Merentutkimuslaitos : Kertomus toiminnasta vuonna 1979

MERENTUTKIMUSLAITOS

KERTOMUS TOIMINNASTA VUONNA 1979

Valtion painatuskeskus 1980

S i s ä 1 1 y s 1 u e t t e 1 o

sivu

1. Merentutkimuslaitos vuonna 1979 . . . • • • • 1

2. Hallinto . . . • • . . • . . . . • . • • • . • . . • 2

2.1 Organisaatio . . . • . . . . • • . • • • • • . • . . 2

2. 2 Henkilökunta . . . • . . . • • . . 2

2. 3 Yleiset hallintotehtävät . . • . ... • . • . . • • . . • • . • • . 3

2. 4 Talouden hoito . . . • . . • . • . . . • . . . • . . . 3

2.5 Kirjasto • . . . • • • 3

2.6 Arkisto . . . . • . • . . . • . . . • . . . • • 4

2. 7 Toimitilat . . . • . . . 5

3. R/V Arandan ohjelma . . . • . . . 5

4. Havainto- ja tutkimustoiminta . . . • . • . . • • . . . 124

1 5. 4 .1 Fysiikan osasto . . . • . . . • . . . • • . . • . . . ¹ 24 4.2 Yleisen meritieteen osasto . . . • . • . . . • . . . • . . :32

4.3 Kemiallis-biologinen osasto Automaattinen tietojenkäsittely 41 :50 6. Tiedotus- ja julkaisutoiminta • • . . • • . . . . . . • • . • . . . • . 51

6.1 Mer~ntutkimuslaitoksen kausijulkaisut ja raportit . . . • . . • . . . • • . . • . . 51

6.2 Merentutkimuslaitoksen sarjoissa ilmestyneet julkaisut . . . • . • . . • . . . • . . . • . . • . . • 52

6.3 Merentutkimuslaitoksen tutkijoiden muut julkaisut . . . . • . . . • . • . . . • . • • . . . • . . . • • . • • 53

6.4 Aakkosellinen luettelo laitoksen tutkijoiden julkaisuista . . . • . . . • . • . 57

7. Kansallinen yhteistyö . . . • . . . • . . . • . . . 58

8. Kansainvälinen yhteistyö . . . • . . . . • . • . . . . 58

8 .1 Yleistä . . . . . • . . . • . . . • . . . 58

8.2 Jäsenyydet toimikunnissa, työryhmissä ym. 59 8.3 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin ,61 9. Jäsenyydet kotimaisissa toimikunnissa, komiteoissa, työryhmissä ym. • . • . • . • • . • • • • • • . • • • • . • • • • • • • • • • • • • • 66 LIITTEET: Merentutkimuslaitoksen menot vuonna 1979 . . . 69

Sekalaisten menojen (32.26.29.2.) erittely vuonna 1979 . . . 70

Merentutkimuslaitoksen eri tehtävien osuus vuoden 19 79 kokonaismenoista . . . . . 71

Tekstissä esiintyvät lyhennykset 72

1. MERENTUTKIMUSLAITOS VUONNA 1979

Merentutkimuslaitoksen 61. toimintavuosi alkoi juhlan merkeissä useiden toimintaympäristön virastojen ja laitosten muistaessa työtämme. Erityisesti mieleenpainuva hetki kaikille laitoksen työntekijöille oli kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantalan vastaanotto.

Arkeen palattua toiminta muodostui hyvin vireäksi, mitä edis- tivät mm. erilaiset materiaaliset toiminnan edellytysten parane- miset, mm. laitoksen keskustietokoneen laajennus ja orgaanisten aineiden analysointiin käytettävien kojeiden hankinta. Samoin voitiin tilata satelliittikuva-vastaanotin jäätilanteen entistä tarkemman ja nopeamman havainnoinnin välineeksi.

Laitoksen palvelustoiminnan tehostumisesta mainittakoon telak- kateollisuuden konsulttitoiminnan huomattava lisääntyminen. Niin- ikään arvioitiin eräiden teollisuuden jätevesihankkeiden vaikutuk- sia numeeristen mallien avulla.

Toiminnan suunnittelu- ja osallistumisjärjestelmiä kehitettiin.

Virastodemokratia pääsi alkuun ja henkilöstöpoliittinen ohjelma valmistui kertomusvuoden lopulla.

Tutkimus- ja julkaisutoiminnan kehitystä voidaan niinikään pitää suotuisana. Tieteellinen alkuperäis- ja yhteenvetojulkaisu- toiminta oli noin 700 sivua. Suomenkielinen selvitys-, opinnäyte- ja informaatiotoiminta oli sivumäärältään saman suuruinen.

Menestyksellistä oli myös tutkijoiden ja muun henkilökunnan omatoiminen ammattipätevyyden kehittäminen. Laitos puolestaan järjesti ensimmäisen yleisen koulutustilaisuuden.

Laitoksen suurimmaksi ongelmaksi on noussut kasvava tilanah- taus ja epäkäytännölliset toimitilat, jotka monilta osin eivät myöskään vastaa työturvallisuusvaatimuksia. Tästä syystä onkin ilolla todettava, että suunnittelutyö uusien ajanmukaisten toimi- tilojen osalta pääsi kertomusvuonna käyntiin.

Helsingissä 14. päivänä huhtikuuta 1980

Ylijohtaja Aarno Voipio

Toimistopäällikkö Raimo Ikonen

- 2 -

2. H A L L I N T 0 2.1 Organisaatio

Merentutkimuslaitoksesta on annettu laki 31 päivänä joulukuuta 1971 997/71) asetus helmikuun 18 1972 (151/72). Li- säksi valtiovarainministeriö on vahvistanut 15. 7 laitoksen

esäännön.

Merentutkimuslaitos on teollisuusministeriön alai- nen Laitoksessa on osasto, meritieteen osasto,

sekä erillisenä toimistona toimisto

Merentutkimuslaitoksen istuntoon kuuluvat

at sekä toimiston toimialaan kuuluvia asioita

käsiteltäessä lisäksi an aisena

a Pentti Mälkki . 2 Henkilökunta

henkilökunnan

5 . Henkilökunnasta 24 oli virkasuhteessa ja 27 työsopi- Jussuhteessa laitokseen. Sivutoimisia öitä oli yh- töissä

kertomusvuonna 14 osa-aikaisia

Yhdistelmä Merentutkimuslaitoksen henkolökunnasta 31.12 1979

meritie- osasto

- 3 - 2.3 Yleiset hallintotehtävät

Merentutkimuslaitoksen istuntoja oli vuoden 1979 aikana 15.

Laitoksen diaarioon merkittiin 374 saapunutta ja 346 lähte- nyttä kirjettä.

Laitoksessa käynnistettiin virastodemokratiaohjesäännön mu- kainen virastodemokratiatoiminta.

Kertomusvuonna laadittiin laitoksen henkilöstön ja johdon yhteistyönä laitoksen henkilöstöpoliittinen ohjelma, jonka toteut- taminen aloitetaan 1.3.1980 alkaen.

Kertomusvuonna annettiin lukuisia lausuntoja laitoksen toi- mintaan liittyvistä asioista.

2.4 Talouden hoito

Kirjanpitoon sisältyi kertomusvuonna 2 560 tositetta.

Vuoden 1979 menoarviossa myönnettiin merentutkimuslaitoksen käyttöön 7 650 500 mk. Siirtomäärärahoista siirtyi vuodelle 1980 yhteensä 341 421 mk.

Laitoksen tulot olivat kertomusvuonna 223 276 mk.

Säästöjä kertyi eri momenteille 159 047 mk.

Laitoksen menot selviävät momenteittain oheisesta liittees- tä 1.

Liitteessä 2. esitetään sekalaisten menojen (32.26.29.2) erittely.

Liitteessä 3. esitetään laitoksen eri tehtävien osuus koko- naismenoista sisäisen laskentatoimen raporttien antamien tieto- jen pohjalta.

2.5 Kirjasto

Kokoelmat käsittivät vuoden 1979 lopussa noin 34 700 nidettä kir- joja ja kausijulkaisujen volyymejä sekä laajan eripainoskokoelman.

Painatekartunta oli kertomusvuonna 1 716 nidettä, näistä kausi- julkaisuja 879, kirjoja 243 ja eripainoksia 594. Pääosa materi- aalista hankittiin julkaisuvaihdon kautta. Prof. Sven Segerstråle on lahjoittanut edelleen yksityisen vaihtonsa kautta saamiaan

julkaisuja yhteensä noin 100 kappaletta kirjastolle. Kirjastosta poistettiin 482 nidettä erilaista kirjallisuutta. Lisäksi supis- tettiin olennaisesti laitoksen julkaisuvarastaa ja vanhojen

luetteloimattomien toimitettiin toisiin 2 887 Vaihdon

- 4 -

osuutta. Laitoksen omia julkaisuja ja

lähetettiin laitoksen en, Finnish Marine Research numerot 24 a 5 Meri numero 5,

tutkimuslaitoksiin 52 eri maahan Kotimaisia kohteita ja ulkomaisia 36

astetilasto 1.12 1979

• 2 100 n

Ulkomaisia vaih- tosuhteita

229 89

59

Vuosikertomuksen

0 n. 34

4

6

a saatu 347 363

Pääosa lainauksesta tilastoitu.

Arkisto

Laitoksen arkisto käsittää

eikä sitä

mikrofilmattuna.

- 5 -

ainutlaatuisen havaintoaineiston Suomea ympäröivien merien veden- korkeuksista, suolaisuuden ja lämpötilan vaihteluista, merialuei- den fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista, jääoloista ja eräistä merialueittemme biologisista ominaisuuksista. Nämä tiedot ovat osaltaan taulukoituina, mikrofilmattuina tai magneettinauhoil- la laitoksen arkistossa sekä painetuissa vuosikirjoissa.

Kertomusvuonna tieteellistä arkistoa on karsittu, järjestetty ja luetteloitu uudelleen. Samalla sen sijaintia on pyritty keskit- tämään.

2.7. Toimitilat

Merentutkimuslaitoksen toiminnasta tapahtui suurin osa edelleenkin Tähtitorninkatu 2:ssa (valtion kiinteistössä Vuorimiehenkatu 1) olevissa huonetiloissa, joiden yhteispinta-ala on 594m2

. Bulevardi 9:ssä sijaitsevasta kiinteistöstä vuokrattuihin kahteen huoneistoon, joiden.yhteispinta-ala on 383m2

, o l i s i - joitettu _laitoksen koko biologinen toiminta. Näytevarasto ja näytteenottovälineistä olivat sijoitetut samasta kiinteistöstä vuokrattuihin kellaritiloihin, joissa myös toimi laitoksen mekaa- ninen työpaja.

Fysiikan osasto toimi osittain laitoksen päätiloissa, suurim- malta osalta Kapteeninkatu 7:stä vuokratuissa tiloissa, pinta- alaltaan 361 m2

. Tämän lisäksi laitoksella oli mahdollisuus käyt-·

tää merenkulkuhallituksen toimitiloja jääpäivystyksen ja viesti- tyksen hoitamiseen.

Kertomusvuoden aikana käytiin neuvotteluja rakennushallituk- sen ja valtiovarainministeriön kanssa laitoksen uusien toimitilo- jen hankkimisesta.

3. T U T K I M U S A L U S A R A N D A N 0 H J E L M A Tutkimusalus Aranda suoritti vuonna 1979 merenkulkuhallituksen kanssa yhteisesti suunnitellun ohjelman käyttäen ajoon 3 020 tun- tia. Tästä kelirikkaliikenteen osuus Turun ja Utön välillä oli 646 tuntia (21 %) .

Itämerellä sattuneen öljyonnettomuuden johdosta merentutki- musohjelmaa muutettiin ja toiminta alkoi kaksi viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Jäätutkimukset Perämerellä jouduttiin myrskyn ja

6 -

jäiden vuoksi lopettamaan suunniteltua aikaisemmin, oten ohjelmaa täydennettiin ylimääräisellä matkalla öljyonnetto- muusalueelle. Toukokuun alussa vertailtiin kemi-

menetelmiä

kanssa. Arandalla osallistuttiin teiseen

sundissa

tutkimusmenetelmien interkalibrointiin Stral-

tiin ravinnetilanteeseen

Aranda

a Hannu

ettiin Maarianhaminasta jääkenttään. Jäätutkimuksissa

ilmakehän vuorovaikutusten selvittämiseen.

liikkeitten Tutkimukset

seurantatutkimukset

Tarmon avustamana Perä- jään, meren a liikkeitten sel- suunniteltua

- 7 -

Paluumatkalla~otettiin näytteitä öljyonnettomuusalueelta Ahvenan- maan eteläpuolelta.

4. matka

2.-4.5. Matkanjohtaja Aarno Voipio. Suomenlahti.

Matkalla tehtiin kevättilanteen hydrografinen ja ke~iallinen

kartoitus sekä mikrobiologisia tutkimuksia Suomenlahdella. Tutki- muksiin osallistui neuvostoliittolainen tutkimusalus Aju-Dag, jon- ka kanssa vaihdettiin näytteitä merellä. öljyalueella kerättiin näytteitä.

5. matka

7.-18.5. Matkanjohtaja Boris Winterhalter (Geologinen tutkimus- laitos). Suomenlahti.

Matkalla tehtiin merigeologisia tutkimuksia. Seismisesti kar- toitettavia alueita olivat Suomenlahden länsiosa ja Pohjois-Itä- meri sekä Ahvenanmeren kynnysalueet.

6. matka

22.5.-18.6. Matkanjohtaja Julius Lassig. Suomenlahti, Itämeri.

Itämeren keskiosien ja Suomenlahden syvänteiden happivaihte- luista aiheutuu suuria vuotuisia eroja pohjaeläimistön lajikokoon- panossa ja määrässä. Näitä eroja on seurattu useita vuosia. Mat- kalla kartoitettiin tilanne koko varsinaisen Itämeren alueella.

Matka ulottui Bornholmin eteläpuolella oleviin altaisiin. Matkan aikana kerättiin myös öljynäytteitä Pohjois-Itämereltä.

7. matka

16.-27.7. Matkanjohtaja Pentti Mälkki. Suomenlahti.

Matkan aikana tehtiin fysikaalisia tutkimuksia mm. virtaus- mittauksia Suomenlahden alueella. Hangon edustalla olleet mittaus-

laitteet huollettiin ja vaihdettiin.

8. matka

30.7.-2.8. Matkanjohtaja Folke Koroleff. Suomenlahti, Pohjanlahti.

Matkan aikana tehtiin Suomenlahdella sitoumusten mukaisia seurantatutkimuksia, joihin kuuluu sekä hydrografis-kemiallisia että biologisia tutkimuksia. Pohjanlahden pituusleikkauksella tutkittiin typensidonnan intensiteettiä sekä sinilevien esiinty- mistä.

- 8 -

2 8.-20 8. Matkanjohtaja Folke Koroleff Matkalla tehtiin

tehtävät

Ruotsin ja Suomen keskenään

uu~uu~.~, Itämeri.

seurantatutkimuk-

naisella Itämerellä seurantatutkimusten ohella kartoitet~iin Itä- meren

Itämeren tilan seuranta kuuluu

aikana seurantatutkimuksia.

Hangossa useiden vuorokausien

aloittama rahoittama tutkimus ns. Eros-77 aloitettiin vuonna 1

osittain Matkan

- 9 -

29.10.-16.11. Matkanjohtaja Hannu Grönvall~ Pohjanlahti.

anlahden lämpövarasto muodostaa lähtökohdan jäätymisen al- kamisen arvioinnissa. Matkan aikana seurattiin Pohjanlahden jää-

samalla kuin täydennettiin hydrografisia ja kemiallisia havaintoja alueelta sekä aalto- ja tuulimittauksia Selkämerellä tai Perämerellä.

14. matka

26.11.-30.11. Matkanjohtaja Osmo Korhonen. Suomenlahti.

Matkan päätarkoitus oli myöhäissyksyn kemiallis-biologisen sekä hydrografisen tilanteen selvittäminen Suomenlahdella.

0)

1'-

~ 0)

<(

,....

0

z

<(

~

,....

<(

A

,....

0)

""'

~ 0)

<( ,-

c z

^l()

<( ~

a:::

~

¹

C\J

0) 1'--

... 0) ^,...

<( cO

Q

z ^cO

<( ,...

0::

~ ui

Q)

""'

~ Q)

<( r- 0 ,...:

z

^,...:

<( N er::= 1

<(

,...:

~

cO

r-

50"

59'

»ARANDA«

16. - 27. 7. 1979

2.8~

r

·S!I'

19' 21'

,ARANDA«

30. 7.-20. 8. 1979

56'

55'1

,..

...

63'

u·

»ARANDA<

23. 8.-5. 9. 1979

fr g•

ss·

ss·

s•·

22. 23"

:•·

2f

>ARANDA«

10.- 24. 9. 1979

18' 19"

»ARANDA<

9. 10.-- 26.10. 1979

EROS pisteet 468-475

475~84

509-518 5 2 0 - 53

26'

65'

25"

61."

»ARANDA«

29.10. -16.11. 1979

~~

1 0')

!

1

,...

r

_<( ^{li# 0') ,.-}

r~ 0

1

,.-

1

z

^,.-

1

r

<(

0

lo a:::: (V)

:-~

1

cO

C\1

- 24 -

4. HAVA I N T 0 - J A T U T K I M U S T 0 I M I N T A 4.1 F y s i i k a n o s a s t o

5110 Vedenkorkeushavainnot

Osastonjohtaja Pentti MäZkki

Merentutkimuslaitoksesta annetun asetuksen mukaan laitoksen teh- tävänä on suorittaa säännöllisiä vedenkorkeushavaintoja ranni- koillarnrne ja antaa ulkopuolisille näitä koskevia tiedotuksia ja selvityksiä. Tämän mukaisesti laitos on organisoinut havainnot siten, että niiden perusteella on mahdollista määrittää veden- korkeuden vaihtelut kaikilla rannikkoalueilla vähintään tunnin välein. Paitsi lyhytaikaisten vaihtelujen seurantaa havaintotu- loksia voidaan käyttää vedenkorkeuden ja maan kohoamisen pitkä- aikaisten muutosten seuraamiseen. Havainnot on yhdistetty valta- kunnalliseen tarkkavaaitusverkkoon siten, että ne muodostavat yhtenäisen järjestelmän.

Vedenkorkeushavaintojärjestelmän rungon muodostivat edelleen 13 mareografia, jotka sijaitsevat Kemissä, Oulussa, Raahessa, Pietarsaaressa, Vaasassa, Kaskisissa, Mäntyluodossa, Raumalla, Degerbyssä, Turussa, Hangossa, Helsingissä ja Haminassa. Vuoden

aikana vaaittiin kaikkien , suoritet-

tarkistus huolto sekä suoritettiin tarkis-

Suomen kolmannen tarkkavaaituksen aloittamisen vuoksi sovit- tiin geodeettisen laitoksen kanssa pidetyssä neuvottelussa niis- tä toimenpiteistä, joita kolmannen tarkkavaaituksen toteuttami- nen edellyttää vedenkorkeushavaintojen käsittelyssä. Rauman sa-

taman en

Rauman kanssa suunnittelemaan

toa uuteen sijaintipaikkaan nykyisen, sataman maa-alueelle jäävän paikan sijasta.

Mareografihavaintojen perusmuokkaus suoritetaan edelleen pää- osaltaan käsin. Rekisteröintilaitteista vain kaksi, Hersinki Raahe, tulostaa tiedot reikänauhalle, muiden tulostus tapahtuu

tietokonelaitteistoon han-

valmisteltiin. Lukuvaiheen dessä suoritetaan

- 25 -

Vedenkorkeuksien tiedottamista radiossa kahdesti päivässä jat- kettiin entiseen tapaan seuraavista satamista: Kemi, Öulu, Pietar- saari, Vaasa, Mäntyluoto, Turku, Hanko, Helsinki, Kotka.

5111 AaZlokkotutkimukset Tutkija Kimmo Kahma

Merentutkimuslaitos on suorittanut vuodesta 1972 alkaen yksityis- kohtaisia tutkimuksia aallokko-oloista merialueillamme. Käytettä- vissä olevien resurssien vähäisyyden vuoksi tutkimukset on keski- tetty kunakin vuonna yhdelle merialueelle siten, että muutaman vuoden havaintosarjasta s~ kartoitetuiksi kyseisen merialueen aallokko-olot. Toiminta aloitettiin Selkämeren alueelta. Yleis- kartoituksen lisäksi tietoja on käytetty paikallisten olojen sel- vittämiseen mm. väylien rakentamista varten.

Selkämeren aallokon yleiskartoitus saatettiin kenttätöiden osalta päätökseen syksyllä 1976, minkä vuoksi vuonna 1977 aloi- tettiin vastaava mittaustoiminta Perämerellä. Töiden on suunni- teltu kestävän 4 vuotta. Havainnot suoritettiin aikaisempien vuosien tapaan Teknillisen korkeakoulun laivalabo-

ratorion kanssa varustetulla ulla, joka

viestitti tiedot rekisteröintiasemalle.

vuonna 1978 Val- mistuneella konversiolaitteistolla, joka tekee mahdolliseksi

on koko aikaisemmin manuaalisesti

menetelmällä. Tähän mennessä on saatu käsitelyiksi vuoden 1973 ja tärkeimmät vuosien 1974, 1976 havaintosarjat.

Vuonna 1976 tehdyn aallokon kasvua koskevan koejärjestelyn tuloksista valmistui yksi tutkimus. Jatkotutkimuksia varten suo- ritettiin tutkimusalus Arandalta käsin mittauksia aallokon kas- vusta rannikon läheisyydessä. Aallokkomittauksien lisäksi mit- taussarjaan sisältyi sekä laivalla että maa-asemalla suoritet- tuja säähavaintoja.

5112 Pohjanlahden rannikkovirtaustutkimus PORA Osastonjohtaja Pentti Mälkki

Kerätyn havaintoaineiston käsittelyä rannikon virtausten dyna- miikan selvittämiseksi jatkettiin edelleen. Koska aineisto on

- 26 -

kerätty samalta alueelta kuin projektin 5143 (EROS) havaintoai- neisto, näitä kahta materiaalia käsiteltiin yhdessä. Yksityis- kohtaisempi kuvaus tehdystä työstä on esitetty projektin 5143 yhteydessä.

5113 Itämeren virtausmalli

Osastonjohtaja Pentti Mälkki

Itämeren barotrooppisen virtausmallin kehittelyssä on edetty uuteen vaiheeseen ryhdyttäessä käyttämään lähtötietaina Ilmatie- teen laitoksen 150 km:n painehilaa tuulistressin määrittämises- sä. Painehilasta lasketun geostrofisen tuulen avulla on mallilla voitu simuloida vedenkorkeusvaihteluita huomattavasti paremmin kuin aiemmin IL:n aluetuulilla. Tämän virtausmallitutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia.

Operatiivisessa käytössä mallia on kokeiltu kevättalvella 1979 Pohjois-Itämerellä ajelehtineen suuren öljylautan kulkeutumisen ennustamiseksi.

Virtausmallia on sovellettu Itämeren ja Pohjanlahden veden- vaihdon teoreettiseen arviointiin. Tulokset tästä työstä on esitetty Hanasaaren kokouksessa, Sixth Meeting of Experts on the Water Balance of the Baltic Sea, 30.1. - 2.2.1979. Myös geofysii- kan päivillä toukokuussa 1979 on pidetty mallista esitelmä.

~Q~v~~Q. Tämän sovellutuksena laskettiin Pietarsaaren edustalle suunnitellun purkuputken aiheuttama jätevesikuormitus ja sen leviäminen merialueelle erilaisissa sääolosuhteissa.

Tutkimuksen tulokset esitettiin Merentutkimuslaitoksen lausun- nossa 28.9.1979 sen tilaajalle, Oy Wilh. Schauman Ab:lle.

Jäämalli

Tutkija Matti Leppäranta

Merentutkimuslaitos aloitti vuonna 1974 jääpalvelun tarpeita var- ten suunnitellun numeerisen jääennustusmallin kehittämisen. Vuo- desta 1977 malli on ollut operatiivisessa käytössä. Mallin tar- vitsemina lähtötietaina ovat jäätilanne sekä lähimmän 30 tunnin tuuliennuste eri merialueille, a näiden alta lasketaan 36 tunnin ennuste jään liikkeelle, konsentraation muutokselle, pu-

- 27 -

hilapisteikössä. Operatiivisesta käytöstä pidettiin esitelmä päivillä Oulussa. Mallin kehitystyö tapahtuu talvi- merenkulun teknillisiin tutkimuksiin varatun määrärahan turvin.

Huhtikuussa tehtiin kahden viikon tutkimusmatka Pe- rämerelle Arandalla. Tutkimusten kohteena olivat jääkentän lii- ke a deformaatio sekä jääkentän ja virtausten vuorovaikutus.

mitattiin geodimetrin teodoliitin ja avulla mittakaavoissa.

meteorologisessa laboratoriossa.

- 28 -

22 ötilarekisteri

Merentutkimuslaitoksen havaintoaineisto Itämeren jääoloista on viime vuosien aikana tietokonerekisteriksi. Rekis- teri alkaa talvesta 1963/64, ja kultakin talvelta on

tu kaksi jäätilannetta viikossa hilaruudukkoon, jonka ruutukoko on 15 x 15 • Talletettu tieto kuvaa meriveden pintalämpötilaa

jos jäätä ei ole) tai jään paksuutta, konsentraatiota ja laatua Rekisterin muodostus on Ruotsin meteorologisen

ja laitoksen kanssa.

Jäärekisterin luomisesta ja sisällöstä on tekeillä raportti.

Kertomusvuonna aloitettiin tilastollisen kansen- truointi jäärekisteriä varten.

Rekisterin kartuttaminen tulevaisuudessa jatkuu yhteistyössä Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen laitoksen kanssa. Havain- toaineisto digitalisoidaan kummassakin maassa vuorovuosina.

3 Automaat lZis asemat

vaintotoimintaa ei muuten olisi mahdollista jatkaa.

29 - lahden lämpötalous Osastonjohtaja Pentti Mälkki

Pohjanlahden vesirunkoon varasteituneen lämmön kartoitusta jat- kettiin edelleen tutkimusalus Arandalla suoritettavin CTD-havain- noin. Syksyllä 1979 suoritettiin usean viikon intensiivitutkimus,

jonka aikana kerättiin samanaikaisesti tietoja lämpövaraston mää- rästä ja sen muutoksista sekä pienoissääasemalla merenpinnan ylä- puolella mitattavien suureiden, ilman lämpötilan, tuulen, tulevan kokonaissäteilyn, vaihteluja. Projektin tavoitteena on laskea me- ren ja ilmakehän välisen energianvaihdon määrä, erityisesti syys- kauden aikaisessa jäähtymistilanteessa. Havaintoaineiston perus- muokkauksen ensimmäisenä vaiheena on lämpövaraston vaihtelujen määrittäminen lämpötilaluotauksista. Tätä varten tarvittavat las- kelmat voidaan aloittaa sen jälkeen, kun laitoksen CTD-havainto- rekisteri on saatu kokonaisuudessaan atk-muotoon.

Siirto oli mahdollista aloittaa vasta vuoden kun tarvit-

tavat en saatiin ratkaistuiksi.

laitoksesta annetun asetuksen mukaisesti laitoksen osaston tehtävänä on mm. suorittaa a jääolois- antaa niitä koskevia tiedotteita ja ennusteita talvimeren-- tarpeisiin. Tämän mukaisesti osasto on j talvi- aikaan j kootaan merialueittemme jäätiedot ja

tilanteen man säännöllisen

Toiminta muodostaa osaston im- aikana. Toiminta

lokakuussa meriemme seuraamisel-

ja siihen asti kun jäänmurtaja-avustus keväällä lopete- taan. suorittavat päivystävät tutkijat, minkä lisäk- si siihen liittyy viestitys- ja karttojenpiirtotoiminta sekä pos- titus.

Merentutkimuslaitokselle saapuneiden jäätietojen perusteella laadittiin kertomusvuonna aikaisempien vuosien tapaan suorasanai- set ja koodatut päivittäiset jäätilannekatsaukset suomeksi, ruot- siksi ja englanniksi. Kuvalähetyksiä varten piirrettiin päivittäi- set jäätilannekartat. Näistä aamukartta oli tarkoitettu lähinnä kauppalaivoille sekä ulkomaiden jäätiedotustoimint~a harjoittavil- le virastoille ja laitoksille. Iltapäiväkartta, joka sisälsi

- 30 -

satelliittikuvien, lentotiedustelujen, ym. antamat tulokset, oli tarkoitettu lähinnä jäänmurtajille. Kartat painettiin maanantai- sin ja torstaisin yleistä jakelua varten Painatuksesta huolehti edelleen merenkulkuhallituksen karttapaino. Syksyllä ennen jää- peitteen muodostumista lähetettyihin lämpötilakarttoihin liitet- tiin vertailumateriaaliksi aikaisempien vuosien lämpötilojen kes- kiarvoja.

Arkipäivisin lähetettiin aamupäivällä välittömästi jäätilanne- kartan lähettämisen jälkeen faksimilenä jään liike-ennustus jään- murtajien ja kauppalaivojen käyttDön. Ennustuskartoissa ilmenivät myös puristusriskialueet ja railojen muodostuminen.

Viestityksen pääpaino oli edelleen kauppalaivoille ja jäänmur- tajille annettavissa tiedotuksissa. Koodimuotoiset tiedotukset viestitettiin sähkötyksellä Helsinki-radion kautta ja puheella kaikkien rannikkoasemien kautta. Suomen- ja ruotsinkieliset tie- dotukset luettiin yleisradiossa. Ulkomaille jäätiedotukset vies- titettiin pääasiassa kaukokirjoittimella. Päivittäinen jäätilan- netiedotus, jäänmurtajien paikat sekä niiden avustamien laivojen nimet luettiin kolmesti päivässä automaattiseen puhelinvastaajaan.

Jäätiedotusten antaminen talvella 1978-79 aloitettiin 28.11.

1978 ja lopetettiin 1.6.1979. Jäätiedotusten jakelu käsitti 144 kappaletta suomenkielistä tiedotusta ja 55 kappaletta ruotsinkie- listä tiedotusta. Ensimmäinen lämpötilakartta annettiin 19.10.

t i yhteensä 342 vastaanottajaa. Tiedotuksia monistettiin 102 kap- paletta ja karttoja painettiin 61 kappaletta.

5133 CTD-aineiston sekä havaintoasemia koskevien tietojen Atk-käsittely tallennus

Simo Kalliosaari

Vuodesta 1977 alkaen on tutkimusalus Arandan kenttämatkojen hyd- rografiset havainnot suoritettu lämpötila-paine-johtokykysenso- rin {CTD) avulla. Tuloksena saadaan kuva läm- pötilan ja suolaisuuden jakautumisesta syvyyden funktiona. Ai- neiston tallennus tapahtui reikänauhalle tammikuuhun 1979 asti, sen jälkeen

lennettu laitoksen

aineisto on tal- rekisteriksi on suoritettu laitehäiriöistä aiheutunei-

5143

- 31 -

Selkämeren pohjanläheisten vesikerrosten sameus (EROS) Osastonjohtaja Pentti Mälkki

Fysikaalisen meritieteen pohjoismaisen kolleegion myötävaikutuk- sella toteutetbllbin pohjanläheisten vesikerrosten eroosio- ja sedi~

mentaatiotutkimuksiin liittyviä töitä jatkettiin vuoden aikana tukeutuen aikaisempina vuosina kerättyyn havaintoaineistoon.

Kertomusvuoden aikana ei suoritettu virtaushavaintoja alueella.

Sovitun työnjaon mukaisesti laitoksen osuutena projektissa on toisaalta selvittää alueen virtausten dynamiikkaa, toisaalta suo- rittaa kemiallisia ja sedimentologisia tutkimuksia sameuden esiintymisen selvittämiseksi.

Rannikkoalueen virtauksista aikaisempina vuosina kerätty ha- vaintoaineisto osoittaa virtausten intensiteetin vaihtelevan huomattavasti säätilasta ja vesimassojen kerrostuneisuudesta riippuen. Jo aikaisemmin todetun merkitsevän inertialiikkeen synty- esiintymismekanismia tarkasteltiin teoreettisin laskel-

joiden vaihtelui-

merialtaan

suoritetun tutkimusmatkan aikana sel-

viteltiin sedimentin ja kemiallisia

ominaisuuksia eri sedimenttinäytteistä. Mat-

kan aikana ei pohjan läheisessä vesikerroksessa havaittu selvää samentumista.

51?0 Olkiluodon virtausprojekti Erikoistutkija Hannu Grönvall

Teollisuuden Voima Oy:n ja Merentutkimuslaitoksen välisen sopi- muksen mukaan Merentutkimuslaitos on suorittanut virtaustutki- muksia lauhdeveden otto- ja purkualueilla.

Kesällä ja syksyllä 1976 ja 1977 suoritettiin kenttähavainnot.

Raportti annettiin syksyllä 1978 Teollisuuden Voima Oy:lle.

Teollisuuden Voima Oy:n pyynnöstä jatkettiin mittauksia vielä ke- sällä 1979.

- 32 - 4.2 Yleisen meritieteen osasto

5240 Arandan yhteiset meriretket

Suuri osa Merentutkimuslaitoksen havaintotoiminnasta tapahtuu tutkimusalus Arandan matkoilla. Yleisen meritieteen osasto suun- nittelee vuosittaisen matkaohjelman edellisen vuoden aikana yh- teistyössä toisten osastojen sekä kunkin matkan johtajan kanssa

Viime vuosina on Geologinen tutkimuslaitos käyttänyt 1-2 viik- koa Arandaa omiin tutkimuksiinsa. Laivan matkoille osallistuu mo- nien muidenkin laitosten ja yliopistojen henkilöstöä sekä ulko- laisia tutkijoita.

Matkojen suunnitteluun osallistuu myös merenkulkuhallitus, sillä aluksen henkilökunta on merenkulkuhallituksen palkkaamaa ja aluksen ylläpito ja huolto tapahtuu merenkulkuhallituksen or- ganisoimana. Merenkulkuhallitus ja edelleen kauppa- ja teolli- suusministeriö tarkastavat vuoden tutkimusohjelman ja hyväksy- misten jälkeen ohjelma lähetetään tiedoksi Itämeren maiden vas- taaville laitoksille. Erityisesti Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa pyritään koordinoimaan mm. havaintotoiminnan paikat ja ajankohdat. Yhteisesti sovittujen tutkimusten havaintomateriaa- lia vaihdetaan Itämeren maiden kesken Helsingin sopimuksen puit- teissa sekä Pohjanlahtikomitean ja Suomenlahtiyhteistyön puit- teissa naapurimaidemme kanssa.

Aranda suoritti vuonna 1979 14 tutkimusmatkaa toimintavuoden vuodenaikoihin sekä suuntautuivat kaikille Itämeren osa-alueille.

Matkoihin osallistui 52 henkeä Merentutkimuslaitoksesta ja 54 henkeä Geologisesta tutkimuslaitoksesta, Säteilyturvallisuuslai- toksesta, Helsingin yliopistosta, Turun yliopistosta, Helsingin

rakennusvirastosta, Ilmatieteen laitoksesta sekä Uuma- Tukholman

5125 Arandan säähavainnot Tutkija Jouko Launiainen

Synoptisia merimeteorologisia dalla tehty vuodesta 1975 alkaen si että ankohtaisinformaation

Vuosilta

on tutkimusalus Aran- hankkimisek- tutkimusten

a aikana.

- 33 -

ja aineistosta on muodostettu tietokorierekisteri. Aineistoa on käytetty tukitietona useihin eri tutkimuksiin ja mm. toimitettu kokonaisuudessaan kansainvälisen IHP-projektin käyttöön. Itsenäi- sen tutkimuksen kannalta ovat projektin periaatteellisena vaikeu- tena toisaalta nopeasti muuttuvat meteorologiset havaintosuureet sekä toisaalta havaintojen huono ajallinen ja paikållin~n katta- vuus. Tämän vuoksi keskimääräisiä olosuhteita voidaan tarkastel- la vasta laajasta havaintoaineistosta, jonka keräämiseen on tois- taiseksi keskitytty.

Vuoden 1979 aikana alettiin projektin puitteissa Ilmatieteen laitoksen kanssa merimeteorologiaa koskeva yhteistyö, jonka myö- tä mm. projektin havaintotoimintaa ja raportointia pyritään edel- leen kehittämään.

5126 Loviisan merimastoprojekti Tutkija Jouko Launiainen

Loviisan ydinvoimalan lähimerialueella jatkettiin meritieteel- lis-paikallismeteorologista tutkimustyötä, jonka tarkoituksena on Loviisan laitosalueen seurannan ohella tutkimus-

työ, selvittämään lärnrnönvaihtotapah-

mekanismeja silmällä pitäen muita alueita ja sovellettavuutta. Tutkimustyön viimeksimainituista osa-alueista valmistui kertomusvuonna laajahko selvitys, joka väitöskirjana (Launiainen, 1980).

, jotka pääosin tekee Hästholmsfjärdenille pysty- tetty automaattiasema, joilla nykyisin

t i Loviisan laitosalueen seurantaan, voitiin kertomusvuonna to- teuttaa onnistuneesti ilman pitkiä havaintokatkoja, jollaiset ovat useasti aiemmin kiusallisesti häirinneet projektin toimin- taa. voimalaitoksen ensimmäisen yksikön kobremnen toimin- tavuoden alta saadut tulokset osoittivat samankaltaisia piir- teitä kuin kahden edellisen toimintavuoden aikaiset tulokset.

Näiden mukaan on purkualueen lahdella nykyisin luonnehtivina piirteinä mm. selvä kesä- ja talvikerrostuneisuus, nopeat ja huomattavat pintakerrosten lämpötilavaihtelut sääolojen mukaan sekä toisaalta ylimäärälämmön pääosan varastoiturninen talvisin jään alle pintakerroksiin. Alueen seurantatyötä on projektin puitteissa tarkoitus jatkaa vielä jonkin aikaa voimalaitoksen 2. yksikön käynnistyttyä.

- 34 -

Projektin toteutuksessa on ollut oleellista yhteistyö Imatran Voima Oy:n kanssa, joka mm. hoitaa mastoaseman rutiinihuollon.

Projektin puitteissa on lisäksi oltu yhteistyössä Säteilyturval- lisuuslaitoksen, Ilmatieteen laitoksen sekä Helsingin yliopiston geofysiikan ja meteorologian laitosten kanssa.

5130 Kiinteät rannikkoasemat Tutkija Lauri Niemistö

Merentutkimuslaitoksen rannikkohavaintoasemilla suoritetaan läm- pötila- ja suolaisuushavaintoja. Tbbmnta an1alkanut vuosisadan alussa.

Kiinteiden rannikkoasemien toiminnan uudistus aloitettiin vuonna 1977. Kuluneen vuoden aikana asemien määrää supistettiin edelleen kun toiminta Kumlingessa lopetettiin. Toisaalta auto- maattimajakeille Kemissä, Ulkokallassa, Märketissä ja Kallbåda- grundissa asennetut lämpötila-anturit saatiin toimintakuntoon ja havaintotoiminta antoi varsin luotettavia tuloksia.

Yhdeksällä rannikkoasemalla tehtiin havaintoja seuraavasti:

*

Harmaja

Norrskär Orrengrund Saltvik Santio Seili Tvärminne Valassaaret

kaksi havaintopaikkaa

5131

Pintalämpötila 360

360 40 150 1080 360 360

hydrografisten havaintojen (suolaisuus,

Syvyyshavainnot 36

11 15 13 36 88*

15

kehittäminen

- 35 -

automaattista CTD-luotausta käyttäen, mikä käsittää mitattavien parametrien sekä visuaalisen että Atk-pohjaisen taltioinnin.

Vuoden 1975 lopulla käynnistynyt projekti on kertomusvuoden aikana ollut laitteiston toiminnan osalta käytössä kaikilla Aran- dan matkoilla, jolloin suolaisuus- ja lämpötilamittauksissa on

siirrytty lähes yksinomaan CTD-sondin varaan (Merentutkimuslaitoksen muistio: Nansen-sarjan korvaaminen CTD-luotauksella). Vuoden

1979 aikana otettiin käyttöön uusi, tarkempi paine-anturi syvyys- tietojen tarkkuuden lisäämiseksi. Samaten datatallennuspuolella on kuluneen vuoden aikana siirrytty kasettitaltiointiin reikä- nauhataltioinnin sijaan.

Laitteiston toiminta kertomusvuoden aikana on ollut moittee- tonta taltiointijärjestelmässä sattuneita joitakin vikatilantei- ta lukuunottamatta.

5132 Saaristomeren hydrografia ja kemia Tutkija Lauri Niemistö

Tutkimuksen tarkoituksena on hankkia tietoja Saaristomeren läpi tapahtuvasta Selkämeren ja Pohjois-Itämeren välisestä vedenvaih- . dosta. Tutkimus laajennettiin käsittämään myös Itämeren ja Sel-

kämeren välistä lämmönvaihtoa. Vaikka näytteenottofrekvenssi on- kin ollut pieni, päätettiin projektiin liittyvää havaintotoimin- taa kuitenkin jatkaa. Havaintoja tehtiin Arandan kulkiessa alueen läpi linjalla Isokari-Utö.

5140 Typen merkitys perustuotannossa erityisesti typensidon- ta loppukesällä

Tutkija Lauri Niemistö

Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty selvittämään varsinai- sen Itämereen vuosittain sitoutuvan typen määrää, joka voidaan arvioida noin 105

tonniksi vuosittain (Rinne et al. 1978).

Mainittakoon, että jokien kautta tuleva kuormitus vuosittain on noin 2 x 105

tonnia. Vuonna 1979 typensidontatutkimusten kenttätyöt

~ehtiin Arandalla Selkä- ja Perämerellä. Alustavien tutkimustulosten mukaan todettiin typen sidonta Selkämeren pohjoisosissa, Merenkurkussa

ja Perämerellä selvästi vähäisemmäksi kuin varsinaisella Itämerellä.

Typen sidonnalla ei siten ole merkittävää osuutta Pohjanmeren typpi- taloudessa.

5141

- 36 -

Sedimenttien ominaisuuksien selvittäminen Itämeren pitkäaikaisten vaihteluiden ja muutosten toteamiseksi Tutkija Lauri Niemistö

Sedirnenttinäytteiden analyysitulokset on viety perusrekisteriin mikä mahdollistaa aineist6n nopean käytön ja esirn. korrelaatio- laskut.

Vuoden 1979 aikana tutkittiin Suomenlahden, Pohjois-Itämeren, Gotlannin syvänteen ja Selkämeren edustaviropien sedirnentaatioal- taiden ympäristömyrkkyjä. Kun tausta-arvoiksi otettiin Itämeren eri vaiheita edustavien pitoisuudet,voitiin ajoite- tuissa sedirnenttinäytteissä todeta nopeaa kasvua sedirnenttien pintaan päin. Esimerkiksi kadmiurnin pitoisuus alkoi kasvaa ,1900- luvun alussa Gotlannin syvänteessä, 1920-30 Pohjois-Itämerellä ja 1940 Suomenlahden itäosissa. Selkämeren näytteissä ei ole vie- lä havaittavissa nousua. Nikkelin ja krornin pitoisuudet eivät ole kohonneet, kuparin ja kobol~in pitoisuudet ovat kohonneet 1.5- 2 kertaisiksi,sinkin ja lyijyn 3 kertaisiksi. Kadrniurnin ja elohope- an pitoisuudet ovat yli kymmenkertaiset verrattuna tausta-arvoi- hin (vrt. kuva 1 seuraavalla sivulla).

Varsinaisten Itämeren sedirnenttien keskimääräinen paksuuskasvu arvioitiin 0.1 rnm:ksi vuodessa. Tämän mukaisesti vuosittain sedi- mentoitunut kuiva-ainemäärä voidaan arvioida noin 11.106

tonnik- 000 tonnia fosforia ja 400 000 tonnia rautaa. Mainittu fosfo- rimäärä on samaa suuruusluokkaa kuin koko Itämeren rannikkovyö-

ätevesien mukana tuleva fosforikuorrnitus.

1 l

Mäkelä

Projekti aloitettiin vuonna 1975 vesihallituksen KVT-projektina, minkä jälkeen se on jatkunut vuodesta 1978 Maj ja Tor Nesslingin Säätiön rahoittamana ja vuodesta 1979 Merentutkimuslaitoksen projek- tina. Mallin tarkoituksena on ekologisen tiedon lisäämisen ohella tutkia toisaalta missä määrin mallia voidaan käyttää kuvaamaan luen- nossa vallitsevia

ennustus- a

, ja toisaalta missä määrin se soveltuu elutarkoituksiin Perustiedon puute aineen sedirnentaatiosta ja sedirnentin hapenkulutuk-

1. a

} > ··.----

/

.,.,..,.

.

.,.,..,.·

-~

\ ~ ... .':·.

1 ) ... ···/"

\ 1 •. ···__..-/

\ < \ ""'

/

·' ·,

___ ..

\ /.---:---

'

^{( .'}

"'/ '}·

,.

'Jri''

/p .,./-

0 1

1900f-'-,b \

f

} .. <

c

1850

\ 1

0•

1 ""·

'l / 0

I

Q.< II

\\w o;

J;·

~ j~

~

,p

\\

Ii

~

X )\~

18QQL ⁰\ /

'1

•··.

c 50 mg _L_ 9^-1 Kuva 1

cZn CCd

J.l9 g-1

0

--_,

J.l9 g 9

r-=---.---,.--r---=~--.--, , l

! ··-./~

/)

:.~

i'' /-··-

// / . '·>·

1

\ ~- •. ·· ... -··

0 ' .•

_.. 1- i'.t::.:<.. _{~ :::·.}

f0 \ ₍

~

< > :··....

j ( ' )

f<l :

^{G i\ /•}

l·el ...-• :' 1. ../ ..

/y ...

J{

1 ...

; 0 ••• •·

'./

^.·

tl'

.f:'e

.r

.. i \

J/Zn

i~~ 11

i:

i

t~ r J

~!

\t

:0

N ff

~~

n ff

\1

~V\. ~

^{}, 1 ,.}

•

~:i

e

~ ./

^{., /}

, ...

R [.·'

^{~ :'}

^äi

^{ld , ..• ··}

^...

1 : 1

!/l ... .

1 ... :::~ #

l .

^.1

' -.... .E

i / .

1

_'"

^: •

t~

^: .:

.

:

.

V/ J '-

l~

^\,

^\

^:

^l'

^.

^{y \}

iJ . .

1

•

1 1 1 1 1

50

1

0

1 1 1

CPb

Jl-9 g·1

...

···::-·

....

"'

....

-/

^/

~

.r::::-;:-.

/ .. ~ __ .... -··:::5>·

! ~Ei···~

;:

^{~-~-... ... ,.:}

^....

^{· / /}

^·::::::-·

^.

E J / : - -

,.~

::c-·/'

;~=:·

0 • • • ••

~~ V(

^Hg

:\ \

:y0

0 ...

/;1>

'i;{t w

\'\~

^..._J

/0.-l

0~,

\.. ···.\

'

^·

^..

G> )/'·,. .? · - --· Teili 1

.. , / 0-G-G-Q E

:V B

1/1

(:)/..·-... -·-·-· XV 1/'l

\J/ ...

^{F 81}

~

~"

1 "

Ii) .f e• II

.'V

J!g_

^{< 400}

ng 9^-1

Eräiden rakasmetallien ja orgaanisen hiilen pitoisuuksia ajoitetuissa sedimenttinäytteissä Selkämerellä, (EB-1/l) Gotla,nnin altaa,ssa {F..,..8~l, Pohj_ois-:-Itämerellä (Teili

1)

ja Suomenlahdella (XV-1/3) (vrt. projekti

- 38 -

vuoksi on teoreettinen tutkimus suunnattu veden ja sedimentin välillä tapahtuvan aineenvaihdon selvittämiseen.

Sedimentin hapenkulutusta on pyritty arvioimaan teoreettis- ten mallien sekä merellä en hapenkulutusmittausten avulla. Mittauksiin käytettiin ruotsalaisvalmisteista laitetta, ja mittauksista vastasi Tukholman yliopisto. Näistä kokeista saa- dut tulokset poikkesivat siinä määrin mallin antamista arvioista, että katsottiin tarkoituksenmukaiseksi keskittää tuleva tutkimus sedimentin hapenkulutusanalytiikan kehittämiseen ja orgaanisen aineksen pitoisuuksien uudelleenarvioimiseen sedimentissä ja ve- dessä.

Projektin tuloksista laadittiin väliraportti Nesslingin Sää- tiölle.

Yleisen meritieteen osastolla alkoivat kertomusvuoden aikana seuraavat kolme ulkopuolisten rahoittamaa tutkimusta, jotka liit- tyivät kiinteästi edellise~n projektiin.

Itämeren happi- ja hiilitalous Itämeren suojelun perustana

Lahdes

rahoittamana. Tutkimusta on annut ia Merentutkimuslaitoksesta vesihallituksesta.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut koota Itämeren tutkimusta

aineistoa saamaan selville

Saadun

laaditaan , joka sisältää ehdotuksia ja suunnitelmia mahdollisiksi jatkotutkimuksiksi. Pitkällä tähtäyk- sellä on tavoitteena saada aikaan ainetaseisiin perustuva Itäme- ren toimintamalli, avulla voitaisiin arvioida ihmisen osuut- ta Itämeren kuormituksessa ennakoida tämän kuormituksen aiheut- tamia muutoksia Itämeren ekosysteemissä.

Vuoden 9

- 39 -

Itämeren happitasemallin kehittämiseen liittyvä orgaanisen hiilen vertikaalinen kulkeutuminen Tutkija Ari Laakkonen

Maj ja Tor Nesslingin Säätiön rahoittamana aloitettiin vuoden 1978 lopussa projekti "Itämeren happitasemallin kehittäminen". Orgaa- nisen aineksen, erityisesti hiilen sedimentaatiosta tarvitaan kuitenkin lisätietoja, jolloin projekti suunnattiin tälle alueel- le. Kenttäkokeiden suorituspaikaksi valittiin Tvärminnen edustan merialue, jolla Merentutkimuslaitos on jo usean vuoden ajan mitan- nut kasviplanktonin perustuotantoa. Projekti keskittyy ensisijai- sesti kenttähavainnoin hankkimaan tarpeellista tietoa sedimentin hapenkulutuksen arvioimiseksi. Tutkimuksissa pyritään selvittä- mään orgaanisen aineksen vuotuinen sedimentaatio, vajoamisnopeus, hiilen,typen ja fosforin suhteet vedessä, veden kiintoaineessa ja sedimentissä sekä perustuotannan ja hiilen sedimentaation väli- nen riippuvuus. Myös rannikolta avomerelle tapahtuvaa virtausta

ja sen vaikutusta aineksen siirtymiseen pyritään selvittämään.

Vuoden 1979 toiminnasta on laadittu väliraportti: "Itämeren happitasemallin kehittäminen ja toimintaselostus vuodelta 1979".

Orgaanisen aineen hajotus Itämeressä(esitutkimus) Tutkija Anneli Virtanen

Orgaanisen aineen hajotuksen tutkimista luonnonvesissä hankaloit- taa yksiselitteisten, kvantitatiivista tietoa tuottavien menetel- mien puute. Tärkeimpiin tällä hetkellä käytössä oleviin menetel- miin perehdyttiin kirjallisuuden avulla. Bakteerien glukoosinot- toon perustuvan aktiivisuusmittauksen käyttökelpoisuutta hajo- tusintensiteetin mittaamisessa kokeiltiin kahdella avomerialueel- la Suomenlahdella (LL 7 ja LL 12). Aktiivisuusmittausten lisäksi määritettiin bakteeritiheydet suoran mikroskooppisen laskennan avulla. Näytteet otettiin keväällä, keskikesällä ja syksyllä vii- destä eri syvyydestä.

Tulokset osoittavat, että Suomenlahden bakteeritiheydet ja bakteeriaktiivisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin varsinaisel- la Itämerellä ja eteläisen Itämeren puhtailla alueilla. LL 7:n ja LL 12:n välillä ei ollut havaittavissa mitään oleellisia eroja.

Tämäkin tutkimus suoritettiin Maj ja Tor Nesslingin Säätiön ra- hoittamana.

- 40 -

5244 Pohjanlahden Suomenlahden tilan selvitys Osas htaja Paavo Tulkki

Suomi ja Ruotsi suorittavat koordinoitua tilan seu- rantaa vastaavasti Suomi ja Neuvostoliitto Suomenlahden tilan seurantaa. maat ovat velvollisia

den tilasta Itämeren komissiolle. ek-

tin avulla saadaan aineistoa näihin tarkoituksiin. Kun edellisenä vuonna saatiin valmiiksi

Havaintoaineiston tilastollisen käs

saatiin uutta

kuormituksesta a esitettiin edellämainitun ulkaisun lisäksi koskevaa esitelmää

tutkitussa valtamerien sedimentin interstitiaalivedessä olivat sedimentin

verrattuina niin , ettei niillä iiroei- vaikutusta raskasmetallien vertikaaliseen ko- akautumaan Tästä huolimatta tutkittiin kaksi Itämeren alu- eelta otettua sedimenttinäytettä.

Tutkimusten tulokset vahvistivat onka mukaan in- terstitiaalivedessä olevien raskasmetallien osuus

on alle yhden

- 41 -

4.3 K e m i a 1 1 i s - b i o 1 o g i n e n o s a s t o

5150 Kemialliset havaintotyöt Arandan meriretkillä Tutkija Vappu Tervo

Projektiin kuuluvat kaikki merentutkimusaluksella meriretkien ai- kana suoritettavat kemialliset rutiinitutkimukset, pääasiassa me- riveden happi- ja ravinnepitoisuusmääritykset.

Happimäärityksiä on tehty vuosisadan alusta lähtien, ravinne- pitoisuusmäärityksiä on tehty säännöllisesti ja enenevässä määrin 1950-luvun alusta saakka. Tulokset on julkaistu laitoksen sarjas- sa. Vuodesta 1962 lähtien ne ovat laitoksen perusrekisterissä.

Vuonna 1979 tehtiin Arandalla noin 200 asemalla yhteensä lähes 2 000 happimääritystä. pH-fosfaatti-, kokonaisfosfori-, silikaat- ti-, nitraatti-, nitriitti-, ammoniakki- ja kokonaistyppimäärityk- siä tehtiin noin 1 000 kutakin. Osasta näytteitä mitattiin koko- naisrauta, kelta-aine ja rikkivety.

5151 Raskasmetallipitoisuuksien määrittäminen kaloista ja pohjaeläimistä

Tutkija Vappu Tervo

Itämeren suojelusopimuksen seurantaohjelmaan kuuluvasta haitallis- ten aineiden pitoisuuksien määrittämisestä tehtiin Merentutkimus- laitoksella raskasmetallianalyysit. Tutkittavat kalalajit ovat si- lakka ja turska, pohjaeläimistä Itämeren simpukka ja Perämereltä kilkki. Näytteistä määritetään elohopea, kadmium, kupari, lyijy ja sinkki. Kalanäytteitä kerättiin neljältä asenalta, sa:rroin pohjaeläinnäytteitä neljältä asemalta.

Pohjaeläinnäytteiden keruu suoritettiin kertomusvuonna Aran- dan meriretkien yhteydessä elokuussa. Kalanäytteiden keruun sekä iän- että sukupuolen määritykset suoritti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos näytteiden preparoinnin yhteydessä.

Näytemateriaalin analysointi laboratoriossa aloitettiin vuon- na 1979.

Tulokset raportoitiin Pohjanlahtikomitealle ja Suomenlahti- toimikunnalle sekä Itämerikomissiolle.

määrittäminen teemin ta Tervo

merialueilla selvittämään sedi-

samoin maailman suuksista

sattuneen "Antonio Gramscin haaksirikon jälkeen Itämerellä lähellä

pystytty kerasaastamaan deksän meriveden raskaista hivenmetalleista ekti 5275-5,

Arandan moni-

toroin timatkalla merialueilta

esitelmän . IUPAC-kokouksessa

- 43 -

Elohopean suhteen on kokeellisesti todettu, että se saadaan kerasaostetuksi suhteellisen täydellisesti tislatustå vedestä,

mutta huonommin suolaisesta vedestä, joten kerasaostus ei sovi elohopean konsentroimiseen. Osastolle hankitun elohopea-analy- saattorin herkkyyden ansiosta elohopea voitiin määrittää suoraan 200 ml:n näytemäärästä. Määritysraja on noin 3 ng·= 0.000003 mg litrassa.

5155 Analyysimenetelmien interkalibrointi Osastonjohtaja Folke Koroleff

Projekti on jatkuva. Vuonna 1978 Merentutkimuslaitos osallistui kahteen ICES:n järjestämään hivenmetallien vertailuun. Tulokset käsiteltiin "Marine Chemistry" työryhmän kokouksessa Lissabonis- sa. Voidaan todeta, että laitoksen tulokset sijoittuivat hyvin hajonnan rajoihin. Poikkeus oli arseenin määritys kalajauhosta, missä kehitteellä oleva menetelmä antoi liian pienet tulokset.

Vuoden aikana on ICES:n puitteissa interkalibroitu meriveden kadmiumpitoisuutta (toimeenpanija tri Thiband, Institut

Scientifique et Technique des Peches Maritimes, Nantes, Ranska), sekä meriveden elohopeapitoisuutta (johtajana tri Olafsson, Islan- ti) •

Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yh- teistoimintakomitean alainen Suomenlahtityöryhmä jatkoi touko- kuussa öljy-, ravinne- ja hivenmetallivertailua. Näytteet otet- tiin sekä Arandalla että Aju-Dag:illa. Tuloksia käsiteltiin työ- ryhmän kokouksessa syyskuussa. Öljyanalyysien hajonta on edelleen suhteellisen suuri johtuen lähinnä näytteenottovaikeuksista. Hi- venmetallitulokset ovat parantuneet edelliseen interkalibrointiin verrattuina, mutta sinkin ja lyijyn määritysten hajonta melko suuri.

Kadmium-näytteessä on usein kontaminaatiohäiriöitä. Fosfaatti- ja kokonaisfosforitulokset olivat hyvät. Nitraatti- ja ammoniakkitu- losten hajonta oli huomattavan suuri aiheutuen ilmeisesti tek- nisistä syistä.

Elokuun 19. päivänä 1979 ottivat Aranda ja tutkimusalus Po-

seidon Kielistä yhteisesti pohjoiselta Itämereltänäytteet asemalta LL19.

Laivoissa tehtiin ravinneanalyysit ja hivenmetallinäytteet analy- soitiin laitosten laboratorioissa retken jälkeen.

1 6

- 44 - Zmän ke merisedimenti

vuodesta Rekisterin Tuloksina on

(kohta 44 (kohta 46 .

määrittämi-

siir- oh- ulkaistu kolme

5159

- 45 -

Orgaanisen analyysin suunnittelu Erikoistutkija Matti Perttilä

Orgaanista analyysiä varten laitokselle hankittiin Hewlett- Packard 5730 kaasukromatografi varustettuna FI- ja EC-detekto- reilla. Tärkeimmät tutkimuskohteet ovat PCB- ja DDT-aineiden mää- ritykset lähinnä kaloista ja pohjaeläimistä, mutta myös sedimen- teistä, sekä toisaalta öljyanalyysit yhdistetasolla ja raakaöljyn alkuperän selvittäminen. Näihin liittyvää kirjallisuutta on ke- rätty, sopivat näytteidenkeräys- ja analysointimenetelmät on va- littu ja niiden testaus on parhaillaan käynnissä.

5160 Selkämeren pohjaeläimistön, sedimentin ja veden sinkki- ja kuparipitoisuudet

Tutkimusavustaja Henrik Sandler

·Tutkimuksen tarkoitus on selvittää valkokatkan (Pontoporeia affinis) ja kilkin (Mesidotea entomon) sinkin ja kuparin pitoi- suudet kolmella syvyysgradientin muodostavalla ja erilaisia se- dimentaatio-oloja edustavalla pohjalla Selkämerellä. Lisäksi py- ritään selvittämään näiden metallien pitoisuuksien korrelaatio tutkittavien pohjaeläinten, sedimentin ja veden välillä.

Tutkimus aloitettiin vuonna 1978 ja pääosa kenttätöistä suo- ritettiin saman vuoden marraskuussa sekä loput tammikuussa vuon- na 1979. Metallien pitoisuudet määritettiin keväällä 1979 Meren- tutkimuslaitoksen käyttämillä menetelmillä atomiabsorptiospektro- metrillä (Perkin-Elmer 300).

5161 Suomea ympäröivien merialueiden rustuotantotutkimus

Erikois Julius Las

lanktonin pe

Jatkettiin Suomea ympäröivien merialueiden kasviplanktonin is- ton, biomassan, perustuotannan ja klorofyllimäärän paikallisten erojen ja etenkin pitkäaikaisten muutosten niihin vaikuttavien ympäristötekijöiden selvittämistä. Tutkimukseen on kuulunut myös

- 46 - menetelmien kehittäminen.

otettiin vain Tvärminnen havaintoasemalla jäätalven avovesikauden aikana viikko.

a tutkittiin biomassaan. Luotettavien

sien selvittämiseksi Tvärminnessä suoritettiin ien mit- tauksia tuoreesta materiaalista Lisäksi tehtiin alustavia tutki-

Osa kent- aineen sedimentoitumistutkimuksen kanssa

vertailututkimukseen

lähinnä Itämeren

menetelmäsuosituksen valmisteluun.

selvitetään koasemilla. Lisäksi

- 47 -

Näytteenotto oli edelleen tutkimusvuonna keskitetty neljälle asemalle: Krunnit, Seili, Tvärminne ja Orrengrund, joista näyt- teitä otettiin kolme kertaa kuukaudessa lähes ympärivuotisesti.

Tutkimusmateriaalin hankinta on edelleen tapahtunut yhteis- työnä yliopistollisten meribiologisten asemien kanssa. Tietoko- neajot suoritettiin laitoksen tietokoneella.

Näytteet otettiin Hensen-tyyppisellä planktonhaavilla, jonka kankaan silmäkoko on 150 pm. Näytteet otettiin vertikaalivetoina 25 metrin syvyydestä pintaan. Näytteistä määritettiin yksilömää- rät laji- ja kehitysastekohtaisesti. Lisäksi määritettiin biomas- sat tuorepainoina keskitilavuuksien avulla.

Tvärminnestä otettiin lisäksi eläinplanktonnäytteitä perus- tuotantaprojektin toimesta samanaikaisesti perustuotannan määri- tysten kanssa. Näytteistä määritettiin eläinpla~ktonin orgaani- nen hiili kemiallisesti.

5164 Avomeren eZäinpZanktontutkimus ApuZaistutkija AnneZi Niemi

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää eläinplanktonin alueellista levinneisyyttä, runsauden alueellisia ja ajallisia vaihteluita sekä vertikaalijakautumista avomerialueilla. Lisäksi pyritään ar- vioimaan eläinplanktonin tuotantoa merialueillamme.

Kertomusvuonna otettiin näytteet Suomenlahdelta, Pohjanlah- delta ja varsinaiselta Itämereltä Itämeren seurantaohjelman mu- kaisesti Arandan toukokuun ja elokuun meriretkillä. WP-2-haavi, jonka kankaan silmäkoko on 100

pm,

oli ensi kertaa käytössä.

Näytteistä analysoitiin kertomusvuonna noin puolet. Näytteistä määritettiin yksilömäärät laji- ja kehitysastekohtaisesti. Lisäk- si määritettiin biomassat tuorepainoina keskitilavuuksien avulla.

Kertomusvuonna siirryttiin käyttämään laitoksen omaa tietokonet- ta.

Itämeren seurantaohjelman puitteissa osallistuttiin BMB:n biologisten menetelmien kehittämistyöhön (eläinplanktonmetodiik- ka). Suositukset ilmestyivät BMB:n julkaisusarjassa (BMB Publicat- ion, No. 6, 1979).

Elo-syyskuun vaihteessa 1979 osallistuttiin Itämeren maiden väliseen biologisten parametrien interkalibrointitilaisuuteen Saksan demokraattisessa tasavallassa. Interkalibrointitulokset lähetettiin marraskuun loppuun mennessä eläinplanktontyöryhmän

- 48 -

kokoonkutsujalle, tri Vikt0r Mikheeville (USSR) .

Arandan seurantamatkojen eläiriplanktonin

graz

hirundoides mitattiin Coulter

5165

avulla Tulokset esitettiin laitoksen sisäisenä

Itämeren ten muutos Eri

en altaiden tutkimus

läimistön

arvioimiseksi muutamalla vakioasemalla

tkäaikais-

kvan- muutoksille

ICES:n suo-

tuotantoa Alustavasti

affinis

mahdollisuuksien mukaan kahden kuukauden välein. Rinnak-

- 49 -

käytetty 0.6 mm:n seulaa. Yksilötiheyden ja kokonaisbiomassan lisäksi on määritetty myös valkokatkapopulaation kokojakautuma ja biomassa kokoluokittain. Vuonna 1979 aineiston esikäsittely jatkui ja suoritettiin suurimmaksi osaksi loppuun. Aineiston jatkokäsittely aloitettiin.

5167 Pohjaeläintutkimuksissa käytettyjen menetelmien vertailu ja kehittäminen

Tutkija Ann-Britt Andersin

Projekti koostuu erillisistä tutkimustehtävistä, joiden tarkoi- tus on yhdenmukaistaa pohjaeläintutkimuksissa käytetyt menetel- mät ja kehittää niitä.

Suomalais-neuvostoliittolaisen biologisten menetelmien inter- kalibroinnin aikana otetut näytteet käsiteltiin ja alustava ra- portti laadittiin kertomusvuonna.

Tulokset Merentutkimuslaitoksen kahden van Veen -noutimen vertailututkimuksista saatettiin julkaisukuntoon.

Osallistuttiin Itämeren suojelusopimukseen liittyvään seu- rantaohjelman puitteissa järjestettyyn biologisten parametrien interkalibrointiin elokuussa Stralsundissa DDR:ssä. Näyttei- den analysointi suoritettiin loppuun ja tulokset lähetettiin·

Stralsundissa muodostetun työryhmän kokoonkutsujalle.

5168 Tvärminnen alueen pohjaeläintutkimus Tutkimusavustaja Leena la

Tutkimus selvittää makroskooppisen pohjaeläimistön, erityisesti itämerensimpukan (Macoma baltica, L.) ja valkokatkan (Pontoporeia affinis Lindstr.), vuodenaikaisia ja vuotuisia vaihteluita häi- riintymättömällä rannikkovesialueella. Kertomusvuonna keskityt- tiin aineiston jatkokäsittelyyn ja raportin laatimiseen.

Vuosien 1964-67 ja 1973-76 aineistosta, josta on määritetty lajikohtaisesti yksilömäärät, biomassamärkäpainot, sekä kokoja- kautumat, valmistui raportin luonnos joulukuussa 1979.

Näytteitä otettiin vuonna 1979 touko- ja syyskuussa neljältä asemalta. Tvärminnen eläintieteellinen asema avusti näytteenotos- sa asettamalla käyttöön henkilökuntaa ja veneen.

Vaikka vuoden 1976 jälkeen otettua aineistoa ei ole voitu käsitellä, on näytteitä kuitenkin otettu keskeytymättä, jottei

- 50 -

syntyisi aukkoa pitkässä näytteenottosarjassa. Projekti pyritään myöhemmin siirtämään Helsingin yliopiston hoidettavaksi.

5. A U T 0 MAAT T I N E N T I E T 0 J E N K Ä S I T T E L Y Merentutkimuslaitoksen automaattinen enkäsittely

tutkimusvuonna toisaalta luotujen perusrekisterien hyödyntämiseen Itämeren ja sen lahtien tilan seurantatutkimuksissa, toisaalta

suurten ektien

lisäks kehiteltiin edelleen numeerisia a erilaisia tosiaikaisesti nön

ta jään

samaa suuruusluokkaa

Atk-toiminta on edelleen ollut voimakkainta

. Tämän

alueella

osaston toimialoilla. Suurimman ovat muodostaneet havainto-

numeeriset mallitutkimukset annettavat ääennusteet. Laitoksen laitteistoa

toimintavuoden aikana tietokoneen U1108

osaston tutkimusten

- 51 -

Tutkimusalus Arandalle hankittiin kertomusvuoden alussa uusi tallennin. Aineiston käsittely laitoksella viivästyi kuitenkin huomattavasti, sillä talletettua tietoa kyettiin käsittelemään liitäntäongelmien vuoksi vasta joulukuun lopulla.

Laitoksen tietojenkäsittelyn perusongelmana on koko kerto- musvuoden ajan ollut tietojenkäsittelyhenkilökunnan vähäisyys.

Suurin osa havaintoaineiston perusmuokkaukseen ja tutkimustyöhön liittyvästä suunnittelu- ja ohjelmointityöstä on edelleen suori- tettu tutkijavoimin. Laitoksen päätoiminen atk-henkilökunta on ollut edelleen yksi suunnittelija.

6. T I ED 0 T U S - JA J U L K A I S U T 0 I M I N T A

6.1 M e r e n t u t k i m u s 1 a i t o k s e n k a u s i - j u 1 k a i s u t j a r a p o r t i t

Merentutkimuslaitos julkaisee viittä kausijulkaisua. Tärkein on vuonna 1920 perustettu Finnish Marine Research, aikaisemmalta nimeltään Merentutkimuslaitoksen julkaisu/Havsforskningsinsti- tutets skrift, josta kertomusvuonna ilmestyi no 246. Pienimuo- toisemmasta sarjasta Meri ilmestyi no 7 sekä monistesarjasta si- säinen raportti yhteensä 3 numeroa. Lisäksi laitoksessa vuosit- tain laaditaan vuosikertomus ja tutkimusohjelma sekä projekti- raportteja laitoksen tutkijoiden tarpeisiin.

Merentutkimuslaitoksen säännöllinen tiedotustoiminta on jat- kunut entiseen tapaan. Jäätilannekatsaukset on annettu päivit- täin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jäätilannekartta teh- tiin kuvalähetyksiä varten kahdesti päivässä. Yleistä jakelua varten kartta painettiin maanantaisin ja torstaisin (Tarkemmat tiedot ilmenevät kohdasta 4.1 projekti 5127). Vedenkorkeustie- dotuksia merenkulkua varten annettiin Ilmatieteen laitoksen vä- littämänä entiseen tapaan seuraavista satamista: Kemi, Oulu, Pietarsaari, Vaasa, Mäntyluoto, Turku, Hanko, Helsinki ja Kot- ka. Kertomusvuonna on myös pyynnöstä annettu eri viranomaisille, teollisuuslaitoksille ja erilaisia selvityksiä vedenkorkeustiedoista. (Tarkemmat tiedot ilmenevät kohdasta 4.1 projekti 5111).