• Ei tuloksia

Turun suomalainen klassillinen lyseo 1908-1914 : kertomus lukuvuodelta · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Turun suomalainen klassillinen lyseo 1908-1914 : kertomus lukuvuodelta · DIGI"

Copied!
419
0
0

Kokoteksti

(1)
(2)
(3)

TURUN SUOMALAINEN

KLASSILLINEN LYSEO

KERTOMUS LUKUVUODELTA 1908— 1909

TOIMITTANUT

J. M. AHLMAN

= = = v =

1

TU R K U • K IR JA PA IN O PO LY TY PO S • 1909

(4)

Turun k a u p u n g in k irja s t o -

V a rsin a is -S u o m e n maakuntakirjasto

(5)

K

uluneena lukuvuonna on koulu saanut häiriyty­

mättä työskennellä. Sekä oppilaiden että o p e t ­ tajain terveys on y le e n s ä ollut tyydyttävä. O p e ­ tuksessa on edelleenkin noudatettu allaolevaa K eisa­

rillisen Senaatin Elok. 16 p. 1906 vahvistamaa vä li­

aikaista lukusuunnitelm aa.

I n 11 111| IV V VI VII VIII te e n s äY h­

U sk o n to 1 2 2 2 2 2 2 2 2

3

O p e tu s k ie li . . 5 4 2 2 3 3 2416

T o in e n k o tim a i­

n en kieli . . 5 4 3 2 2 2 2 2 22

V en äjän k ieli . . 4 3 3 2 3 3 2 20

L a tin a . . . . 1 — —, 7 7 6 6 6 6 38

S ak san k ie li , -- _ _ _ 4 4 3 3 14

K reik an k ieli (va- p a a e h t.) . . .

R an sk an k ieli --- (2) (3) (3) (2) (10)

(v ap aa eh t.) _ (2) (2) (2) (6)

M a a n tie d e ja h is­

to ria . . 5 4 4 4 3 4 3 4 31

M ate m atiik k a 5 4 5 5 4 4 5 5 37

F y siik k a . . . 2 2 4

L u o n n o n h isto ria 2 2 2 3 3 12

K a u n o k irjo tu s . 2 2 _ 4

L a u lu . . . . V o im istelu . .

2 3

2

3 0 )

3 0 )

3 (1)

3 O)

3 (1)

2 0 )

2 4 (6 )

22 31 | 31 31 (32)! 31 (32)| 31 (34) 31 (37) 31 (37) 31(36) 248(270)

Avoinna olevan latinankielen lehtorinviran on K ei­

sarillinen Senaatti sallinut jättää täyttämättä toistai­

seksi kunnes uusi lukusuunnitelm a klassillisia ly seoita varten tulee vahvistetuksi ja ovat siihen kuuluvaa opetusvelvollisuutta K ouluylihallituksen määräyksestä edelleenkin hoitaneet: V luokalla kollega E. E. Ekman ja VI sekä VII luokalla lehtori N. R. af Ursin.

(6)

Luonnontieteen, m aantiedon ja kaunokirjoituksen kolleganvirka on hakijain puutteesta yhä avoinna.

Virkaan kuuluvaa o p e tusvelvollisuutta ovat K ouluyli­

hallituksen määräyksestä hoitaneet: luonnontieteen ja m aantiedon opetusta siem enkauppias O. Gauffin s y y s ­ lukukaudella ja yliop p ilas P. K. Päivärinta kevätluku­

kaudella sekä kaunokirjoituksen opetusta neiti A. Ch.

N yberg.

S u om enkielen opetusta 11 luokalla on K ouluylihalli­

tuksen m ääräyksestä tänäkin lukuvuonna hoitanut k ollega I. E. Kerkkola (Englund). Saman aineen o p e ­ tus IV ja V luokalla sam oin kuin historian lukemisen opetus 1 ja II luokalla on edelleenkin ollut uskottuna k ollega G. A. Kannakselle. Historian opetusta IV luokalla on K ouluylihallituksen määräyksestä hoitanut fil. maist. K. J. F innberg sekä tämän ollessa virasta vapaana fil. maist. neiti V. A. Rydman marraskuun alusta joulukuun 5 päivään.

Ylitarkastaja tohtori L. Nevanlinna kävi sy y s lu k u ­ kaudella opistossa. Venäjänkielen tarkastaja A. Thil- lot kävi niinikään syyslukukaudella tarkastamassa v e ­ näjänkielen opetusta.

K oulu n eu v osto on ovat tänä lukuvuonna kuuluneet:

A. M ikkola,

lakitiedetten kandidaatti, puheenjohtaja.

J. Aarnio,

lääketieteen lisensiaatti.

O. J. Caselius,

kirkkoherra, vankilansaarnaaja.

W. M ustelin,

kirjakauppias.

(7)

K ysym ys Turun suom alaisen klassillisen ly se o n n y ­ kyisen koulutalon so piva isuud esta tarkoitukseensa on yhä ollut vireillä ja on opettajakunta keskuudestaan asettanut komitean k y sy m y k sen kaikinpuolista v alai­

semista varten. Syksyllä kävi Keisarillisen Senaatin varapuheenjohtaja senaattori Edv. Hjelt sekä Kirkol­

lisasiain Toim ituskunnan päällikkö senaattori Y. K.

Yrjö-Koskinen koulun huoneustoa katsom assa.

Turun m olemm at suom alaiset lyseot, klassillinen ja realilyseo, ovat tänäkin lukuvuotena käyttäneet yhteistä asuntoa ja olleet yhteisen johdon alaisina. Rehtorina on toiminut allekirjoittanut ja vararehtorina su o m a la i­

sen realilyseon lehtori filosofian tohtori Ivar Alfred Rosenqvist.

(8)

A ) O p ettajat.

a) V akinaiset o p e tta ja t:

Johan M arkus Ahlman,

teol. kandidaatti, lehtori, ly seon rehtori, on opettanut uskontoa luokilla 1— VIII ja ruotsinkieltä Vili.

N ils R obert a f Ursin,

filos. tohtori, le h to r i: latinaa luokilla V I—VIII sekä kreikkaa V— VIII.

K n u t A ugust Svanljung,

filos. lisensiaatti, le h t o r i:

historiaa luokilla III ja V— VIII sekä suom ea VI— VIII ja maantietoa VIII.

O skar Fredrik Palmros,

filos. kandidaatti, le h to r i:

venäjää luokilla II— VIII.

Johan Engelbert Sargren,

filos. maisteri, lehtori:

matematiikkaa luokilla V — VIII ja fysiikkaa VII ja VIII;

ollut kirjastonhoitajana.

Erik E m il Ekm an,

filos. maisteri, kolle g a : latinaa luokilla III— V sekä suom ea I ja III.

G u sta f R u d o lf Forstén,

filos. maisteri, kollega:

matematiikkaa luokilla I— IV ja kaunokirjoitusta I.

Ivar E dvard Kerkkola {Englund),

filos. maisteri, k o lle g a : saksaa luokilla V — VIII ja ranskaa VI— VIII sekä suom ea II.

Johan A ugust Blomberg,

kollega, v oim istelu n o p e t­

taja: voim istelua luokilla I— VIII.

(9)

G ustaf Albert Kannas,

filos. maisteri, kollega: ruotsia luokilla 1— VII, suom ea IV ja V sekä historianluke- mista I ja II.

Juho Viljo M ikkola,

urkuri, la u lu n o p e tta ja : laulua luokilla I— VIII.

b) V irk aatek ev ät o p e tta ja t:

Kaarle Julius Finnberg,

filos. maisteri: historiaa IV luokalla. Virasta vapaa '/n — 5/i2 1908.

Ossian Gauffin,

siem enkauppias, y liopp., v. t. k o l l e g a : syyslukukaudella maantietoa luokilla 1— IV ja lu o n ­ nontieteitä I— V.

A xa Charlotta Nyberg,

neiti: kaunokirjoitusta lu o ­ kalla II.

Paavo Kalervo Päivärinta,

y lioppilas, v. t. k o llega:

kevätlukukaudella maantietoa I-— IV ja luonnontieteitä I - V .

V ivi Alina Rydm an,

neiti, filos. m a is ter i: historiaa IV luokalla >/n— V12 1908.

B) L u ok kain e sim ieh et:

I luokka kollega E. E. Ekman.

II ,, G. A. Kannas.

III » » G. R. Forstén.

IV fil. maist. K- J. Finnberg.

V kollega I. E. Kerkkola.

(10)

VI luokka lehtori K. A. Svanljung.

VII J. E. Sargren.

VIII ,, O. F. Palmros.

C) K äytetyt oppikirjat.

Uskonto.

Raamatun historia. Jumalan sanan mukaisesti ker- toellut Karl Ervast. Eri painoksia.

Su o m en Evankelis-Luterilaisen Kirkon Katekismus.

Kirkkohistoria lyseoita varten. Kirjoittaneet Jaakko G um m erus ja V. T. Rosenqvist. Jyväskylässä 1904, to in e n painos 1906, kolm as 1908.

Kristillinen U sk on to -o p p i kouluja varten. Kirjoittanut Erik Johansson. H e lsin g iss ä 1905. Toinen painos, (kirj. Erkki Kaila) 1907.

Suomenkieli.

M aamm e kirja. Kirjoittanut Z. Topelius. Suom entanut Joh. Bäckvall, eri painoksia.

Kertomuksia ih m iskunnan historiasta. Vanha aika I.

S u o m e n kielioppi. Äänne- ja sanaoppi oppikoulua ja om in päin opiskelua varten kirjoittanut E. N. Setälä.

V iides painos.

J. L. Runeberg: Vänrikki Stoolin Tarinat, koulu- painos.

S u o m en kielen lauseoppi. O ppikoulu ja varten kir­

joittanut E. N. Setälä. 4 ja 5 painos.

(11)

Kalevala, uusi painos 1895.

F. O. Rapola: Lyhyt ainekirjoituksen oppikirja. 3 ja 4 painos.

B. F. G odenhjelm : Oppikirja S uom alaisen kirjalli­

suuden historiassa. 5 ja 6 painos.

Ruotsinkieli.

V. V ase n iu s: Ruotsinkielen alkeiskurssi. Toinen, kolmas, neljäs ja viides painos.

V. V ase n iu s: Ruotsalainen lukemisto.

Svensk ordlista för finska skolor utarbetad af Ralf Saxén, H elsingfors 1903.

Svensk språklära för lyceer och fruntimmersskolor af Elis Lagerblad. För finska skolor tillökad och bearbetad af Artur Siegberg.

Lyhennetty ruotsin kielioppi. Suom alaisia kouluja varten kirjoittanut Artur Siegberg, P or voossa 1903 ja toinen täydennetty painos 1907.

J. L. Runeberg: Nadescha. Skolupp laga. 1892.

Kung Fjalar. S kolupp laga. 1882.

Elgskyttarna, painoksia v. 1896—

1900.

Kungarna på Salamis. S k o lupp laga 1901 ja muita painoksia.

Hanna. Painoksia 1884, 1896.

Julkvällen. 1891, 1900..

Fänrik Ståls Sägner.

Grafven i Perho.

(12)

Venäjänkieli.

„HaqajibHbifl ynpaameHiH no pyccKOMy H3biKy“- Pai­

nettu H e lsin g is sä 1904.

C. M. Lindfors: k ä y t ä n n ö l l i n e n oppikirja Venäjän kielessä". Painettu H e lsin g is sä 1896.

A. nyiiiKHHTj: «BbiCTpL^-b11.

M. K). JlepMOHTOB-b: „Ba^a“.

„KHH>KHa M e p n “.

H. C. TypreHeB-b: „>KHBbm moiuh".

.jBnpiOK-b"

O. MaMHH-b-CnÖHpHK-b: „ H c n o B tb “ .

„CTapbiH Bopoöeft".

A.

n.

HexoBi>: „Pa3CKa3bi“.

N. Åström : „Venäjän kielen alkeiskirja'1.

„Venäläinen lukukirja", 1904.

Lyhyt Venäjän kielioppi, 1904.

Latinankieli.

Latinan kielioppi, kirjoittanut Joh. Gabr. Geitlin.

H e ls in g is s ä 1888.

Latinan kielioppi kouluja varten, kirjoittanut Adolf V. Streng. H e lsin g issä 1905.

C. Synnerberg ja V. H e llm a n : Latinan lukukirja alotteleville. H els in g is sä 1901.

Alkuharjoituksia latinan kielessä, toimittanut C. J.

Lindeqvist. Edell. ja jälkim. osa. H elsin g issä 1890.

Käytännöllinen Johdanto latinan lauseopin o p p im i­

seen. Toim ittanut J. G. Geitlin. Viides painos.

Cornelii N e p o tis liber de excellentibus ducibus ex- terarum gentium . Usui scholarum iterum accom m oda- vit Carolus Synnerberg 1885.

(13)

Sallustii bellum Jugurthinum (eri painoksia).

Tirocinium latinum ed. K. J. Hidén. Pars 1. Hels. 1906.

A usg. Gedichte des P. O vidius N a so herausgegeb.

v. Sedlmayer.

Auswahl aus Ciceros p h ilo so p h isch en Schriften von O. W eiszenfels. Leipzig 1907.

Q. Horati Flacci Opera (eri painoksia).

T. Livi ab urbe condita lib. XXI (eri painoksia).

Kreikankieli.

Kreikan kielioppi. Kirjoittanut K. J. Lindeqvist, H e l­

singissä 1887.

Scriptores Attici. Capita selecta. Ediderunt Hj.

Appelqvist. I. A. Heikel, I & II, H e lsin g issä 1896.

Anthologia Homerica. Valikoim a lukem isia H om e- ron runoista sanakirjan ja lyyrillisen jälkiliitteen kanssa. Lyseoitten tarpeeksi toimitti Kaarlo Forsman.

Porvoossa 1888.

Saksankieli.

Lindelöf-Öhquist: Lyhennetty Saksan kielioppi. 1899.

E. S. Yrjö-Koskinen: Saksan kielioppi, 1893.

S. Nyström: D e u ts ch e s Lesebuch, 1908.

.1. Öhquist: D e utsche Prosa und D ich tu n g 1894.

Fr. v. Schiller: Wilhelm Teli, 1900.

Fr. v. Schiller: G eschichte des Abfalls der ver. Nie- derlande.

Ranskankieli.

Söderhjelm -Tötterman: Ranskan kielioppi, 1892.

Ranskankielen Alkeiskirja, 1891.

Axel R osendahl: Ranskankielen Oppikirja, 1905.

(14)

Maantieto.

Elis Lagerblad: Maantiedon oppikirja. VI painos (1906) ja VII:s painos (1907).

Historia.

Yleinen historia kertomuksittain koulujen alemmille luokille. Kirjoittanut B. Estlander. Vanha aika. S u o ­ mentanut V. Malin. U usim pia painoksia.

Yleinen historia kertomuksittain koulujen alemmille luokille. Kirjoittanut B. Estlander. Keskiaika. 1 ja 2 painos.

Yleinen historia kertomuksittain koulujen alemmille luokille. Kirjoittanut B. Estlander. Uusi aika. Ensi- mäinen painos.

Vanhan ajan historian oppikirja G. V. Schotten mukaan toim ittanut F. O. Rapola. Toinen ja kolmas painos.

Keskiajan historian oppikirja. Kirjoitti J. R. Pallin.

M uodostettu s u o m e n n o s. Kolm as ja neljäs painos.

U uden ajan historian oppikirja. Tehnyt J. R. Pallin.

S uom alaisille o ppikoulu ille muodostanut M. G. Schy- bergson. S u o m e n n o s. Toinen, kolm as ja neljäs painos.

Suom en historian oppikirja lyseo iden ja tyttökoulu­

jen yle m p iä luokkia varten kirjoittanut M. G. Schy- bergson. Kolmas ja neljäs painos.

Matematiikka.

Laskuoppi alk eisopistoja varten, kirjoittanut E. B o n s ­ dorff.

(15)

Alkeis-geometria. Oppikoulu ja varten kirjoittanut E.

Bonsdorff.

N eovius, L., Alkeis-geometria.

Algebran alkeet. Koulujen tarpeeksi kirjoittanut E.

Bonsdorff.

Esimerkkejä ja problem ia algebran alalta toimitti E.

Bonsdorff.

Geom. ja trigonom. lasku-esimerkkejä toimitti E.

Bonsdorff, 1900.

Fysiikka.

Fysiikan oppikirja. Kirjoittanut J. A. R osenqvist 1 ja II osa päin. v. 1905.

Kasvitiede.

A. J. M ela : Kasvioppi. N eljäs ja v iid e s painos.

Suom en K oulukasvio. Kolmas, neljäs ja viides painos.

Eläintiede.

A. J. M ela: Koulun Eläinoppi. T oinen painos.

Thorsten Renvall: Suom alainen Retkeilyfauna, T u ­ russa, 1899.

Laulu.

Yleisen m usiikkiopin ensim äiset alkeet. Kouluja varten toimittanut M. W egelius. Suom en si E. E. E.

I— VI.

(16)

Oppikurssi äänten tapaam isessa. Toimittanut M.

W egelius. I ja II vihko sekä niitä seuraava lukukirja.

„K ev ätesikko “, kokoelm a lauluja, toimittaneet M.

V ehanen ja D. v. Nandelstadh.

Kaunokirjoitus.

Herman N iem en kaksirivisiä kaunokirjoitusvihkoja.

M. Bährin rinnakkaisvihot N:o I ja II.

D) S u oritetu t oppim äärät.

Uskonto.

I Luokka

(2 t.). Ervastin raamatunhistoriasta on luettu Vanhan testamentin kertomukset 1— 57. Kate­

kism uksen l:nen pääkappale selitetty.

I I Luokka

(2 t.). Ervastin raamatunhistoriasta on luettu ja kerrattu Vanhan Testam entin kertomukset 5 8 — 69 ja Uuden Testamentin 1— 26.

III Luokka

(2 t.). Ervastin raamatunhistoriasta on luettu ja kerrattu U u d e n Testamentin kertomukset 25

— 54. Raamatusta on luettu A posto lien tekojen luvut 1— 5.

IV Luokka

(2 _t.). Raamatusta on luettu A postolien teot. Lutherin vähästä katekism uksesta on luettu ja selitetty pääkappaleet.

V Luokka

(2 t.). Vähästä katekism uksesta on luettu huoneentaulu. Vanhan ja keskiajan kirkkohistoriaa G um m erus-R osenqvistin oppikirjasta luettu ja kerrattu

§§ 1— 31.

(17)

VI Luokka

(2 t.). G um m erus-R osenqvistin Kirkko­

historian oppikirjasta on luettu ja kerrattu keskiaika 32 §:stä loppuun ja uudempi aika 64 §:ään.

VH Luokka

(2 t.). Gum m erus-R osenqvistin kirkko­

historia 60 §:stä loppuun luettu ja kerrattu. Erik J o ­ hanssonin (E. Kailan) kristillisestä u skonto-opista on luettu §§ 1— 6. F ilippilä isepisto la luettu.

VIII Luokka

(2 t.). Joh an sson in (Kailan) uskonto-oppi luettu 19 §:stä loppuun.

Suomenkieli.

/

Luokka

(5 t.). Maamme-kirjasta on luettu valittuja kappaleita 1 ja 2 luvusta, silm älläpitäen selvää ja o i ­ kein korostettua sisälukua ja siihen perustuvaa lu e ­ tun ymmärtämistä. Kielioppina on käytetty „Suom en kielioppi, oppikoulu ja varten kirjoittanut E. N. S e t ä lä “, josta luettiin §§:n 4 0 — 78, 91— 99, 110— 134, 144 — 147 pääkohdat. Eri vihkoon kirjotettiin sääntöjä, joita tarvittiin m. o. yk sin ä ise n kasvaneen lauseen a n a ly y ­ siin, jota ahkeraan harjotettiin. Oikeinkirjotusta har- joteltiin sanelun mukaan, ja siinä pidettiin välim erk­

kien oikeata käyttämistä erittäin tärkeänä. Ulkoa luet­

tiin seuraavat runot: Meren neito, H ankoniem en silmä, Inarinjärvi, Ahvenanmaan laulu, Saarijärven Paavo, Suonion kotimaan virsi, M aam m e, Vänrikki Stool, Sven Dufva, Kuormarenki, Maaherra, Vänrikin mark- kinamuisto, Sotilaspoik a ja Wilhelm v. Schwerin.

/ /

Luokka

(4 t.). Maamme-kirjasta on luettu sisältä viides ynnä kuudes luku ja teos kerrottu kokonaan.

Setälän »Suom en kieliopista" on luettu pääkohdat kokonaan. Ulkoa luettiin seuraavat runot V. Stoolista:

(18)

«Kuoleva soturi", «Sotilaspoika", Porilaisten marssi", Vänrikin markkinamuisto", «Matkamiehen näky", «H ei­

näkuun viides päivä" ja «Hurtti ukko". Luokalla luettiin sitäpaitse useita muita runoja. Oikeinkirjoi­

tus- ja reproduktsiooni-harjoituksia luokalla.

III Luokka

(2 t.). Lukukirjana oli «Gruben Kerto­

m uksia ihmiskunnan historiasta", jossa tutustuttiin vanhain kansain jum aluustarustoon ja historiaan. E.

N. Setälän kieliopista luettiin lisää sanain syntyoppi, ja edellise n luokan oppimäärä kerrattiin. Kirjallisia reproduktsiooni- ja helpom pia ainekirjotusharjotuksia luokalla. Ulkoa lu e t t iin : Kuoleva soturi, Torpan tyttö, Heinäkuun viides päivä, Vänrikin markkinamuisto ja M atkam iehen näky.

I V Luokka

(2 t.).

Kielioppia:

Setälän lauseoppia luettiin §:ään 60.

K irjallisuutta:

Luettu Juhani Ahon Rautatie ja Kalevalasta 10 runoa. Seuraavat

aineet

kirjotettiin: 1) Turun tuom iokirkko; 2) Europan V e ­ näjän joet ja niiden merkitys liikenteelle; 3) Arkime- des ja Syrakusan piiritys; 4) K äännös ruotsista; 5) Koe luokalla useasta valittavasta; 6) Käynti luistin­

radalla; 7) Mitä Matti pappilanmatkallaan kuuli rauta­

tiestä (Juhani Ahon «Rautatien" mukaan); 8) E nsim ­ mäisen kristillisen seurakunnan sisälliset olot; 9) Ke­

vät; 10) Koe luokalla useasta valittavasta.

V Luokka

(2 t.).

Kielioppia:

Setälän lauseopista luettu ja kerrattu §§ 6 0 - 1 0 8 .

K irjallisuutta:

Kale­

valasta luettu runot 14—24. Seuraavat

aineet

kirjo­

tettiin: 1) Kotiseutuni liikeneuvot; 2) Vihreiden kas­

vien merkitys luonno n taloudessa; 3) Vilhelm valloit­

taja; 4) Hyvä kirja on hyvä toveri; 5) Koe luokalla useasta valittavasta; 6) Joulusta; 7) Käännös ruotsista;

8) Kristinuskon taistelu pakanuutta vastaan Rooman

(19)

keisariaikana, 9) Kalevalan s y n n y s t ä ; 10) Koe luokalla useasta valittavasta.

VI Luokka

(3 t.) K i e l i o p p i a : Setälän la useoppia luettiin 109:nnestä §:stä loppuun. F. O. Rapolan Ainekirjoituksen oppikirjaa luettu 3 §§. K i r j a l l i ­ s u u t t a : Kalevalasta luettu runot 24-—48. S a n ­ teri Ingmanin Juho Vesainen. Runonlausuntoa. M u u ­ tama esitelmä. A i n e i t a : 1) Vuodentulo kotipitäjäs- s ä n i ; Y liop p ila siltam assa; U im a p r o m o t io n i; 2) F i­

lip II; Vilhelm Oranialainen ; 3) Kirje y stävä lle;

4) Koe luokalla useasta valittavasta; 5) Rai­

tiovaunussa; 6) H elm ikuu; 7) Oliver Crom well; 8) Millaisen tulee hyvän toverin o lla ? 9) Koe luokalla.

VH Luokka

(3 t.). Rapolan Ainekirjoituksen o p p i­

kirjaa luettiin 14:nnestä §:stä loppuun. K i r j a l l i ­ s u u t t a : Kalevalan 50:s runo, J. J. W ecksellin Daniel Hjort, A. V. Forsmanin novellivalikoim a sekä Juhani Ahon Kevät ja takatalvi. Esitelmiä. A i n e i t a : l ) P u h e toverikunnan (tahi Linnaean) e n sim ä ise ssä k o ­ k ouksessa; Piispankäräjät k otipitäjässä ni; 2) N apoleon 1809 ja 1814; 3) Die Nainen sind in Erz und Mar­

mor nicht so wohl verwahrt als in des Dichters Lied;

4) Koe luokalla; 5) Voltaire; G lad ston e ; Garibaldi;

6) Älä sano väärää todistusta lä h im ä is e s t ä s i; 7) V u o ­ den kuluttua tahdon tulla ylio p p ila a k si; 8) Kuinka Juhani Ahon Kevät (tahi Linnankosken Pakolaiset) on minuun vaikuttanut? 9) K oeaine; 10) Koeaine.

VIII Luokka

(3 t.). Luettu B. F. G odenhjelm in Oppikirjaa suom alaisen kirjallisuuden historiaa k eski­

ajan alusta kirjan loppuun sekä useim m at runot Lei­

mun toimittamasta Väinölä-kirjasta. Joh an n e s Linnan­

kosken Pakolaiset. A i n e i t a : 1) Viim eisen lu k u v u o­

den alkaessa (puhe); 2) Rooman patriisit ja plebeijit;

2

(20)

3) Suurin käsky kristinopin m ukaan; 4) Vapaasti va ­ littava a in e; 5) Koeaine; 6) Merkantiilijärjestelmä;

O liko Ludvig XIV suuri hallitsija; 7) Euroopan val­

tiollinen asem a 100 vuotta sitten; Wienin kongressin m erkitys; 8) Koeaine; 9) Koeaine.

Ruotsinkieli.

/

Luokka

(5 t.). Vaseniuksen Ruotsin kielen Alkeis­

kurssista on luettu luvut 1 - 6 8 . Runoja luettu ulkoa mainitun oppikirjan neljännestä osastosta. Kirjoitus­

harjoituksia luokan taululle ja vihkoihin. O p e tu sk ie ­ lenä on osaksi käytetty ruotsia.

II Luokka

(4 t.). V aseniuksen Alkeiskurssista luvut 64— 94. Runolukua saman kirjan neljännestä osastosta.

Suullisesti on opetettu pääkohdat nom inien ja verbien taivutuksesta. Kirjoitusharjoituksia joka toinen viikko.

O petuskielenä osaksi ruotsi.

III Luokka

(3 t.). V a seniuksen Alkeiskurssista luettu kappaleet 9 7 — 112. Puheharjoituksia. Kirjoituksia joka toinen viikko. O petuskielenä käytettiin osittain ruotsia.

IV Luokka

(2 t.). V aseniuksen lukem iston uu sim ­ masta painoksesta luettu kappaleet 1— 24. Artur S i e g ­ bergin lyhennetystä ruotsin kieliopista on luettu ääni-, oikeinkirjoitusoppi ja m uoto-oppia verbeihin asti. Kir­

joituksia koululla kerta k olm essa viikossa. O p etu k ­ se s s a on suurelta osalta käytetty ruotsia.

V Luokka

(2 t.). V aseniuksen lukem iston u u sim ­ masta painoksesta kappaleet 2 3 — 25, 37 39, 40 41 ja 46 —52. Siegbergin kieliopista lauseoppia §:ään 98.

Koti- ja koulukirjoituksia joka toinen viikko. O p e tu s ­ kielenä ruotsi.

(21)

VI Luokka

(2 t.). Kirjallisuutta: Runebergin „Elg- skyttarne". Siegbergin kielioppi §:stä 106 loppuun.

K oulu- ja kotikirjoituksia joka toinen viikko.

VH Luokka

(2 t.). Runebergin „Kungarne på Sa- la m is “ . Sie gbergin kielioppi luettu §:stä 126 lop­

puun, kerrattu §:ään 97. Suullisesti käännetty San- delinin ruotsinkielenharjoituksia. Kirjoitusharjoituksia luokalla. Koti kirjoitus joka toinen viikko.

Vili Luokka

(2 t.). Ruotsiksi suullisesti käännetty Sandelinin ruotsinkielenharjoituksia. Runebergin „Kun- garne på Salam is“ . Kirjoitusharjoituksia luokalla.

Kotikirjoitus joka toinen viikko. Kielioppi kerrattu.

Venäjänkieli.

I I Luokka

(4 t.). N. Åströmin Venäjänkielen a lkeis­

kirjasta on luettu „HaMa^bHhiH ynpa>KHeHin“ ja kap­

paleet 1— 22. Kieliopista on läpikäyty substaniivien taivutus. Kirjoitusharjoituksia luokalla kerran v ii­

kossa.

I I I Luokka

(3 t.). N. Åströmin Venäjänkielen a lk e is­

kirjasta o n luettu kappaleet 23 — 54. Kieliopista on läpikäyty substantivie n, adjektivien ja verbien finiti- niuotojen taivutus. Kirjoitusharjoituksia luokalla joka toinen viikko.

I V Luokka

(3 t.). N. Åströmin V enäläisestä luku­

kirjasta on luettu kappaleet 2 0 —56. Kieliopista on luettu vertailumuodoista ja pronomineista. Kirjoitus­

harjoituksia luokalla joka toinen viikko.

V Luokka

(2 t.). N. Åströmin V enäläisestä luku­

kirjasta on luettu kappaleet 8 9 — 104. Axel Lilius ja

(22)

Alfr. Thillotin Venäjän kieliopista §§ 3 5 — 58. Kirjoitus­

harjoituksia luokalla joka toinen viikko.

V I Luokka

(3 t.). N. Åströmin Venäläisestä luku­

kirjasta on luettu kappaleet 117 133. Axel Lilius ja Alfr. Thillotin Venäjän kieliopista §§ 6 0 —96. Luo­

kalla on luettu N. A. Rubakin kertomus „Hcnr>iTaHiH AOKTopa HcaaKa“ . Kirjoitusharjoituksia luokalla joka toinen viikko.

V I I Luokka

(3 t.). M. Lermontowin romaanista

„TepoH Hauiero BpeMemi11 on luettu kertomuksesta

„E>9Jia“ (siv. 40 loppuun), ..MaKCHM-b MaKCHMbm-b“ ja ,,<t>aTajiHcrb“ . Kielioppi on läpikäyty ja osittain ker­

rattu. Luokalla on luettu N. A. Rubakin kertomus

„HcnbiTaHin AOKTopa HcaaKa“ . Kirjoitusharjoituksia luokalla joka toinen viikko.

V I I I Luokka

(2. t.). A. Puschkinin romaanista

„KannTaHCKaH Aom<a“ on luettu V — Vili luku. Koko kielioppi kerrattu. Luokalla on luettu useita Turgen­

jewin ja L. T o lstoin kertomuksia. Kirjoitusharjoi­

tuksia luokalla.

Latinankieli.

I I I Luokka

(7 t.). Synnerberg-Hellmanin oppikirjasta luettiin 80 harjotuskappaletta ynnä vastaava määrä m uoto- ja lauseo ppia Geitlinin tai Strengin kieliopista.

Mainittuin oppikirjain o h e ss a käytettiin C. J. Linde- qvistin alkuharjotuksia latinan kielessä käännöshar- jotuksiin äidinkielestä latinaksi. Kirjotusharjotuksia luokkataululla.

I V Luokka

(7 t.). Synnerberg-H ellm anin oppikirjan lukem ista jatkettiin 91:stä harjotuskappaleesta loppuun

(23)

asti. Loppupuolella syyslukukautta ryhdyttiin lu k e ­ maan Corneliusta ja ehdittiin siitä Miltiadeen, The- m istocle en, Aristideen, Pausaniaan, C im onin, Alcibia- deen, Lysanderin, Thrasybuluksen, A gesilau k sen , Pe- lopidaan, Epam inondaan, T im oleonin ja Hainilcarin elämäkerrat. Suullisia käännösharjotuksia Geitlinin Johdannosta, joka luettiin alusta loppuun asti. Kir­

jallisia käännösharjotuksia su om e sta latinaksi s y y s ­ lukukauden lopulta y ksinom aan koulussa ja ilman apuneuvoja.

V Luokka

(6 t.). Cornelius N epoksesta kursoori- sesti läpikäyty Epaminondaan, D ionin, Hamilcarin ja Hannibalin elämäkerrat. Sallustion bellum iugurthinum luettu. Kielioppi kerrattu ja käännetty suullisesti Geitlinin Johdannosta. Kirjallisia käännösharjotuksia suom esta latinaksi yksinom aan kou lu ssa apuneuvoitta.

V I Luokka

(6 t.). Ovidion Metam. luettu ja kerrattu Scolm ayesin painoksen mukaan siv. 1— 20, 3 1 — 44, 4 7 — 51, 55 — 61, 63— 66. Ciceron filos. teoksista W eiszenfelsin mukaan luettu siv. 1 — 16 ja kerrattu.

Käännösharjotuksia latinasta su o m e k si yksinom aan koulussa, vuorotellen apuneuvoilla. Muinaisuutta v a ­ laisevia kuvia näytetty. Ex tempore käännöksiä lati­

nasta suom eksi joka toinen viikko.

V I I Luokka

(6 t.). Cicero’n W eiszenfelsin Auswahlin mukaan siv. 17— 67 luetut ja kerratut. Livius lib.

XXI, 1— 10. Sivistyshistoriaa esitetty kuvia näyttä­

mällä. Käännösharjotuksia latinasta su o m ek si, y k s in ­ omaan koulu- ja koekirjotuksia, viim eksi mainitut il­

man mitään apuneuvoja. Ex tempore käännöksiä latinasta joka toinen viikko.

V I I I Luokka

(6 t.). Valikoima Horation oodeja luettu ja kerrattu (I, 1. 3, 5, 9, 13, 14, 22, 24, 28, 35, 3 7 ;

(24)

II, 2, 3, 6, 7, 10, 14, 16; III, 1 - 7 , 9, 18, 21, 24, 2 9 ; IV, 2, 3, 5, 7; Epod. 2, 7). Liviuksesta on luettu lib.

XXI cap. 21 31. Kielioppi kerrattu. Käännöshar­

joituksia latinasta su o m e k si luokalla samoin kuin edellisellä luokalla. Ex tempore käännöksiä joka to i­

nen viikko. Sivistyshistoriaa selitetty kuvien avulla.

Kreikankieli.

V Luokka

(2 t.). Kielioppi luettu ja kerrattu. Luku- harjoituksia.

V I Luokka

(3 t.). Sam oin kuin edellisellä luokalla.

Scriptores att. luettu ja kerrattu sivv. 1 17, 6 6 — 90.

V I I Luokka

(3 t.). Forsmanin A nthologiasta luettu O d y sse ia n alusta kappaleeseen „Kirkeen“ .

V I I I Luokka

(2 t.). Forsmanin Anthologiasta luettu alusta „ O d y s se u n t u lo o n 11 asti.

Saksankieli.

V Luokka

(4 t.). N yström in „ D e u tsc h e s L esebuch“ - ista luettu kappaleet 1— 76. Puhe- ja kirjoitushar- joittelua luokalla. Lindelöf-Öhquistin lyhenn. Saksan kieliopista opittu §§ 16— 126 paitsi 3 0 — 46, 6 4 — 65.

Kuvaopetusta silloin tällöin.

VI Luokka

(4 t.). ,.D eutsche Prosa und D ich tu n gista“

opittu kappaleet 56, 101, 116, 118, 123, 124, 130, 133, 137, 140, 141, 142, 166, 168. G oethen e läm ä­

kerta pääpiirteissään selitetty. Luokalla kirjoitettu, puheltu ja pidetty „ex tempore*1 harjoituksia. Linde­

(25)

löf-Öhquistin kielioppi §:stä 122 loppuun luettu sekä kerrattu.

V I I Luokka

(3 t.). „W ilhelm Tellistä“ näytökset III

— V. „Prosa und D ich tu n g ista“ kppl. 137, 141, 160, 166. Koko kielioppi kerrattu. Kirjoitettu kerran kuussa.

V I I I Luokka

(3 t.). Tekstiä: „G eschiclite des Abfalls der ver. N iederlande“sta Wilhelm Oranialaista, E gm on- tia, Albaa sekä Antwerpenin piiritystä koskevat pää­

kohdat luettu. Kielioppia: Lindelöf-Öhquistin kieli­

oppi kerrattu ja tarkistettu. Yrjö-Koskisen Saksan kieliopista sukusään nöt kerratut. Kirjoituksia: Kään- nöskokeita luokalla noin kerran kuussa.

Ranskankieli.

V I Luokka

(2 t.). RosendahTin ,,Ranskankielen O p p i­

kirjasta11 ensi osan kappaleita sekä toisesta osastosta ,,Caractere des Frangais“ . Kieliopista luettu alusta

§:ään 21. Puheharjoituksia.

V I I L uokka

(2 t.). Söderhjelm-Töttermanin ,,Rans­

kankielen Alkeiskirjasta" kppl. 9 9 ,1 0 8 , 112, 1 1 9 ,1 2 5 ,1 2 8 , 144, 153, 154, 157, 166, 168, 170. Rosendahlin o p p i­

kirjaan liittyvä kielioppi luettu loppuun. P uheharjoi­

tuksia tekstin ja puhelusanakirjan johdolla.

V i l i Luokka

(2 t.). Edellämainittu kielioppi kerrattu ja viimeistelty pääpiirteissään. Söderhjelm -Tötter­

manin „Ranskankielen Alkeiskirjasta" käännettiin ja pai- kottain ranskaksi käsiteltiin kappaleet 161, 177 sekä jo ukko Parisia koskevia kuvauksia.

(26)

Maantiede.

/

Luokka

(4 t.). Lagerbladin oppikirjasta luettu Itä­

valta-Unkariin. Kurssi suuriminaksi osaksi kerrattu / /

Luokka

(3 t.). Mainitun oppikirjan mukaan Ranskasta alkaen luettu Afrikaan saakka. Kurssi ker­

rattu.

/ / /

Luokka

(2 t.). Afrikasta alkaen luettu ja ker­

rattu Afrikan, Amerikan ja Austraalian maantiede. Yleis- m aantiede luettu kursoorisesti.

I V Luokka

(1 t.). Maantiede kertaamalla luettu.

V I I I Luokka

(1 t.). Euroopan maantiede kerrattu.

Historia.

/

Luokka

(1 t.). B. Estlanderin lukukirjasta luettu kappaleeseen Leonidas Termopylaen luona.

II Luokka

(1 t.). Yllämainittua lukukirjaa kappa­

leesta Xerxeen sotaretki ka ppaleeseen Manlius ja Decius.

III Luokka

(2 t.). Itämaisten kansojen sekä kreikka­

laisten ja Aleksanterin suuren aikakauden historia luettu ja kerrattu Rapolan Vanhan ajan historian o p p i­

kirjan mukaan sitä kuitenkin täydentämällä B. Estlan­

derin hist. lukukirjan avulla.

I V Luokka

(3 t.). Vanhan ajan historiaa luettu ja kerrattu R oom alaisista loppuun asti. Keskiajan h is­

toriaa luettu Viikinkiretkiin. Historiallisena lukukirjana on käytetty B. Estlanderin: Yleinen historia kertomuk­

sittain.

V Luokka

(3 t.). Keskiajan historiaa luettiin ja ker­

(27)

rattiin arabialaisista loppuun asti, jonka jälkeen on luettu uuden ajan historian johdanto.

VI Luokka

(4 t.). U uden ajan ensim äinen ja toinen aikakausi luettu ja kerrattu. Sitten luettiin Ranskan vallankumouksen historiaa direktorio-hallitukseen asti.

VII Luokka

(3 t.). U uden ajan viim einen aikakausi luettu ja kerrattu. Suom en historia luettu ja osittain kerrattu.

VIII Luokka

(3 t.). Kerrattu: Yleistä historiaa Wienin kongressiin asti sekä Suom en historiaa Porvoon v a ltio ­ päiviin.

Matematiikka.

I Luokka

(5 t.). Kokonaiset luvut, laatuluvut, k ok o­

naisten lukujen jaollisu u s sekä tavalliset murtoluvut.

/ /

Luokka

(4 t.). Edellisen luokan oppimäärä ker­

rattu. Desimaaliluvut. Verranto-oppi. Yksi ja moni- ehtoinen päätöslasku ja prosenttimääräykset.

/ / /

Luokka

(5 t.). Aritmetiikkaa: Korko-, alennus-, seura- ja vaihtolasku. Geom etriaa: 1 osa luettu ja kerrattu.

IV Luokka

(5 t.). Algebraa: johdanto, m urtolukui­

hin saakka. Geometriaa: Edellisen luokan oppimäärä kerrattu ja luettu IV lukuun eli verranto-oppiin.

V Luokka

(4 t.). Algebraa: P o ly n o m ien jaollisuus ja alkutoimitukset m urtoluvuilla; en sim äisen asteen yhtälöt yhdellä ja useammalla tuntemattomalla; prob- le m ia; laskuharjotuksia luokalla ja kotona. G e o m e t­

riaa: Verranto-oppi. Janojen verrannollisuudesta ja kuvioiden yh d e n m u otoisu u d esta.

VI Luokka

(4 t.). Algebraa: Verranto-oppi: ensi-

(28)

maisen a steen yhtälöt yhdellä ja useammalla tunte­

mattomalla kerrattu; problem ien ratkaisemista niitten avulla; potenssi- ja juuri-oppi; toisen asteen yhtälöt yhdellä tuntem attom alla; laskuharjotuksia luokalla ja kotona. Geom etriaa: O p p ij a n o j e n suhteista. Algebran käyttäminen gem etrisiä tehtäviä ratkaistaissa. M oni­

kulm ioiden aloista ja n eliö sisältöje n määrääminen.

VII Luokka

(5 t.). Algebraa: Verranto-oppi sekä oppi po tensseista ja juurista kerrattu. Toisen asteen yhtälöt yhdellä tuntemattomalla; niitten juurien o m i­

naisuudet; maximi- ja m inim ifunktio ista; binomiali- ja muut sellaiset korkeamman asteen yhtälöt, joita voidaan ratkaista e n sim m äise n ja toisen asteen y h tä­

löjen avulla; l o g a r it m i- o p p i; exponentti-yhtälöt. Lasku­

harjotuksia sekä luokalla että kotona. Geometriaa:

A varuusgeometria; laskuharjotuksia. Tasannestrigono- metriaa: T rigonom etriset funktiot; suorakulmaisten kol­

m ioiden ja h elpom pien trigonometristen yhtälöjen rat­

k aise m in e n ; laskuharjotuksia.

VIII Luokka

(5 t.). Koko aritmetiikan, algebran, geometrian ja trigonometrian oppimäärä kerrattu. Lasku­

harjotuksia luokalla ja kotona.

Fysiikka.

VII Luokka

(2 t.). Mekaniikka, aalto- ja ääni-oppi Laskuharjotuksia.

VIII Luokka

(2 t.). Aalto-, ääni-, valo-, lämpö- ja sä h k ö op p i. Koko fysiikan oppimäärä kerrattu.

(29)

Luonnonhistoria.

I Luokka

(2 t.). K a s v i t i e d e : Ilman oppikirjaa tutustuttu tärkeimpiin kasvim uotoihin. E l ä i n t i e d e : Melan „Koulun eläinopista“ luettu mallieläinten esitys kokonaan sekä ihmisruumiin rakenteesta ruuansulatus- elimiin.

II Luokka

(2 t.). K a s v i t i e d e : Kasvien m uoto-oppi laajasti kerrattu. Kasvien määräilemistä — nim ittä­

mistä — harjoitettu. Kesäaikana koottava vähintäin 25 omin neuvoin tutkittua kasvia. E l ä i n t i e d e : M e ­ lan „Koulun eläin op ista“ luettu ihm inen kokonaan.

Sitäpaitsi ovat useim mat oppilaista hyvin tarkoinkin lukeneet prof. C. S c h m e il’in „Ihminen" varsinaisen kurs­

sin ohella.

III Luokka

(2 t.). K a s v i t i e d e : Tutustuttu lu o n ­ nolliseen kasvijärjestelmään Melan oppikirjan mukaan alajaksoon Calyciflorae saakka. Harjoiteltu kasvien ni­

mittämistä. Kesäaikana koottava kasveja herbaarioon, jonka tulee sisältää syksyllä vähintäin 100 kasvia.

E l ä i n t i e d e : Ihminen kerrattu. Luettu im ettäväisistä ala-luokka Eutheria Melan oppikirjan mukaan.

IV Luokka

(3 t.). Selitetty ja luettu erityinen o p p i­

määrä tärkeimpiä kasviheim oja siem en k asvien alalta sekä luvut »siem enkasvien siito s“ ja »muita ilmiöitä k a svikunn assa “ Melan kasviopissa. Tutustuttu v ai­

keampien kasvien tutkimiseen. Syksyllä tulee herbaa- riossa olla vähintäin 200 itse tutkittua kasvia, joista heiniä ja saroja yhteensä vähintäin 15. E l ä i n t i e d e : Luettu nisäkkäät ja linnut.

V Luokka

(3 t.). K a s v i t i e d e : Luettu siem enkasvi- heim ot loppuun, itiökasvien tärkeimmät heimot se li­

tetyt silm ällä pitäen m uoto-oppia ja näiden kasvien

(30)

merkitystä luon n o n talou d es sa ; yleisin piirtein esitetty m y ö s niiden lisääntymistapoja. Tehty selkoa kasvien sisärakenteesta. E l ä i n t i e d e t t ä : luettu linnuista al­

kaen oppikirja loppuun.

Kaunokirjoitus.

I Luokka

(2 t.). Harjoituksia N iem en kaunokirjoitus- järjestelmän mukaa.

I I Luokka

(2 t.). Selitetty kirjoituskirjainten ja nu­

merojen m uodostam inen. Kirjoitettu M. Bährin rin- nakkaisvihkoihin N:o II ja III isot kirjaimet, yksityisiä sanoja ja sananlaskuja, sekä (M. Bährin) uuden jär­

jestelm än vihot N:o VI ja VII.

Lisäksi kirjoitettu kädenjuoksutusharjoituksia.

Laulu

I Luokka

(2 t.). M. W ege liu k se n oppikirjasta „ Ylei­

sen m usiikkiopin e nsim äiset alkeet*1 on luettu neljä ensim äistä lukua. N iissä olevia sääntöjä on valaistu lukuisilla harjotustehtävillä. Koraaliveisuuta ja y k si­

äänisiä lauluja harjotettu. Äänentapaamista opetettu duur-sävellajeissa M. W e g eliu k se n kaavametoodin m u ­ kaan, sekä laulettu suoraan lehdestä lauluja ,,Kevät- e s i k k o “-nim isestä kokoelmasta.

I I Luokka

(2 t.). W egeliuksen oppikirja luettu lo p ­ puun ja kerrattu. Äänentapaamista harjotettu sekä duur- että m oll-sävellajeissa ja laulettu suoraan leh­

destä ylläm ainitusta ,,Kevätesikosta“ .

(31)

I I I — I I I Luokka

(1 t.). N e 1 i ä ä n i s i ä la ui n harjotuksia sekaköörille. Esitetty stipendi-iltam assa ja tutkinnossa Hannikaisen „H anget s o i“ , Mikkolan »Varsinais­

suomalaisten laulu“ , Järnefeltin „Sirkka“, Sibeliuksen

»Sydäm m eni lauluil, Merikannon »Nyt on juhannus*1 ja Wennerbergin »S yksyn lintu** sekä »Iltalaulu vesillä**.

Voimistelu.

V oim istelusalissa on etupäässä tehty liikkeitä eri telineillä m uodon sievyyttä tarkasti silmällä pitäen.

Alaluokilla on tehty vapaita liikkeitä ilman sauvoja, kun taas muilla luokilla on etu päässä sauvaliikkeitä suoritettu. Sen oh essa on m y ö s lawntennis-leikkiä seitsem ännellä ja kahdeksannella luokalla harjotettu.

Kaikilla 'mokilla on erilaisia iärjestysharjotuksia pi­

detty.

U lkoilmassa alettiin harjotukset syksyllä tuolla v a n ­ hastaan m aineessa olevalla jalkapallopelillä, jota niin­

kuin lukuisia muitakin tavallisia urheiluharjotuksia, kuulantyöntiä, keihäänheittoa, diskoskehrän v isk aa ­ mista, korkeus-, pituus- ja sa uv ahyppyä sekä erilaista juoksua etupäässä on pidetty Turun Urheiluystäväin oivallisessa urheilupuistossa, minkä o p isto on voim is- telutunneiksi vuokrannut käytettäväkseen. Talven ku­

luessa on Urheilupuiston luistinrataa uutterasti käy­

tetty (m. m. hockeypeli), ja on puisto m y ö s ollut u s e im ­ pien hiihtoretkien lähtökohtana sekä sopivana mäen- laskupaikkana.

(32)

J ä i t

S . l .

1 2 3 4 5 6 7 8

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

12 13

L y s e o n oppilaat.

O p p ilaste n nimi.

Syntymä­vuosi K otipaikka

■Eluokka

vuosiCO

VIII Luokka.

V aivanne, N. * 1889 M erikarvia 1899 I

L eh to n en , E. A. 87 Lieto 1901 ! ,

N urm io, V. J. 91 Raisio 01

Airio, M. 90 T urku 01

Sauram o, R. M. 89 Loim aa 01 ,

Ju v eliu s, K. I. 90 T urku 0 0 ! .

T arv an en , E. I 90 P aattin en 07 VII

M ittler, P . R. F. 89 K orpoo 1899 j 1

VII Luokka.

S alonen, T. H. 1888 T urku 1901 II

K o iv u n k a n to , O . V. 89 K aarina 02 I

A hlm an, E. O. 92 T urku 02

V a ld ste d t, M. 92 M asku 03 H

K ulovaara, K. H. 91 K aarina 02 I

Ju v e liu s, E. V. 92 Turku 02

H an n u la, T. V. 91 01

V ainio, Y. A. 91 02

K eiho, O . J. 89 K aarina 02

L in d strö m , K. Q. 91 Lavia 01

K arlsson, K. O. E. 91 T urku 02 ii

N urm i, O. V. 89 U u sik irk k o T. L. 04 m

L eh to n en , L. J. 87 H um ppila 01 i

Sai p ä ä s tö to d istu k se n 2 ifa 1908.

(33)

14 14 L ukkala, 0 . .1. 1890 Yläne 1902 ; I

15 17 G rönlund, J. G. 91 T urku ' 01

16 16 L ehtinen, Y. A. 90 1 n 01 "

17 15 E km an, E.

VI Luokka

92 02 !

|

1 * S y v än n e, A. J. 1888 Akaa 1902 1

2 2 Pesola, V. A. 92 T urku 03

3 1 P alm u, V. V. 90 Raisio 03 H

4 6 Jussila, N. R. 91 P iikkiö 03 n

5 5 C arlsted t, 1. J. 92 T aiv assalo 03

6 4 Jalo, P. 93 T urku 03 n

7 3 T av astk ro n a, V. L. 90 03

8 8 Salom aa (F orström ), Y. J. A. 92 03 n

9 16 A lava, V. V. 91 02

10 9 S alonen, V. I. 90 03 n

11 10 H alm e, K. E. 91 Loim aa 03

12 7 H urm e, K- S. 92 T urku 03

13 13 K oivukoski, Y. H. J. 91 Jalasjärv i 00

14 14 N ord lu n d , A. M. 89 Loim aa 03 n

15 22 N okka, V. J. 89 K arinainen 03 H

16 17 R antanen, I. 91 Loim aa 03

17 15 N yblom , E. M. 90 T urku 02

18 12 Kaira (H ilden), B. T. A. 92 02

19 18 L y y tin en , A. A. 92 06 IV

20 21 T ö m ro th , A. J. K. 91 01 I

21 23 Sandell, L. V. 91 M ouhijärvi 02

22 20 A linikula, M. M. 92 Lieto 03

23 19 K aarto, P. V. 91 T urku 01

! 24 24 N ikander, V. M. 92 n 02 n

25 11 Joutsi, T. G. 91 v 03

26 26 A h lstén, A. K. T. .1. 91 03

27 25 Silkkinen, M. M.

V Luokka.

91 N ousiainen 03

:

1 16 G ran strö m , P. 1891 N ousiainen 1903 . I

2 8 V idén, K. M. 89 S om ero 00 1

3 24! M uukka, Y. S. 91 T urku 02 | » 1

4 1 V ainio, A. J. 93 04 |

5 2 S ilander, S. S. 91 04 1 11

6 3 R eunanen, F. V. 92 j n 0 6 ' III

(34)

7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22

R uohonen, I. L.

R annikko, A. J.

S avola, J. E.

Jo u tsi, K.

V egelius, K. A.

Kaira (H ilden), K. A.

V uoti, E. 1.

M annerm aa, E. N.

N ärvi, E. J.

H e d m an , D. A.

V aro n en , T. K.

L in d g re n , O. L.

B erg ro th , P. H. M.

S v en sso n , A. J.

S inervo, V. J. V.

L ahti, J. M M ittier, H. F. R.

Tuom inen, B. H. L.

K ärnä, A. A.

L eivo, A. A.

IV Luokka.

P e tte rsso n , K. R.

V irtam o, A. A.

Pih laja, J. R.

V eräjän k o rv a, A. B.

N ev alain en , E. R.

S ahlbom , J. E.

* A unio, A. A.

Ja a tin en , A. H.

Keilio, K. K.

H elke, V. O.

T erho, V. N.

Luoma, L.

C a rlste d t, E. A.

A lajo n k k a, U. H.

Ilo, H. R.

T arv an en , J. 1.

Sipilä, E. G.

K ankainen, K. A. A.

H elle, K. R.

L ep p än en , O. A.

H eerm an, L. J.

G ran lu n d , ,1. A.

T urku 1904 1

04

04 w

n 04

H attu la 02

T urku 04

03 ii

V ehm aa 04

K oski T. L. 05 III

Turku 04 I

04 n

04

V ehm aa 04

Kaarina 03 n

T urku 04

M ietoinen 03

K orpoo 02 H

S auvo 05 H

T urku 02 i

P aim io 08 V

T urku 1906 III

04 1

06 III

O ripää 04 I

T urku 03 a

04 a

03 a

A skainen 04

K aarina 04 n

K arinainen 05

T urku 05 a

07 III

T aivassalo 05 I

P u n k a laid u n 06 11

Lieto 05 I

P a a ttin e n 07 III

M ynäm äki 06 II

Pru n k k ala 05 I

T urku 05 *

04 n

E u ran k appeli 06 II

T urku 05 I

1892 93 89 93 90 94 93 93 92 93 92 92 92 92 92 90 92 89 90 91

1893 93 93 92 92 92 93 89 92 93 93 94 94 93 92 93 94 94 92 93 92 94

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ilmainen vaihto: juuri haetun tai lis¨ atyn alkion siirt¨ aminen kohti listan keulaa; kustannus 0 Maksulliset vaihdot: mik¨ a tahansa muu vaihto;..

806109P Tilastotieteen perusmenet.

Asian voi sanoa myös niin, että se, mikä filosofian historiassa tematisoidaan uuden ajan tai aikakauden ilmiöksi, ei välttämättä ole historian itsensä ominaisuus..

Kylvettäjäin asem a o n nykyään sellainen, että suuren yleisön olisi otettava heidän asiansa om akseen, joten yleisellä mielipiteellä p ak o tettaisiin saunan

Augustinus todistelee monin tavoin ihmisen tahdon olevan vapaa, mikä merkitsee sitä, että ihminen voi tahdon ratkaisullaan tehdä aloitteen siitä, mitä hän tekee tai

For instance, in R&amp;D, which is the example I use for the rest of the note, one may think that R&amp;D activity consist of choosing di¤erent paths of research, and each of the

toa Helsingin uudessa ruots. Oleskeli ulkomailla, etupäässä Saksassa loliak. Henrik Melanderin veli. että suoni, normaalilyseossa; nimitettiin Suomen, Venäjän ja

seen ja vaikkei sen tueksi näytetty mitään numeroita, oli kuitenkin niin yleinen, että vain pari lyseon rehtoria j u l ­ kisesti epäili syytöksen pätevyyttä ja