Merentutkimuslaitos vuonna 2007

O

=kedwen

SISÄLLYS

Laajapohjainen merikeskus tulisi perustaa 1 Päivätyö päättyi Merentutkimuslaitoksessa

Itämeren tila 2007 6—11

Merentutkimuslaitoksen toiminta vuonna 2007 12—19 Arandan toiminta vuonna 2007 20—2 1

FINNARP 2007

Suomen Etelämanner-logistiikkaryhmä 22—23 Henkilöstö ja talous

Ett centrum för marin forskning på bred bas borde grundas 26 Resume

Julkaisuluettelo 28—33

VASTAAVA TOIMITTAJA Riku Lumiaro

TOIMITUSKUNTA Pekka Alenius, Hanna Boman, Jan-Erik Bruun, Patrick Eriksson, Juha Flinkman, Hannu Haahti, Jari Haapala, Petri Heinonen, Maija-Liisa Honkola, Seija Hällfors, Panu Hänninen, Kimmo Kahma, Seppo Kaitala, Simo Kalliosaari, Maiju Koivula, Katri Komulainen, Maiju Lehtiniemi, Kari Lehtonen, Mirja Leivuo ri, Kaarina Lukkari, Kai Myrberg, Alf Norkko, Joanna Norkko, Leena Parkkonen, Matti Perttilä, Heidi Pettersson, Bert Rudels, Tapani Stipa, Terttu Someroja, Emil Vahtera, Jouni Vainio ja Satu Viitasalo.

RUOTSINKIELISET KÄÄNNÖKSET Ann-Britt Andersin ja Joanna Norkko GRAAFINEN SUUNNITTELU Jaana Viitakangas

JULKAISIJA Merentutkimuslaitos

Erik Palmnin aukio 1, PL 2, 00561 Helsinki puh. (09) 613 941

telekopio (09) 323 2970

sähköposti: etunimi.sukunimi@fimr.fi Internet: www.merentutkimuslaitos.fi

PAINOPAIKKA Erweko Painotuote Oy, 2008 Helsinki Paperi Print Speed 250 gIm2 ja 150 gIm2 ISSN 1237-3982

KANSI Tulokaslaji amerikankampamaneetti (Mnemiopsis leidyi). Tietoa siitä löytyy Merentutkimuslaitoksen toiminta vuonna 2007 -kappaleesta sivulta 19.

Kuva Erik Selander.

Laajapohjainen merikeskus tulisi perustaa

VUOSI 2007 OLI JÄLLEEN MERENTUTKIMUSLAITOKSEN toimin nan ja toimintaympäristön selvitysten vuosi. Pääministeri Van hasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen yhteistyön syventämistä selvitetään. Ministeriö asetti tehtävään selvitysmieheksi profes sori Juhani Keinosen. Liikenneministeri nimitti ilman lausunto- kierrosta tai tilaisuutta laajempaan keskusteluun työryhmän valmistelemaan laitosten yhdistämistä. On valitettavaa, että toimeksianto perustui suppeaan sektoriajatteluun, hallinnon tehostamiseen ja työpaikkojen vähentämiseen syventymättä analysoimaan merentutkimusta kokonaisuutena. On myös paikallaan todeta, että toisaalla hallitusohjelmassa koroste taan Itämeritutkimuksen tärkeyttä ja sitä luvataan tehostaa.

Tätä hallitusohjelman kohtaa ei selvityksessä huomioitu.

Merentutkimuslaitos on esittänyt omana kehittämisvaihto ehtonaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Suomessa tulisi avoimesti keskustella, mitä merentutkimukselta odotetaan.

Vasta sitten olisi aika hallinnollisten vaihtoehtojen vertailuille ja sen pohtimisel le, miten maamme merentutkimusosaaminen saataisiin entistä tehokkaampaan käyttöön.

Vuonna 2007 Merentutkimuslaitos oli osallisena myös toi sessa valtiovarainministeriön asettamassa laajassa selvityshank keessa, joka liittyi valtion laitosten kemiallisen analytiikan tuot tamisen tehostamiseen. Raportti luovutettiin ministeriölle marraskuun lopussa, ja sen aiheuttamat jatkotoimenpiteet konkretisoitunevat vuoden 2008 alkupuolella.

Vuosi 2007 oli kansainvälisessä yhteistyössä vilkasta toimin taa. Itämeren BONUS -tutkimusohjelman hakuun valmistau duttiin ja verkostoiduifiin aktiivisesti. Laitos osallistui myös Mylcean-hankkeen valmisteluun sekä oli mukana yhteistyös sä, jossa luodaan eurooppalaista meritieteen verkostoa ja yh teistyön toimintamallia. Merentutkimuslaitos on toiminut aktiivisesti operatiivisissa meren havainnointijärjestel mien kehittämishankkeissa. Merentutkimuslaitos liittyi syksyllä 2007 jäseneksi Itämeren alueen HIROMB -merimallituskonsortioon.

Kansainvälinen merentutkimusyhteistyö huipentui syksyllä Helsingissä järjestettyyn Kansainvälisen merentutkimusneuvos ton (ICES) tieteelliseen konferenssiin ja vuosikokoukseen.

Osanottajia oli yli 600, ja viikon aikana pidettiin yli 70 tieteellis tä esitystä. Konferenssin järjestelyvastuu oli jaettu Merentutki muslaitoksen ja Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kes ken.

meren ja Selkämeren syviltä alueilta ja joulukuussa sen havait tiin levinneen koko Suomenlahden alueelle. Pitkästä aikaa toteutui myös koko Suomenlahden kattanut Arandan seuran ta- ja tutkimusmatka, kun Venäjä myönsi tarvittavat luvat myös Suomenlahden itäisen osan tutkimiseksi.

Vuosi 2007 oli laitoksen toiminnan kahdeksaskymmenesyh deksäs ja sen aikana sekä liikenne- ja viestintäministeriön aset tamat tulostavoitteet että ympäristöministeriön kanssa sovitut tavoitteet saavutettiin hyvin. Tutkimusjulkaisujen, raporttien ja käsikirjoitusten määrä on jälleen kerran mittava.

Vuoden 2007 aikana saatiin valmiiksi laitoksen uusi, tutki musohjelmiin perustuva organisaatio, joka astui voimaan vuo den 2008 alusta. Se mahdollistaa toiminnan edelleen tehosta misen, resurssien kohdentamisen paremmin tutkimuksen tar peisiin, tarkoituksenmukaisen johtamisen ja suunnittelun.

Laitos oli mukana Suomen Akatemian teettämässä tieteen ala-arvioinnissa, jossa tällä kertaa oli vuorossa suomalainen vesialantutkimus vuosina 2002—2006. Arvioinnin tulokset jul kaistaan vuoden 2008 alkupuoliskolla.

On ollut ilahduttavaa todeta, että valveutuneet kansalaiset pitävät Itämeren tutkimusta erittäin tärkeänä ja arvostavat laitoksella tehtyä työtä. Konkreettisena osoituksena tästä Me rentutkimuslaitos sai yksityishenkilöltä merkittävän lahjoituk sen, joka on tarkoitettu käytettäväksi Arandalla tehtävään tutkimukseen. Lämmin kiitos lahjoittajalle tuesta.

Selvitykset ja niiden aiheuttama epävarmuus tulevaisuu desta antoivat vahvan leiman kuluneen vuoden toiminnalle.

Saavutettu tulos oli kuitenkin hyvä ja haluan kiittää siitä Me rentutkimuslaitoksen osaavaa ja työlleen omistautunutta hen kilöstöä sekä lukuisia yhteistyökumppaneita.

—

EEVA-LIISA POUTANEN Ylijohtaja

Vuosi 2007 oli myös Itämeren tutkimuksen kannalta mer kittävä vuosi. Amerikankampamaneetin raju leviäminen poh joisella Itämerellä yllätti tutkijat. Arandan elokuun 2007 mat

kalla amerikankampamaneettia löydettiin runsaasti Ahvenan

Merentutkimuslaitos 2007 1

Päivätyö päättyi MerentutkmusIaitoksessa

O Anneli Järkkälä tuli laitoksen hallin topäällikön tehtäviin ensimmäisen ker ran joulukuussa 1999. Silloin kysymyk sessä oli sijaisuus, joka päättyi vuoden 2001 lopussa, jolloin Anneli palasi Me renkulkulaitoksen Suomenlahden me renkulkupiirin toimialapäällikön tehtä viin. Uudelleen hän tuli palvelukseem me lokakuussa 2002, ja seuraavan vuo den alusta lähtien hän toimi laitoksen hallintopäällikkönä työuransa loppuun saakka.

Taloon tultuaan Anneli tarttui jämä kästi tehtäviinsä ja ryhtyi määrätietoi sesti ohjaamaan työn alla olevia hank keita, muun muassa useita vuosia val misteilla ollut uusi palkkausjärjestelmä saatiin valmiiksi. Hänen aikanaan hallin non tehtäviä ja roolia tutkimuslaitokses sa selkeytettiin niin, että ymmärrysja arvostuskin hallintoa kohtaan kasvoivat laitoksen väen keskuudessa. Leimal lista Annelin työlle oli aina pyrkimys talou del 1 isuuteen.

Hallinto-osaston vastuulla olevia

moninaisia toimintoja Anneli johti asiantuntevasti ja terävöitti osaston toimintaa esimerkiksi vuosittaisilla toi minta-ja koulutussuunnitelmilla. Toi mintaa kehitettiin myös kuvaamalla osaston työprosesseja sekä järjestämällä osaston omia työhyvinvointi- ja kehittä mispäiviä.

Annelin vajaan kahdeksan vuoden työrupeamaan sisältyi monenlaisia muutoksia. Valtionhallinnon tulosohja usta uudistettiin, mikä asetti lisävaati muksia tulostavoitteiden määrittämisel le, seurannalle ja raportoinnille. Anneli osallistui monipuolisesti Merentutki muslaitoksen tuottavuuden kehittämis hankkeisiin: laitoksen tutkimuksen osaamisalueet kartoitettiin, tehtiin stra teginen henkilöstösuunnitelma ja pe rustettiin riskien hallintaa selvittelevä työryhmä. Ennen työuransa päättymistä Anneli ehti olla mukana myös laitoksen uuden organisaation suunnittelussa.

Anneli oli aktiivinen toim ija suunni teltaessa uusia toimitiloja ja muuttoa Kumpulaan. Ilman hänen sinnikkyyt tään laitoksemme intran “Äyskärin”

tekoa ei olisi ikinä aloitettu. Anneli osallistui Kumpulan hankeryhmän työ hön ja suunnitteli innokkaasti myös oman osastonsa tulevia työtiloja.

Annelin rooli hallinnon eri osa-alueil la, hallinto-osaston esimiehenä ja työn antajan edustajana oli vaativa ja työläs.

Anneli hoiti työnsä päämäärätietoisesti ja muita kuunnellen, antamatta kuiten kaan ristipaineiden häiritä työnsä kul kua. Työpaineitaan Anneli kevensi har rastamalla kulttuuria ja melontaa, hän muun muassa osallistui joka kesä Suomi Meloo -kanoottiviestiin.

Toivotamme Annelille myötä isiä tuulia ja hyviä melontasäitä!

O Merja Hurskainen tuli taloon huhti kuun alussa vuonna 1985 sen jälkeen, kun laitokselle saatiin kovan väännön jälkeen ylimääräinen kamreerin virka.

Merja tuli meille Kätilöopiston sairaalan toimistonhoitajan tehtävistä.

Merjan työn alkuajat sattuivat ajan kohtaan, jolloin valtionhallinnossa pit kän stabiilin vaiheen jälkeen oltiin kes kellä suuria muutoksia: keskitetystä kirjanpidosta siirryttiin virastoihin hajau tettuun laskentatoimeen ja itsenäiseen kirjanpitoon. Tämä muutti työkulttuu ria melkoisesti ja vaati uusien töiden opettelua. Kun samaan aikaan mikro ANNELI JÄRKKÄLÄ UUDISTI JA SEL

KEYTTI MERENTUTKIMUSLAITOKSEN HALLINTOA

MERJA HURSKAINEN HALLITSI

KIRJANPIDON

tietokoneet tekivät tuloaan, oli uuden opettelussa täysi työ. Merjan pöydälle ilmestyi kone, ja käyttöohjeeksi saatiin vain tieto siitä, missä virtakytkin sijaitsi.

Merjalle Symphony-ohjelman kurssi jäi mieleenpainuvaksi koulutusmuistoksi, jolle jälkeenpäin osattiin jo makeasti

nauraa.

Taloushallinnon tehtävien lisäänty minen muun muassa järjestelmien ja raportoinnin kehittämisessä loivat lisä- työvoiman tarvetta, ja taloushallintoon saatiinkin uusi taloussuunnittelijan vir ka. Tämän myötä Merjan työpaineet helpottivat, ja hän saattoi keskittyä laitoksen kirjanpidon, maksuliikenteen ja ostoreskontran hoitamiseen, tehtä viin, jotka hän koki omikseen.

Normaalina työpäivänä valot loisti vat ensimmäisenä Merjan huoneesta:

hänen työpäivänsä alkoi varhain ja päättyi iltapäivällä niin, että Merja ehti useimmiten vielä valoisan aikaan käve lylenkilleen. Merjan työskentelytapa oli täsmällinen ja järjestelmällinen. Hänen työpoytansa ei pursunut epamaaraisistä paperipinoista ja päivän päättyessä pöytä oli putipuhdas. Hänellä oli aina aikaa palvella kaikkia laitoslaisia ystäväl lisesti ja kiirehtimättä.

Toivomme Merjal le huol ista vapaita ja antoisia päiviä pitkän työrupeaman jälkeen!

0

Hän on työskennellyt erityyppisissä kirjastoissa niin kunnallisella puolella kuin tutkimussektorilla: Vihdin kunnan- kirjastossa, Alkon tietopalvelussa, Urhei lukirjastossa ja Kansanterveysiaitokses sa. Ennen Merentutkimuslaitoksel le tuloaan Helena toimi kalottialueen yhteispohjoismaisessa kirjastoautossa.

Se jäi ilman hoitajaa, kun hän päätti palata etelään. Helena valittiin Meren tutkimuslaitoksen kirjastoon 105n haki- jan joukosta.

Helena ehti olla kirjastossamme lähes 12 vuotta. Tänä aikana hän muun

muassa hoiti uuden materiaalin käsitte lyn ja rekisteröinnin tietokantoihin sekä kokosi vuosikertomuksen julkaisu luette lon. Hänen vastuullaan oli myös kauko- palvelun hoito, ja moni väitöskirjan- tai graduntekijä sai hänen kauttaan tarvit semaansa lähdeaineistoa.

Helena paneutui ystävällisesti ja perusteellisesti asiakkaiden esittämiin kysymyksiin kirjaston asiakaspalvelussa.

Hän joutui välillä käyttämään salapolii sin taitojaan yrittäessään selvittää, mitä asiakas oikeastaan haluaa. “Se on se sinikantinen yleisoseanografian kirja, joka hankittiin laitokselle joitakin vuosia sitten, nimeä enkä tekijää en muista...”

Helena selvisi järkkymättömällä rauha Ilisuudellaan ja huumorillaan vaikeistakin asiakaspalvelutilanteista.

Kenenkään ei tarvinnut poistua kirjas tosta tyhjin toimin, vaan jokaista pyrit tiin auttamaan tiedonhankinnassa.

Helenan monipuolinen kielitaito on ollut suureksi hyödyksi MTLn kirjastolle.

Erityisesti hänen venäjän taitoaan on tarvittu koko laitoksessa. Hän kehitti sitä käyden vuosikausia Oleg Andreje

ym luona venäjän oppitunneilla.

Me muistamme Helenan intohimoi sena kirjojen ystävänä ja keräilijänä.

Kun hänen omiin hyllyihinsä ei enää mahtunut uusia teoksia, hän hankki niitä auliisti muille.

Toivotammekin Helena lie eläkepäi viksi lisää tyhjiä kirjahyllyjä ja leppoisia lukuhetkiä!

HELENA HUTTUNEN ON INTOHIMOI NEN KIRJOJEN KERÄILIJÄ

O Kirjastosihteeri Helena Huttunen tuli töihin Merentutkimuslaitoksen kirjastoon vuonna 1995. Laitokselle tullessaan hänellä oli jo pitkä ja moni puolinen kirjastoalan ura takanaan.

Merentutkimuslaitos 2007 3

Päivätyö päättyi Merentutkimuksessa

O Erkki Palosuo kiinnostui merijäistä talvella 1942, kun hän suoritti Ilmavoi mien luutnanttina lentotiedustelun kauas pohjoiselle Itämerelle. Erkin teh tävänä oli etsiä avoveden reunaa. Sitä ei kuitenkaan löytynyt, sillä talvella 1942 koko Itämeri oli kauttaaltaan jäässä.

Sodan loputtua Erkki erosi Ilmavoi mien aktiiviupseerin tehtävästä ja aloitti geofysiikan opinnot. Merentutkimuslai tokseen hän tuli töihin jääosaston vt.

assistentiksi vuoden 1948 alussa, kun viran edellinen haltija oli kuollut talviso dassa. Erkki kehitti alusta lähtien jää- osaston silloisen johtajan Heikki Simojo en kanssa lentotoimintaa, kansainväl i sen jääterminologian sopivuutta Itäme relle ja tiedotustoimintaa.

Simojoen siirryttyä toisiin tehtäviin Erkki Palosuo nimitettiin jääosaston

johtajaksi vuonna 1954. Erkki kehitti jääosaston toimintaa erittäin monipuo

lisesti. Hän muun muassa oli mukana osoittamassa talvimerenkulun selvää edullisuutta rautatiekuljetuksiin verrat tuna. Suomessa investoitiinkin uusiin Karhu-ja Tarmo-luokan jäänmurtajiin, jotka valmistuivat 1950-luvun lopussa ja

1960-luvulla.

Erkki aloitti Suomessa merijään kiderakenne-ja lujuustutkimukset. Hän osallistui kenttähavaintojen tekoon erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla saatu aan päätökseen Huippuvuorilla teke mänsä jäätikkötutkimukset. Myös syk syinen meren jäähtymisen seuraaminen alkoi hänen aloitteestaan. Merenkulku hallitus tuki useina vuosina jäähtymis tutkimuksia antamalla tutkimusalus Arandan ilmaiseksi syysmatkojen käyt töön.

Erkki jäi pois jääpalvelun toiminnas ta syksyllä 1972, kun hänet nimitettiin fysiikan osaston johtajaksi Merentutki muslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä. Hänet valittiin talvella 1973 Helsingin yliopiston geofysiikan profes soriksi, mutta hän oli koko loppuelä mänsä kiinnostunut Merentutkimuslai toksen toiminnasta; Erkki tunsi laitok sen henkiseksi kodikseen.

Erkki Palosuo oli poikkeavan kiin nostunut tutkimuskohteistaan, ja hän vei aktiivisesti eteenpäin hyvänä pitämi ään hankkeita. Erkki säilytti poika mai sen innostuksensa vielä eläkkeelläkin.

O Kalervo Mäkelä jäi eläkkeelle Me rentutkimuslaitokselta 1. lokakuuta 2007. Kalervo tuli töihin laitokselle en simmäisen kerran jo vuonna 1975, ja vuodesta 1979 lähtien Kalervo on työs kennellyt Merentutkimuslaitoksella eläkkeelle siirtymiseen saakka.

ERKKI PALOSUO OLI JÄÄTUTKIJA (1912—2007)

KALERVO MÄKELÄ OMAA MONI

PUOLISEN NÄKEMYKSEN ITÄMERESTÄ

Pitkän työuransa aikana Kalervosta muodostui eräänlainen instituutio lai toksen tutkijakunnan keskuudessa;

peruskoulutukseltaan hän on kemisti, mutta oikeastaan mitkään asiat meren pohjan ja aurinkokunnan välillä eivät olleet hänelle vieraita. Kalervolla onkin monitasoinen näkemys Itämerestä ja sen erilaisista ilmiöistä. Keskustelut hä nen kanssaan herättivät aina uusia aja tuksia.

Kalervon ominaisuuksiin kuului myös hersyvä huumorintaju ja loistava kyky tuottaa oivaltavia viisauksia runo- muodossa. Parhaimmillaan tuloksena olikin kerrassaan nautittavia runomuo toisia kuvauksia Arandan matkojen tapahtumista. Ne ovat edelleen luetta vissa varsinkin vanhan Arandan vieras- kirjan sivuilta.

Toivotamme Kalervolle aurinkoisia eläkepäiviä. Juoskoon runoratsu vapaa na!

O Oleg Andrejev palkattiin Merentut kimuslaitokselle sen jälkeen, kun laitok semme tieteellinen evaluaatio suositti mallituksen laajentamisista. Oleg palveli Merentutkimuslaitosta vuosikymmenen ajan 1997—2007 kehittäen hydrodynaa mista mallia. Tämän OAAS -mallin ni mellä tunnetun mallin Oleg kehitti alunperin Alexander Sokolovin kanssa, ja sitä on voitu käyttää monella tavoin, kuten sitä on hyödynnettyjo noin vii dessäkymmenessä julkaisussa.

Olegin työ on tuottanut uraauurta via julkaisuja Suomenlahden fysiikasta liittyen Suomenlahden sirkulaation, vedenvaihdon ja veden viipymäajan tutkimuksiin sekä erinomaisiin hienohi lamallilla tehtyihin kumpuamissimuloin teihin. Kehittipä Oleg myös sedimentti mallin yhdessä Matti Perttilän kanssa.

Oleg syntyi Leningradissa 1941 Toi sen Maai 1 masodan pauhatessa. Oleg työskenteli Leningradin Hydrometeoro logisessa Instituutissa merifyysikkona jo 1950-luvulla. Myöhemmin hän toimi Neuvostoliiton Laivaston Merentutki

muslaitoksessa ja Arktisen Geologian laitoksessa. Oleg osallistui usein kuu kausia kestäville tutkimusmatkoille eri puolille maailman valtameriä.

Oleg työskenteli pitkän ajan Valtion Merentutkimuslaitoksessa edeten johta vaksi tutkijaksi. Vuonna 1978 Oleg puo lusti väitöskirjaansa “Two-layer model of the World Ocean”. Olegin työ osea nografian alalla Neuvostoliitossa käsitti sekä Itämeren että valtamerten malli tusta monipuolisesti aina eteläisen vaI tameren sirkulaatiosta Nevanlahden tutkimuksiin. Huomattavan artikkeli- määrän lisäksi Oleg osallistui kuuden kirjan tekoon, luennoi useissa yliopis toissa ja työskenteli useissa suurissa tutkimushankkeissa.

Tietyssä elämänvaiheessa ei ollut kuitenkaan selvää, että Olegista tulisi merentutkija. Vuonna 1954 Oleg onnis tui pääsemään kovan karsinnan kautta maailmankuuluun A.Vaganova Baletti- akatemiaan Leningradissa. Tästä kou lusta valmistuivat aikoinaan muun mu assa maailman tunnetuimmat baletti tanssijat Rudolf Nurejevja Mikhail Ba ryshnikov. Olegin pulpettitoverina oli Natalia Makarova, joka toimi kansain välisellä urallaan American Ballet Theat ren ja Lontoon Royal Balletin tähtenä.

Sen sijaan Oleg valitsi merentutkimuk sen.

Olemme oppineet tuntemaan Ole gin vanhan ajan herrasmiehenä, joka on aina kohtelias ja valmis auttamaan muita. Kauaksi Oleg ei kuitenkaan läh de, sillä Helsingin yliopisto on ottanut seniorimallintajamme töihin. Oleg on tutkijasielu, jolle mallitus kuuluu oleelli sena osana jokaista päivää.

Toivotamme Olegille leppoisia elä kepäiviä merentutkimuksen parissa!

OLEG ANDREJEV ON KEHIUÄNYr MERIYMPÄRISTÖN MALLINTAMISTA

Merentutkimuslaitos 2007 5

Itämeren tila vuonna 2007

Merinäkymä Hangon Högholmilta 7.1.2007

Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren syvien pohjien happitilanne oli edelleen huono, ja kaikkein syvimmiltä alu eilta löydettiin rikkivetyä. Sen sijaan happea ja pohjaeläimiä oli runsaasti 60 metriä matalammilla pohjilla. Huo non happitilanteen takia Suomenlahden syvien pohjien fosforipitoisuudet kasvoivat vuonna 2007. Vuodenvaih teessa ja syksyllä pintaveden lämpötila oli selvästi normaalia korkeampi. Heinäkuussa merivesi nousi yli metrin korkeuteen Suomenlahdella, ja lokakuussa se laski rajusti yhden päivän aikana metrin verran Haminassa. Aallok ko oli korkeaa pohjoisella Itämerellä tammi- ja heinäkuussa. Suomenlahdella havaittiin runsaita planktonlevä esiintymiä heinäkuussa. Jäätalvi oli lyhyt ja leuto. Selkämerellä, Saaristomerellä ja Suomenlahdella jäätalvi oli jopa puolitoista kuukautta keskimääräistä lyhyempi.

Syvien pohjien happikato jatkui

Varsinaisella Itämerellä ja Suomenlahdella syvän veden happi tilanne on tärkein pohjaeläimistön tilaan vaikuttava tekijä.

Suolaisuuden harppauskerroksen alapuol isessa vedessä vai lit see usein happivaje, jonka aste riippuu hydrografian pitkäai kaisesta vaihtelusta ja pohjien happivelasta.

Alkukesällä vuonna 2007 pohjien happitilanne oli edelleen hyvin heikko kaikilla Itämeren alueilla paitsi Pohjanlahdella, ja suurempia muutoksia vuoteen 2006 verrattuna ei havaittu.

Vuonna 2006 Suomenlahden pohjien tila oli huonompi kuin kertaakaan Arandan vuonna 1962 alkaneen seurannan aika na.

Alkukesästä lähtien pohjaniäheisen veden happipitoisuus oli hyvin alhainen (alle 2 ml/l) jo 65 metriä syvillä pohjilla, ja pohjaeläimiä havaittiin vain harvakseltaan. Sitä syvemmät vesi-ja pohja-alueet olivat joko hapettomia tai erittäin vähä ________________________________________________

happisia. Suomen lahdella happitilanne ei kuitenkaan huo nontunut loppukesästä niin kuin vuonna 2006. Suomenlahden länsiosassa kuitenkin havaittiin runsaasti happea ja pohjaeläi miä 60 metriä matalammilla pohjilla.

Pohjoisen, keskisen sekä eteläisen Itämeren 70—80 metriä syvemmät pohja-alueet kärsivät aihaisesta happipitoisuudesta (alle 2 ml/l) ja täysin hapetonta vettä ja rikkivetyä havaittiin kaikkein syvimmillä alueilla. Alkukesällä pohjaeläimet puuttui vat kokonaan 85 prosentilta tutkituista näyteasemista pohjoi selta ja keskiseltä itämereltä. Eteläisen Itämeren ja Bornholmin altaan happitilanne oli kuitenkin hieman parempi ja sen myö tä myös pohjaeläimistö runsaampi.

Pohjanlahdella happitilanne on useimmiten hyvä myös avomeren syvissä altaissa. Vuonna 2006 mitattiin kuitenkin aihaisempia arvoja, mikä huolestutti tutkijoita. Vuonna 2007 happiolosuhteet olivat kuitenkin jälleen hyvät. Monella ha vaintopisteellä Pohjanlahden perinteisen vaitalajin, vaikokat kan

yksi lötiheydet ovat vieläkin alhaisel la tasolla, mutta palautumisen merkkejä on nyt havaittavissa Selkämeren alueella.

Itämeren pohjien happitilanne elokuussa

ImI/I

K

v

1 Y

LÄHDE: JANNE BRUUN? MTL

TULOKASLAJI MARENZELLERIA MONISUKASMATO ON JATKANUT LEVIÄMISTÄÄN POHJANLAHDELLA

Itämeren pohjaeläimistön tila

ei pohjaeläimistöä

O

harvalukuinen pohjaeläimistö

kohtalainen pohjaeläimistö

runsas pohjaeläimistö

.

W OOO

O1

Merentutkimuslaitos 2007 7

LÄHDE: ALF NORKKOIMTL

Suomenlahden fosforipitoisuudet kasvoivat vuoden aikana

Suomenlahdella vesimassat olivat alkuvuodesta pohjaan asti sekoittuneet. Tästä johtuen pohjan happitilanne oli hyvä myös avomerellä ja pintaveden ravinnepitoisuudet nousivat verrat tain korkeiksi. Kevään aikana varsinaisen Itämeren altaalta virtasi suolaisempaa ja vähähappisempaa vettä Suomenlahdel le, mikä sai aikaan suolaisuuden harppauskerroksen eli halok liinin muodostumisen 60—70 m syvyyteen. Sen alapuolella hap pitilanne alkoi vähitellen huonontua ja samalla myös pohjan fosfaattipitoisuus alkoi nousta. Kesällä pohjanläheinen happi tilanne parani hieman, mutta se pysyi edelleen huonona. Rik kivetyä havaittiin pohjanläheisessä vedessä muutaman vuoden tauon jälkeen.

Pohjanlahdella ravinnepitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina, eikä vuonna 2007 havaittu merkittäviä muutoksia.

Selkämerellä nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksissa on havaittu pientä nousua muutaman viime vuoden aikana. Varsinaisella Itämerellä sekä pohjoisella Itämerellä ravinnepitoisuudet nou dattivat suunnilleen edellisvuosien tasoa.

Koko syksyn ajan merivesi oli normaalia lämpimämpää

Vuoden 2007 alussa pintavesi oli selvästi normaalia lämpimäm pää Suomen merialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Kevääl lä meriveden pintalämpötila oli kaikkialla jokseenkin tyypilli nen, mutta kesäkuussa se nousi selvästi tavanomaista korke ammaksi. Heinäkuussa vedet viilenivät niin, että pintalämpöti la oli keskimääräisissä lukemissa, noin 19 °C tienoilla. Vedet lämpenivät uudelleen elokuussa ja rannikkovedet olivat silloin monin paikoin lämpimimmillään. Syksyllä merivesi jäähtyi normaaliin tapaan, mutta se oli jatkuvasti ajankohtaan näh den hieman keskimääräistä lämpimämpää. Syvemmissä vesis sä, kesäisen lämpötilan harppauskerroksen alapuolella, lämpö tila oli 1—3 °C keskimääräistä lämpimämpää koko vuoden.

Vuodenvaihteessa Suomen lahden keskiosan suolaisuus oli

Pohjanläheisen veden

m) vuosittainen ravinnekierto, suolaisuus ja happitilanne keskisellä Suomenlahdella vuosina 2002—2007

02=happi O NO3=

nitraatti

fosfaatti

suola

pmoIII 12

Itämeren tila

Tulokaslaji Marenzelleria-monisukasmato on viime vuosina laajentanut levinneisyyttään Pohjanlahden avomerialueella, kuten myös vuonna 2007. Sen yksi lötiheydet olivat kuitenkin kääntyneet laskuun joillakin eteläisen Selkämeren havaintopis teillä.

LÄHDE: HANNU HAAHTI / MTL

TAMMIKUUN 1. PÄIVÄNÄ MERIVESI OLI HELSINGISSÄ 2,5 °C NORMAALIA LÄMPIMÄMPÄÄ

Vuoden 2007 pintalämpötilat Seilin havaintoasemalla pintalämpötilat vuonna 2007

O maksimi 1977—2006 keskiarvo 1977—2006 O minimi 1977—2006

20

01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 kk

LÄHDE: PEKKA ALENIUS! MTL

2 4 6 8 10 12 kk

LÄHDE: HEIDI PETTERSSON / MTL

likipitäen sama pinnalta pohjalle 90 metrin syvyyteen asti, mutta kesän kuluessa tilanne palasi jälleen normaaliksi halo kliinin muodostumisen myötä.

Lokakuussa vedenpinta laski rajusti Haminassa

Tammikuussa 2007 vedenpinta oli Suomen rannikolla keski määrin noin 50 cm tavanomaista korkeammalla. Vuoden kor keimmalle tasolle, 70 cm keskiveden yläpuolelle, vedenpinta nousi tammikuun puolivälissä. Talvimyrskyn seurauksena mi tattiin tuolloin kaksi paikallista ennätystä, Föglössä +102 cm ja Raumalla +123 cm. Muutoin keskimääräinen vedenpinta oli 5—

25 cm pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, paitsi kesäkuussa noin 5 cm sen alapuolella ja lokakuussa keskimääräinen.

Merialueilla vallinnut matalapaine ja myrskyinen tuuli nosti vedenpinnan keväällä ja kesällä useaan kertaan vuodenaikaan nähden epätavallisen korkealle. Toukokuussa paikallisia ennä tyslukemia mitattiin Raahessa (+57 cm), Pietarsaaressa (+54 cm) ja Vaasassa (+47 cm). Vaasassa vedenkorkeus oli ennätysluke

missa myös huhtikuussa (+63 cm). Heinäkuun viimeisenä päivä nä Haminassa mitattiin heinäkuiden korkein Suomen rannikol la havaittu vedenkorkeus, +104 cm, sekä paikallinen heinä kuiden ennätys Fögiössä, +46 cm. Lokakuun 12. päivänä Hami nassa puolestaan koettiin nopea vedenkorkeuden lasku, päi vän aikana vedenpinta laski metrin verran ollen alimmillaan -80 cm.

Korkeaa aallokkoa tammi- ja heinäkuussa

Pohjoisella Itämerellä merenkäynti oli kovaa tammikuussa:

merkitsevä aallonkorkeus oli puolet ajasta yli kaksi metriä ja viisi metriä ylitettiin kolmasti. Vuoden korkein aallokko, 5,4 metriä mitattiin 26. tammikuuta. Myös Suomenlahdella aallok ko kasvoi tammikuun 10. päivänä neljään metriin.

Lauhan jäätalven johdosta pohjoisella Itämerellä voitiin mitata aallonkorkeutta ympäri vuoden. Suomenlahdella aalto poiju nostettiin jäiltä turvaan helmikuun alussa, ja se laskettiin takaisin mereen toukokuun alkupuolella. Pohjoisella Itämerel lä helmikuu oli tavanomaista rauhallisempi, mutta maaliskuus sa aallokko kasvoi kerran 5,3 metriin. Myös huhtikuun meren- käynti oli jonkin verran tavanomaista kovempaa.

Touko- ja kesäkuun aallokko oli tavanomaista, mutta hei näkuussa aallokko oli selkeästi normaalia korkeampaa. Pohjoi

kiarvot vuonna 2007

O vuosien 1923—2006 keskimääräiset kuukausikeskiarvot O kuukausikeskiarvot 200?

vedenkorkeus cm 60

40

20

20

2 4 6 8 10 12 kk

LÄHDE: HANNA BOMAN / MIL

LOKAKUUSSA MERIVESI LASKI PÄIVÄN AIKANA METRIN VERRAN HAMINASSA

Pohjoisen Itämeren merkitsevän aallonkorkeuden kuukausikeski arvo vuonna 2007 ja vuosien 1996—2006 kuukausikeskiarvot O 1996—2006

O2007

merkitsevän aallonkorkeuden keskiarvo (m)

2,5

2

0,5

Merentutkimuslaitos 2007

mglm3

J22O

;165

sella Itämerellä mitattiin 3,8 metrin aallokko ja Suomenlahdel

la kesäkauden ennätys, 3,7 metriä. Tämä oli myös vuoden

toiseksi korkein aallokko Helsingin edustalla. Elokuussa aallok ko pysyi taas ajankohda lIe tyypillisissä korkeuksissa.

Syyskuussa aallokko oli keskimäärin korkeampaa kuin tavallisesti, vaikka merkitsevä aallonkorkeus pysyi Suomenlah della alle 2,7 metrin ja pohjoisella Itämerellä alle 3,7 metrin.

Lokakuu puolestaan oli tavanomaista rauhallisempi, ja marras kuussa Itämeri aaltoili totuttuun tapaan. Joulukuussa meren- käynti oli tavanomaista kovempaa, ja kuun lopussa merkitsevä aallonkorkeus pohjoisella Itämerellä ylitti 4,5 metriä kolmasti, ollen korkeimmillaan 4,9 metriä. Samaan aikaan Suomenlah della merkitsevä aallonkorkeus oli korkeimmillaan 2,9 metriä.

Suomenlahdella oli runsaita leväplanktonkukintoja heinäkuussa, sinileväkukinnat keskittyivät elokuulle

Suomenlahdella planktonlevien kevätkukinta alkoi tavanomai seen tapaan maaliskuussa saavuttaen huippunsa huhtikuussa, mutta se päättyi noin viikon tavallista aiemmin. Kevätkukintaa seuraava planktonlevien kesähuippu saavutettiin jo heinäkuun alkupuolella, ja se oli kaksi kertaa pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi.

Heinäkuussa 2007 planktonlevien lukumäärä ja biomassa olivat korkeimmillaan vuonna 2001 aloitetun tarkastelujak somme aikana. Kukintoja muodostavat rihmamaiset sinilevät muodostivat 1/3 osan biomassasta ja 2/3 biomassasta koostui pienistä siimallisista kulta-ja tarttumalevistä. Vuonna 2007 yhteyttävä ripsieläin Mesodinium rubrum oli tavallista yleisem pi Suomenlahdelta otetussa näytteessä.

Selkämerellä havaittiin jonkin verran sinileväkukintoja heinä-elokuussa, jotka muodostuivat pääasiassa rihmamaisen Aphanizomenon-levän kasvustoista. Pohjanlahdella myöhäis kesän planktonleväyhteisöjen koostumus ja biomassa olivat merialueille tyypillisiä. Perämerellä planktonleväyhteisö koos tui pääasiassa pienistä siimallisista suomusiima-, tarttuma-ja kultalevistä sekä yhteyttävästä Mesodinium rubrum -ripsieläi mestä. Myös Selkämerellä pienet siimalliset levät, pääasiassa kulta- ja tarttumalevät olivat vallitsevia sekä biomassan että lukumäärän suhteen. Kukintoja muodostavia rihmamaisia sinileviä oli suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 2006.

Pohjoisella Itämerellä planktonlevien biomassa oli korkein vuonna 2007 vuosien 2001—2007 tarkastelujakson aikana.

Planktonleväkukintoja kuvaavan klorofylli-a:n maksimi havaintoja pintavedessä heinäkuussa 2007

Chlorophyll

Itämeren tila

0

64 N

62 N

56 N

56 N

LÄHDE: SEPPO KAITALA 1 MTL

HEINÄKUUSSA MITATTIIN

SUOMENLAHDELLA KESÄKAUDEN AALLONKORKEUSENNÄTYS, 3,7 METRIÄ

Talven laajin jäätilanne 139 000 km2 saavutettiin helmikuun 23.

päivänä

Kiintojään suurin paksuus Perämerellä oli 50—75 cm, Selkämerellä 30—45 cm, Saaristomerellä 10—30 cm ja Suomenlahdella 30—45 cm.

Ulapan jään paksuus Perämerellä oli

cm, Selkämerellä 5—30 cm ja Suomenlahdella

O jäätä

LÄHDE: JOUNI VAINIO / MTL

Li

Planktonlevien kukinnat muodostuivat sinilevistä ja muiden planktonlevien epätavallisen korkeasta biomassasta. Panssari siimalevätja kukintoja muodostavat sinilevät muodostivat yhdessä suurimman osan leväbiomassasta, 1 ukumääriltään pienet siimalliset levät, pääasiassa tarttuma- ja suomusiimale vät olivat yleisimpiä.

Jääta lvi 2006/2007 oli leuto ja lyhyt

Jäätyminen alkoi Perämeren pohjoisosassa normaaliin aikaan marraskuun alussa. Marraskuun loppu ja joulukuun alku olivat lauhoja ja jäät vähenivät. Jäätä oli joulukuun puolivälissä vain Tornio-Kemi -alueen sisäsaaristossa.

Vuoden 2007 alku oli lauha, ja Suomen merialueiden jääty minen oli vähäistä. Sää muuttui kylmemmäksi tammikuun loppupuolella ja jäätä alkoi muodostua kaikille merialueille.

Perämeren eteläosassa ja Merenkurkussa jäätyminen alkoi yli kuukauden keskimääräistä myöhemmin ja Selkämerellä, Saa ristomerellä ja Suomenlahdella noin kuukauden keskimääräis tä myöhemmin. Tammikuun lopussa Perämeren ulappa oli suurimmaksi osaksi avoin ja Merenkurkussa oli uutta jäätä.

Suomenlahdella jäätä oli vain saaristossa sekä Suomenlahden itäosassa.

Helmikuun alkupuolella jäätyminen jatkui, ja Perämeri peittyi kauttaaltaan jäähän helmikuun 8. päivänä noin kolme viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Helmikuu jatkui kylmänä ja jäätä muodostui Selkämerelle ja Suomen lahdelle. Jääpeite oli laajimmillaan helmikuun 23. päivänä, jolloin jäätä esiintyi

SELKÄMERELLÄ, SAARISTOMERELLÄ JA

SUOM ENLAHDELLA JÄÄTALVI OLI PUOLITOISTA KUUKAUTTA KESKI MÄÄRÄISTÄ LYHYEM P1

139 000 km2 alueella. Perämeri ja Merenkurkku olivat jään peittämiä, Selkämerellä jäätä oli rannikon edustalla 10—30 mpk leveydeltä, Saaristomeri oli jäässä ja Suomenlahdella jään raja sijaitsi Utö-Mohni -linjalla. Myös Riianlahti oli suurimmaksi osaksi jäässä. Lauhaan talveen liittyvien ajoittain voimakkaiden tuulien vaikutuksesta Perämeren jääkenttään muodostui ah tautuma-alueita helmi-, maalis-ja huhtikuun aikana. Suomen lahdella jää oli ohuempaa ja ahtautuminen vähäisempää.

Maaliskuun aikana jäätilanne vähitellen taantui ja jäät haurastuivat Selkämerellä, Saaristomerellä ja Suomenlahdella.

Nämä merialueet vapautuivatjäistä huhtikuun alkupuolella lähes kaksi viikkoa keskimääräistä ajankohtaa aiemmin. Me renkurkusta jäät sulivat huhtikuun loppupuolella noin viikon keskimääräistä aiemmin ja Perämereltä toukokuun loppupuo lella suunnilleen normaaliin aikaan.

Jäätalven kesto oli Perämeren pohjoisosassa keskimääräi nen, Perämeren eteläosassa yli kuukauden ja Merenkurkussa lähes puolitoista kuukautta keskimääräistä lyhyempi. Selkäme rellä, Saaristomerellä ja Suomenlahdella jäätalvi oli puolitoista kuukautta keskimääräistä lyhyempi.

Merentutkimuslaitos 2007 17

MerentutkmusIaitoksen toiminta vuonna 2007

yhteensä 119 ja havaintoasemia 340. Arandalla tehtyjä henki lötyöpäiviä kertyi yhteensä 1724.

Arandan sai uuden miehistön vuoden 2007 alussa, kun Merentutkimuslaitos solmi sopimuksen VG-Shippingin kanssa aluksen huollosta ja operoinnista. Vaikka miehistö oli uusi ja vuoden aikana miehistössä oli vaihtuvuutta, matkat saatiin hoidettua kaikin puolin hyvin. Tämä onkin osoitus miehistön ja tutkijoiden pätevyydestä.

Arandaa myös peruskunnostettiin vuoden 2007 aikana.

Arandan brygalle eli komentosillalle tehtiin merkittäviä muu toksia navigointi- ja tutkimusjärjestelmiin. Esimerkiksi komen tosillalle hankittiin uusi elektroninen karttajärjestelmä (ECDIS) sekä $ ja 12 jalan tutkat. Lisäksi Arandan tietokonejärjestelmät uusittiin täysin. Myös kuntosaliin hankittiin uusia kuntolaitteita ja saunakin sai uudet lauteet.

Huhtikuussa Aranda suuntasi Suomenlahdelle ja Pohjois- Itämerelle. Matkalla kerättiin pintasuolaisuushavaintoja vertai luaineistoksi lentokoneesta tehtäville meren pintasuolaisuus mittauksille ja tehtiin pintavirtausmittauksia vapaasti ajelehti villa GPS -laitteilla. Ajelehtimiskokeita jatkettiin lokakuussa Suomenlahdella.

Ajelehtimiskokeilla tutkitaan aallokon aiheuttaman Stoke sin virtauksen osuutta pintavirtauksissa. Suomenlahden muoto vaikuttaa aallokkoon siten, että joissakin tilanteissa aallokon suunta voi olla toinen kuin tuulen suunnasta voisi päätellä.

Kun aallokko vaikuttaa Stokesin virtauksen kautta pintavirta ukseen, on sillä merkitystä myös ainesten ja kappaleiden kul keutumiseen merellä.

FINAS-akkreditointipalvelu kävi 25. huhtikuuta Arandaila ar vioimassa johtamisjärjestelmän toimivuutta. Arvioijat keskittyi vät erityisesti Arandalla tehtäviin akkreditoituihin menetelmiin.

Arandalla kokoontui 27. hutikuuta VELMU -ohjausryhmä, ja 15. toukokuuta Aranda vei päättäjiä ja median edustajia Helsingin edustalle tutustumaan Arandan ja Merentutkimus laitoksen toimintaan. Turussa pidettiin Avoimien ovien -tilai suus heinäkuussa, jolloin yleisö pääsi tutustumaan laivaan ja sen toimintaan. Vuoden 2007 aikana Arandaan tutustui kuusi vierailuryhmää.

Vuosittaisilla HELCOMin neljällä COMBINE -seurantamat kaIla, talvella, alku-ja loppukesällä, tutkittiin Itämeren tilaa selvittämällä meren hydrografiaa (suolaisuus, happi, pH, rikki vety, alkaliniteetti), ravinnetilannetta sekä biologisia tekijöitä (eläinplankton, kasviplankton, pohjaeläimet)ja niiden välisiä suhteita. Matkat kattoivat koko Itämeren alueen, ja ne ovat tärkeä osa Itämeren tilan pitkäaikaisseurantaa. Aikaisemmista vuosista poiketen COMBINE 4-matkalla näytteitä päästiin ottamaan myös Venäjän aluevesiltä Suomenlahden pohju kasta.

Seurantamatkoilla oli mukana myös muita tutkimusryh miä, joiden saamat tulokset täydentävät seurantatutkimuksis sa saatua perustietoa. COMBINE -matkoilla paneuduttiin sinile vien näytteenottoon ja analyysiin, bio-optisiin mittauksiin sekä sedimenttinäytteiden keräämiseen. COMBINE -matkoilla otet tiin myös näytteitä isotooppianalyysejä ja geneettisiä tutki

muksia varten. Lisäksi niillä kerättiin näytteitä myös muiden laitosten tutkimuksiin. Esimerkiksi näytteitä otettiin Itämeren radioaktiivisuusseurantaa varten ja GTK suoritti merenpohjan geologista kartoitusta.

Helmi-, touko-ja syyskuussa jatkettiin Itämeren hiilidioksi ditasetutkimuksia. Niillä pyritään selvittämään meren roolia kasvihuonekaasuna tunnetun hiilidioksidin nieluna ja/tai läh teenä sekä hiilidioksidipitoisuuksien vuodenaikais- ja vuoro kausivaihteluita. Arandan hiilidioksidimatkan aikana kerättiin aineistoa meren ja ilmakehän välisen hiilidioksidin vaihtoon vaikuttavien tekijöiden, kuten esimerkiksi aallokon, meren happamuusasteen (pH), alkaliniteetin ja suolapitoisuuden suhteen tutkimiseksi. Arandan hiilidioksidimatkojen aikana tehtiin myös Helsingin edustan, Pohjois-Itämeren ja Gotlannin edustan aaltopoijujen laskuja ja nostoja sekä huoltoja. Gotlan nin edustalla sijaitseva hiilidioksidimittari nostettiin syksyn hiilidioksidimatkalla.

Toukokuussa järjestettiin myös CDIADCP -laitteistojen vertailumatka, ja se tehtiin hiilidioksiditasetutkimusmatkan yhteydessä. GD -luotain on eräs Merentutkimuslaitoksen tärkeimmistä havaintolaitteista; sillä mitataan meren suolai suutta, lämpötilaa ja painetta. Elokuussa tehtiin matka uuden ADCP -laitteiston käyttöönottoa ja testausta varten. ADCP on akustinen profi il ivirtausmittari, joi la voidaan mitata meriveden virtauksia laivan kulkiessa.

Trofia-matka 1 la syyskuussa tutkittiin uiapan ravintoverkon ylempiä trofiatasoja. Lisäksi sillä jatkettiin vuonna 2006 aloitet tua sinisimpukoiden häkityskoetta. Simpukkahäkit ankkuroi

tim oletetuiile vaikutuslinjoille Porvoon Sköldvikin edustalta ulkosaaristoon ja ne nostettiin lokakuussa pinta-ajelehtimisko keen yhteydessä. Simpukoista tutkittiin haitallisten aineiden, etenkin öljy-yhdisteiden kertymistä sekä niiden biologisia vai kutuksia, ns. biomarkkereita. Arandan vuoden toiseksiviimei sellä matkalla tutkittiin kaksi päivää Suomenlahden hydrogra fia-ja ravinnetasoja avomerellä.

Matkojen yksityiskohta iset raportit ovat luettavissa Meren tutkimuslaitoksen Aranda-sivuilta: wwwaranda.fi.

MTAARANDAN 19. TOIMINTAVUOSI, vuosi 2007, koostui 13 tieteellisestä tutkimusmatkasta. Lisäksi Aranda vuokrattiin kahdesti 5 päivän tutkimusmatkalie laitoksen ulkopuoliseen käyttöön. Vuonna 2007 Arandan matkat keskittyivät ainoas taan Itämerelle. Vuoden aikana toteutuneita laivapäiviä oli

Merentutkimuslaitos 2007 21

FINNARP 2007

Suomen Etelämanner-logistiikkaryhmä

Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Basen-nunatakilla

1

‘1

iäätutkimusryhrnä valmistautumassa kenttämatkalle Aboan pihassa marraskuussa 2006

z

0

Aboa joulukuussa 2006. Kuvassa näkyy kuinka viime vuosina on aseman pihalle kertynyt ajolumikinoksia.

-

Finnarp 2007 -retkikunta

FINNARP 2007 -tutkimusretkikunnan harjoittaminen aloitettiin jo vuonna 2006, jolloin osalle retkikuntalaisista järjestettiin meri-VHF- ja ilmailuradiokoulutusta sekä käytännön kelkka koulutusta. Vuoden 2007 aikana retkikunta valmentautui osallistumalla ensiapukoulutukseen ja jäätikköturvallisuuskou lutukseen Norjassa. Lisäksi viikon mittaisella harjoitusleirillä hiottiin opittuja taitoja käytännössä ja syvennettiin turvalli suus-, viestiliikenne- ja ympäristöasioiden tuntemusta. Harjoit telu pitää tehdä hyvä sään aikana, eikä Etelämantereen kovis sa olosuhteissa.

FINNARP 2007 -retkikunta lähti matkalleen 26.11.2007 ja saapui tutkimusasema Aboalle Etelämantereelle 30.11. Retki kuntaan kuului neljä logistikkoa ja tutkijaa sekä ulkopuolisina jäseninä kaksi tutkijaa Ruotsista. Lisäksi retkikunnan mukana oli dokumentaristi, joka kuvasi materiaalia YLEn dokumentti filmiin.

Ryhmä teki Aboalla ilmaston pienhiukkastutkimusta sekä dynamiikkaa, turbulenssia ja säteilyä koskevaa tutkimusta.

Mittaukset olivat jatkoa FINNARP 2006 -retkikunnan tutkimuk sille. Havaintojen tulkintaan tuo uutta näkökulmaa Ruotsin avaruustutkimuskeskuksen Aboal le asentaman tuulitutkan tuottama laajempialainen data, johon Abolla saatuja mittauk sia voitiin verrata. Lisäksi geologiryhmä teki kallioperätutki muksia noin 100 km Aboalta etelään sijaitsevalla Murenin alueella. Retkikunta palasi Suomeen helmikuussa 200$.

Logistiikkaryhmän muu toiminta

Etelämanner-logistiikka toimii retkikuntien suunnittelun, val mistelun ja toteutuksen sekä tutkimusasema Aboan ylläpidon lisäksi useissa asiantuntijatehtävissä. Huhtikuussa FINNARPin

Ivan Papanin purkamassa lastia Aboan purkupaikalla rampilla joulukuussa 2006

IL

edustaja osallistui Etelämanner-tutkimuksen logistiikkayhteis työn suunnitteluun DROMLAN -yhteistyökokouksessa Brysselis sä. Heinäkuussa 2007 osallistuttiin COMNAPin kokoukseen Washingtonissa.

Helsingissä järjestettiin vuoden 2007 aikana kaksi yhteistyö palaveria Ruotsin SWEDARP -ohjelman kanssa. Niissä sovittiin molempien maiden tutkimusohjelmien välisestä logistiikkayh teistyöstä.

FINNARP -logistiikkaryhmä osallistui asiantuntijajäsenenä opetusministeriön johtaman Etelämanner-tutkimuksen koor dinaatioryhmän toimintaan, ja hoiti Polaarialueiden tutkimuk sen kansallisen komitean sihteerin tehtävät.

Tammikuussa logistiikkaryhmään palkattiin uusi puolipäi väinen sihteeri. Päätoiminen Merentutkimuslaitoksessa työs kentelevä logistiikkaryhmä käsittää neljä henkilöä: päälogisti kon, erikoissuunnittelijan, suunnittelijan ja sihteerin, joiden yhteenlaskettu työpanos vuonna 2007 oli 3 henkilötyövuotta.

‘JO

Antarktiseifmeteorologian tutkimusryhmä asentarnassa tutkimus

laitteitaan jäätikölle Aboan lähistöllä joulukuussa 2006

Henkilöstö ja talous

Henkilöstö

Vuoden viimeisenä päivänä Merentutkimuslaitoksen palveluk sessa olevan henkilöstön lukumäärä oli 118, ja henkilötyövuo sia kertyi 107.

Henkilötyövuosilaskelmaan sisältyvän henkilöstön lisäksi Merentutkimuslaitoksen palveluksessa työskenteli sivutoimisia havaitsijoita, jotka toimittivat laitokselle säännöllisesti veden- korkeus-, jää-ja lämpötilahavaintoja Suomen rannikolla sijait sevista lukuisista havaintopaikoista. Vuoden mittaan laitokses sa työskenteli suuri joukko apurahatutkijoita, opinnäytetyön tekijöitä ja eri oppilaitosten harjoittelijoita.

Asiantuntijatehtävissä työskenteli hieman yli puolet laitok sen henkilöstöstä. Tutkijakoulutuksen (lisensiaatitja tohtorit) saaneita oli 21 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittanei ta 37 prosenttia henkilöstöstä. Miehiä oli 62 prosenttia henki löstöstä, ja henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta.

Työtyytyväisyyttä kuvaaval le tunnusl uvul le asetettu tavoi te ylitettiin. Kyselyn kaikilla osa-alueilla arviot olivat parantu neet.

Merentutkimuslaitoksen tuotto- ja kululaskelma 1.1.2007—31 .12.2007 Toiminnan tuotot

Maksullisen toiminnan tuotot 674 739,97 Vuokrat ja käyttökorvaukset

Muut toiminnan tuotot 997 046,00 1 671 785,97

Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat:

Ostot tilikauden aikana 1167 990,19

Henkilöstökulut 4 704 143,43

Vuokrat 1197 854,05

Palvelujen ostot 2 965 930,68

Muut kulut 554 022,86

Valmistus omaankäyttöön 0,00

Poistot 1 084 944,66

Sisäiset kulut 68 420,52 -11 743 306,39

Jäämä 1

_______

-10 071 520,42 Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot 124,37

Rahoituskulut -829,89 -705,52

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot 160 000,00 160 000,00

Jäämä II

________

-9 912 225,94 Siirtotalouden tuotot ja kulut

Kulut:

Siirtotalouden kulut kotitalouksille Muut siirtotal. kulut ulkomaille

JäämällI.... ^{‘ :.—-‘}

Tuotot veroista ja pakollisista maksuista Perityt arvonlisäverot

Suoritetut arvonlisäverot

Tilikauden kulujäämä

Kirjasto ja tietopalvelu

Vuoden 2007 lopussa kirjaston kokoelmat käsittivät kaikkiaan 950 hyllymetriä, joista yksi kolmasosa oli sijoitettu varastotiloi hin. Tämä aineisto käsittää kahden kansainvälisen meritieteen alan järjestön (ICES ja lOC) tallekirjastoaineistoa sekä laitoksen tutkimustoiminnan kannalta keskeisten julkaisusarjojen var

haisempia vuosikertoja.

Sähköisten aineistojen käytön lisääntyminen ja niiden hel pompi saatavuus on muuttanut kirjastossa asiointia yhä enemmän verkossa tapahtuvaksi. Koti lainojen kokonaismääris sä tapahtuikin 15 prosentin laskua edelliseen vuoteen verrattu na. Samalla kuitenkin ulkopuolisten lainaajien osuus kasvoi ja

Kuluneen vuoden aikana luetteloitiin 524 uutta tietuetta kirjaston kokoelmatietokantoihin, joista 100 tietuetta lähetet tiin indeksoituina kansainväliseen Baltic Bibliography -tieto kantaan. Varastoissa olevien kausijulkaisujen tiedot saatiin rekisterissä ajan tasalle.

1.1.2006—31.12.2006

381 603,58

733453,71 1115057,29

851 566,79 4 667 898,08 1167705,74 2403318,94 434328,48 -64 808,00 1140048,96

128 119,60 -JO 728 178,59

-9613121,30

2 093,00

-2105,14 -12,14

0,00 0,00

34017,71 -870 360,37

26 000,00

2 500,00 5 200,00

38 737,28 -763 055,58 0,00

-9 912 225,94

-836 342,66 -70 748 568,60

26 000,00 -9 587 133,44

-13 700,00 9 600 833,44

-724 318,30 -JO 325 151,74

Talous

Vuonna 2007 Merentutkimuslaitoksen kokonaismenot olivat 10,7 miljoonaa euroa. Niistä varsinaiseen toimintaan käytettiin 9,8 miljoonaa euroa ja Etelämanner-toimintaan 0,9 miljoonaa euroa.

Varsinaisen toiminnan menoista käytettiin Arandan menoi hin 1,5 miljoonaa euroa, henkilöstön palkkamenoihin 4,7 mil joonaa euroa, toimitilavuokriin 1,2 miljoonaa euroa, muihin kulutusmenoihin 1,8 miljoonaa euroaja investointeihin 0,2 miljoonaa euroa. Investointimenoista Arandan peruskorjauk

Merentutkimuslaitoksen tase

sen osuus oli 1,6 miljoonaa euroa. Arandan peruskorjaus aloi tettiin vuonna 2005, ja siihen on valtion talousarviossa Meren tutkimuslaitoksel le osoitettu 2,35 miljoonaa euroa.

Menojen kattamiseen käytettiin Merentutkimuslaitokselle osoitettua nettobudjetoitua budjettirahaa 8,9 miljoonaa eu roa ja maksullisen toiminnan tuottoja 0,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi saatiin EU-rahoitusta 0,3 miljoonaa euroa, muiden val

tion virastojen rahoitusta 0,4 miljoonaa euroa ja muuta ulko puolista rahoitusta 0,2 miljoonaa euroa.

31.12.2007 31.12.2006

VASTAAVAA

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 134 174,91 155 770,91

Muut pitkävaikutteiset menot 956,00 1 988,00

Enn.maksutja keskeneräiset hankinnat 148 243,56 283 374,47 66617,56 224 376,47

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset 416 465,55 453 423,14

Rakennelmat 12 145,03 14688,91

Koneet ja laitteet 6 076 602,83 5 952 938,94

Kalusteet 234 887,47 268 090,42

Muut aineelliset hyödykkeet 11 619,28 17 211,94

Enn.maksutja keskeneräiset hankinnat 477 873,08 7229593,24 477 873,08 7184226,43

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Käyttöomaisuusarvopaperit 1 227,7? 1 227,77 1 227,77 1227,77

Käyttäomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. 7514 795,48 7 409 830,67

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 755 143,55 448 482,69

Siirtosaamiset 19 905,39 125 340,03

Muut lyhytaikaiset saamiset 16670,67 14 507,23

Ennakkomaksut 23 152,00 814 871,61 298 510,47 886 840,42

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat

Kassatilit 416,90 416,90 371,65 371,65

Vaihto-ja rahoitusomaisuus yht. ^- $15 288,51

--

887 212,07

VASTAAVAA YHTEENSÄ 8 329 483,99

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Valtion pääoma 1.1.1998 Ed. tilikausien pääoman muutos Pääoman siirrot

Tilikauden tuotto-/kulujäämä VIERAS PÄÄOMA

tyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat

Tilivirastojen väliset tilitykset Edelleen tilitettävät erät Siirtovelat

Muut lyhytaikaiset velat

10 955 416,76 10 955 416,76

-4 706 864,66 -4 946 902,66

10 389 736,7? 10 565 189,74

-10 748 568,60 5 $89 720,27 -10 325 151,74

153 140,98 209 859,32

991 849,81 47] 564,7]

95 581,45 103 506,13

100020,15 104512,55

1 093664,87 1 114617,98

5 506,46 2 439 763,72 38 429,89

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 8 329 483,99

8 297 042,74

6 248 552,10

2 048 490,64 8 297 042,74

Merentutkimuslaitos 2007 25

Ett centrum för matin forskning på bred bas borde grundas

FÖR HAVSFORSKNINGSINSTITUTET VAR ÅR 2007 igen ett år prägiat av utredningar cm institutets verksamhet och verk samhetsbetingelserna. 1 statsminister Vanhanens andra reger ings program konstateras att man skall reda ut hur samarbetet mellan Meteorologiska institutet och Havsforskningsinstitutet kan fördjupas. Ministeriet tiilsatte professor Juhani Keinonen som utredningsman. Han lämnade in sin rapport i början av november. Kommunikationsministeriet ti 1 Isatte därefter ome delbart, utan remissbehandling eller möjligheter till en mera omfattande diskussion, en arbetsgrupp vars uppgift var att förbereda en sammanslagning av de båda instituten. Det är beklagligt att uppdraget grundade sig på ett snävt sektortän kande, där ändamålet troligen främst var att eifektivera admi nistrationen och minska arbetsplatserna, utan en fördjupad analys av havsforskningen som heihet.

Havsforskningsinstitutet har i sitt utvecklingsalternativ presenterat en lösning som beaktar helheten. 1 Finland borde man öppet diskutera vad man väntar sig av havsforskningen. 1 diskussionen bör man också beakta de utmaningar som fram tiden för med sig. Först därefter är det aktuellt attjämföra olika administrationsalternativ.

Det Internationella Havsforskningsrådets (ICES) forskarkon ferens och årsmöte som hölls i Helsingfors hösten 2007 utgjor de höjdpunkten i det internationella havsforskningsarbetet.

Konferensen hade över 600 deltagare, och under en veckas tid hölls över 70 vetenskapliga föredrag. Konferensen organisera des gemensamt av Havsforskningsinstitutet och Vilt- och fiske riforskningsinstitutet.

År 2007 var anmärkningsvärt också ur forskningssynvinkel.

Den fart med vilken den amerikanska kammaneten spridde sig i norra Östersjön överraskade forskarna. Under Arandas au gustiexpedition 2007 observerade man stora mängder man eter i Ålands hav och i Bottenhavets djupområden. 1 december hade den amerikanska kammaneten spritt sig till hela Finska viken.

Både de resultatmål som kommunikationsministeriet upp satt och de som institutet kommit överens om med miljöminis

teriet uppnåddes väl. Mängden vetenskapiiga pubiikationer, rapporter och manuskript är än en gång imponerande. Tre doktorsavhandlingar blev färdiga vid institutet. Dessutom blev institutets nya organisationsmodell, som baserar sig på forsk ningsprogrammen, färdig och trädde i kraft från början av år 2008.

Samhällsmedvetna medborgare anser att forskningsarbe tet i Östersjön är synnerligen viktigt. Sålunda har Havsforsk ningsinstitutet fått en betydande donation av en privatperson.

Summan skall användas för forskning på Aranda. lnstitutet riktar ett varmt tack till donatorn för stödet.

De olika utredningarna och den osäkerhet inför framtiden som de förorsakat har satt en stark prägel på verksamheten under det gångna året. Trots detta har resultatet varit gott, för vilket jag vilI tacka Havsforskningsinstitutets kunniga, och sitt arbete hängivna personal samt talrika samarbetspartners.

EEVA-LIISA POUTANEN

Överdirektör

Resum

Östersjöns tillstånd år 2007

Syresituationen i Finska vikens och Egentiiga Östersjöns djup områden är fortfarande dålig. 1 de djupaste områdena obser verades svavelväte. 1 områden grundare än 60 meter var syresi tuationen däremot god och det förekom rikligt med bottenle vande djur. På grund av den däliga syresituationen ökade fos forhalterna i Finska vikens djupområden.

Under försommaren saknades bottendjuren helt på 85 procent av provtagningsstationerna i norra och centrala Egentiiga Östersjön. 1 södra Östersjön och i Rornholmbassäng en var situationen något bättre och bottenfaunan följaktligen rikare.

Vid årsskiftet 2006/2007 och under hösten 2007 var ytvatt net klart varmare än normalt. Under våren var ytvattnens tem peraturer i stort sett typiska för årstiden. 1 juni var vattnen betydligt varmare än normalt. 1 juu svalnade vattnen så mycket att temperaturerna blev typiska för årstiden, cirka 19 °C.

1 juu steg vattnet till mer än +100 cm i Finska viken. 1 okto ber sjönk vattnet i Fredrikshamn häftigt ca. 1 meter på en dag.

Kraftig sjögång noterades i januari och juu i norra Östersjön.

Den högsta våghöjden i området, 5,4 meter, noterades den 26 januari. Även i Finska viken var sjögången kraftig i januari.

Den högsta våghöjden 1 Finska viken, fyra meter, noterades 10.1.

l Finska viken observerades stora mängder växtplankton i juli. Både mängden alger och algbiomassan var den högsta som noterats sedan 2001 då observationsverksamheten inled des. Rekordplanktonbiomassan bestod till en tredje del av blågröna alger och till två tredje delar av alger ur andra grup per.

lsvintern var kort och mild. lstäcket nådde sin största ut bredning den 23 februari, då 139 000 km2 av Östersjön var istäckt. 1 Bottenhavet, Skärgårdshavet och Finska viken var isvintern till och med en och en halv månad kortare än i med eltal.

Havsforskningsinstitutets verksamhet 2007

1 det av Havsforskningsinstitutet koordinerade ShipNODep projektet undersöktes hur mycket kväveoxider fartygstrafiken på Östersjön släpper ut. Man uppskattade att de totala kväve

utsläppen på Östersjön är 370 kiloton NOx/år. Enligt HELCOMs beräkningar stär fartygstrafiken för 16 procent av kväveoxid nedfallet. Den aktuella forskningen visar dock att andelen kan uppgå till 50 procent i vissa områden under sommarmånader na. Atmosfärens andel av det kväve som når Östersjön är ca 20-30 procent och det här nedfallet är en betydande källa till övergödningen.

Östersjöns nyaste invandrarart, den amerikanska kamma neten Mnemiopsis leidyi, spred sig till södra Östersjön under hösten 2006 och påträffades för första gången i norra Öster sjön under Arandas expedition i augusti 2007. 1 augusti-sep tember var kammaneten rikligast i norra Bottenhavet, i Ålands hav samt kring mynningen till Finska viken. Då fanns arten ställvis i tätheter upp till 700 individer/m2. 1 december var tät heterna låga och högre tätheter observerades endast i havs området utanför Lovisa. Artens utbredning i Östersjön sträcker sig nu ända till Finska vikens inre delar i öster och till Kvarken i norr.

1 en doktorsavhandling gjord vid Havsforskningsinstitutet undersöktes betydelsen av bottenfaunans aktivitet för närings flödet från sedimenten samt för de vilostadier hos djurplank ton som övervintrar i sedimenten. Resultaten tyder på att över gödningen ytterligare förvärras av de förändringar som skett i bottenfaunans artsammansättning i norra Östersjön

vit märlorna och mysiderna har minskat, medan Östersjömusslor na och de amerikanska havsbortmaskarna har ökat. Övergöd ningen leder till ökad syrebrist i bottennära vatten, vilket se dan leder till ytterligare förändringar 1 bottenfaunans sam mansättning.

1 en annan doktorsavhandling gjord vid Havsforskningsin stitutet påvisades att fosfor som lagras inne i cellerna är en viktig fosforkälla för de blågröna alger eller cyanobakterier som bildar blomningar. De höga fosfathalterna som är ett resultat av den interna närsaltsbelastningen konstaterades vara den huvudsakliga fosforkällan för de blomningar av blå gröna aiger som förekommer i öppna havsområden. Betydel sen av fosforbelastningen utifrån konstaterades vara begrän sad. Man antar att övergödningen av Östersjön nu nått ett läge då en förändring till det bättre försvårats. Det är ett resul tat av den långvariga yttre närsaltsbelastningen, den kraftiga interna fosforbelastningen samt de stora mängder kväve som binds av kvävefixerande blågröna alger. Det här kallas över gödningens onda cirkel.

Merentutkimuslaitos 2007 27

]uIkasuIuetteIo

KANSAINVÄLISET REFEROIDUT JULKAISUT Berglund, R., Kotovirta, V. & Seinä, A. 2007: A system for icebreaker navigation and assistance planning using spaceborne SAR information in the Baltic Sea.^-Canadian Journal of Remote Sensing 33(5):378-387.

Björk, G., Jakobsson, M., Rudels, B., Swift, ].H., Anderson, L., Darby, D.A., Backman, J., Coakley, B., Winsor, R, Polyak, L. & Edwards, M. 2007:

Bathymetry and deep-water exhange across the central Lomonosov Ridge at 88-89°N.^- Deep-Sea Research 1 54:1197-1208.

Borenäs, K., Hietala, R., Laanearu, J. &

Lundberg, R 2007: Some estimates of the Baltic deep-water transport through the Stolpe trench.^-Tellus 59A: 238-248.

Cheng, B., Vihma, T., Pirazzini, R. & Granskog, M.A. 2006: Modelling of superimposed ice formation during the spring snowmelt period in the Baltic Sea.-Annals of Glaciology 44:139- 146.

Damm, E., Schauer, U., Rudeis, B. & Haas, C.

2007: Exess of bottom-released methane in an Arctic shelf sea polynya in winter.^-Continental Shelf Research 27:1692-1701.

Denisenko, N.V., Denisenko, S.G., Lehtonen, K.K., Andersin, A.-B. & Sandler, H.R. 2007:

Zoobenthos of Cheshskaya Bay (southeastern Barents Sea): spatial distribution and community structure in relation to

environmental factors.^-Polar Biology 30:735- 746.

Dickson, R., Rudels, B., Dye, 5., Karcher, M., Meincke, J. & Yashayaev, 1. 2007: Current estimates of freshwater flux through Arctic and subarctic seas.^-Progress in Oceanography 73:210-230.

Donadini, F., Riisager, R, Korhonen, K., Kahma, K., Pesonen, L. & Snowball, 1. 2007: Holocene geomagnetic paleointensities : a blind test of absolute paleointensity techniques and materials.^-Physics of the Earth and Planetary interiors 161:19-35.

Engström-Öst, J. & Candolin, U. 2007: Human induced water turbidity alters selection on sexual displays in sticklebacks.^-Behavioral Ecology 18: 393-398.

Engström-Öst, J., Immonen, E., Candolin, U. &

Mattila, J. 2007: The indirect effects of eutrophication on habitat choice and survival of fish larvae in the BaItic Sea.^-Marine Biology 151:393-400.

Gorokhova, E. & Lehtiniemi, M. 2007: A combined approach to understand trophic interactions between Cercopagis pengoi (Cladocera: Onychopoda) and mysids in the Gulf of Finland.-Limnology and Oceanography 52(2): 685-695.

Haapala, J. 2006: Effect of the physical description of sea ice on the modelled mean

sea ice thickness on the Arctic Ocean.^-In:

Wadhams, R & Amanatidis, R (eds.), Arctic sea ice thickness: past, present and future:

international workshop: scientific report:

proceedings.- Ciimate Change and Natural Hazards Series, 10- Luxembourg: Publications Office EC:207-217.

Hewitt, J.E. & Norkko, J. 2007: lncorporating temporal variability of stressors into studies: An example using suspension-feeding bivalves and elevated suspended sediment concentrations.^- Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 341:131-141.

Hietala, R., Lundberg, R & Nilsson, J.A.U. 2007:

A note on the deep-water inflow to the Bothnian Sea.^-Journal of Marine Systems 68:

255-264.

Hietanen, 5., Laine, AO. & Lukkari, K. 2007: The complex effects of the invasive polychaetes Marenzelleria^spp.on benthic nutrient dynamics.^-Journal^ofExperimental Marine Biology and Ecology 352:89-102.

Hietanen, 5. & Lukkari, K. 2007: Effects of short term anoxia on benthic denitrification, nutrient fluxes and phosphorus forms in coastal Baltic sediment.^-Aquatic Microbial Ecology 49:293- 302.

Jakobsson, M., Backman, J., Rudels, B., Nycander, J., Frank, M., Mayer, L, Jokat, W., Sangiorgi, F., O’Regan, M., Brinkhuis, H., King, J.

& Moran, K. 2007: The early Miocene onset of a ventilated circulation regime in the Arctic Ocean.^-Nature 447:986-990.

Janhunen, R, Kaartokallio, H., Oksanen, 1., Lehto, K. & Lehto, H. 2007: Biological feedbacks as cause and demise of Neoproterozoic icehouse: Astrobioiogkal prospects for faster evolution and importance of cold conditions.^- PLoS ONE(February, issue 2)- 55.

Kaartokallio, H., Kuosa, H., Thomas, D.N., Granskog, M. & Kivi, K. 2007: Biomass, composition and activity of organism assemblages along a salinity gradient in sea ice subjected to river discharge in the Baltic Sea.^- Polar Biology 30:183-197.

Kaasalainen, H. & Leivuori, M. 2007: Pore water dynamics of iron and manganese in the northern Baltic Sea surface sediments.^- Geophysical Research Abstracts 9(08210).

Kangro, K., 0, K., Tamminen, T. & Lignell, R.

2007: Species-specifk responses of a cyanobacteria-dominated phytoplankton community to artificial nutrient limitation in the Baltic Sea.^-Marine Ecology Progress Series 336:15-27.

Kankaanpää, H., Leiniö, 5., Olin, M., Sjövall, 0., Meriluoto, J. & Lehtonen, K.K. 2007:

Accumulation and depuration of

cyanobacterial toxin nodularin and biomarker tesponses in the mussel Mytilus edulis.^- Chemosphere 68:1210-1217.

Karjalainen, M., Engström-Ost, J., Korpinen, 5., Peltonen, H., Pääkkönen, J.-R, Rönkkönen, 5., Suikkanen, S. &Viitasalo, M. 2007: Ecosystem consequences of cyanobacteria in the northern Baltic Sea.-Ambio 36(2-3):195-202.

Kozlowsky-Suzuki, B., Karjalainen, M., Koski, M., Carlsson, R, Stolte, W., Balode, M. & Granöli, E. 2007: Distribution of the microbial food web and inhibition of metazooplankton

development in the presence of iron- and DOM-stimulated Baltic Sea cyanobacteria.^- Marine Ecology Progress Series 337:15-26.

Kuparinen, J., Kuosa, H., Andersson, A., Autio, R., Granskog, M.A.., lkävalko, J., Kaartokallio, H., Karell, K., Leskinen, E., Piiparinen, J., Rintala, J.-M. & Tuomainen, J. 2007: Role of sea-ice biota in nutrient and organic material cycles in the northern Baltic Sea.^-Ambio 36(2-3):149-153.

Lahdes, E.O. & Karjala, L.A, 2007: lmplications

ofwaterioniccompositionforinvasionof

euryhaline species in inland waters^-an experimental study with Cercopagis pengoi from the Northern Baltic Sea.^-Aquatic lnvasions 2(4):422-430.

Laine, AO., Andersin, A.-B., Leiniö, 5. & Zuur, A.F. 2007: Stratification-induced hypoxia as a structuring factor of macrozoobenthos in the open Gulf of Finland (Baltic Sea).^-Journal of Sea Research 57: 65-77.

Lehtiniemi, M., Hakala, T., Saesmaa, 5. &

Viitasalo, M. 2007: Prey selection by the larvae of three species of littoral fishes on natural zooplankton assemblages.^-Aquatic Ecology 41:85-94.

Lehtiniemi, M., Pääkkönen, J.-R, Flinkman, J., Katajisto, T., Gorokhova, E., Karjalainen, M, Viitasalo, S. & Björk, H. 2007: Distribution and abundance of the American combjelly (Mnemiopsis leidyi)^-A rapid invasion to the northern Baltic Sea during 2007.^-Aquatic lnvasions 2(4):445-449.

Lips, 1., Lips, U., Fleming, V., Kaitala, 5. & Jaanus, A. 2007: Use of ferrybox measurements for the Baltic Sea environment assessment.^- Environmental Research, Engineering and Management 41(3):3-8.

Lukkari, K., Hartikainen, H. & Leivuori, M. 2007:

Fractionation of sediment phosphorus revisited, 1: Fractionation steps and their biogeochemical basis.-Limnology and Oceanography: Methods 5:433-444.

Lukkari, K. & Leivuori, M. 2007: Phosphorus fractions in sediment from a shallow estuary to open sea in the Baltic Sea.^-Geophysical Research Abstracts 9:06838.

Lukkari, K., Leivuori, M. & Hartikainen, H. 2007:

Fractionation of sediment phosphorus revisited:

II. Changes in phosphorus fractions during sampling and storing in the presence or absence of oxygen.-Limnology and Oceanography: Methods 5:44S-456.