaa kohtaan y. m. Tutkittaessa nämät syytökset kuitenkin osottautuivat perättömiksi ja paljastui sellaisia seikkoja, jotka osottivat että nähtävästi oli tarkoituksena alkaa järjestelmällinen vaino koko ammattiosastoa vastaan.
Kun alkusyylliseksi koko tähän rettelöön tehtaan omis
tajan omien lausuntojenkin mukaan joutui tehtaan työnjoh
taja, joka aikaisemmin itse oli ollut ammattiosaston jäsen, kuohutti se työntekijäin mieliä siinä määrässä, että järjesty
11 mättömätkin työläiset yhdessä ommattiosaston kanssa päätti
vät lakon avulla ryhtyä puolustamaan tovereitaan.
Lakko alkoi toukokuun 2 p. Liittotoimikunnan taholta tehtiin mitä voitiin asian ratkaisemiseksi rauhallista tietä siinä kuitenkaan onnistumatta. Lakon alettua koetettiin usean kerran saada neuvotteluja alulle ja näytti onnistuminen jo varmalta, kun työnjohtaja yhtäkkiä sivulta päin sai haali
tuksi niin suuren rikkurilauman että työt niiden avulla osittain saatiin alkuun. Tämä ehkäisi kokonaan neuvotte
lujen menestymisen ja taistelu alkoi kääntyä epätoivoiseksi.
Toivo virisi uudestaan, kun suurin osa rikkureista pian lähti pois. Tällöin teki amm. osasto lopullisen tarjouksensa työnantajalle. Esitettiin että työnjohtajalle annetaan muistu
tus sopimattomasta menettelystä työntekijöitä kohtaan ja entisistä työntekijöistä otetaan työhön takaisin niin monta kun tehtaassa tarvitaan. Näillä ehdoilla suostuisi amm.
osasto lopettamaan lakon. Kun tehtaan omistaja hylkäsi tämänkin sovintotarjouksen raukesivat kaikki neuvottelut ja työntekijät hajaantuivat muualle työhön.
Lakkoa ei kuitenkaan julistettu päättyneeksi ja siitä oli seurauksena että entisistä miehistä ei kukaan mennyt teh
taalle työhön. Työnantaja sai tulla toimeen rikkurien avulla niin hyvin kuin voi ja tottapa uusi olotila ei tyydyttänyt, koskapa tehtaanomistaja syksyllä erotti työnjohtajan toimes
taan. Työväestö siis lopultakin saavutti periaatteellisen voi
ton ja kun lakon alkusyylleen nyt on poistettu työmaalta näyttää lopullisen sovinnon aikaansaaminen ensi keväänä töiden alkaessa mahdolliselta.
Liiton varoista maksettiin avustusta kolmen viikon ai
kana yhteensä Smk. 791:75.
Köklaksin tiilitehtaalla syntyi rettelöitä toukokuun lopulla.
Kuivan tiilen kärrääjät vaativat palkanylennystä. Ei myön
netty, vaan erotettiin miehet ja pantiin toiset tilalle. Nämä
kin kieltäytyivät. Koko tehtaan työväki piti nyt kokouksen ja päättivät vaatia yleistä palkan korotusta. Isännistö vastasi tähän sanomalla koko tehtaan työväestön työstä irti. Irti
sanomisajan kestäessä pidettiin nenvotteluja ja saatiin so
vinto työntekijäin osittaisella voitolla.
Viialan lasitehtaalla oli maaliskuussa työnsulun uhka.
käsityöläiset esittivät vaatimuksia isännistölle, josta syystä koko työväki, myöskin liittoomme kuuluva sekatyöväki sa
nottiin työstä irti. käsityöläisten riita päättyi suulliseen työsopimukseen ja sekatyöntekijät tahtoivat puolestaan esittää vaatimuksia.
kiittotoimikunta ei kuitenkaan erinäisistä syistä katsonut mahdolliseksi sillä kerralla mitään vaatimuksia asettaa, joten asia raukesi.
Helsingin sokerityöntekijäin osasto on myöskin tehnyt valmisteluja kirjallisen työehtosopimuksen voimaan saattami
seksi. Heikon järjestymisen takia on liittotoimikunta päät
tänyt siirtää kysymyksen tulevaisuuden varalle.
Jokelan tiilitehtaalaisten a. o. sai neuvottelujen kautta keväällä hyväksytyksi työsopimuksen jossa oli m. m. mää
räys että ainoastaan ammattiosaston jäseniä pidettiin työssä.
Kysymyksessä oleva osasto onkin suurin ja parhaiten jär
jestetty tiiliteollisuuden alalla.
Työriidat Helsingin rakennusteollisuudessa.
Asfalttityöntekijäin työsopimus, joka oli irtisänottu jo edellisen vuoden joulukuussa päättyi toukok. 31 p. Useita neuvotteluja pidettiin työnantajien kanssa, mutta sovintoa ei saatu syntymään sentakia kun asfalttimiesten riidassa oli samallaisia periaatteellisia kysymyksiä ratkaistavana kuin sa
maan aikaan lakossa olevilla maalareilla ja kivimiehillä.
Näistä erimielisyyksistä oli tärkein sopimuksen päätty
misaika.
Kun sovintoa ei ammattiosaston hyväksymillä ehdoilla saau syntymään, jäivät asfalttimiehet toistaiseksi odottamaan maalarien ja kivimiesten lakkojen loppumista. Näiden riita päättyi sitte heinäk. 2 p. n. s. »yleissopimukseen Helsingin rakennusteollisuudessa». Tässä sopimuksessa määrätään ne yleiset työehdot, jotka ovat koko rakennustyöväelle samat, kuten työpäivän pituus, korvaus yli- ja pyhätyöstä, sopi
muksien päättymisaika y. m.
13 Heti kun tämä yleissopimus oli kivimiesten ja maala
rien puolesta allekirjoitettu, esittivät kaikki Helsingissä ra
kennusteollisuudessa toimivat ammattiosastot, joilla ei ollut sopimusta voimassa, työnantajille sopimusehdotuksen, eh
dolla että jos työnantajat hyväksyvät eri ammattiosastojen palkkavaatimukset, niin ammattiosastot puolestaan suostuvat allekirjoittamaan ennen mainitun yleissopimuksen.
Meidän liittomme alaisista osastoista oli tässä puuhassa mukana seuraavat: Asfalttityöntekijäin, ulkotyö läisnaisten, tulenkantajaan, sekatyöntekijäln ja ajurien amm. osastot.
Neuvottelut alotettiin ja pidettiin pitkiä pakinoita mesta
rien kanssa, mutta yksikään ammattikunta ei päässyt työn
antajain kanssa yksimielisyyteen palkoista. Tämä johtui siitä kun työnantajat tarjosivat pääasiassa samoja palkkoja kuin viimeksi voimassa olleissa sopimuksissa on määrätty.
Muutamien ammattikuntien palkkoihin oli tehty suoranaisia alennuksiakin. Näin ollen ei työnantajain taipumattomuu
den tähden mikään sovinnon teko näyttänyt mahdolliselta.
Elok. 22 p. kokoontuivat työnantajain ja rakennusam- mattiosastojen edustajat yhteiseen kokoukseen neuvottele
maan, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä kun kaikki yksityisneuvottelut olivat tuloksettomina rauenneet. Tässä kokouksessa vaadittiin työväen puolelta että työnantajain on annettava lopullinen tarjouksensa sopimusehdoista, sekä .kirjoitettava alle kivityöntekijäin yksityissopimus ja jätettävä maalarien työsopimusriita sovinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Asia oli nimittäin siten että työnantajat olivat myöhemmin alkaneet tulkita yleissopimusta niin että se ei muka olisi
kaan voimassa ennenkuin kaikki Helsingin rakennustyöväen ammattiosastot olisivat sen allekirjoittaneet. Vaikka kokouk
seen saapunut tohtori Voionmaa, joka on yleissopimuksen laatija, oli työnantajille vakuuttanut että yleissopimus sitoo ainoastaan ne järjestöt, jotka ovat sen allekirjoittaneet, ja työnantajat siis ovat tehneet itsensä syypääksi yleissopimuk
sen rikkomiseen kieltäytyessään kivimiesten sopimusta alle
kirjoittamasta, eivät työnantajat kuitenkaan tunnustaneet ole- vansa väärässä, vaan ilmoittivat että he tunnustavat yleis- sopmuksen voimaan astuneeksi vasta sitte kun rakennusam-
mattiosastot ovat sen allekirjoittaneet. Ennen tarjoomiinsa palkkaetuihin eivät luvanneet mitään lisää.
Kun riita oli kärjistynyt tähän asteeseen, oli työväen edustajilla valittavana kaksi tietä, joko lähteä yleisellä ra- kennustyöväen lakolla ajamaan palkkauskysymyksiä läpi, tai sitte allekirjoittaa yleissopimus ja alistaa palkkariidat sovinto- oikeuden ratkaistavaksi.
Työväen edustajat kokoontuivat eri huoneeseen asiasta neuvottelemaan. Siellä tuli päätökseksi että monesta eri syystä lakon tekeminen tällä kerralla on epävarmaa, joten päätettiin työnantajille esittää seuraava loppuvaatimus:
»Työntekijäin puolelta allekirjoitetaan heinäk. 2 p. tehty yleissopimus ehdolla että työnantajain puolelta viipymättä täytetään yleissopimuksen määräykset kivimiesten ja maala
rien osastoihin nähden ja että työnantajat sitoutuvat siihen että uusia palkkasopimuksia laadittaessa ei palkkain alennus asianomaisten järjestöjen kanssa viimeksi sovituista tariffeista saa tulla kysymykseen.
Kun kuitenkaan kaikilla työväen edustajilla ei ole täy
siä valtuuksia, alistetaan asia osastojen päätettäväksi, joiden on annettava lopullinen vastauksensa lauvantaina elok. 27 p.
klo 12 päivällä.»
Työnantajat eivät tätä ehtoa sellaisenaan hyväksyneet, vaan esittivät puolestaan:
»Kun työntekijäin puolesta kokonaisuudessaan on alle
kirjoitettu n. k. yleissopimus, niin tullaan työnantajain puo
lesta heti allekirjoittamaan kaikki yhteisesti sovitut palkka- sopimukset ja riidanalaiset sopimukset alistetaan yhteisen sopimuksen mukaan valittavan sovinto-oikeuden ratkaista
vaksi.»
Kun sovintoa ei näyttänyt mitenkään syntyvän, ja kun työnantajain edustajat ilmoittivat periaatteessa hyväksyvänsä sen ettei nykyisiä tai entisissä sopimuksissa olleita palkkoja huononneta, päättivät ammattiosastojen edustajat alistaa palk
kariidat sovinto-oikeuden ratkaistavaksi. Tämä päätös alis
tettiin asianomaisten ammattiosastojen vahvistettavaksi.
Pienen kinastuksen jälkeen hyväksyttiin sitte työväen edustajain esittämä seuraava ehdotus sovintolautakuntien kokoonpanosta ja toiminnasta.
15 1. Kaikkiaan on valittava kuusi eri sovintolautakuntaa, joista yksi laatii työehto- ja palkkaussopimuksen ajureita, tulenkantajia, sekatyöntekijöitä ja ulkotyöläisnaisia varten, toinen laatii muurarien, kolmas kirvesmiesten, neljäs uuni- seppäin, viides asfalttityömiesten ja kuudes maalarien työ
sopimuksen.
2. Kuhunkin sovintolautakuntaan valitsevat kaikki työn- antajajärjestöt yhteisesti 4 jäsentä puolestaan ja asianomai
set työväenammattiosastot niinikään 4 jäsentä puolestaan.
Vastapuolelle on kirjallinen ilmoitus valinnasta tehtävä vii
meistään t. k. 31 p:ksi.
3. Valitut sovintolautakuntain jäsenet kokoontuivat syys
kuun 1 p. klo 6 i.-p. Kalevan hotelliin valitsemaan yhtei
sen puhemiehistön kaikkia sovintolautakuntia varten. Puhe
miehistöön kuuluu 3 puolueetonta jäsentä; ellei näiden va
linnassa päästä yksimielisyyteen kääntyköön tämä kokous Helsingin maistraatin puoleen pyynnöllä, että se määräisi saman kuun 15 päivään mennessä tarvittavat puhemiehet.
4. Sen jälkeen kun puhemiehistö on saatu, määrätkööt nämä milloin ja missä kukin sovintolautakunta kokoontuu istuntoon, jossa kaikkien puhemiesten tulee olla läsnä yhden heistä puhetta johtaen ja jossa riitapuolet asiamiehensä kautta olkoot saapuvilla; puhemiesten tulee huolehtia, että asiat saadaan mahdollisimman pian ratkaistuksi.
5. Sovintolautakunta laatii ja vahvistaa käytäntöön työ
ehto- ja palkkasopimuksen kirjallisessa laillisessa muo
dossa, ottaen siihen ne määräykset 2 p:nä heinäkuuta 1910 tehdystä sopimuksesta kuin tällaiseen sopimukseen tavalli
sesti kuuluu ja yleissopimus edellyttää. Näin saadun sopi
muksen allekirjoittaa sovintolautakunnan puolesta puhemie
histö ja asianomaisten työnantaja- ja työntekijärjestön puo
lesta heidän valtuuttamansa.
Sovintolautakunnan jäsenten palkat maksaa riitapuolet kumpikin erikseen, puhemiesten palkat maksavat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt yhdessä tasan.
Ammattiosastot hyväksyivät miltei yksimielisesti sovittelu- miesten ehdotuksen, joten yleissopimus voitiin lopullisesti allekirjoittaa elok. 29 p.
Sovintolautakunnat ovat valinneet puhemiehistöön pro
fessori K. J. Ståhlbergin, senaattori Kaarlo Castrénin ja laki- tieteen kandidaatti Heikki Ritavuoren.
Yleissopimus, jonka nojalla kunkin ammatin yksityisso- pimukset ovat laaditut, on kokonaisuudessaan näin kuuluva:
Sopimus työolojen järjestämiseksi Helsingin rakennusteollisuudessa.
Allekirjoittaneiden Helsingin rakennusteollisuuden työn
tekijäin ja työnantajain järjestöjen edustajain kesken on tehty seuraava yleissopimus.
1 §•
Noudattamalla tämän yleissopimuksen ja eri ammattien työsopimusten määräyksiä on työnantajalla oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä vapaasti ottaa ja erottaa työntekijänsä.
Työntekijäin järjestöillä olkoon oikeus työpaikalla valita luottamusmiehensä järjestöjen oikeuksia ja velvollisuuksia valvomaan. Työntekijät velvoitetaan ilmoittamaan työnjoh
tajalle kuka heistä on luottamusmies. Luottamusmiehillä, enempää kuin toisillakaan järjestöjen jäsenillä ei ole oikeutta pakottaa ketään erotettavaksi työstä järjestöihin kuulumatto
muutensa tai mielipiteittensä tähden. Samoin työnteettäjällä ei ole oikeutta erottaa työstä ketään työntekijää järjestöihin kuulumisensa, edustajana olemisensa tahi mielipiteittensä tähden.
2 §•
Urakkatyö on luvallista ja on eri ammattien työsopi
muksiin liitettävä mahdollisimman yksityiskohtainen tariffi urakkatöitä varten, jos toinen asianomainen sitä vaatii.
Sellaisissa urakkatöissä, joissa ei voida tariffia sovellut
taa, olkoon tuntipalkka taattu.
3 §•
Työaika ja sen järjestely rakennustyömailla pysytetään sellaisena, kuin se tätä sopimusta allekirjoittaessa rakennus
teollisuudessa paikkakunnalla on.
17 4 §•
Ylityöksi katsotaan se työ, joka tehdään ennen tai jäl
keen käytännössä olevan normaalityöajan, sekä pyhätyöksi työ, joka tehdään lauvantain tai juhlapäivän-aaton illasta seuraavan arkipäivän aamuun. Milloin ylityötä tai pyhätyötä tehdään, maksetaan ylityöstä viidenkymmenen (50) °/0:n ja pyhätyöstä sadan (100) °/0:n korotus tavallisesta palkasta.
Kuitenkaan älköön yli- tai pyhätyöksi laskettako sellaisia säännöllisiä toimia, kuten esim. vuorotyötä, yövartijain, läm
mittäjäin, vedenpumppaajain ja niihin verrattavia säännölli
siä toimia.
5 §.
Vapunpäivänä on myönnettävä työväelle vapaapäivä.
6 §■
Työpalkat maksetaan kerran viikossa heti työn päätyttyä ja olkoon palkanmaksu julkinen.
7 §•
Jos erimielisyyttä syntyy tämän yleissopimuksen tulkit
semisesta tai sovelluttamisesta, on riita viipymättä jätettävä yhteisen sovinto-oikeuden ratkaistavaksi, johon tämän sopi
muksen allekirjoittaneet työntekijäin järjestöjen edustajat va
litsevat kaksi ja työnantajain järjestöjen edustajat samoin kaksi jäsentä tämän sopimuksen voimassa olemisen ajaksi ja nämä neljä jokaista ratkaistavaa asiaa varten erikseen vii
dennen puolueettoman ja asiaan perehtyneen henkilön, joka on puheenjohtajana. Elleivät yhteiset sovinto-oikeuden jä
senet sovi puheenjohtajasta, pyydetään Helsingin maistraat
tia määräämään sen. Yhteisen sovinto-oikeuden päätöksiin on asianosaisten tyydyttävä. Jos asia on vedottu sovinto- oikeuteen, mutta vastaava puoli ei saavu asiataan vastaa
maan, olkoon sovinto-oikeudella valta ratkaista asia ja on molempain asianosaisten siihen tyydyttävä.
Milloin riita syntyy eri ammattien työsopimuksista ei
vätkä asianosaiset muuten sovi, on riita jätettävä sovinto- 2
oikeuden ratkaistavaksi, joka asetetaan työsopimuksessa mää
rättävällä tavalla.
Periaatteellisia työkysymyksiä koskevissa asioissa olkoon sovinto-oikeuden päätöksestä oikeus vedota yhteiseen sovinto- oikeuteen.
8 §•
Jokaisessa ammatissa, jonka puolesta tämä yleissopimus on allekirjoitettu, on laadittava erityinen työsopimus, jonka määräykset eivät saa sotia tätä yleissopimusta vastaan.
Jokaisen siten laadittavan työsopimuksen päättymispäivä olkoon 30 p. huhtikuuta 1912, mistä ajankohdasta lähtien sopimus jatkuu edelleen vuodeksi kerrallaan, ellei sitä vii
meistään kolme kuukautta aikaisemmin ole toisen asian
osaisen puolelta irti sanottu. Ellei uutta sopimusta ole, jatkukoon työ vanhan mukaan siksi kunnes uusi astuu voi
maan.
Nämä määräykset ja tämä yleissopimus eivät koske niitä vielä voimassa olevia työsopimuksia, joita tämän sopimuk
sen osallisten puolelta on tehty ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista.
9 §•
Tämän sopimuksen allekirjoittaneet järjestöt ja niiden jäsenet eivät tämän sopimuksen voimassaolemisen aikana saa toisiansa vastaan toimeenpanna minkäänlaisia työnsei
sauksia tai olla sellaisissa osallisina, vaan sitoutuvat toimi
maan parhaansa mukaan tämän yleissopimuksen ja sen mu
kaisesti laadittujen eri ammattien työsopimusten arvossa ja voimassa pitämiseksi ja työriitain välttämiseksi.
10 §.
Tämä yleissopimus päättyy 31 p. toukok. 1912 ja on se ennen saman vuoden tammikuun 1 p:ää irtisanottava.
Ellei yleissopimusta jonkun sen allekirjoittaneen järjestön puolesta määräaikana irtisanota, jatkuu sopimus kaksi vuotta kerrallaan. Irtisanomisen tapahtuessa on irtisanojan puolelta annettava vastapuolelle kirjallinen esitys uudeksi yleissopi-
19 Hiukseksi, ja on keskustelut uudesta sopimuksesta aljettava viimeistään 15 p. tammik.
Yhdessä edellisen sopimuksen kanssa olemme hyväksy
neet sitä koskevat seuraavat Selitykset:
2 §:ään. Tämän pykälän määräykset eivät koske sel
laisia urakkasopimuksia, joita useampi kuin yksi henkilö yhdessä tekevät työnantajan kanssa.
4 §:ään. Tarkemmat määräykset pyhätyön alkamisesta ja päättymisestä otettakoon eri ammattien työsopimuksiin.
Heti tämän sopimuksen allekirjoitettua on allekirjoitta- jain puolelta kaikki vielä kestävät työnseisaukset lopetettava ja työt viipymättä pantava käyntiin.
Tätä sopimusta on allekirjoitettu kappale kutakin alle
kirjoittanutta järjestöä varten.
Helsingissä 2 p. heinäk. 1910.
Vuoden lopussa oli sekatyöntekijäin, ulkotyöläisnaisten, tiilenkantajain ja ajurien sopimus parastaikaa sovintolauta- kunnan käsiteltävänä.
Asfalttimiesten sopimuksen käsittelyä ei vielä silloin ollut alettu.
Työsopimuskysymys on ollut vireillä myöskin Pietar
saaren ja Vaasan sekatyöntekijöillä sekä Helsingin lasin- leikkaajilla. Nämät eivät kuitenkaan toistaiseksi ole johta
neet mihinkään käytännöllisiin toimenpiteisiin.
Toisten liittojen alkamiin työtaisteluihin on myöskin joutunut liittomme jäseniä. Niinpä joutui Helsingin kivi- miesten lakkoon muutamia sekatyöntekijäin ja kipsityönte- kijäin osaston jäseniä. Näille maksettiin avustusta liiton varoista, sekatyönt. osastolle Smk. 121:50 ja kipsityönteki- jäin osastolle Smk. 31:50. Samoin joutui satamatyömies- ten lakkoon Pietarsaaressa muutamia sekatyöntekijäin osas
ton jäseniä, joille maksettiin avustusta Smk. 58: —.
Ylimääräinen verotus.
Edellä kerrottujen työtaistelujen avustamiseksi on jäseniltä kannettu ylimääräistä veroa 10 viikosta ä 25 p. viikossa kokomaksavilta ja 15 penniä viikossa puolimaksavilta jäse
niltä, eli siis yhteensä kokomaksavilta Smk. 2:50 ja puoli- maksavilta Smk. 1:50.
Sen lisäksi on Ammattijärjestön apurahastoon kannettu osastoilta Smk. 1:50 jokaista koko- ja 75 penniä jokaista puolimaksavaa jäsentä kohden.
* **
Tässä lyhyesti pääpiirteissään kerrottuna liittomme toi
minta vuoden 1910 ajalla. Saavutukset eivät ole suuren suuria, mutta eteenpäin on kuitenkin päästy. Taantumus on voitettu ja hiljalleen kehittyy ja varmistuu ammatillinen liike sekatyöväen keskuudessa.
Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen liittotoimikunnan puolesta:
K. Heinonen.
21
S. Tehdas- ja Sekatyöväenliiton tllikertomus vuodelta 1910.
Voiton ja Tappion tili.
Voitoksi:
Sisäänkirjoitusmaksujen tili... 1,231:40 Vapaaeht. veron ja lahjoitusten tili .... 62: 10 Ylimääräisen veron tili... 2,324:73 Leim.- ja jäsenluettelokirjojen tili... 16:65 Jäsenmaksujen tili... 6,886: 30 Korko tili... 61:31 Amm.-järjestön apurahaston tili... 171:75 Smk. 10,754:24
Tappioksi:
Kalusto tili... 67:47 Kustannusten tili... 437:20 Avustus tili... 2,331:62 Palkka tili... •... 3,760: — Matkakustannusten tili... 680: 65 Painotuotteiden tili... 576:25 Kirja tili... 4:70 Vuokra tili... 432: — Amm-järjestön jäsenmaksujen tili... 1,063:80 Liittoneuvoston tili... 291:25 Jäsenkirjojen tili... 400: — Pääomatili (puhdas voitto)... 709:30 Smk. 10,754:24
Tiliasema jouluk. 31 p. 1910.
Varat:
Käteistä rahaa...
Talletus Työv. Säästöpankissa. . .
1,989:46
1,533:72 3,523: 18 Saatavia eri osastoilta... 555: 20 Kaluston arvo... 606: 60
Kirjaston arvo... 42: 65 Puhelin osake... 150: — Jäsenkirjoja varastossa... 1,800: — Jäsenluettelokirjoja varastossa . . . 227:60
Leimasimia varastossa... 53: 40 2,880: 25 Smk. 6,958: 63
Velat:
Työv. Sanomalehti O. Y:lle painotöistä . . 1,726:80 Jyväskylän osastolle n:o 68, siinä ta
pauksessa, jos osasto alkaa uudestaan
toimintansa ennen S1/i2 1911. . . 44:85 Kotkan osastolle n:o 45, jos osasto
uudestaan alottaa toimintansa ennen
31/s 1911 ... 18:45 63:30 Puhdas omaisuus...5,168:53
Smk. 6,958:63 Helsingissä joulukuun 31 p. 1910.
K Heinonen.
Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen liiton taloudenhoitaja.
23
Tilintarkastajain lausunto.
Tarkastettuamme Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen liiton tilit ja pöytäkirjat 1 p:stä tammikuuta 31 päivään joulu
kuuta 1910, saamme tarkastuksemme tuloksena esittää:
että tulot ja menot ovat meille esitettyjen tilitodisteiden mukaan oikein kirjoihin merkityt ja kirjanpito yleensä hyvin hoidettu, sekä, että kassa, jonka laskimme, vastasi samana päivänä kassakirjan osottamaa saldoa. Kaiken tämän perus
teella voimme esittää asianomaisille tilivelvollisille täydellistä tilivapautta mainitulta ajalta.
Helsingissä maaliskuun 17 p. 1911.
Matti Paasivuori. A. Halme.
J Vatanen.
