TUU-09-033
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
2549000
2549000
2550000
2550000
2551000
2551000
7013000 7013000
7014000 7014000
7015000 7015000
7016000 7016000
7017000 7017000
KONTUVUORI
Tietokantatunnus: TUU-09-033
Pinta-ala: 36,4
Korkeus: 201
Alueen suhteellinen korkeus: 36
Geologia
Kontuvuori on melko hyvin kehittynyt pieni kalottimäki. Pyöreähköä, halkaisijaltaan noin 300 metrin kokoista moreenikalottia kiertää noin 195 metrin korkeustasolla selkeähkö huuhtoutumisraja (vrt. Ristaniemi 1985:17).
Huuhtoutumisrajalla on paikoin katkonainen kivivyö tai yksittäisiä pallekiviä, ja sen alapuolella on mäen koillis- ja lounaiskyljellä leveä, paljaaksi huuhtoutunut kalliovyöhyke. Huuhtoutumisraja hahmottuu parhaiten mäen
lounaiskyljellä. Alueen luoteisreunalla on mäenrinteen alaosassa noin 180 metrin tasolla hieman pallekivikkoa, ja alimpana länsikyljen juurella aivan tien vieressä on lisäksi jonkin verran hiekkaa ja soraa ohuena rantakerrostumana.
Ylin ranta (Ancylusjärvivaihe) on seudulla noin 190-200 metrin tasolla. Kontuvuori oli jäästä vapauduttuaan pieni saari laajalla ulapalla. Kontuvuoren huuhtoutumisraja on Keski-Suomen maakunnan korkeimpia selkeitä
muinaisrantoja, sillä jo 10-20 kilometriä sen luoteispuolella olevan Suomenselän vedenjakajan jälkeen maasto alkaa selvästi laskea kohti Pohjanlahtea. Kontuvuori on geologisena kokonaisuutena ns. crag-and-tail-tyyppinen drumliini, sillä sen kaakkoispuolelle on kerrostunut jäätikön virtausvaiheessa moreeniselänne.
Biologia
Kontuvuoren koillis- ja itärinteillä on melko luonnontilaista kalliomännikköä. Männikössä on kilpikaarnaisia puita ja keloja sekä palokantoja jonkin verran. Kontuvuoren laella ja luoteisrinteessä on kasvatusmännikköä.
Huuhtoutuneilla kallioalueilla on melko runsaasti jäkälää. Länsirinteellä kasvaa varttunutta männikköä, jota on myös Kontuvuoren etelärinteellä paikoin aina kuvion länsiosissa kulkevalle maantielle asti sekä kapealti myös vuoren kaakkois-itärinteellä. Kontuvuoren länsirinteen alaosissa on mäntytaimikkoa ja maantien lähellä myös varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa. Muodostuman itärinteellä Kontukankaalla on hakkuuta ja mäntytaimikkoa. Kalotin pohjoisreunalla on kalasääsken pesäpuu.
Maisema ja muut arvot
Alue hahmottuu korkeana mäkenä hyvin ympäristöstä. Koillisosan kallioalueelta avautuu paikoin laajoja maisemia pohjoiseen ja koilliseen. Moreenikalotin laki ja alarinteet ovat peitteiset. Sisäinen maisema on melko vaihteleva, ja koillisosa on paikoin jokseenkin luonnontilainen ja hieman erämainen.
Muodostuman alarinteen rantakerrostumaan kaivetut pienet aineksenottokuopat ovat metsittyneet. Alueen eteläpuolella kilometrin päässä on Silppolanraivion-Aittosuonlehdon Natura-alue (FI0900034). Alue on havainnollinen ja maisemallisesti melko näyttävä käyntikohde.
Sijainti: Nokelankankaan itäpuolella kuntien rajalla, 15 km Kinnulasta etelään.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 26 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kinnula Kivijärvi
2334 01 2334 04
Ristaniemi, O. 1985. Keski-Suomen muinaisrannat. Keski-Suomen seutukaavaliitto. Julkaisu nro 73, sarja B. 38 s. + liitteet.
