• Ei tuloksia

mahdollistava valtio – kokeileva suomi

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "mahdollistava valtio – kokeileva suomi"

Copied!
46
0
0

Kokoteksti

(1)

mahdollistava valtio – kokeileva suomi

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö 1/2014 vp

eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julk aisu 6/2014

6/2014

isbn 978-951-53-3569-2 (nidot tu) • isbn 978-951-53-3570-8 (pdf) issn 2342-6594 (painet tu) • issn 2342-6608 (verkkojulk aisu)

(2)

mahdollistava valtio – kokeileva suomi

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö 1/2014 vp

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2014

(3)

Tulevaisuusvaliokunta 00102 Eduskunta www.eduskunta.fi/tuv

Helsinki 2014

ISBN 978-951-533569-2 (nid.) ISBN 978-951-53-3570-8 (PDF) ISSN 2342-6594 (painettu) ISSN 2342-6608 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Kirmo Kivelä

Takakannen kuva: osa teoksesta Tulevaisuus, Väinö Aaltonen (1932), eduskunnan taidekokoelma. Kuvaaja: Vesa Lindqvist.

(4)

1

Tulevaisuus tehdään yhdessä – jokainen ihminen on laulun arvoinen ... 3

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö 1/2014 vp... 9

Johdanto ... 9

Vireilletulo ... 9

Lausunnot ... 9

Asiantuntijat ... 9

Valiokunnan kannanotot ... 10

Perustelut ... 10

Päätösehdotus ... 42

(5)

2

(6)

3

Päätökset, jotka nyt teemme, ohjaavat Suomea vuonna 2030.

Jaamme tulevaisuusvaliokunnassa yli puoluerajojen huolen kuinka maamme selviää kier- teestä, jossa talouden rakenteet murenevat ja työ katoaa globaalin talouden uusjaossa, hyvinvointiyhteiskuntamme eriarvoistuu. Ihmiset ovat oikeutetusti huolissaan kuinka he pärjäävät muutoksessa, kuinka elättävät itsensä, miten kouluttavat lapsensa, jotta näillä olisi hyvä elämä Suomessa.

Me emme voi Suomessa syyttää ongelmista Euroopan unionia tai finanssikriisiä. Meillä on arvokriisi. Valittujen kansanedustajien vastuulla on ratkaista tämä poliittinen kriisi. On tehtävä systeemiset muutokset, joita tämä uusi aika vaatii. Me tarvitsemme rohkeutta, riskinottokykyä ja halua valloittaa maailma.

Professori Pekka Himasen työryhmä toteaa: Kun kyse on taloudellisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai poliittisesta kriisistä, sitä ei voida hoitaa ja ratkaista pelkästään talous- poliittisilla keinoilla, vaan kestävä kasvu edellyttää politiikan, yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muuttamista.

Suomeen on rakennettava hyvän kehä, jossa arvokas ihmisyys, sosiaalinen oikeudenmu- kaisuus tuottavat yhteenkuuluvuutta, osallisuutta, innostusta ja hyvää elämää. Asenteen on oltava se, että me voimme ratkaista Suomen ongelmat ja meitä suomalaisia tarvitaan ratkaisemaan maailman ongelmat.

On lähdettävä Suomen vahvuuksista: koko väestön korkeasta koulutustasosta, hyvästä yhteistoiminnasta ja innovaatiokyvystä.

****

Suomi tarvitsee rohkeampaa visiointia ja innostavampaa ilmapiiriä

Mitä nopeampi on muutos ja mitä monimutkaisempi on maailma, niin sitä suurempi mer- kitys on visioilla ja poliittisella määrätietoisuudella. Tulevaisuusmietinnössä korostetaan Suomen kansallisen ennakoinnin toimintamallin kehittämistä: oikean tiedon on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Haasteena on erityisesti ennakointitiedon käytön kehit- täminen. On myös huomioitava heikot signaalit ja varauduttava yllätyksiin niin hyvässä kuin pahassa.

On uskallettava kokeilla uutta. Päätöksenteon on oltava oppimisprosessi.

Mietinnön ydinkysymykset ovat kuinka keksimme työn ja luomme kestävää kasvua virtu- aaliympäristöistä, teknologiasta ja biotuotteistamme? Miten yhteiskuntamme olisi innos- tuneempi, ketterämpi ja luovempi?

(7)

4

Ennen kaikkea kuinka jokainen suomalainen kokisi ylpeyttä suomalaisuudesta, siitä että juuri hänen osallistumisensa on ratkaiseva tekijä tämän kansakunnan ei vain pärjäämisel- le, vaan menestykselle?

****

Suomen tulevaisuus on kestävässä kasvussa

Maailma siirtyy niukentumisen aikakauteen. Luonnon kestokyvyn rajat häämöttävät, vä- hemmästä pitää tehdä enemmän. Teknologia ja korkea osaaminen synnyttävät uusia rat- kaisuja ja uudenlaisia toimintatapoja. Yhtä aikaa säästetään ympäristöä, valmistetaan tuotteita laadukkaammin ja tehokkaammin.

Suomen on panostettava teknologiseen edelläkävijyyteen, nouseviin teknologioihin. Mie- tinnössä on sisällä tulevaisuusvaliokunnan kehittämä teknologian kehityksen ennakoin- timalli, joka avaa näkökulmia teknologian ja talouden tulevaisuuteen.

Se on tuottanut runsaasti ratkaisuja. Näitä ovat muun muassa nanosellu, painettavat ja halvat sensorit, akkuteknologia, liikkeisiin perustuvat käytönohjaimet, ympäristön reaali- aikainen mallinnus, pilvilaskenta ja tauteja tunnistavat biosirut.

Suomen kestävän kasvun kärjet ovat biotalous, cleantech ja digitalisaatio, BCD.

Kestävä kasvu tarvitsee talouden rakenteiden uudistumista

Tulevaisuusvaliokunta painottaa, että valtion tehtävä on luoda edellytyksiä kasvulle. Sää- dösympäristöt, innovaatiorahoitus, tutkimus, toimintaympäristö, -kulttuuri ja pelisäännöt on saatava kuntoon. Se mahdollistaa uuden tutkimuksen jalostumisen tuotteiksi ja liike- toiminnaksi maailman markkinoilla.

Julkisen talouden terveys on kaikkein tärkeintä.

Tulevaisuusvaliokunta korostaa, että kestävä kasvu edellyttää entistä rohkeampaa tuotan- torakenteen uudistumista tukevaa politiikkaa sekä uusiin mahdollisuuksiin tarttumista.

Sitä edistetään kokeiluilla, piloteilla ja kotimaisilla vertailulaitoksilla, sääntelyä järkevöit- tämällä sekä verotuksellisin keinoin.

Valtion ja kuntien julkiset hankinnat ja palveluiden kehittäminen tarjoavat mahdollisuuk- sia innovaatioiden käyttöönotossa ja kokeiluissa. Tarvitsemme valtakunnallisia ja alueelli- sia kokeilualueita, maaseudulle, kaupunkiseuduille, kehityskäytäviin sekä myös kouluihin, terveyskeskuksiin ja muihin julkisiin organisaatioihin. Jotta löydämme parhaan ratkaisun.

Kotimarkkinoiden välttämättömät hankinnat on saatava tukemaan tuotekehitystä ja toi- mimaan referenssinä viennissä. Kansalliset panostukset ja pilotoinnit ympäristöön, jäte- huoltoon, energiaan, liikenteeseen, rakentamiseen sekä hyvinvointiin ja opetukseen on järkevää kohdentaa niihin teknologioihin, joilla on myös viennin mahdollisuus.

(8)

5 Kestävä kasvu luo uutta työtä

Tietotyö, automatisaatio ja virtuaalitalous muuttavat työtä. Kokonaiset alat kuolevat. Tek- nologian tulo muuttaa tuotantoa ja maailman moninapaistuminen työn rakennetta ja Suomen asemaa kansainvälisissä arvoketjuissa. Uusi tekstiviestipalvelu Whatsapp liikut- taa 50 miljardia sähköpostia 50 henkilön työvoimalla. Teknologia vähentää työtä, mutta samalla se luo uutta työtä. Mitä nopeammin otamme uuden teknologian käyttöömme, sen nopeammin saavutamme edelläkävijyyden.

Tuotantorakenteen uudistumisen, työllistämisen ja työllistymisen mahdolliset esteet on tunnistettava ja purettava. Myös pitkäaikaistyöttömyyden syntyyn ja kasvuun on puutut- tava koulutusta, kuntoutusta sekä erilaisia työntekijälle ja työnantajille suunnattuja kan- nustimia kuten esimerkiksi palkkatukea ja osallistumispalkkioita lisäämällä.

Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa koulutuksen, ammattitaidon paremman päivittämisen ja innostuneen työmotivaation kehittämistä. On omaksuttava varhaisen puuttumisen peri- aatteet. Myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työhön kiinnittymistä on tuettava eri- tyisillä toimenpiteillä.

Työllä on suuri merkitys sekä yksilön hyvinvoinnin, että myös hyvinvointivaltion vero- pohjalle. Suomen on pyrittävä arvoketjussa korkeimman arvon tuotannon päihin. Edellä- kävijyys varmistaa työn.

****

Suomalainen sisu ja luovuus on päivitettävä

Lannistummeko muutoksessa vai haluammeko pärjätä uudessa tilanteessa? Talouden ja työn muutos muuttavat yhteiskuntaa ja sitä ylläpitäviä arvoja, henkistä kulttuuria.

Tarvitsemme nykyistä innostuneempaa, myönteisempää, kokeilevampaa ja yritteliäämpää suhtautumista. Vaikka yrityksillä olisi rahoitusta ja tarjouspyyntöjä, yrittäjät eivät välttä- mättä lähde liikkeelle.

Uudella oppimisella, ammattitaidon päivittämisellä ja työkulttuurin kehittämisellä on vahvistettava ihmisten omatoimisuutta. Kansallisesti ja alueellisesti on vahvistettava hal- lintokulttuuria, joka mahdollistaa aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden.

(9)

6

Siirrymme jakamisen aikakauteen. Oppiminen, työ, toimeentulo ja jokapäiväinen elämä rakennetaan yhdessä. Uusi syntyy tiedon ja osaamisen yhteisen rakentamisen kautta.

Yhteisöllisyys vahvistuu.

Suomalainen kansalaisyhteiskunta uudistuu

Ongelmat monimutkaistuvat, tietoa on vaikeata saada ja kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeutuu. Suomessa on kasvava demokratiavaje, johon on löydettävä ratkaisut. Tulevai- suusvaliokunta katsoo, että tarvitsemme uusia politiikan teon välineitä demokratian vah- vistamiseksi.

Tarve on vahvistaa ihmisten suoraa osallistumista. Laajoissa yhteiskunnallisissa kysy- myksissä olisi hyödynnettävä parlamentaarista valmistelua.

Tulevaisuusvaliokunta toteaa, että demokratia ymmärretään Suomessa liian kapeasti.

Vanhaa demokratiaa on syytä vahvistaa ja uutta demokratiaa ennakoida. Aiemmin suljet- tujen päätöksentekoprosesseja avataan verkossa. Osallistumalla verkossa, ihmiset antavat osaamistaan, tietoa, taitoa ja kokemustaan. Tieto lisää poliittisen päätöksenteon läpinäky- vyyttä ja politiikan uskottavuutta. Antamalla tietoa ja taitoa kansalaiset välittävät arvojaan päätöksenteon pohjaksi ja samalla syntyy aivan uudenlaisia ratkaisuja. Toimintatapana se täydentää edustuksellista demokratiaa.

Ihmiset haluavat tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kansalaisten mukanaolo ei vain tuota parempaa päätöksentekoa, vaan myös kasvattaa yhteyttä kansalaisten ja päät- täjien välillä.

Ihmisten osaaminen on otettava täyskäyttöön

Miksi toiset meistä ovat onnistujia ja toiset lyövät päätään mäntyyn? Onnistuja kykenee antamaan epäonnistumisen hetkelläkin merkityksen, joka tukee hänen itselleen asetta- maa tavoitetta. Optimisti on omaksunut asenteen, että hän voi vaikuttaa omaan elämään- sä.

Epäonnistuminen on osa oppimisprosessia. Asenne antaa rohkeuden kokeilla ja oppia.

Tarvitsemme enemmän luovuutta, koska luovuus on riskin ottoa ja leikkiä eikä leikissä voi koskaan epäonnistua.

Tulevaisuusvaliokunta katsoo että koulujen tulisi omaksua avoimen/kestävän kasvun malli. Se tarkoittaa, että kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä - ja jokaisella ihmisellä on asia, jossa juuri hän on parhaimmillaan.

Koulussa on opittava taitoja, joilla pärjää tulevaisuuden työelämässä. Tieto- ja viestintä- teknologian, virtuaalisten oppimisympäristöjen ja pelien, ohjelmoinnin, robotiikan, 3D- tulostamisen ja bioteknologian määrätietoista hyödyntämistä tulee lisätä opetuksessa.

(10)

7

tuksen tulee suuntautua tiedon aktiiviseen rakentamiseen, jossa korostuu oppilaan oma- aloitteellisuus ja ryhmän vuorovaikutus. Nuoren on opittava taitoja hakea tietoa, innostaa kavereita, ymmärtää, analysoida, luoda uuttaa tietoa ja olla ennen kaikkea kriittinen tieto- tulvan äärellä.

Tulevaisuusvaliokunta edellyttää, että muutoksessa osaamisen johtamista on kehitettävä sekä opettajien/henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutukseen panostettava. Kaikesta uudesta koulutusosaamisesta voi kasvaa merkittävää koulutusvientiä.

Yksilöllistä, jatkuvaa ja avointa osaamista, motivaatiota, ahkeruutta ja innostusta on tuet- tava sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa luovilla tiloilla, uusilla oppimisympäristöil- lä sekä niihin liittyvällä pedagogiikalla.

Kun ympäröivä maailma muuttuu, myös maailmassa pärjäämisentaidot muuttuvat.

****

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu luottamuksesta ja osallisuu- desta

Tulevaisuusselonteon kommenteista ilmenee huoli eriarvoisuuden kasvusta. Monet nuo- ret syrjäytyvät, lapset ja lapsiperheet eriarvoistuvat ja ongelmat periytyvät yli sukupolvi- en. Ihmiset kokevat vaikutusmahdollisuuksien vähyyttä, heitä ei kuulla heitä koskevissa asioissa.

Tulevaisuusvaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteen uudis- tusta on kiirehdittävä ja tuottavuutta parantavat sähköiset järjestelmät otettava viipymät- tä käyttöön sosiaali- ja terveysalalla. Se mahdollistaa, että ongelmien korjaamisesta siirry- tään niiden ennaltaehkäisyyn.

Sosiaali- ja terveysalan, kuten koulujenkin, tulisi olla edelläkävijä uuden teknologian so- veltamisessa ja käyttöön otossa. Tämä edellyttää myös alan henkilöstön perus- ja täyden- nyskoulutuksen kehittämistä. Lisäksi on huolehdittava potilasturvallisuudesta sekä tieto- turvasta ja -suojasta.

On mietittävä kuinka määritellään valtion tehtävät uudelleen eli se mitä valtion nimissä tai valtion rahalla suoraan tai välillisesti tehdään.

Hyvinvointiyhteiskunta tuottaa sovitut palvelut, mutta ihmisten on oltava itsekin aktiivi- sempia lähiyhteisössään. Uusi hyvinvointilupaus on rakennettava ihmisten osallisuuden varaan. Vain yhdessä olemme voimakkaita.

(11)

8

”Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeää”

Haluan kiittää mietinnön valmistelusta kuultuja asiantuntijoita, eduskunnan valiokuntia lausunnoista, valiokuntamme sitoutuneita jäseniä ja tulevaisuusvaliokunnan henkilökun- taa. Mietintö on yhteisen ponnistuksemme tulos. Ainutlaatuinen yhteistyö tekee siitä jo sellaisenaan merkittävän. Se on visio ja askelmerkit Suomen paremmalle tulevaisuudelle.

Olen miettinyt mikä synnyttää muutoksen nykypäivänä. Muutosta ei synnytä suuri aukto- riteetti. Muutos ei synny puoluetoimiston kellarissa, ei ministeriössä. Muutos syntyy kun yksi meistä -sinä tai minä- ryhdymme tekemään asioita toisin. Niin yksinkertaista.

Valiokunnan mietintö päätyy kannanottoon:

Edellä esitetyn perusteella tulevaisuusvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton:

1. Eduskunta yhtyy selonteon kannanottoihin ja linjauksiin, ja samalla

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee Suomelle tiedestrategian ja että halli- tus saavuttaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (T&K&I) tavoitteeksi asetetun 4 prosentin bruttokansantuotetavoitteen yhdessä yksityisen sektorin kans- sa.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii uuden kansallisen ennakointimallin toi- meenpanoa sekä laatii ohjelman ja tekee periaatepäätöksen, joilla sitoudutaan poliit- tisesti kokeilujen edistämiseen.

4. Eduskunta edellyttää, että seuraavan hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi ote- taan työelämän uudistaminen ja suomalaisten työllistyminen niin, että teema sisältää myös yrittäjyyden edistämisen, osatyökyvyn hyödyntämisen sekä sosiaaliturvan ke- hittämisen näitä tavoitteita tukevaan suuntaan. Toimenpiteissä on myös huomioitava varhaisen puuttumisen periaate: esimerkiksi oppimisvaikeudet ovat havaittavissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työhön kiinnit- tymistä on tuettava erityisillä toimenpiteillä.

5. Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää kaikessa toiminnassa kestävää kasvua, joka vauhdittaa taloutta samalla ratkaisten sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Tämä edel- lyttää esimerkiksi hallinnollisten esteiden karsimista, kokeiluhankkeita ja taloudellis- ta ohjausta.

Päivi Lipponen

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja

(12)

Versio 1.1

VNS 7/2013 vp

TULEVAISUUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2014 vp

Valtioneuvoston selonteko Valtioneuvoston tu- levaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvin- vointia

JOHDANTO Vireilletulo

Eduskunta on 7 päivänä marraskuuta 2013 lähet- tänyt tulevaisuusvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi valtioneuvoston selonteon Valtio- neuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kas- vulla hyvinvointia (VNS 7/2013 vp).

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti valtiovarain-, liikenne- ja viestintä-, maa- ja metsä, puolustus-, talous-, sivistys-, sosiaali- ja terveys-, talous-, työ- ja tasa-arvo valiokunnat ovat antanut asias- ta lausunnon (VaVL 4/2014 vp, LiVL 1/2014 vp, MmVL 11/2014 vp, PuVL 2/2014 vp, SiVL 1/2014 vp, StVL 1/2014 vp, TaVL 13/2014 vp ja TyVL 2/2014 vp), jotka on otettu tämän mietin- nön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

- neuvotteleva virkamies Riitta Kirjavainen ja pääsihteeri Pekka Lindroos, valtioneuvoston kanslia

- neuvotteleva virkamies Ilkka Mella ja neuvot- televa virkamies Martti Myllylä, työ- ja elin- keinoministeriö

- ympäristöneuvos Timo Turunen, Ympäristö- ministeriö

- professori Heikki Hiilamo ja professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto

- professori Minna Halme, professori Petri Par- vinen, professori, TkT, laitoksen varajohtaja

Ahti Salo ja tutkimusjohtaja, dosentti Mika Aaltonen, Aalto-yliopisto

- professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto - tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, tutkimuspro-

fessori Pirjo Ståhle, professori Markku Wile- nius ja dosentti Sofi Kurki, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

- professori, rehtori Kalervo Väänänen, Turun yliopisto

- professori Tuula Tamminen, Tampereen yli- opisto

- pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akate- mia

- asiantuntija Jari Konttinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

- ryhmäpäällikkö Sanna Rauhansalo, Teknolo- giateollisuus ry

- johtaja, strategia Paula Laine, Sitra

- johtaja Hannu Kemppainen, Teknologian ke- hittämiskeskus Tekes

- elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björk- backa, Suomen Ammattiliittojen Keskusjär- jestö SAK ry

- varapuheenjohtaja Tapio Huttula, Ammatti- korkeakoulujen Rehtorineuvosto ARENE ry.

- yksikönjohtaja Juha Honkatukia, Valtion ta- loudellinen tutkimuskeskus VATT

- professori, KTT, dosentti Mika Pantzar ja eri- koistutkija Minna Ruckenstein, Kuluttajatut- kimuskeskus

- ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät - johtaja Matti Apunen, Elinkeinoelämän Val-

tuuskunta EVA

9

(13)

TuVM 1/2014 vp — VNS 7/2013 vp

2

- kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen, Lapin liitto

- kehittämispäällikkö Pekka Hokkanen, Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus

- kehittämispäällikkö Jouko Nieminen, Varsi- nais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskus

- erikoissuunnittelija Anni Laihanen, Etelä- Karjalan liitto

- kunta-asiamies Marko Rossinen, Etelä-Poh- janmaan liitto

- kehittämispäällikkö Hanna Makkula, Etelä- Savon maakuntaliitto

- kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kau- punki

- kehityspäällikkö Marko Koskinen, Pirkan- maan liitto

- erikoissuunnittelija Pekka Kauppinen, Poh- janmaan liitto

- tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väi- sänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto

- aluetutkija Tuula Hermunen, Satakuntaliitto - suunnittelupäällikkö Olli Pekka Hatanpää,

Uudenmaan liitto

- aluekehitysasiantuntija Jouni Ponnikas, Kai- nuun liitto

- maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, Poh- jois-Karjalan maakuntaliitto

- hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oy

- johtaja Kimmo Halme, Ramboll Finland Oy - johtaja Mari Hjelt, Gaia Group Oy

- tutkimusjohtaja Maria Mekri, SaferGlobe - toiminnanjohtaja, VTM Markku Pyykkölä,

Suomen Toivo -ajatuspaja

- tutkija Leena Ilmola, The X-Center Vienna - toiminnanjohtaja Sonja Vartiala, Finnwatch

ry

- pääsihteeri Taru Anttonen, Ajatuspaja Visio - toiminnanjohtaja Simo Grönroos, Suomen

Perusta -ajatuspaja

- Elina Hiltunen, What´s Next Consulting Oy - johtaja, YTT Karina Jutila, Ajatuspaja e2 - toiminnanjohtaja Mikko Majander, Kalevi

Sorsa -säätiö

- tohtori Pekka Ylä-Anttila

- tulevaisuuden tutkija Paavo Löppönen - filosofian tohtori, tutkija Antti Hautamäki - filosofian tohtori Pekka Himanen

- kauppatieteen tohtori Sinimaaria Ranki.

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

— opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus- ja innovaationeuvosto

— Ajatuspaja Libera

— Tänk Fellow Ohto Kanninen, Ajatushauto- mo Tänk

— pääsihteeri Taru Anttonen, Ajatuspaja Vi- sio

VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut

Sisällys 1. Taustaa

2. Tulevaisuusselonteon ennakointiosion perusviestit

3. Tulevaisuusselontekoon liittynyt kan- sainvälinen selvitys

4. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 5. Tulevaisuusselonteosta lausuneiden mui- den valiokuntien esille nostamaa

6. Lävistäviä ja rakenteita liikuttavia teki- jöitä

1. Taustaa

Sisällöllisten teemojen lisäksi valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa Kestävällä kasvulla hy- vinvointia huomion arvoista oli tapa, jolla selon- teko toteutettiin. Valmistelu oli pitkäkestoinen ja monivaiheinen prosessi, joka osallisti vahvas- ti ja monipuolisesti erilaisia sidosryhmiä ja kan- salaisia uusilla toimintamalleilla ja välineillä.

10

(14)

3 Prosessi oli myös tavanomaista kansainvälisem-

pi. Siksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tar- kastelee tulevaisuusmietinnössään koko valtio- neuvoston tulevaisuusselontekoprosessia; tule- vaisuusselontekoa sekä lisäksi siihen kiinteästi liittynyttä ennakointiosiota (www.2030.fi) ja professori Pekka Himasen kansainvälisen työ- ryhmän kahta raporttia Sininen kirja (2012) ja Kestävän kasvun malli, globaali näkökulma (2013).

Valtioneuvosto on tulevaisuusselontekopro- sessista saatujen kokemusten perusteella valmis- tellut myös uutta kansallista ennakoinnin toi- mintatapaa (Yhteistä ja jatkuvaa ennakointia — Ehdotus kansalliseksi toimintatavaksi, VNKR 1/2014). Uudella toimintatavalla halutaan var- mistaa, että oikea ennakointitieto on oikeaan ai- kaan oikeassa paikassa. Samalla kehitetään en- nakointitiedon käyttäjien ja tuottajien yhteistyö- tä. Ehdotuksen taustalla on myös valtioneuvos- ton 2030-ennakointiosiosta teettämä ulkoinen arviointi (2013).

Tulevaisuusvaliokunnan tässä tulevaisuus- mietinnössä esille nostamat näkökulmat perustu- vat valiokunnan vuosina 2011—2014 toteutta- miin selvityshankkeisiin, asiantuntijakuulemi- siin sekä muiden valiokuntien tulevaisuusselon- teosta antamiin lausuntoihin.

Tulevaisuusvaliokunta kuuli hallituskauden alussa, syksyllä 2011 lukuisia asiantuntijoita ja vieraili muuan muassa Yhdysvalloissa, Kana- dassa, Virossa ja Venäjällä. Kuulemisissa koros- tuivat nopea teknologinen muutos, tietoyhteis- kunnan käytännön läpimurto, uudet toiminta- mallit, tutkimuksen ja koulutuksen kehittämi- nen, kasvua ja yrittäjyyttä tukeva ympäristö ja il- mapiiri, hyvinvointiyhteiskunnan haasteet ja kansainvälisen toimintaympäristön riskit ja mahdollisuudet (Kiina, Venäjä, Euroopan rajat ja islamin tulevaisuus) sekä yllätykset eli mustat joutsenet. Erityisesti näitä teemoja selvittämään perustettiin seitsemän jaostoa: 1) Kestävä kas- vu, 2) Uusi oppiminen, 3) Innostunut yhteiskun- ta, 4) Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta, 5) Jouk- koistaminen, 6) Radikaalit teknologiat ja 7) Mustat joutsenet.

Myöhemmin käynnistettiin yhteistyössä Aleksanteri-instituutin kanssa Venäjä naapurei- den silmin -selvitys, joka on jatkoa valiokunnan aiemmin tekemille Venäjä-skenaarioille. Tulok- set julkaistaan marraskuussa 2014. Valiokunta tutustui Euroopan rajoihin ja islamin tulevaisuu- teen vieraillessaan Turkissa. Globaalin talouden ja varsinkin cleantech -toimialan tulevaisuuden näkymiin valiokunta perehtyi tehdessään yhteis- työtä uudella toimintamallilla Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin (CPPCC) ja muiden kiinalaisten yhteistyötaho- jen ja suomalaisten teknologiayritysten kanssa.

Parlamentaarikot ja yritykset toimivat saumatto- masti yhdessä.

Mietinnössään tulevaisuusvaliokunta painot- taa kolmea teemaa

1) Kestävä kasvu 2) Koulutus ja tutkimus

3) Kansallisen ennakoinnin toimintamallin kehittäminen

ja neljää poikkileikkaavaa, yhteiskuntaa lävistä- vää ja rakenteita liikuttavaa teemaa

a) demokratia b) talous

c) valtion tehtävät

d) teknologian läpimurrot.

Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä tulevaisuus- mietinnössä korostuu Suomen ennakoinnin toi- mintamallin kehittäminen. Valtion uudesta roo- lista kertovat jotakin puolestaan mahdollistami- nen, osallisuuden ja kumppanuuden vahvistami- nen sekä kokeiluyhteiskunnan edistäminen.

Näilläkin on ennaltaehkäisevä vaikutus, myös pitkän aikavälin kasvuun ja hyvinvointiin sekä kriiseistä toipumiskykyyn (resilienssi).

Teknologian yhteiskunnallisen merkityksen arviointi on yksi tulevaisuusvaliokunnan perus- tehtävistä. Valiokunta näkee teknologian voi- makkaana talouden moottorina ja koko yhteis- kuntaa ravistelevana voimana. Valiokunnan toi- mesta tuotettu teknologian kehityksen ennakoin- timalli, joka on kuvattu tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa Suomen sata uutta mahdollisuutta:

radikaalit teknologiset ratkaisut (TuV 6/2013), avaa paljon uusia näkökulmia teknologian ja ta- louden tulevaisuuteen.

11

(15)

TuVM 1/2014 vp — VNS 7/2013 vp

4

Tällä hallituskaudella on vietetty sekä tule- vaisuusvaliokunnan 20-vuotisjuhlaa että Suo- men valtiopäivien 150-vuotisjuhlaa. Näiden ta- pahtumien yhteydessä tulevaisuusvaliokunta on pohtinut demokratian historiaa ja tulevaisuutta sekä koonnut ajatuksia kirjaan Uusi ja vanha de- mokratia (TuV 7/2013 vp). Kevätkaudella 2014 tulevaisuusvaliokunta lausui Valtioneuvoston demokratiapoliittisesta selonteosta (TuVL 1/2014 vp — VNS 3/2014 vp). Koska demokra- tian ja politiikan tulevaisuus on tärkeä kysymys maailmassa, yhtenäistyvässä Euroopassa ja hy- vinvointiyhteiskuntaa uudistavassa Suomessa, demokratian tulevaisuutta ei voi ohittaa tulevai- suusmietinnössä.

Talous on tulevaisuuden rakentamisen perus- ta. Talouden kehityksestä, mutta erityisesti siitä, mitä politiikka voi ja mitä sen pitää talouteen tehdä vallitsee paljon erimielisyyttä. Joka ta- pauksessa talouden heikentyminen ja ihmisiä sy- västi koskettava massatyöttömyys lähes koko EU-alueella on asettanut uudet vaateet myös val- tioille, poliittiselle järjestelmälle ja demokratial- le. On pakko tarkastella uudelta pohjalta valtion roolia ja tehtäviä. Julkisen sektorin koko on kri- tiikin kohteena varsinkin Pohjoismaisessa mal- lissa. EU on talouden kehityksen ohjaajana saa- nut lainsäädäntövallan lisäksi entistä tiukem- man otteen valtioiden budjettivallasta. Pitkällä aikavälillä on kysymys niin EU-tason kuin kan- sallisen tason demokratian rakenteiden kestä- vyydestä, kansalaisten luottamuksesta ja yhteis- kuntasopimuksesta.

2. Tulevaisuusselonteon ennakointiosion pe- rusviestit

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon enna- kointiosiossa käsiteltyjä teemoja olivat muun muassa hallinto mahdollistajaksi, yritysten uu- distuminen, tulevaisuuden työelämä, niukkuu- den mahdollisuudet, kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus sekä uusi pohjoisen maantiede. Poik- kileikkaavina kysymyksinä tarkasteltiin osaami- sia ja kyvykkyyksiä, digitaalitalouden tuomia muutoksia, globalisaatiota ja joustavuutta sekä kriisinsietokykyä. Ennakointiosion ydinviestik-

si nousi kokeilukulttuurin istuttaminen Suo- meen. Motivoituneille toimijoille on annettava mahdollisuus hakea uusia ratkaisuja kansanta- louden, toimintaympäristön ja yksilöiden tarpei- siin. Muita ennakointiosiossa vahvasti esille nousseita teemoja olivat ihmisten arjen tarpei- den näkökulma sekä lasten ja nuorten hyvin- vointi.

Tulevaisuusvaliokunta yhtyy tulevaisuus- selonteossa ja sen ennakointiosiossa esi- tettyyn tavoitteeseen kokeiluyhteiskun- nan edistämisestä. Tulevaisuusvaliokun- ta on ehdottanut tätä myös itse raportis- saan Kokeilun paikka! Suomi matkalla kohti kokeiluyhteiskuntaa (TuV 1/2013).

Tulevaisuusvaliokunta korostaa, että kes- tävä kasvu edellyttää entistä rohkeampaa tuotantorakenteen uudistumista tukevaa politiikkaa sekä uusiin mahdollisuuksiin tarttumista. Tätä voidaan edistää muun muassa kokeiluilla, piloteilla ja kotimai- silla vertailulaitoksilla, lupakäytäntöjä helpottamalla, tarpeetonta sääntelyä pur- kamalla ja sääntelyä järkevöittämällä sekä verotuksellisin keinoin.

Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa, että:

1. laaditaan ohjelma ja sitoudutaan val- tioneuvoston periaatepäätöksellä poliitti- sesti kokeilujen edistämiseen,

2. perataan ja puretaan tarpeetonta sään- telyä ja

3. velvoitetaan valtio ja kunnat edistä- mään julkisissa hankinnoissa ja palvelui- den kehittämisessä innovaatioiden käyt- töönottoa ja kokeiluja.

Ohjelmalla ja näkyvällä poliittisella si- toumuksella muutetaan kansallista asen- neilmastoa nykyistä innostuneemmaksi ja positiivisemmaksi sekä rohkaistaan myös viranomaisia ja päätöksentekijöitä kokei- luihin. Tarvitaan valtakunnallisia ja alueellisia kokeilualueita, maaseudulle,

12

(16)

5 kaupunkiseuduille, kehityskäytäviin sekä

myös kouluihin, terveyskeskuksiin ja mui- hin julkisiin organisaatioihin.

Ennakointiosion arviona tulevaisuusselonteossa todetaan, että suomalaisen ennakoinnin kenttä on vahva ja siinä on paljon toimijoita niin tiedon tuottajina, välittäjinä kuin käyttäjinäkin, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Samalla kansallinen ennakointi on myös pirstoutunutta, toimijat tekevät päällekkäistä työtä, tieto on huonosti saatavilla ja sen käytettävyys on heik- koa. Ennakointitoiminta on myös epäjatkuvaa ja jotkin päätöksenteon kannalta merkittävät tule- vaisuuden kysymykset voivat jäädä katveeseen.

Valtioneuvoston mukaan päätöksenteossa tarvi- taan jatkossa entistä parempaa tietoa muun muassa isoista, globaaleista trendeistä ja analyy- siä niiden heijastumisesta Eurooppaan ja Suo- meen. Megatrendien ohella tarvitaan myös tilan- netietoa näitä nopeampitempoisista ilmiöistä sekä niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja ris- keistä. Tarvetta on sekä asiantuntijatiedolle että myös kansalaisten arvioille ja avoimelle tulevai- suuskeskustelulle. Tällä perusteella tulevaisuus- selonteossa ehdotetaan uutta kansallista enna- koinnin toimintamallia, jossa avoimessa verkos- tossa organisoidaan, arvioidaan ja välitetään maailmalla ja meillä tuotettua ennakointitietoa hyödynnettäväksi päätöksenteossa. Hyvin toi- miessaan tällainen ennakointiprosessi on valtio- neuvoston mukaan kilpailuetu ja Suomen edellä- kävijyyden perusta.

Valtioneuvosto on ehdottanut kansallisen en- nakoinnin toimintamallin kehittämistä seuraa- valla tavalla (VNKR 1/2014):

1. Valtioneuvosto asettaa ennakointiluot- sin, jossa on sekä pysyviä että vaihtuvia jäseniä.

Ennakointiluotsin tehtävä on yhteen sovittaa ja innovoida suomalaista ennakointitoimintaa. En- nakointiluotsin päätöksiä valmistelee ja työtä tu- kee valtioneuvoston kansliaan nimitettävä pää- sihteeri. Kansliapäälliköille raportoidaan tulok- sista säännöllisesti.

2. Kansallinen ennakointiverkosto tulee ole- maan laajapohjainen ja sen mandaatista tulee tehdä konkreettinen. Verkoston jäsenet muodos- tavat tahoillaan tarpeen mukaan verkostoja, jot-

ka voivat olla sekä organisaatio- että teema-poh- jaisia ja joihin osallistuu useamman eri tahon edustajia.

3. Ennakoinnin toimijat kutsutaan yhteen säännöllisten ennakointifoorumien kautta jaka- maan ja keskustelemaan ajankohtaisista tulevai- suuden teemoista sekä luomaan uutta. Fooru- mien tuloksista viestitään laajasti ja ne muodos- tavat tiiviin kommunikoivan verkoston.

4. Kotimaisen ennakoinnin ohella kootaan säännöllisesti raportti kansainvälisen tason en- nakointiin kotimaisilta tai ulkomaisilta tutkijoil- ta tilattavan tutkimuksen kautta. Tutkimus voi perehtyä ennalta annettuun teemaan tai haaru- koida uusia ilmiöitä.

5. Kansallista ennakointiosaamista tuetaan järjestämällä ja jakamalla koulutusta laajalti.

Koulutuksen järjestämisestä vastaa VNK:n en- nakointisihteeristö.

6. Uuden toimintatavan avulla luodun ym- märryksen ja näkemyksen pääasiallinen kohde- ryhmä on poliittiset toimijat, joille tuotetaan säännöllisesti ennakointikatsauksia. Ennakointi- katsauksissa ei pyritä toimijoiden väliseen yh- teisymmärrykseen vaan luomaan kokonaisku- vaa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja riskeis- tä.

7. Ennakointitietoa, -analyysiä ja -keskuste- lun välittämistä varten tarkastellaan mahdolli- suutta luoda Tulevaisuuskartasto.fi-niminen in- ternet-portaali.

8. Toimintatavan vaikuttavuutta, ajankoh- taisuutta, objektiivisuutta ja laatua on seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

Haasteena ei niinkään ole ennakointitiedon li- sääminen, vaan jatkuvasti syntyvän runsaan tie- don yhteen kerääminen ja tiedon käytön edistä- minen: tarvitaan järjestelmä, joka kerää oikean tiedon, oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.

Tulevaisuusvaliokunta kannattaa kansal- lisen ennakoinnin toimintamallin kehittä- mistä valtioneuvoston ehdotuksen mukai- sesti.

Valiokunta korostaa näyttöperusteisen päätöksenteon tärkeyttä.

13

(17)

TuVM 1/2014 vp — VNS 7/2013 vp

6

Erilaisten trendien tunnistamisen lisäksi on varauduttava myös yllätyksiin: villei- hin kortteihin ja mustiin joutseniin eli ta- pahtumiin, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta mahdollisia ja toteutuessaan niillä olisi suuri vaikutus.

Tulevaisuusvaliokunnan Mustat joutsenet -jaos- ton raportissa (TuV 4/2013 vp) korostuu negatii- vinen ajattelu, nopea teknologinen muutos, ym- päristöongelmat, talouden romahtaminen, sodat ja levottomuudet Suomen lähialueilla sekä eri- laiset arjen haasteet muun muassa elintarvikkei- den, lääkkeiden ja energian saatavuudessa.

Tulevaisuusmietintöä valmistellessaan tule- vaisuusvaliokunta kuuli myös alueellisia enna- kointiverkostoja. Tässä yhteydessä nousi vah- vasti esille se, että vaikka elämme yhteisessä maailmassa ja megatrendit ovat samoja kaikille, niiden vaikutukset ovat hyvin erilaisia eri toimi- joille. Metropolialueen, muiden suurten kaupun- kien, maakuntien ja maaseudun mahdollisuudet, haasteet ja resurssit ovat varsin erilaisia. Siksi tarvitaan alueellisia ennakointiverkostoja kan- sainvälisten ja kansallisten megatrendien sovit- tamisessa paikalliseen yhteyteen. Kuulemisessa alueelliset ennakointiverkostot toivat esille muun muassa seuraavanlaisia tarpeita ja näkö- kulmia alueellisen ennakoinnin kehittämiseksi.

Ennakointi liittyy uudistumiseen ja rakenne- muutokseen

— Vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin varautumi- nen lisää häiriöstä palautumiskykyä ja joustavuutta.

— Tarvitaan toimijoita yhteen kokoavia toi- mintamalleja, verkostoja, tiedon tuottamis- ta ja jakamista.

— Alueellinen ennakointi on osallistumista ja vuoropuhelua ja sillä on kiinteä yhteys myös lähidemokratiaan.

— Tarvitaan yhteinen kansallinen tietopohja ja lisäksi visionääristä tulkintaa alueiden näkökulmasta.

— Parhaimmillaan ennakointi on aktiivista alueellisiin vahvuuksiin ja mahdollisuuk- siin tukeutuvaa tulevaisuuden tekemistä.

Ennakointi vaatii uusia työkaluja ja yhteistä tietopohjaa

— Tietoa on liikaa ja siksi se hukkuu: olemas- sa olevaa tietoa on koottava.

— Tarvitaan entistä parempaa yhteistyötä kansallisen ja alueellisen ennakoinnin vä- lillä.

— Ennakoinnin lisäksi tarvitaan myös päätök- siä, panostuksia ja konkreettisia toimenpi- teitä.

— On siirryttävä suunnittelun kulttuurista te- kemisen kulttuuriin.

— Tarvitaan yhteen kokoavia pilotteja, kokei- luja ja kehittämisalustoja älykkään alueel- lisen erikoistumisen konkretisoimiseksi ja verkostojen yhteen keräämiseksi (esimer- kiksi lääketeollisuudessa ja bioalalla).

— Älyttömät normit/turhat esteet on puretta- va- valtio mahdollistaa eikä vain käske ja kiellä.

— Alueellisen ennakoinnin laatua on kehitet- tävä järjestelmällisesti.

— Nykyisen hallituksen koulutuspoliittisen suunnitelman tukea on jatkettava, jotta var- mistetaan yhtenäinen ja vertailukelpoinen tieto ja voimavarojen suunnittelu.

Tulevaisuusvaliokunta korostaa, että alueelliset ennakointiverkostot on otetta- va mukaan ja osallistettava kansallisen ennakoinnin toimintamallin kehittämi- seen. Kansallisen ja alueellisen ennakoin- nin vuorovaikutusta on parannettava. Ei riitä, että tunnistamme kansalliset ja kan- sainväliset trendit, ne on myös tulkittava alueellisesti, jotta ennakointi johtaa proaktiivisiin päätöksiin, sitoutumiseen ja toimenpiteisiin.

3. Tulevaisuusselontekoon liittynyt kansain- välinen selvitys

Professori Pekka Himasen työryhmän välira- portti (Sininen kirja) alkaa toteamuksilla: "Meil- lä on kehitysmalli, joka ei tee meitä onnellisiksi mutta tuhoaa planeettamme" ja "Viimeiset 50 vuotta on keskitytty siihen, miten vähentää pa- hoinvointia. Seuraavat 50 vuotta on keskityttävä

14

(18)

7 siihen, miten varsinaisesti edistetään hyvinvoin-

tia." Työryhmän loppuraportissa uutta kestävän kasvun mallia tarkastellaan kolmesta eri teemas- ta: 1) kestävä ekologisuus, 2) kestävä hyvinvoin- ti ja 3) kestävä talous. Kehityksen lopullinen päämäärä on 4) arvokas elämä. Tämän analyy- sin perusteella Himasen työryhmä esittää Suo- men kestävän kasvun mallin 2.0 hyvän kehänä, jossa kestävä ekologisuus, kestävä talous, kestä- vä hyvinvointi ja arvokas elämä ruokkivat toi- nen toisiaan. Mallin toteuttaminen käytännössä nostaa esille kolme suurta haastetta:

1. Taloudellisen kestävyyden eli aineellisen niukkuuden näkymät

— Hitaan kasvun näkymä Euroopassa globaa- lin talouden rakennemuutoksessa

— Julkisen talouden rajallisuus

— Ekologisesti kestävän aineellisen kasvun rajat

2. Hyvinvoinnillisen kestävyyden eli uudet elä- mäntavat

— Ikääntyminen: seurauksena elämäntavasta, jossa hankitaan vähemmän lapsia ja ele- tään pidempään

— Fyysinen hyvinvointi: seurauksena elä- mäntavasta, johon liittyy ylipaino ja liikku- mattomuus

— Psyykkinen hyvinvointi: seurauksena elä- mäntapaan liittyvien psyykkisen hyvin- voinnin kysymysten, kuten depression tai työhyvinvoinnin, noususta keskiöön 3.Ekologisen kestävyyden eli erityisesti ilmas- tonmuutokseen vastaamisen

— Ilmastonmuutos sekä muut luonnon kestä- vyyden rajat

— Informationaalisen ekologisen talouskas- vun mahdollisuudet

— Hyvinvoinnin aineettomat tekijät.

Askeleita kohti uutta hyvinvointiyhteiskunta 2.0:aa Himasen työryhmä kutsuu Viideksi jätti- läiseksi:

— Positiivinen vs. negatiivinen,

— Proaktiivinen vs. reaktiivinen,

— Subjekti vs. objekti,

— Holistinen vs. partiaalinen ja

— Valtio vs. yhteiskunta.

Askeleet muodostuvat vastakohtapareista, jotka ilmentävät siirtymisen suuntaa. Loppuraportin yhteenvedossa esitetään myös kuudes vastakoh- tapari: unelma vs. pelko. Himasen työryhmän viesti on eettinen: tavoitteeksi asetetaan hyvän kehä ja siitä kumpuava arvokas elämä. Tähän päästäksemme yhteiskunnastamme on tehtävä positiivisempi, proaktiivisempi ja holistisempi.

Himasen sanoin: "Suomen yhteiskunnan hyvin- voinnin ja talouden kestävyysvajettakin suurem- pi haaste on lopulta maan henkinen kestävyysva- je. Nyt tarvitaan suurempia tulevaisuusvisioita ja niissä onnistumiseen vievää henkistä kulttuu- ria." Samalla on vahvistettava kansalaisyhteis- kuntaa valtion sijasta niin, että ihmisistä/kansa- laisista tulee subjekteja objektin sijasta.

Myös tulevaisuusvaliokunnan mielestä yhteiskunnallinen ilmapiiri on avainase- massa. Tarvitsemme nykyistä innostu- neempaa, myönteisempää, kokeilevam- paa ja yritteliäämpää suhtautumista.

Tämä edellyttää kansalaisyhteiskunnan, uuden demokratian ja joukkoistamisen voimistamista.

Tulevaisuusvaliokunnan Innostunut yh- teiskunta -jaosto tutki sosiaalisen ympä- ristön suhdetta yrittäjyyteen, erityisesti kasvuyrittäjyyteen. Selvityksen tuloksena syntyi raportti Sisäinen motivaatio (TuV 3/2014), jota on hyödynnetty myös edus- kunnan sisäisessä koulutuksessa. Innos- tus on tulevaisuusvaliokunnan mielestä kestävä tapa lisätä työn tuottavuutta ja ehkäistä hyvinvointiyhteiskunnan kestä- vyysvajetta. Työpaikoilla haasteena on luoda yksilön sisäistä motivaatiota ja in- nostusta tukeva työnteon ja johtamisen kulttuuri. Kansallisesti ja alueellisesti on samaan aikaan vahvistettava hallinto- kulttuuria, joka mahdollistaa aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden.

Tulevaisuusvaliokunnan uudenlaista op- pimista selvittävä jaosto tutki vastaavasti

15

(19)

TuVM 1/2014 vp — VNS 7/2013 vp

8

keskimääräistä paremmin ja heikommin menestyvien koulujen välisiä eroja jul- kaisten kirjan Uusi oppiminen (TuV 8/2013). Jaoston ydinteemaksi nousi avoimen/kestävän kasvun malli, jolla tar- koitetaan sitä, että vaikka kaikki eivät voikaan olla erittäin hyviä esimerkiksi matematiikassa niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä — ja myös sitä, että jokaisella ihmisellä on jokin asia, jossa juuri hän on parhaimmillaan.

Tätä yksilöllistä, jatkuvaa ja avointa osaamista, motivaatiota, ahkeruutta ja innostusta on tuettava sekä varhaiskasva- tuksessa että myös kouluissa muun muas- sa luovilla tiloilla, uudella teknologialla ja uusilla oppimateriaaleilla sekä niihin liittyvällä pedagogiikalla, oppilaitosten johtamisen kehittämisellä sekä opetta- jien/henkilökunnan perus- ja täydennys- koulutuksella.

Kansanvälisen vertailun (USA/Piilaakso, Kiina, Etelä-Afrikka ja Chile) ja teoreettisen tarkaste- lun perusteella Himasen työryhmä tiivisti tutki- muksensa merkittävimmät johtopäätökset kol- meen isoon asiaan:

1. siirtymä teollisesta hyvinvointivaltiosta informaatioajan hyvinvoinnin yhteiskuntaan

2. siirtymä informaatioajan ekologiseen ta- louteen ja

3. henkinen kulttuuri, joka tukee siirtymiä oppimismaailmassa, työkulttuurissa sekä poliit- tisessa johtajuudessa.

Kyse on inhimillisen kehityksen ja informaatio- naalisen kehityksen sekä niitä tukevan kulttuuri- sen yhteyden synnyttämisestä niin, että ne muo- dostavat kestävän kehityksen positiivisen ke- hän. Kansainvälisen vertailun osalta työryhmä toteaa, että kaikkien tutkittujen mallien menes- tyminen tulevaisuudessa riippuu tästä samasta kestävyyden/positiivisen kehän haasteesta — riippumatta siitä, miten menestyneitä alueet ja kansantaloudet ovat tähän asti olleet.

Konkreettisella tasolla työryhmä on ehdotta- nut muun muassa seuraavanlaisia toimenpiteitä:

Elämäntavan haasteet: elämäntavasta, jossa ih- miset hankkivat vähemmän lapsia ja elävät pi- dempään, seuraa väestön ikääntyminen. Lisäksi elämäntapaan liittyvät psyykkisen hyvinvoinnin haasteet nousevat uudella tavalla keskiöön. Elä- mäntavan haasteisiin kuuluvat myös ns. elämän- hallinnan ja valinnan ongelmat koko ajan moni- mutkaistuvassa elämässä.

Talouden haasteet: huoltosuhteen eli työtä teke- vien ja huollettavien välisen suhteen muuttuessa hyvinvointivaltio kohtaa kestävyysvajeen. Rat- kaisevaa on se, mikä on kokonaistyöpanoksen tuottavuuden suhde hyvinvointipalveluiden ai- kaansaamisen tuottavuuteen. Samalla täytyy pi- tää huoli myös vähemmän puhutusta kantosuh- teen kestävyydestä eli siitä että julkisen sektorin osuus BKT:sta on kestävä suhteessa sen kanta- vaan yksityissektoriin.

Teknologian haasteet: uusi informaatioteknolo- gia sekä mahdollistaa tuottavuuden parantami- sen että uudenlaisia hyvinvointiratkaisuja. Tuot- tavuus ja hyvinvointi kohenevat kuitenkin vain, jos teknologian käyttöönottoon yhdistyy uusi johtamis- ja työkulttuuri.

Yksityiskohtaisella tasolla työryhmä on eh- dottanut työurien pidentämistä kahdella vuodel- la, työllisyysasteen nostamista kahdella prosen- tilla, julkisten palveluiden tuottavuuden paranta- mista kahdella prosentilla, työhyvinvoinnin pa- rantamista prosentilla ja ohjelmaa tuotantopo- tentiaalin nostamiseksi puolellatoista prosentil- la. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen edellyt- tää uuden teknologian hyödyntämistä sekä johta- mis- ja työkulttuurin muutosta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi - sekä hyvinvoin- tiyhteiskunnan eettisen vision täsmentämistä.

Filosofi John Rawlsin oikeudenmukaisuusteo- riaan tukeutuen Himasen työryhmä painottaa yh- täläisten mahdollisuuksien periaatetta, jonka mukaan valtio on viime kädessä vastuussa: 1) jo- kaisen yhtäläisistä mahdollisuuksista, 2) jokai- sen yhtäläisen suojan toteutumisesta ja 3) jokai- sen mukaan otosta hyötymään kehityksestä.

Tulevaisuusvaliokunta pitää tärkeänä Hi- masen työryhmän raportissa esille nostet-

16

(20)

9 tua yhtäläisten mahdollisuuksien periaa-

tetta. Tulevaisuusvaliokunnan Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta -jaosto on käsitel- lyt samaa asiaa (TuV 4/2014) ja tiivistä- nyt näkemyksensä seuraavalla tavalla:

jokaisella on oikeus ja velvollisuus olla hyödyksi. Näkemys korostaa muun muas- sa osatyökyvyn merkitystä: kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja kokea it- sensä tarpeelliseksi. Hyvinvointiyhteis- kunta määritellään oikeuksien ja velvolli- suuksien sekä osallisuuden kautta.

Siksi tulevaisuusvaliokunta ehdottaa, että suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ke- hitetään kumppanuusohjelmalla, jolla tu- etaan ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen sektorin yhteistyötä sekä aute- taan alueita ja ihmisiä erilaistumaan omien vahvuuksiensa ja tarpeidensa mu- kaisesti. Tätä voidaan edistää muun muassa joukkoistamisella.

4. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Varsinaisessa tulevaisuusselonteossa valtioneu- vosto painottaa teknologista muutosta, digitaa- lista taloutta, ikääntymistä sekä kestävää kehi- tystä. Suomella arvioidaan olevan vahvuuksia muun muassa arktisessa osaamisessa, puhtaassa luonnossa, biotaloudessa ja vihreässä kasvussa (cleantech). Tärkeinä kestävän kasvun element- teinä mainitaan myös yrittäjyys, houkutteleva kaupunkiympäristö, vireä ja innostunut ilmapii- ri, yhteiskunnan toimivuus, vakaus ja turvalli- suus sekä luotettava infrastruktuuri.

Erityisinä huolenaiheina tulevaisuusselon- teossa nostetaan esille nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen sekä syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Ar- vioiden mukaan noin 30 000 nuorta on koko- naan työelämän tai opiskelujen ulkopuolella.

Hyvin pienelläkin varhaisella tuella voidaan es- tää isojen ongelmien syntyminen.

Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa, että työuria pidennetään varsinkin alkupääs- tä. Tähän päästään kehittämällä nuoriso-

takuuta, panostamalla oppilaan ohjauk- seen, työharjoitteluun, opintojen aikai- seen työhön ja kesätöihin sekä paranta- malla perehdytystä ja tukemalla hyvää vastaantuloa ensimmäisillä työpaikoilla esimerkiksi vanhemman ohjaus (Mentor) -toiminnalla ja mestari-kisälli -mallilla.

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työ- hön kiinnittymistä on tuettava erityisillä toimenpiteillä. Tulevaisuusvaliokunta kannattaa myös varhaisen puuttumisen periaatetta. Esimerkiksi oppimisvaikeu- det ovat havaittavissa jo hyvin varhaises- sa vaiheessa.

Toimintaympäristön muutosten kuten esimer- kiksi ilmastonmuutoksen, digitaalisen talouden kehittymisen ja suomalaisen yhteissunnan ikääntymisen perusteella valtioneuvosto on muotoillut tulevaisuusselonteossaan uutta, Hi- masen työryhmän esittämään hyvän kehään pe- rustuvaa kestävän kasvun mallia. Kasvun on val- tioneuvoston mukaan oltava kestävää ja työllis- tävää ja sen on edistettävä myös kansalaisten hy- vinvointia. Malliin liittyy olennaisesti julkishal- linnon uusi rooli mahdollistajana sekä yrittäjyy- teen houkuttelevan ja innovatiivisuutta edistä- vän kokeiluyhteiskunnan rakentaminen. Tule- vaisuusselonteko nostaa menestyksen ja hyvin- voinnin perustaksi myös työn, oppimisen ja yrit- tämisen uuden liiton sekä sivistyksen, yhteisölli- syyden ja osallisuuden monipuolistamisen sekä lähidemokratian ja kansalaisyhteiskunnan edis- tämisen. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaan kolmannen sektorin merkitys kasvaa tu- levaisuudessa.

Kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisten mahdollisuuksia voidaan edistää muun muassa joukkoistamisella. Tulevaisuus- valiokunnan Joukkoistaminen -jaosto sel- vitti joukkoistamiseen liittyviä mahdolli- suuksia ja haasteita ja teki myös itse kak- si konkreettista pilottia valiokunnan omalla www.suomijoukkoistaa.fi alustal- la: 1. valtiovarainministeriön Suomen Open Government Partnership -ohjelma (TuV 2/2012) ja 2. ympäristöministeri-

17

(21)

TuVM 1/2014 vp — VNS 7/2013 vp

10

ön/hallituksen esitys maastoliikennelaik- si (TuV 1/2014).

Kokemustensa perusteella tulevaisuusva- liokunta esittää, että joukkoistamisen ko- keilemista ja kehittämistä demokratian ja osallistamisen apuvälineenä sekä uusien ideoiden foorumina jatketaan hallinnon eri tasoilla. Tavoite joukkoistamisen hyö- dyntämisestä on syytä kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan. Joukkoistamis- työlle pitää nimetä valtioneuvostossa vas- tuutaho.

Hyvinvoinnin ongelmat vähenevät ja hyvinvoin- tivaltion kestävyysvaje poistuu jos onnistumme luomaan uutta työtä. Tämä huomioidaan myös tulevaisuusselonteossa, jonka mukaan työvoi- man tarjontaa ja kysyntää on lisättävä työuran kaikissa vaiheissa; alusta, lopusta ja keskeltä.

Tämä tavoite edellyttää tulevaisuusselonteon mukaan nykyistä enemmän joustoa työn ja oppi- misen lomittamiseksi yli eri elämänvaiheiden.

Myös työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja elinikäiseen oppimiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tarvitaan joustavaa siirty- mistä työelämään ja työelämästä pois, työn osa- aikaisuutta ja osatyökyvyn hyödyntämistä sekä työn, opiskelun ja yrittämisen yhdistelmiä. So- siaaliturva on rakennettava siten, että on parem- pi ansaita edes osa tuloista työnteolla kuin olla kokonaan sosiaaliturvan varassa.

Tulevaisuusvaliokunta on samaa mieltä valtioneuvoston kanssa siitä, että työllä on suuri merkitys sekä yksilön hyvinvoin- nin, että myös hyvinvointivaltion vero- pohjan kannalta. Uusi teknologia, uudet toimintamallit sekä maailman monina- paistuminen muuttavat parhaillaan työn rakennetta ja Suomen asemaa kansainvä- lisissä arvoketjuissa. Tuotantorakenteen uudistumisen, työllistämisen ja työllisty- misen mahdolliset esteet on tunnistettava ja purettava.

Myös pitkäaikaistyöttömyyden syntyyn ja kasvuun on puututtava koulutusta, kun- toutusta sekä erilaisia työntekijälle ja

työnantajille suunnattuja kannustimia ku- ten esimerkiksi palkkatukea ja osallistu- mispalkkioita lisäämällä. Tulevaisuusva- liokunta ehdottaa, että seuraavan halli- tusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi ja myös hallituksen tulevaisuusselonteon ai- heeksi otetaan työelämän uudistaminen ja suomalaisten työllistyminen niin, että tee- ma sisältää myös yrittäjyyden edistämi- sen, osatyökyvyn hyödyntämisen sekä so- siaaliturvan kehittämisen näitä tavoittei- ta tukevaan suuntaan.

5. Tulevaisuusselonteosta lausuneiden mui- den valiokuntien esille nostamaa

Tulevaisuusvaliokunta sai tulevaisuusselonte- koa koskevan lausunnon valtiovarainvaliokun- nalta, liikenne- ja viestintävaliokunnalta, maa- ja metsätalousvaliokunnalta, puolustusvaliokun- nalta, sivistysvaliokunnalta, sosiaali- ja terveys- valiokunnalta, talousvaliokunnalta sekä työelä- mä ja tasa-arvovaliokunnalta.

Valtiovarainvaliokunta (VaV) keskittyy lau- sunnossaan tulevaisuusselonteon yleisiin lähtö- kohtiin ja tavoitteisiin sekä joihinkin julkisen ta- louden kestävyyden kannalta keskeisiin näkö- kohtiin. VaV arvioi lausunnossaan myös selon- teon antia ja sen tuottaman tiedon uutuusarvoa.

VaV pitää hyvänä sitä, että tulevaisuusselon- teko kiinnittää huomiota sellaisiin Suomen pit- kän aikavälin tulevaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin, jotka jäisivät muutoin liian pienel- le tai hajanaiselle huomiolle. Lisäksi kestävä kasvu on VaV:n mukaan ymmärretty selonteos- sa riittävän laajasti taloudellisena, ekologisena ja sosiaalisena ulottuvuutena sekä yli sukupol- vien velvoittavana kehityksenä. VaV pitää ko- keilun arvoisena tapaa, jolla selonteko on toteu- tettu laajoja piirejä osallistamalla ja yhtyy myös selonteon tavoitekuvaan myönteisestä Suomes- ta, jossa hyvinvoinnin perusta on turvattu ja jos- sa kaikkien on hyvä elää vuonna 2030.

Samalla VaV kuitenkin huomauttaa, että se- lontekoa heikentää se, että siinä vain linjataan kestävän kasvun edellytyksiä ilman toimenpide- ohjelma. VaV kiinnittää puolustusvaliokunnan

18

(22)

11 (PuV) ja talousvaliokunnan (TaV) tavoin huo-

miota myös siihen, että selonteko ei sisällä eri vaihtoehtojen tarkastelua eikä riskianalyysiä.

Työ- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin VaV kai- paa myös esitettyjen tavoitteiden onnistumisen kriteerien arviointia.

Selonteossa on VaV:n mukaan tunnistettu oi- kein globaalien keskinäisriippuvaisuuksien kas- vu ja edessä olevan muutoksien nopeus sekä kes- keiset megatrendit, kuten globalisaatio, ilmas- tonmuutos, digitalisointi sekä arvojen muutos.

Suomella on VaV:n mukaan haasteista huolimat- ta hyvät lähtökohdat luoda uutta kestävää kas- vua. Sen perusteena pidetään toimivaa, vakaata ja turvallista yhteiskuntaa, korkeaa osaamista- soa sekä kansainvälisesti vertaillen vahvaa luot- tamuksen ilmapiiriä. Lisämahdollisuuksia on avautumassa muun muassa arktisella alueella sekä yleisesti kestävän kehityksen edelläkävijä- nä vihreän kasvun aloilla. Lisäksi selonteossa on VaV:n mukaan tuotu asianmukaisesti esiin Suo- men julkisen talouden nykyiset haasteet, kestä- vyysvaje ja sen olennaiset taustatekijät, hidas ta- louskasvu sekä työikäisen väestön supistumi- nen, huoltosuhteen heikentyminen ja ikäsidon- naisten menojen kasvu.

Tämän tilannekuvan perusteella VaV olisi kuitenkin toivonut tarkempaa muotoilua julki- sesta palvelulupauksesta tuleville sukupolville.

Myös talouskasvun keskeiset peruslähteet, tuot- tavuuden kasvu ja työn tarjonnan lisäys, työelä- män sisällön muutokset ja työvoiman niukkuu- den edellyttämät toimet työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostaminen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat VaV:n mukaan jääneet selonteossa liian vähälle huo- miolle.

VaV pitää selonteon perimmäistä päämäärää taata hyvinvointi ja arvokkaan elämän mahdolli- suus jokaiselle vuoden 2030 Suomessa hyvänä.

Julkiseen talouteen liittyvinä yksittäiskysymyk- sinä VaV nostaa lopuksi esille kestävän verojär- jestelmän, työhyvinvoinnin merkityksen, työn kannustavuuden, alhaisen työllisyysasteen, kor- kean työkyvyttömyysasteen, eriarvoistumiske- hityksen sekä esimerkiksi digitalisoitumisesta johtuvat yrityskulttuurin muutostarpeet. Muun

muassa näitä teemoja tulisi tarkastella tarkem- min selonteon tavoitteiden toteuttamiseksi.

Esimerkkinä myönteisestä muutoksesta VaV nostaa esille sen, että ikääntyvät sukupolvet ovat aiempaa koulutetumpia, parempikuntoisia ja va- rakkaampia. Myös koulutustaustan on todettu nostaneen eläköitymisikää ja lisäävän terveitä elinvuosia. Yleinen vaurastuminen puolestaan vaikuttaa kulutukseen ja muun muassa vapaa- ajan kysyntään ja sitä kautta talouteen. Ikäänty- miseen liittyy siksi myös kasvupotentiaalia, ei vain kustannuksia. Kysymys ikääntymisen vai- kutuksista on siis monitahoinen, etenkin, kun jatkossa on elossa yhä useammin neljä-viisi su- kupolvea samanaikaisesti.

Kestävällä kasvulla hyvinvointia -tulevai- suusselonteko keskittyy edellytyksiin luoda kes- tävää kasvua tulevaisuuden hyvinvoinnin tur- vaamiseksi. Tulevaisuusselonteossa todetaan, että selontekotyössä ei ole täsmällisesti poimit- tu lupaavimpia kasvualueita, vaikka oikeaan osuville veikkauksille olisikin ollut kysyntää.

Tavoitteena on ollut tuottaa periaatelinjauksia, joiden pohjalle voidaan jatkotyössä rakentaa konkreettisia uudistuksia. Selonteko itse ei ole toimenpideohjelma. Tulevaisuusselonteossa to- detaan, että kasvu- ja työllisyysmahdollisuuk- sien tunnistaminen ja niihin tarttuminen on yri- tysten, kuntien tai vaikkapa kansalaisjärjestöjen tehtävä. Tulevaisuusselonteon mukaan Suomen kaltaisen maan on yhä vähemmän perusteltua valtion tasolla määritellä tai valita kasvun aloja.

Siksi julkishallinnon tehtävänä on luoda edelly- tyksiä kasvulle ja varmistaa kasvun kestävyys luomalla mahdollistava toimintaympäristö ja - kulttuuri sekä pelisäännöt.

Tulevaisuusvaliokunnan mielestä pelkkä toimintaympäristön muutosten ja haastei- den sekä toimenpidelinjausten kuvaami- nen yleisellä tasolla ei ole riittävä toi- menpide rohkeampien visioiden ja innos- tuneemman yhteiskunnan aikaansaami- seksi.

Tulevaisuusvaliokunnan mielestä ei myöskään riitä, että tarkempien toimenpi-

19

(23)

TuVM 1/2014 vp — VNS 7/2013 vp

12

teiden todetaan olevan jonkun muun vas- tuulla.

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan selontekoa vaivaava konkretian puute on heikkous. Mahdollistaminen ei tarkoita tekemättä jättämistä ja kantaa ottamattomuutta. Myös mahdollistami- seen liittyy aktiivisia tekoja ja rohkeita päätöksiä.

Tulevaisuusvaliokunta on siksi omassa tulevaisuusmietinnössään pyrkinyt konk- retisoimaan tulevaisuusselonteossa esi- tettyjä, sinänsä oikeansuuntaisia linjauk- sia. Lisäksi tulevaisuusvaliokunta nostaa mietinnössään esille joitakin sellaisia muiden valiokuntien ja kuultujen asian- tuntijoiden esille tuomia asioita, joita ei ole riittävästi huomioitu tulevaisuusse- lonteossa.

Liikenne- ja viestintävaliokunta (LiV) käsitteli lausunnossaan liikenneinfrastruktuurin kunnos- sapitoa, digitaalisuuden hyödyntämistä ja kyber- turvallisuutta. LiV korosti lausunnossaan haja- asutusalueiden, taajamien ja suurten kaupun- kien erilaisia kehittämistarpeita. Liikenneinfra- struktuurin näkökulmasta suurin uhka on no- peasti kasvava korjausvelka (2—2,5 miljardia euroa). Samaan aikaan älyliikenne tuo uusia lii- ketoimintamahdollisuuksia varsinkin kestävyy- teen ja turvallisuuteen liittyville sovelluksille.

Uutta liiketoimintaa voidaan edistää muun muassa avoimella datalla, tutkimukseen panos- tamalla ja turhaa säätelyä purkamalla (esimer- kiksi joukkorahoituksen ja kokeilujen helpotta- miseksi).

LiV toteaa lausunnossaan, että tulevaisuudes- sa autoilun kasvu voi jopa taittua suurissa kau- pungeissa ja taajamien välillä. Tähän vaikutta- vat muun muassa ikääntyminen, nuorten ikä- luokkien kulutustottumukset sekä digitalisoitu- minen. Kehitystrendi edellyttää joukkoliikentee- seen panostamista. Myös haja-asutusalueilla tar- vitaan erityistä tukea sekä joukkoliikenteessä että myös tietoliikenneverkoissa. Kyberriskien osalta on LiV:n mukaan panostettava sekä ris-

kien ehkäisyyn että myös häiriöistä toipumi- seen. Samalla on varmistettava myös kansalais- ten oikeudet esimerkiksi yksityisyyden suojassa.

Tulevaisuusvaliokunta korostaa liiken- neinfrastruktuurin ja tietoverkkojen tär- keyttä kestävän kasvun ehtona. Alueiden taloudelle ja hyvinvoinnille tärkeät pää- väylät on pidettävä kunnossa. Kestävän kehityksen näkökulmasta erityisen tär- keätä on joukkoliikenteen ja älyliiken- teen määrätietoinen kehittäminen.

Tulevaisuusvaliokunta on todennut lau- sunnossaan liikennepoliittisesta selon- teosta (TuVL 3/2012 vp), että sähköauto- jen kasvun edellyttämiin määrätietoisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömäs- ti. Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa, että:

1. vauhditetaan sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten autojen hankintaa mää- räaikaisilla verohelpotuksilla

2. valtio ja kunnat hankkivat sähköautoja ja muita vähäpäästöisiä autoja omaan käyttöönsä

3. kunnat käynnistävät koehankkeita ja antavat määräaikaisia helpotuksia esi- merkiksi pysäköinnissä

4. perustetaan kansallisia älyliikenteen kokeilualueita kaupunkiseuduille ja kehi- tyskäytäviin

5. haetaan suomalaisia älyratkaisuja lii- kenteeseen muun muassa verotuksessa 6. ohjataan julkista rahoitusta älyliiken- teen ratkaisujen kehittämiseen ja kaupal- listamiseen

7. laaditaan tiekartta virtuaaliympäristö- jen ja lisätyn todellisuuden kaupallistu- misnäkymistä sekä valmistellaan luovan digitaalisen teollisuuden kasvustrategia tukemaan päätöksentekoa

20

(24)

13 8. kannustetaan yrityksiä mm. verokan-

nustimin investoimaan digitaalisten pal- veluiden tuotekehitykseen ja huolehdi- taan näihin palveluihin liittyvien aineet- tomien oikeuksien (IPR) suojasta ja tieto- suojasta

9. tuetaan lisätyn ja virtuaalisen todelli- suuden teknologioiden käyttöönottoa jul- kisissa hankkeissa (esim. Kalasatama- ja Keski-Pasila) ja selvitetään mahdolli- suutta rakentaa Virtuaali-Suomi portaa- liksi valtion julkistamalle avoimelle da- talle

10. tuetaan alan perustutkimusta ja sovel- tavaa kehitystä korkeakouluissa ja tutki- muslaitoksissa sekä lisätään 3D-mallin- nuksen ja visualisointisovellusten opetus- ta

11. tutkitaan virtuaali- ja lisätyn todelli- suuden yhteiskunnallisia ja lainsäädän- nöllisiä ongelmia ja tuetaan yleisten stan- dardien kehittymistä.

Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmV) on sa- maa mieltä tulevaisuuselonteossa esitetystä pe- rusvisiosta, jonka mukaan talouskasvu on välttä- mätöntä samalla kun kasvun tulee tulevaisuudes- sa nojata kestävään kehitykseen. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen Biotalousstrategian johto- ajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailu- kykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maa- ilmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. Biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin eu- roon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa.

Maatalouden osalta MmV painottaa lausun- nossaan myös huoltovarmuutta ja elintarvike- vientiä. MmV muistuttaa, että elintarvikeala on jo nyt huomattava työllistäjä ja myös yksi tule- vaisuuden potentiaalisista kasvualoista. Määräl- listen tavoitteiden ohella tärkeitä laatutekijöitä elintarvikealalla ovat maku, terveellisyys, kestä-

vyys sekä turvallisuus ja kansallisesti myös lähi- tuotanto.

Biotaloudessa eri toimialojen välille syntyy uudenlaista yhteistyötä ja teollisia symbiooseja muun muassa metsä-, energia-, rakennus- ja ke- mianalalla. Kestävän kasvun esimerkkeinä MmV nostaa esille puuraaka-aineen monipuoli- sen käytön (muun muassa nestemäisenä polttoai- neena, energiahakkeena, kemikaalien valmistuk- sessa, komposiiteissa, tekstiileissä jne.) sekä puurakentamisen. Oikein käytettynä puu sovel- tuu lähes kaikkeen mihin myös betoni ja teräs soveltuvat. Myös tulevaisuusvaliokunta tutki asiantuntijoiden kanssa puun monikäyttöä ja jul- kisti laajalti hyödynnetyn selvityksen Kaikkea muuta puusta (TuV 3/2013).

Energian osalta MmV nostaa esille European Renewable Energy Councilin (EREC) laskel- man, jonka mukaan nostamalla uusiutuvan ener- gian osuus 20 prosenttiin EU:n energiankulutuk- sesta vuoteen 2020 mennessä, voi EU-tasolla syntyä yli 2 miljoonaa vihreätä työpaikkaa. Sa- mat mahdollisuudet liittyvät myös vesivarojen ja -osaamisen hyödyntämiseen.

Uuden liiketoiminnan vauhdittamiseksi MmV ehdottaa, että Suomen kotimarkkinoita voidaan käyttää kokeilemiseen ja pilotointiin: "Laajan maan hajautettu yhdyskuntarakenne on mahdol- lista kääntää tässä eduksi. Elämme tulevaisuu- den hajautettujen ratkaisujen koelaboratorios- sa." Julkisen vallan osalta kokeilujen, pilottien ja innovaatioiden edistäminen tarkoittaa ennen kaikkea kustannuksia ja/tai hallinnollista taak- kaa lisäävän sääntelyn välttämistä ja toisaalta toimintaedellytysten parantamista. Kuten LiV edellä, niin myös MmV korosti lausunnossaan myös toimivan tieverkoston keskeistä merkitys- tä maaseudun kaikkien toimintojen kannalta.

Tulevaisuusvaliokunta jakaa maa- ja metsätalousvaliokunnan näkemyksen sii- tä, että biotalouden merkitystä kestävälle kasvulle ei ole riittävästi tarkasteltu tule- vaisuusselonteossa. Tulevaisuusvalio- kunnan Kestävä kasvu -jaoston tavoittee- na oli tuottaa kymmenen konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla samaan ai- kaan lisätään talouskasvua ja ratkais-

21

(25)

TuVM 1/2014 vp — VNS 7/2013 vp

14

taan kestävän kehityksen ongelmia. Kuu- lemisten perusteella jaosto päätyi nosta- maan esille seitsemän tuotetta/toimialaa ja kolme toimintamallia: nettomittaroin- nin, sähköautot, älyliikenteen, lääketeol- lisuuden, puun uudet käytöt, agritalou- den, virtuaaliympäristöt sekä joukkora- hoituksen, kokeiluyhteiskunnan ja teolli- set symbioosit.

Kestävä kasvu -jaoston esille nostamia, erityisesti biotalouteen liittyviä toimenpi- de-ehdotuksia olivat:

1. Itä-Suomen yliopiston osaksi peruste- taan puuyliopisto, joka kokoaa ja yhdis- tää puuraaka-aineeseen liittyvän kansal- lisen ja kansainvälisen osaamisen moni- alaisiksi tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatioprosesseiksi yhteistyössä muiden korkeakoulujen, sektoritutkimus- laitosten ja yritysten kanssa.

2. Suomi asettaa puun uudet käyttömah- dollisuudet korkealle omissa strategisis- sa valinnoissaan siten, että se näkyy mm.

sektoritutkimuslaitosten sekä Tekesin tut- kimus- ja kehitysvarojen kohdentamises- sa.

3. Yritysten kasvuvaiheen rahoituksen turvaamiseksi perustetaan hyvin resur- soitu uuden kasvun rahasto, jonka pää- omasta riittävä osuus kohdennetaan bio- talouteen keskittyvään yritystoimintaan.

4. Hallitusohjelmassa esitettyä tavoitetta

"Suomesta ravinteiden kierrätyksen mal- limaa" on edistettävä konkreettisilla toi- menpiteillä edistämällä teollista ekologi- aa ja hajautettua energian tuotantoa maataloudessa.

5. Sähkön pientuotannon rajoitteita on vähennettävä.

6. Kestävyys, jäljitettävyys ja turvalli- suus ovat suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukykytekijöitä ja siksi myös näitä

vahvuuksia on edistettävä koko elintarvi- keketjussa.

7. Myös luomuviljelyä on edistettävä ja sen esteitä on poistettava.

8. Elintarviketeollisuusliitto on yhdessä TEM:n, MMM:n, UM:n, VNK:n ja Fin- pron kanssa käynnistänyt elintarvikealan vientiohjelman laadinnan, jota ehdote- taan osaksi Team Finland 2015 strate- giaa.

9. Toteutetaan teollisen ekologian, ravin- nekierron ja hajautetun energiantuotan- non referenssilaitoksia ja pilotteja sekä järjestetään näille riskirahoitusta.

10. Nopeutetaan teollisen ekologian tuo- tantolaitosten lupaprosesseja ja selvite- tään mahdollisuutta kansalliseen asia- kaslupaukseen, joka takaa lupaprosessin päätökseen vuodessa.

11. Jätelainsäädäntöä on kehitettävä si- ten, että jätettä voidaan paremmin hyö- dyntää raaka-aineena tuotestatuksella eri tarkoituksiin, esimerkiksi jalostettuina polttoaineina, kemianteollisuuden raaka- aineina tai rakennusteollisuuden kompo- nentteina.

Puolustusvaliokunta (PuV) käsitteli omassa lau- sunnossaan kokonaisturvallisuutta, puolustusta, valtion globaalia toimintaympäristöä, kyber-tee- maa sekä digitalisaatiota ja arktisia alueita. Ko- konaisturvallisuus on PuV:n mukaan sidoksissa kaikkiin tulevaisuusselonteon tavoitteisiin. Täs- tä huolimatta selonteosta puuttuu PuV:n mu- kaan riskien, haavoittuvuuden ja keskinäisriip- puvuuksien käsittely. PuV korostaa, että soti- laallisella voimankäytöllä uhkaaminen ja pahim- massa tapauksessa jopa sen käyttö ovat niin ny- kyhetkellä kuin tulevaisuudessakin tosiasialli- sia välineitä poliittisten tavoitteiden saavuttami- seksi ja Suomen uskottava puolustuskyky on jat- kossakin Pohjolan turvallisuuspoliittista vakaut- ta ylläpitävä keskeinen tekijä. Vuoden 2014 ta- pahtumat Ukrainassa sekä erilaiset Suomenkin

22

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Explain the reflection and transmission of traveling waves in the points of discontinuity in power systems2. Generation of high voltages for overvoltage testing

Explain the meaning of a data quality element (also called as quality factor), a data quality sub-element (sub-factor) and a quality measure.. Give three examples

Valiokunta on edellä käsitellessään lakiehdo- tuksen 10 §:n 1 momenttia pitänyt valtiosääntöi- sesti ongelmallisena, että yhdenvertaisuuslain säännöksissä rajataan

Työvoimakoulutukseen opiskelijaksi voidaan lakiehdotuksen 5 luvun 3 §:n 1 momentin perus- teella valita sellainen henkilö, joka on soveltuva koulutukseen ja sen tavoitteena

Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotuksen 30 §:n 1 momentissa säädetty mahdollisuus sopia toisin vuosiloman jakami- sesta, koskee pääsäännön mukaan vain 12 arki-

Työelämä ja tasa-arvovaliokunnan (TyV) lau- sunnon teemoja ovat: 1) kasvu- ja työllisyys- mahdollisuuksien tunnistaminen, 2) työelämän muutos, 3) työhyvinvointi ja työn

Kun saaren korkeimmalla kohdalla sijaitseva avara huvilarakennus oli hel- posti seiniä puhkomalla ja ovia siirte- lemällä saatettu siihen kuntoon, että seura voi sinne

Valiokunnan mietintöluonnos Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 11 luvun 4 b §:n sekä eräiden työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja