I I L uokka
(4 t.). N. Å s t r ö m in V e n ä jä n k i e le n a l k e i s kirjasta o n lu ettu „HaHaabHbm ynpaa<HeHiH“ ja k a p p a le e t 1— 24. K i e lio p is s a o n lä p ik ä y ty s u b s t a n t iv i e n t a iv u tu s. K ir joitu sh arjoituk sia lu o k a lla kerran v iik o s s a .I I I L uokka
(3 t.). N. Åströmin Venäjänkielen alkeiskirjasta on luettu kappaleet 2 3 — 54. Kieliopista on läpikäyty substantivien, adjektivien ja verbien finiti- muotojen taivutus sekä persoona-refleksivi ja p o sse s-sivipronominit. Kirjoitusharjoituksia luokalla joka toinen viikko.
I V Luokka
(3 t.). N. Åströmin Venäjänkielen a lkeiskirjasta on luettu kappaleet 5 4 — 81. Kieliopista on luettu kappaleet §§ 47— 68. Kirjoituskarjoituksia lu o kalla joka toinen viikko.
V Luokka
(2 t ). N. Åströmin Venäjänkielen alkeiskirjasta on luettu kappaleet 5 6 — 82. Kieliopista on luettu §§ 4 5 — 63. Kirjoitusharjoituksia luokalla joka toinen viikko.
V I Luokka
(3 t.). N. Åströmin Venäläisestä lukukirjasta luettu kappaleet 8 9 — 133. Axel Lilius ja Alfr.
Thillotin Venäjän kieliopista §§ 5 8 - 83. Luokalla on luettu Turgenjewin kertomus „E>HpioK-b“. Kirjoitushar
joituksia luokalla joka toinen viikko.
V I I Luokka
(3 t.). N. Åströmin Venäläisestä lukukirjasta on luettu siv. 91 loppuun. A. Puschkinin kertomuksesta ..riHKOBan AaMa“ on luettu 45 sivua.
Axel Lilius ja Alfr. Thillotin Venäjän kieliopista §§
96— 143. Kirjoitusharjoituksia luokalla joka toinen viikko.
V I I I Luokka
(2 t.). Koko kielioppi kerrattu. Luokalla on luettu useita Turgenjewin kertomuksia. Kir
joitusharjoituksia luokalla.
Latinankieli.
I I I L u o k k a
(7 t.). Synnerberg-Hellm anin oppikirjasta luettiin 74 harjotuskappaletta ynnä vastaava määrä m uoto- ja lauseoppia Geitlinin tai Strengin kieliopista.Mainittuin oppikirjain o h e ssa käytettiin C. J. Linde- qvistin alkuharjotuksia latinan kielessä käännösharjo- tuksiin äidinkielestä latinaksi. Kirjotusharjotuksia luok- kataululla.
I V L uokka
(7 t.). Synnerberg-H ellm anin oppikirjan lukemista jatkettiin 81 :stä harjotuskappaleesta loppuun asti. Loppupuolella syyslukukautta ryhdyttiin lukemaan Corneliusta ja ehdittiin siitä Miltiadeen, T hem istocleen, Aristideen, Pausaniaan, Cim onin, A lcibiadeen, Lysan- derin, Thrasybuluksen, A gesilauksen ja Pelopidaan elämäkerrat. Suullisina käännösharjotuksina luettiin Geitlinin Johdannosta verbum infinitum, k a su so p p i sekä konsekutiivi- ja finaalilauseet. Kirjallisia käännöshar- jotuksia suom esta latinaksi syyslukuk auden lopulta yksinom aan koulussa ja ilman apuneuvoja.V Luokka
(6 t.). Cornelius N ep o k se sta kursoori- sesti läpikäyty Hannibalin elämäkerta. Sallustion b e llum iugurthinum luettu. Valmistamatta on luettu k o h tia Caesarin bellum g allicum ’ista. K ielioppi kerrattu ja käännetty suullisesti Geitlinin Johdannosta. Kirjal
lisia käännösharjotuksia su o m esta latinaksi y ksinom aan koulussa apuneuvoitta.
V I Luokka
(6 t.). O vidion Metam. luettu ja kerrattu Sedlmayerin painoksen mukaan siv. 1— 20, 3 2 — 44, 47— 51, 5 5 — 61, 6 3 — 66. Ciceron filos. teoksista W eis- zenfelsin mukaan luettu siv. 1 — 12. Käännösharjotuksia latinasta suom eksi yksinom aan koulussa, vuorotellen apuneuvoilla. M uinaisuutta valaisevia kuvia näytetty.Ex tempore käännöksiä latinasta suom eksi joka toinen viikko. Kielioppi 2 kertaa kerrattu.
V I I I L uokka
(6 t.). Cicero’n W eiszenfelsin Auswahlin mukaan siv. 5— 67 luetut ja kerratut. Sivistyshistoriaa esitetty kuvia näyttämällä. Käännösharjotuksia latinasta suom eksi, yksinom aan koulu- ja koekirjotuksia, viimeksi mainitut ilman mitään apuneuvoja. Ex te m pore käännöksiä latinasta joka toinen viikko.
V I I I L uokka
(6 t.). Valikoima Horation oodeja luettu ja kerrattu (I, 1, 3, 5, 9, 13, 14, 22, 24, 28, 35, 37;II, 2, 3, 6, 7, 10, 14, 16; 111, 1 - 7 , 9, 18, 21, IV, 2, 3, 5, 7; Epod. 2, 7). Liviuksesta on luettu lib. XXI cap.
1 - 14. K ielioppi kerrattu. Käännösharjoituksia lati
nasta suom eksi luokalla sam oin kuin edellisellä luo
kalla. Ex tem pore käännöksiä joka toinen viikko.
Sivistyshistoriaa selitetyt kuvien avulla.
Kreikankieli.
V Luokka
(2 t.). Kielioppi luettu ja kerrattu. Luku- harjoituksia.V I Luokka
(3 t.). Samoin kuin edellisellä luokalla.Scriptores att. luettu ja kerrattu sivv. 1 — 17, luettu 66— 73.
V I I Luokka
(3 t.). Forsmanin A nthologiasta luettu O d y ss ea s ta 1, 1— 4 4 4 ; VI, 1— 250; VII, 81 — 198, sekä kerrattu. Sofokleen Antigonea on luettu 1090 säettä (ei koorilauluja).V I I I L uokka
(2 t.). Forsmanin A nthologiasta luettu ja kerrattu O d y ssea n alusta „Kirkeeseen asti; lyyrilliset kapp. ja Sofokleen A ntigoneesta 500 säettä luettu (ei kooril.)
Saksankieli.
V
Luokka
(4 t.). Öhqwistin «D eutsche Prosa und D i c h t u n g “ista luettu tärkeimmät kappaleista 1 — 110.P u h e - ja kirjotusharjottelua luokalla. Lindelöf-Öh- quistin lyhenn. Saksan kieliopista § § 16— 30, 4 5 — 64, 66 — 112 ja 1 0 7 —207. Kuvaopetusta silloin tällöin.
V I Luokka
(4 t.). Yllämainitusta kieliopista uutta §§127— 165, 197— 207 sekä edellisen vuoden ennätys kerrattu. Nyström in oppikirjasta „ D eu tsch e s Lese- b u c h “ III osan kappaleita; Kerkkolan »D eutsche Stil- pr ob e n “ista M ö biusen kuvaukset G oethesta sekä G o e then nuoruuden kirjeitä; H .S e id e lin novellia »Leberecht Hiihnchen" 28 sivua. Luokalla kirjoitettu, puheltu ja pidetty „ex tempore" harjoituksia.
V I I Luokka
(3 t.). Kerkkolan »D eutsche Stilpro- b e n “ista Gudrun-runosikermän 24 seikkailu, Bergerin„Der Erfolg der Räuber", B ie lsc h o w sk y n kuvaus
„Goethes Reise nach R o m “, Schillerin „Der Taucher", Immermanin kuvaus „G oethes Haus", Möriken „Mo- zart auf der Reise nach P r a g “, Schillerin »Charakte- ristik W ilhelm s von Oranien". Luokalla extem poree- rattu useita kappaleita. Koko kielioppi kerrattu. Kir
joitettu kerran kuussa.
V I I I Luokka
(3 t.). Tekstiä: „D eutsche Stilpro- b e n “ista luettu kappaleet: Gudrun. Johan W olfgang v. Goethe, Briefe des jungen G oethe an seine Schw es- ter Cornelie, Der Erfolg der Ränber, G o eth e s Reise nach Rom, Der Taucher, G o e th e s Haus, Der Zauber der Heidelandschaft. Kielioppia: Lin delöf-Öhquistin Lyhennetty Saksan kielioppi kerrattu. Kirjoituksia:Käännöskokeita luokalla noin kerran kuussa. Ex tem pore harjoituksia.
Ranskankieli.
V I Luokka
(2 t.). „Rosendahlin oppikirjasta ensi osan kappaleita, ja Söderhjelm -Töttermanin „ Premierlivre de lectures frangaises“ta kppl. 29, 33, 34, 44, 47 ja 56. K ielio ppia : §§ 1— 13 sekä verbiopista apu
ja n. s. sää n n ölliset verbit. Luokalla puhe ja „ex tempore" harjoituksia.
V I I L uokka
(2 t.). Rosendahlin „Ranskankielen o p p ikirjasta II osan kppl. 35 ja 36. Söderhjelm-Tötter- manin „Premier livre de lectures frangaises’ta kppl.
44, 47, 56, 57, 67 ja 91. Rosendahlin oppikirjaan liit
tyvää kielioppia luettu. Luokalla puhe ja „ex tempore"
harjoituksia.
V i l i Luokka
(2 t.). Rosendahlin oppikirjasta kielioppi kerrattu. Söderhjelm-Töttermanin ..Ranskankielen Alkeiskirjasta" kappaleet 130, 161, 165, 174 ja 177 luettu. P uhe ja „ex tempore" harjoituksia luokalla.
Maantiede.
I L u o kka
(4 t.). Lagerbladin oppikirjasta luettu Itävalta-Unkariin.I I L uokka
(3 t.). Mainitun oppikirjan mukaan Ranskasta alkaen luettu Afrikaan saakka.
I I I L uokka
(2 t.). Afrikasta alkaen luettu Afrikan, Amerikan ja Austraalian maantiede. Yleismaantiede luettu osittain hyvinkin tarkkaan.I V L uokka
(1 t.). Maantiede kertaamalla luettu.V I I I luokka
(1 t.). Euroopan maantiede kerrattu.Historia.
I L uokka
(1 t.). B. Estlanderin lukukirjasta luettu k a ppaleeseen Xerxeen sotaretki.I I Luokka
(1 t.). Yllämainittua lukukirjaa k a ppaleesta Leonidas Term opylaen luona kappaleeseen De- cemvirit.
I I I L uokka
(2 t.). Itämaisten kansojen sekä kreikkalaisten ja Aleksanteri suuren aikakauden historia luettu ja kerrattu Rapolan Vanhan ajan historian o p p i kirjan mukaan sitä kuitenkin täydentämällä B. E stla n derin hist. lukukirjan avulla.
I V L uokka
(3 t.). Vanhan ajan historiaa luettu ja kerrattu Room alaisista loppuun asti. Keskiajan h is toriaa luettu Arabialaisiin. Historiallisena lukukirjana on käytetty B. Estlanderin: Yleinen historia kertom uksittain.
V Luokka
(3 t.). Keskiajan historiaa luettiin Vii- kinkiretkistä loppuun asti, jonka jälkeen koko keskiajan historia kerrattiin ja luettiin löytöretkistä.
V I Luokka
(4 t.). U uden ajan en sim ä in e n ja toinen aikakausi luettu ja kerrattu. Sitten luettiin Rans
kan vallankum ouksen historia.
V I I Luokka
(3 t.). U uden ajan viim einen aikakausi luettu ja kerrattu. S u o m en historia luettu.V I I I L uokka
(3 t.). Kerrattu: Yleistä historiaa W ie nin kongressiin asti sekä Suom en historiaa Porvoon valtiopäiviin.Matematiikka.
I L uokka
(5 t.). Kokonaiset luvut, laatuluvut, k o konaisten lukujen jaollisuus sekä tavalliset murtoluvut.
I I L uokka
(4 t.). Edellisen luokan oppimäärä kerrattu. Desimaaliluvut. Verranto-oppi. Yksi ja moni- ehtoinen päätöslasku ja prosenttimääräykset.
I I I Luokka
(5 t.). Aritmetiikkaa: Korko-, alennus-, seura- ja vaihtolasku. Geom etriaa: 1 o sa luettu ja kerrattu.I V Luokka
(5 t.). Algebraa: johdanto murtolukuihin saakka. Geometriaa: Edellisen luokan oppimäärä kerrattu ja luettu verranto-oppiin saakka.
V L u o kka
(4 t.). Algebraa: P olyn om ie n jaollisuus ja alkutoim itukset murtoluvuilla; e nsim äisen asteen yhtälöt yhdellä ja useamm alla tuntem attom alla; prob- lem ia; laskuharjotuksia luokalla ja kotona. G e o m e triaa: Verranto-oppi. Janojen verrannollisuudesta ja kuvioiden yhdenm uotoisuud esta .
V I L uokka
(4 t.). Algebraa: Verranto-oppi: e n s im äisen asteen yhtälöt yhdellä ja useam malla tunle- mattomalla kerrattu; problemien ratkaisemista niitten avulla; potenssi- ja juuri-oppi; toisen asteen yhtälöt yh d ellä tuntem attomalla; laskuharjotuksia luokalla ja kotona. Geom etriaa: O p p ij a n o j e n suhteista. Algebran käyttäminen gemetrisiä tehtäviä ratkaistaissa. M oni
kulm ioiden aloista ja neliösisältöjen määrääminen. Ym
pyrän mitanto.
V I I L uokka
(5 t.). Algebraa: Verranto-oppi sekä oppi pote n sse ista ja juurista kerrattu. T oisen asteen yhtälöt yhdellä tuntemattomalla; niitten juurien om inaisuudet; m axim i- ja minimifunktioista; binomiali- ja muut sellaiset korkeamman asteen yhtälöt, joita voidaan ratkaista ensim m äisen ja toisen asteen yhtä
löjen avulla; logaritm i-oppi; exponentti-yhtälöt. Lasku
harjotuksia sekä luokalla että kotona. Geometriaa:
Avaruusgeometria; laskuharjotuksia. Tasannestrigono- metriaa: Trigonometriset funktiot; suorakulmaisten kolm ioiden ja helpom pien trigonometristen yhtälöjen r atkaisem inen; laskuharjotuksia.
V i l i Luokka
(5 t.). K oko aritmetiikan, algebran, geometrian ja trigonometrian oppimäärä kerrattu.Laskuharjotuksia luokalla ja kotona.
Fysiikka.
V I I L uokka
(2 t.). Mekaniikka, a a l t o - j a ääni-oppi.Laskuharjotuksia.
V i l i Luokka
(2 t.). Aalto-, ääni-, valo-, läm pö- ja sähköoppi. Koko fysiikan oppimäärä kerrattu.Luonnonhistoria.
/
Luokka
(2 t.). K asvitiede: K. E. Kivirikon K a s v i o p i n alusta luettu lukuun »Siem enkasvien siitos".Kesätyökseen tulee kunkin oppilaan koota ja kuivat
tuna paperille kiinnittää: y h d e lle paperille lehden kutakin erilaista lehtilaitalaatua, toiselle lehden kuta
kin eri lehtim uotoa, kolm annelle lehden kutakin eri lehtilajia, neljännelle eri kukinto muodot ja viidennelle metsätähden, neilikan ja herneen kukat eri osiinsa jaettuina. Eläintiede: J. A. Melan » E l ä i n o p i s t a "
luettu mallieläinten esitys sekä ihmisruumiin luura- kenne.
I I L uokka
(2 t.). K asvitiede: K. E. Kivirikon K a s v i o p i s t a luettu I osa (Johdatus siem enkasvien tuntemiseen) Kasvien määräämistä — nimittämistä — har
joitettu. Kesäaikana koottava vähintäin 50 oppilaan itsensä tutkimaa kasvia. Kasvien su om alaiset sekä latinalaiset nimet tulee oppilaiden tuntea ja tulee hei- 3
dän vielä kesän k u lu e ssa koota näytteitä eri hedelmä m uodoista. Kaikki näytteet ja kuivatut kasvit tulee oppilaiden jättää opettajalle tarkastettaviksi heti s y y s kuun alussa koulun alkaessa. E läintiede: Luettu pää
asiallisesti J. A. Melan E läinopissa esiintyvät seikat ih m isruum iin rakenteesta.
l i i Luokka
(3 t.). Kasvitiede: K. E. Kivirikon kasviopin mukaan tutustuttu lu onnollisen kasvijärjes- telmän „I:sen Kaaren" 14 ensi heim oon. Vaikeampien kasvien määräämistä harjoitettu luokalla. Kesän kuluessa on kunkin oppilaan kasvistoonsa kerättävä aina
kin 125 hänen itsensä tutkimaa ja hyvästi kuivaa
maa eri kasvilajia. Kasvien tuntem isesta ja tarkas
tettavaksi jättämisestä kats. II L. määräyksiä. Eläin- opin mukaan luettu im ettäväiset lintuihin saakka.
I V Luokka.
Pääasiallisesti J. A. Melan Kasviopin mukaan luettu «Erityisestä oppim äärästä heimoja ja tärkeimpiä kasveja" heim ot 1— 54 jaksoon „Mono- pe ta la e “ saakka. IV:ltä V:lle luokalle siirryttäissä tu lee kunkin oppilaan k asvistossa olla vähintäin 125 hänen itsensä tutkimaa ja hyvästi kuivaamaa kasvilajia. Kasvien tu ntem isesta ja tarkastettaviksi jättä
m isestä kats. II L. määräyksiä. Eläintieteessä luettu linnut, matelijat sekä luukaloista Acanthopteri, Ana- canthini ja P hysostom i.
V Luokka
(2 t.). J. M. Melan Kasviopin mukaan luettu «Erityisestä määrästä heimoja ja tärkeimpiä kasveja" I:sta kaaresta Phanerogam en" heimot 55 — 80.sekä Il.sta kaaresta «Cryptogameae" alakaaret Pteri- dophyta, Bryophyta ja Thallophyta lukuun «Kasvien sisärakenne". V:ltä VLlle luokalle siirryttäissä tulee kasvisto ssa olla vähintäin 225 itse tutkittua ja kuivat
tua kasvia, joista heiniä ja saroja y h te en sä vähintäin 15:sta. Kasvien tuntem isesta ja tarkastettavaksi jättä
m isestä kats. II L. määräyksiä.
Eläintiede: Melan eläinopista luettu kalat sekä luu- rangattomat eläimet. Liitteistä luettu »Muutokset luu- rankoisten verenkiertoelimissä hengitystavan m uut
tuessa".
Kaunokirjoitus.
/
L uokka
(2 t.). Selitetty kirjoituskirjainten ja numerojen m uodostam inen. Kirjoitettu M. Bährin rin- nakkaisvihkoihin N:o II ja III isot kirjaimet, yksityisiä sanoja ja sananlaskuja, sekä (M. Bährin) uuden jär
jestelm än vihot N:o V ja VI.
Lisäksi kirjoitettu kädenjuoksutusharjoituksia.
l i L uokka
(2 t.). Harjoituksia N iem en kaunokirjoi- tusjärjestelmän mukaan.Laulu.
I Luokka
(2 t.). M. W eg eliuksen oppikirjasta »Yleisen musiikkiopin e nsim äiset alkeet" on luettu neljä ensim äistä lukua. N iissä olevia sääntöjä on valaistu lukuisilla harjotustehtävillä. Koraaliveisuuta ja y k s i äänisiä lauluja harjotettu. Äänentapaamista opetettu duur-sävellajeissa M. W egeliuksen kaavam etoodin m u
kaan, sekä laulettu suoraan lehdestä lauluja »Kevät- e s ik k o “-nimisestä kokoelm asta. Valiojoukko on ollut mukana yhteislaulussa.
I I L uokka
(2 t.). W egeliuksen oppikirja luettu l o p puun ja kerrattu. Äänentapaamista harjotettu sekä duur- että m oll-sävellajeissa ja laulettu suoraan le hdestä yllämainitusta „K evätesikosta“. Lukuisia isä n maallisia lauluja ja helpom pia kaksiäänisiä lauluja
harjoitettu. Valiojoukko parhaimpia laulajia on ollut mukana yhteisla u lu ssa y lem pien luokkien kanssa.
I I I — V I I I Luokka
(1 t.). N eliäänisiä lauluharjotuk- sia sekaköörille. Esitetty stipendi-iltam assa ja tu tk in n ossa Hannikaisen „Hanget s o i “, Merikannon »Nyt on juhannus", Wennerbergin „Iltalaulu vesillä", Melartinin »Nuorten laulu", Kuulan »Yllätä ikuinen yö", Reissigerin »Hymni" ja Mikkolan »Piika pikkarainen", sekä koulun Kalevala-juhlassa Saarenpään »Kalevan- kansan laulu".
Voimistelu.
V o im istelusalissa 011 etupäässä tehty liikkeitä eri telineillä m uodon sie vyyttä tarkasti silmällä pitäen.
Alaluokilla on tehty vapaita liikkeitä ilman sauvoja, kun taas muilla luokilla on etupäässä sauvaliikkeitä suoritettu. Sen o h e ssa on m y ö s lawntennis-leikkiä kahdeksannella luokalla harjotettu. Kaikilla luokilla on erilaisia järjestysharjotuksia pidetty.
U lkoilm assa alettiin harjotukset syksyllä tuolla van
hastaan m aineessa olevalla jalkapallopelillä, jota n iin kuin lukuisia muitakin tavallisia urheiluharjotuksia, kuulantyöntiä, keihäänheittoa, diskoskehrän v i s k a a mista, korkeus-, pituus- ja sauv ahyppyä sekä erilaista juoksua etupäässä on pidetty Turun Urheiluystäväin oiv allisessa urheilupuistossa, minkä opisto on v o im is-telutunneiksi vuokrannut käytettäväkseen. Talven k u lu e ssa on U rheilupuiston luistinrataa uutterasti k äy
tetty (m. m. hockeypeli).
L y s e o n o p p i l a a t
| Järjes- i ty s
S.l. K.l.
O p p ilaste n nim et
Syntymävuosi K otipaikka
S isäänkirj.
< ^ n*
= o
o ~
'L. Zi“
VIII Luokka.
1 _ Sauram o, R. M.* 1889 Loim aa 1901 I
2 2 K oiv u n k an to , O . V. 89 K aarina 02
3 1 A hlm an, E. G. 92 T urku 02
4 3 V a ld sted t, M. 92 M asku 03 fl
5 5 Ju velius, E. V. 92 T urku 02 1
6 8 V ainio, Y. A. 91 02
i 7 4 L indström , K. Q. 91 Lavia 01
8 6 K ulovaara, K. H. 91 K aarina 02
9 16 K eiho, J. 0 . 89 02
10 10 Salonen, T. H. 88 T urku 01 ii
11 7 K arlsson, K. 0 . E. 91 02
12 9 H an n u la, T . V. 91 01 i
13 12 L ukkala, O. 90 Yiäne 02
1 14 11 G rönlund, J. G. 91 T urku 01
15 14 Salom aa (Nurm i), O. V. 89 U u sik irk k o T. L. 04 lii
16 13 L eh tin en , Y. A. 90 T urku 01 i
17 15 L ehtonen, L. J. 87 H u m p p ila 01
VII Luokka.
1 15 E km an, E. 1892 T urku 1902 i
2 1 Palm u, V. V. 90 Raisio 1903
3 2 Pesola, V. A. 92 T urku 1903 „
* Sai p äästö to d istu k se n la/g 1909.
4 3 C arlsted t, I. J.
18 9 Lahti, J. M. 1890 M ietoinen 1903
1
1 19
1 14
6
Opiston tilasto.
Opettajain luku oli
syyslukuk audella 15.
kevätlukukaudella 16.
S yyslukuk auden alussa oli oppilaita ly se o n kirjoissa 258. Syyslukuk audella sai näistä 1 päästötodistuksen ja erosi 4. Kevätlukukaudella sai päästötodistuksen 14 ja erosi 3.
Oppilaat jakaantuivat eri luokkia kohti sy y s- ja ke
vätlukukaudella s e u r a a v a s ti:
S y y s lu k u k a u d e n alussa K e v ätlu k u k au d e n alussa
I luokalla 40 40
II 36 36
III 43 43
IV 40 39
V 35 33
VI 20 19
VII 27 27
VIII , 17 16
Yhteensä 258 253
Kreikan kieltä on lukenut V luokalla 5, VI 2, VII 3 ja VIII 1 oppilas.
Ranskan kieltä on lukenut VI luokalla 10, VII 12 ja VIII 5 oppilasta.
Asuinpaikan suhteen jakaantuivat oppilaat niin, että
Turussa a s u i 152 eli 58,9 °/o
V ähem m än kuin 10 penink. päässä
T u r u s t a ... 100 „ 38,8 „ Enem m än kuin 10 penink. päässä T u
rusta ... 6 „
2,3^
„ Yhteensä 258 100 % Äidinkieli oli 247 oppilaalla suom i, 11 ruotsi.Säädyltään olivat oppilaitten isät:
I Virkamiehiä ja va p a id en am mattien harjottajia 64 II Suurliikkeen h a r j o t t a j i a ... 6 III P ik k u liik k e e n harjottajia sekä palvelusm iehiä 115 IV T y ö v ä k eä (paitsi V I I ) ... 31 V S u u r t i l a l l i s i a ... 7 VI P ik k u t ila l lis ia ... 23 VII Torppareita ja m aanviljelystyöväkeä . . . 12
Yhteensä 258 Oppilaiden k eski-ikä oli helm ikuun 1 päivänä 191 0
I l u o k a l l a ... 12,4
II „ 13,i
III „ 14,7
IV ...15,5
V „ 16,8
VI „ 17,7
VII „ 18,4
Vili „ 19,5
Koko o p i s t o s s a ...16,o Lukukausimaksuja ja sisäänkirjoitusrahoja karttui:
S y y s l u k u k a u d e l l a ...Smk. 4,230 K e v ä t l u k u k a u d e l l a ... . „ ___ 3 ,750 Yhteensä Smk. 7,980 V apaaoppilaita on ollut 51.
T ä n ä lu k u v u o n n a o n o p p il a itt e n k ä y t ö s ah k e ru u s ja
Ylioppilastutkinto.
A) Syksyllä 1909.
Ylioppilaskirjotukset olivat suoritettavat syyskuun 6, 7, 9 ja 10 päivänä. Tehtävät olivat:
K ä ä n n e ttä v ä r u o tsik si.
M onet k an sat o v a t k o e tta n e e t esp an jalaisilta riistää k u n n ian olla m eriikan ersiiriäisiä lö y täjiä. T ässä su h te es sa e iv ä t a n sa itse m uu kuin sk a n d in aav ialaiset tulla h uom ioon otetu ik si. N orjassa, niin- kertoo v a n h a taru, asui T h orvald ja h än en p o ik an sa E rik P u n a in en t T ekem änsä m urhan jo h d o sta oli h e id ä n m u u ttam in en Islantiin. H ei
dän siellä olesk ellessaan E rik löysi eräällä m atkallaan G rönlannin^
jo n n e h än asettu i asum aan. K un h än en p o ik an sa Leif v u o n n a 1000, k ä y ty ä än N orjassa, oli p alu u m atk alla isän sä luo, jo u tu i h än tu u li
ajolle ja löysi län n essä viiniä tu o tta v a n m aan. S aad ak seen m aan asu tu k si rik as T horfinn K arlsefne jo n k u n aikaa sen jälk e en vei sinne siirtolaisjoukon G rö n lan n ista. E nsin h ä n saapui au tio o n ..H ellu- la n tiin “, s itte n h än tuli „ M a rk lan tiin “, jo ssa oli tih e itä m etsiä ja m atala h iek k aran ta. V ih d o in hän löysi, p u rjeh tiessaa n lo u n aista kohti, „V in la n n in “, jo k a tu n tu i h ä n es tä a n sa itse v an läh em p ää tu tk i
m ista. S e n täh d e n h ä n talv e h ti siellä ja rak en si suuria taloja, m utta pari v u o tta siellä o lesk eltu aan siirto laiset p itiv ä t v iisaim p an a luopua koko asu tu sh o m m asta ja p alasiv at tak a isin G rö n lan tiin . N äistä ker
to m u k sista p ä ä ttä e n ei lien e e p ä ily stä siitä, e ttä m u in aiset n orjalai
se t o v at A m eriikan e n sim äiset lö y täjät.
A in eita .
1. K u n in g as D avid.
2. L uther W artb u rg issa .
3. K erjäläism u n k k ien te h tä v ä histo riassa.
4. K uinka R u otsista tuli su u rv a lta . 5. K eisari A lek san teri II.
6. D öbelnin luonne R uneb erg in k u v aam an a.
7. V äreistä.
8. L om am atkan kuvaus.
9. R ahan arvo.
M a te m a tiik a n te h tä v iä .
1. T av allin en b oorivesi sisältää 2 % b o o rih ap p o a. M ontako gr.
b o o rih ap p o a on lisättäv ä 285 g r:aan b o o riv että, jo tta saatu liuos sisältäisi 5 °/o b o o rih ap p o a ?
2. T eräv äk u lm aiseen kolm ioon A B C :hen p iirretään k o rk e u sv iiv a t A D ja BE, ja näid en leik k a u sp iste F y h d is te tä ä n suoralla viivalla p isteen C:n k an ssa. T o d ista, että kolm iot A B D ja C FD o v a t y h d e n - m u o to iset (y h d e n m u k a iset).
3. T u n n etaa n y m p y rä, p iste sen sisäpuolella ja jan a. P iirrä su u n n ik as, jo ssa to in e n pari y h d e n su u n ta isia siv u ja on tu n n etu n jan a n pitu isia, ja jo n k a k ä rk ip iste is ta kolm e sa ttu u y m p y rä n kehälle ja n eljäs tu n n e ttu u n p isteeseen .
4. Y m pyrä on p iirre tty niin, että se siv u aa y h tä neliön sivua ja kulkee k a h d en sen k ä rk ip iste en k au tta . M ikä on y m p y rän hal
k aisijan ja neliön siv u n s u h d e ?
5. M itä realiarv o ja lau sek e x -f- [/ 3 — 2 x voi saad a, kun x on realin en ?
6. K olm inum eroisessa lu v u ssa n u m ero id en sum m a on y h tä suuri kuin se luku, jo n k a kaksi jälk im m äistä n um eroa m u o d o staa, ja n u m eroiden n eliö itten sum m a on 118. M ikä on lu k u ?
7. Jo s suoraa k a rtio ta leik k aa taso , jo k a sisältää akselin, niin läp ileik k au s on tas as iv u in e n kolm io, ja jo s taso a se te ta a n akselin k e sk ip iste e n k a u tta k o h tisu o raa n sitä v a staa n , niin läp ileik k au s on y m p y rä , jo n k a sä d e on 2 cm . K u in k a suuri on k artio n tilav u u s ? 8. E rääseen h u v itilaisu u te en m y y tiin 3:n ja 5:n m ark an p ilettejä.
V aikka V i ed ellisistä ja lh jälk im m äisistä jäi m y y m ä ttä , jäi p u h taa k si
tuloksi 600 m k. Jo s olisi saatu kaikki p ile tit m y y d y k si, olisi p u h
fu g ere v id e re n t, leg a to s ad im p erato rem m ittu n t. Q ui cum in ca- stra non a d m itte re n tu r, p e r A ch aeo s o ccasio n e a d lo q u e n d i Q uinc- tiu m d a ta du ris c o n d ic io n ib u s pax im p etrata est.
K ä ä n n e ttä v ä v e n ä jä k s i.
B osnia on viim e sy k s y s tä saak k a ollut y leisen huom ion esineenä.
Täm ä m aa kuului n ä et o ik eu d e n m u k aan T urkille, m utta Itävalta- U nkari y h d isti sen itseen sä. T urkki oli sisällisesti h eikko eikä voi
n u t ry h ty ä so ta an Itäv a lta -U n k a ria v a staa n . Täm ä a n a s tu s h erätti su u rta m ielen k u o h u a k aik issa serb ialaisissa m aissa. B osnian v äestö on k a n sa llisu u d e ltaa n serb ialain en , vaik k a y k si osa o n kin u sk o n n o lta a n m u h am ettilain en . Sen h isto rialliset v a ih e et o v a t olleet h y v in k irjav at. K esk iaik an a B osnia oli jo n k u n aikaa itsen äin en v a lta k u n ta, m u tta v iid e n n e lläto ista v u o sisad alla tu rk k ilaiset vallo ittiv at sen ja sen jä lk e en se oli noin 400 v u o tta tu rk k ila isen a m aak u n tan a.
Täm ä aika oli B osnialle h y v in v aik ea. R askaat v ero t ja h u o n o hal
lin to k ö y h d y ttiv ä t m aan. T ilan o m istajista oli m elkoinen osa tu rk kilaisen v a llo itu k sen jälk een k ä ä n ty n y t m u h am etin u sk o o n . T äten tuli v a rak k aam p i k an san lu o k k a k o konaan v ieraaksi köyhem m än k ristity n v ä e s tö n h arrastu k sille. V iim e aik o in a on k u ite n k in sekä siv is ty s e ttä varallisu u s v a rttu n e e t ja kerran k o itta n ee parem pi aika tälle k auniille ja lu o n n o n aa rte ista rik k aalle m aalle.
K ä ä n n e ttä v ä s a k s a k s i.
H e ro d o tu s k erto o , e ttä e g y p tiläise t k auan p itiv ä t itseään m aan v a n h im p a n a k an san a. K u n in g a s P sam m etik o s tah to i k u iten k in ko keella sa a d a selville, oliko asian laita to d ella sellainen. H än otti kaksi v a s ta s y n ty n y ttä lasta ja jätti ne eräälle paim enelle, jonka hän k äski p itä ä h eitä aiv an e rik seen jo ssak in m ajassa eikä sallia heid än kuulla y h tä ä n in h im illistä sanaa. K u n in g as ta h to i nim ittäin tarkoin h u o m ata ne ään e t, jo ita la p s e t itse lau su iv a t tu ltu a an siihen ikään, jo lloin p u h e k y k y tav a llise sti herää. P aim en to tte li k u n in k aan käs
k y ä ja piti m itä suurim m alla huolella silm ällä la s te n k e h ity stä . Kun näm ä o liv a t k a h d en v u o d e n van h o ja, ta p a h tu i eräänä p äiv än ä, että he, kun p aim en av asi h e id ä n m ajansa o v en , m olem m at korkealla ään ellään h u u d a h tiv a t „ b e k o s “ . K un lap set m yöhem m in to istiv at
sam an sanan m elkein jo k a k erta, k u n p aim en kävi h e id ä n luo n aan m eni hän k u n in k aan luo ja kertoi h än elle asian. K u n in g a s tah to i
sam an sanan m elkein jo k a k erta, k u n p aim en kävi h e id ä n luo n aan m eni hän k u n in k aan luo ja kertoi h än elle asian. K u n in g a s tah to i