Suomalaisessa teaterissa · DIGI

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan10 p:stä pieneltäriwiltä.

—

Toimittajat: K.wöös,wastmmalainen toimittaja,

H.

^Hellgren,

F.

Canth.

elta ^{4 m.,} kolmeneljännekseltä 3^{m., puolelta}2^m.,neljän»

konttoreissa:

koko wuodelta 5m. 64 p., kolmeneljänn 82 ^p.,neljännekseltä 1m.41p.

—

_Yksityiset

numerot 10^p.

häijystä ja

haimasta

^{ihmisestä, joka tämän}

hä-

mäistysscikan kokoon

malhettcli

^ja julkesi niin

sala- mihaiscsti

loukata kaikeu yleisöu rakastamaa ctc-

mätä ^taituria, mielä

hcutohcrmoista

^naista,

sekä

antaa

sille

^riimiolle

asi

^anmlikainen

^sclkäsauna

^ja

jäsenten järjestys, niin ett'ei enää ^kykenisi kir- jeitä scpustelemaan.

Mnutaman Päimän

^takaa

astuu neiti

Fohström

^taas Arkadia-teaterin ^näyt- tämölle, _tnluillc ^ja

suosituille

koti-aloillensa, ^jossa

hän

marinaankin on

tamallisuutta

enemmän saapa nähdä,

missä hänen

^{oikeat ja}

totiset

^{ystämänsä o-}

mat,

siksi

^{kuin taas}

lähtee

kunniaa leikkaamaa»

maailman pääpaikoissa.

Hupaista

olisi

^{jo tietää,}mille kanualle

Joensuu

laisten koulu

anomus

^{rupcc käänlymään} korkcaiu

asianomaisten

^{luona, mntta}

sitä

^{ci nyt} mielä ollen- kaan

tiedetä;

ja jos ticdcttäisiinkin, niin

siitä

^ci

uskalla puhua,

sillä semmoisessa

polttamassa ky- symytscssä" moi kyntensä ^polttaa.

Samanlaisissa

puuhissa näkymät Tampcrclaisctkin oleman. Kuu-

han

^{eimät maan}

kcrttäncnäiset

armclisi, että yhtä- aikaa liian monelta

haaralta suomalaisuus

^käryää.

KoulupuuhiSta puhuessani johtnumieleen: muu-

au lystikäs asia, koululysymys

sekin.

^Muistanni-

mittäin joku aika takaveriu kuulleeni

tahi

^lukeneeni,

että maanmiljelijäin

kokouksessa

^{Viipurissa keskus-}

teltiin karjapiikain ja tallirenkien koulutnkscsla, koska ou tultu

hamaitsemaau,

ctt'ciwät rengitenää

osaa

^oikein

hemosia hoilaa

eimatkä piiat

lehmiä

lypsämääu

saada,

jo

siitäkin sclmästä

^{syystä,kun ei-}

mät

isännät

^ja cmäunälkään

sitä osaa. _Mihin

^pää'

töksecn tässä

kysymyksessä tultiin, en muista enkä tiedä, mutta en

suinkaan

^luule

itse

^{renkien ja pii»}

kaiu tuommoista eri kouluopetusta tarpeellisena pi- tämän. Todisteena tästä mielipiteestä on

se

^seikka,

että eräs

Kaisa

karjakko, joka kerran sydautyi täm-

möisestä

^julkisesta piikaihmistcu häpäisemisestä, mutta ci

kohta kokoutscssa

^{rohjennut panna jyrk-}

kää

»vastalausettansa,

_{eräänä päiwänä pisti kou-} raani mapisemalla kädellä tehdyn kirjoituksen, jota

hän

^pyysi sopimalla lamalla julkaistamaksi. Su»

lasta

kohteliaisuudesta saan

^nyt

siis

^täten

ilmoit.

taa, että

Kaisa

^ajaa

huonon

karjanhoidon

kokonaan isäntien

^{ja cmäuticnsyyksi.}

Hän sanoo heille

^näin:

I:ksi

^{pidätte te} palkollisenne

lomassa

orjuudessa ja

kiusaatte

^niitä

kaikenlaisilla

^{töillä, jotka eimät kuu-}

lu karjanhoitajan Mirkaan;

2:ksi

^{olette te}

itse

^ko-

min taitamattomia ja ylpeitä, ett'ette woi meitä opettaa karjaa niin hoitamaan, kuiu nykyiset ajat maalimat;

3.ksi

että te ette anna karjalle tarpeel- lista ramintoa, maan

ainoastaan

niinpaljon, että elukat

tuskin

^{hengissä pysymät} yli talwen. Nä- rnät omat

Kaisan sauat.

^Lopuksi

hän itsekin

^myön-

tää

suostumausa itsekin

^{menemään karjapiian kou-}

luuu, jos waau

seu

^kautta

olisi

toimoa kerran^pääs- tä ulkomaille, jonne

hänen

^{niin komin}

mielensä

^te-

kee, ja

sitä

^warten

saada

^waltiolta matkarahoja,

semmoisia

kuiu muillekin kuuluu annettaman, jotka

kotosella hiukkasen

alkeisopetusta

saatuansa

^pyrki-

wät wieraille maille kartuttamaan oppiansa

asiano- maisissa ..tieteissä."

mingillä,

sehän

oli aiman paikallansa, ^jo

sentin

mnoksi, että

saatettiin

^jyrkemmin osoittaa, mim- moinen muistojuhla

olisi ^itse

syypäimän rinnalla,

jolloin ci

suinkaan

^ollut tarjona hengellisiä eikä

rnnmiillisia

^herkkuja.

Gorni-Dubniakissa

^muooatct-

tiin knumia sydäumcriä; muodcn päästä kaartin

kasarmissa

mnotimat miileät miinit

harmaakimiscstä

lahjamaljasta. nähtämäksi, _{kuiuka lyhy-} esti, mutta kuitenkin tuiki tarkasti

osataan

^kertoa

yhtä hymin pitempien kuin lyhyempicnkin jnhlapu-

hcittcn

sisällystä, käännän

tähän

^olleen

Hclsinfors

Dagbladin näppärästä

kertomuksesta.

^..Maljoja

juotiin:

silloisen

^{päällikön, mapaahcrra Namsayn}

klluuiaksi;

ömersti Sundmannin kiitokseksi;

pataljoonan entisten upsiericn ystämyydcksi;

nykyisen ^päällikön menestykseksi; ronma Nam- sayllc

kiitollisuudeksi hänen

toimcenpancmis

tansa

talmimaatteista; pataljoonan npsiericn rou- main kunuioit

ukseksi; san omalchdillc

^kuuniau-

tunnustukscksi; _pataljonan

simiili-mirkamicstcu rakkaaksi ^muistoksi;

^alipäällittöknnnau ja

miehistön hartaaksi

kunnioitukseksi,mutta etu- päässä

useat

kerrat Suomen kaartinpataljoonan

onneksi."

^{Wasta jnhlan lopnlla, tnn tietysti}

kaikkein sydämet olimat hellimmnllään,

kutsuttiin

ylhäisten jul)lascuraan

kaksilla nrhoollisuudcn

^ris-

teillä lannistetut mältmääpclit ja malmumcstarit.

Sitä

sanoo

^{Dagbladiu kertoja}

..kauniiksi

lopuksi", mutta miuustapa

olisi

^alku työn kaunistanut, ja lopnssakin kiitos seisonut, jos kowimmau kokeneet

olisimat

alnsta pitain

saaneet

^olla

kllnnioitcttamaiu csinliestcnsä

^joukossa. Mnulen tiedetään täällä kertoa, että Gorui-Dnbniakin juhlat ulottnimat

ama ..Söörnäs'ccn"

^asti,

^tnssa

^{muutamat kaartilai}

set

juhlatunteiden

Mallassa

paincteillaan puhkoi' mat omia ja ikkunoita ^erään kaunottaren

kunniaksi.

Juhlaa lamallansa

^{oli setin, kun}

satakielemme

Alma

Fohström

pari päiwää

sitte

^teki

rnotsalaiscllc

tcatcri-ylcisöllc

sen

kunnian, että

Undcssa

^tcate-

rissa

^{lauloi pari kappaletta}

osaksi

ainakin maadi'

tuksi

^{palkkioksi siitä, että}

omassa

laulajaisissaanoli

saanut

^apua

teaterinsoittokulinalta.

^{Muuten on} tämän tcateri illan

suhteen se

^{merkittämä seikka,}

että ^joku

ruotsalaisen

^tcatcriu

tahi

^ainakin

sen

kassan

harras

kannattaja, hymin tuutien ^pääkau- puukilaisten

halun

^päästä kummia kmilcmaan ja hämäistyksiä hamaitscmaan, ^päimää ennen

lähetti tahi

^{mci neiti}

Fohströmillc nimensä

ilmoittamatto- malta kirjoittajalta kyhätyn kirjeen, jossa tyttö parkaa »varoiteltiin

hirmcistä salahankkeista"

^ja

sanottiin:

^..ota

mastahan

maroitus jatottele!" Eipä enempää tarmittukaau.

Poliisi sai

^{tiedon asiasta,}

ja poliisimiehiä kun paljo on, niin

huhu

^lemisi,

että ^jotakin erinomaista

seikkaa

^oli

odotettawana.

ja

—

..huone"

^tuli täpösen täyteen. Minun mie-

lestäni

^ei

sen

^enempää

tarmitse

^{päätänsä maimata}

arwelemilla, miltä eräältä

taholta ..se

^{ilkeä kirje"}

lienee

tullut;

ja kun

siinä

^puhutaan

..hirwcistä"

salahankkeista, niin ainakin on helppo ^ymmärtää, miltä

taholta se

^{ei ole lähtenyt. Nyt pitäisi}

poliisin yhtä innokkaasti koettaa

saada

^tieto

siitä Kirjeitä Helsingistä.

XII.

Helsingissä 28 Mä lokakuuta 1878.

Eu tiedä, licueckö minun ^uyt nskaltamincnkaau rumeta kirjoittamaan Helsingin tapahtumista, kuu tälläkin kertaa maltan tunkemalla tunkee^kynäni tie-

hen

^etupäässä

^sluirct

^{juhla-uutiset,}

sillä

^pclkämipä,

että' luullaan täällä pääkaupungissa cienää mnnta

tchtämänkään, kuin juhlia pidcttamän, yksin ^ajoiu kuin muilta

seuduilta

^kuuluu

haikeita malituksia

ralMpulasta ja

ahtaista

^ajoista. Minä moin kui- tenkin marinaan makuuttaa,ettätäällä^paljonmuu- takin

tehdään

^{ja että} yleisimpänä

tchtämänä

^kai-

killa juuri on keinojen keksiminen, miten kukkaroi den

hoikkuus olisi

paranncttama. Ia

onhan se

myös

toiselta

^{puolen lnettama}

Helsinkiläisten

^au-

sioksi,

että moidaan

kohota ruumiillisia ^clatnlscn murheita

^{ylemmäksi ja}

harrastella

hengellisiänautin- toja, että kllitenkin

osataan

juhlallisuuksia taita- masti micttää ^ja

niissä iloisia

^olla,maikka

..kurssi"

hnonokin

^on.

No niin!

Ensiksikin

^joku

satanen

^{Helsingin tie}

lysti etcmimpiä

naisia

menneellä wiikolla ^pani toi- meen kcnmiit kemut neiti

Rosina Heikelin

^kunni-

aksi,

hän

^kunon

ensimmäinen

^SuomennaissnmnSta, joka

monenkaltaisten

^wastusten

kanssa

^taistellen

ou

saanut sev

riemuwoiton, että

tieteellisessä

^o-

pissa

saattaa

^kaikella

ansiolla

^astua korkeaoppistcn

tohtorien

^rumalle.

Hän

^{on nytSuomen}

ensimmäi-

nen

läätnritär". Häntä

^ci

somi sanoa tohtoriun-

aksi",

sillä ^{tämmöisiä saamat}

^kaikki

^tohtorien

^rou-

wat olla, waikk'cimät

suinkaan

^ole tohtorioitsijoita, maan

tohtoroittamia. Puheena

^olema juhlallisuus, joka todellakin, jos mikään ^muu, kaikesta syystä pidcttiiu ja jossaHelsingin

Mallasuaisct

^yhdelle

si- sarellensa

^kunniaa

osoittamalla sicmästi

^uäyltimät

käsittäneensä,

kuinka tärkeätä ^{ou, että}naislääkärcitä pääsisi kaikella sydämcusä hellyydellä ^ja

kättensä

lämpimyydellä liclvittämään naisten ja lapsukais- ten tuskia,

se

juhlallisuus,

sanon

^{minä, kuuluu}

muuten olleen

kaikin

puolin naistentapaiuen", iolla tietysti on ymmärrettämä, ett'ei

siellä

^juotu,ni-

mittäin ei nautittu wäkcwiä ^juomia;

sillä

^ainakin

siellä

^lienee

kahmiteltu,

kun^,,päimän kuningattaren"

kuunia-malja juotiin, ^ja

tottahan

niin tehtiin,kos-- kapa puheitakin pidettiin, laulettiin ja juhlarunokin julki luettiin, mieläpä muistolahjakin annettiin, ni- mittäin

kultainen

^Eskulapin-

sauma

^laakeri

^seppe-

leellä

ympäröittynä,^joka määrättiin kannettamaksi, ei hatussa,

kaikkein silmäin

^{nähtämänä,}

^niinkuin

miestohtorien, maan leuwan alla piilossa

kauluksen

pidäkkeenä.

Menneenä

tuorstaina oli Lokakuun 24:

s

^päiwä,

muistettawa

^päiwä, Gorni-Dubniakin tappelun wuosipäiwä. ^Ettii Suomen kaartitätä^{weripäiwää}

muistellen

^niinkuin

samalla kunniansa

^ja

maineensa

kallista

hetkeä

^myöskin

tunsi halunsa tahtoman

puhjeta wuosijuhlan wiettoon,

sehän

^{oli yhtäluon-}

nollista, kuin sopimaakin,- ja että

siinä

^juhlassa

oli sekä

^{makuinen puolensa} kirkonmenojen pitämi- sellä, että myös

ilollinen osa

juomingilla ja syö-

äijänne

Tiistaina ^5> päiwä Marraskuuta

Tilansbinnat: ^{koko wuo}

.ll:o 88.

Mosannetaan ^Weilin ja silöös'inkirjakaupassaIywäskylässä joka Tiistai ^ja

Per-

1878.

nekseltä ^1m.

—

_Post,

4m. 23 p., puolelta2m

Meidän maassa

^on wielä säilynyt paljon alku- peräisiä,

kansallisia toristuskuwain

^{mallia,japuheena-} olewan

teoksen ^tarkoitus

^{on pelastaa ne}

unhotuk- sista, ennenkuin tehdasteollisuus ehtii

ne poistaa,

sekä

kenties uudestaan

herättää

^ne

henkiin.

Rukous.päilväin

tekstit w. ^1879. Ensimmäi- senä

rukouspäiwänä, 9 p:nii

maaliskuuta:

aamu-

saarnassa ^Joel

^{2: 12,}

^13;

puolipäiwäsaarnassa

les.

1:

^18;

ehtoosaarnassa ^Ps.

^{51: 9 -11.}

Toisena

rukouspäiwänä, 4 ^p:nä

toukokuuta:

^aa-

musaarnassa ^loh.

^14:

^6;

puolipäiwäsaarnassa 1 Tim. 2:

4—6; ehtoosaarnassa loh.

^{11: 25, 26.}

Kolmantena

rukouspäiwänä, _{13 p:nä}

heinäkuuta

^:

aamusaarnassa

²

^Kor.

^4:

^17;

puolipäiwäsaarnassa

Ps.

^{139: 23, 24;}

ehtoosaarnassa

Gal. 5: 24, 25.

Suomalaisessa teaterissa

^on kolme kertaaperät- läin,

toissa

^{iltana »viimeksi, näytetty} murheuäytel mää:

..Daniel

Hjort." Lupauksemme mukaan^käym- me nyt likemmin

mainitsemaan

näytelmän näytän- nöistä täällä. Päähenkilöä,

itse ..Daniel

Hjortia,"

näytteli

herra Wilho. Wilhou

luulemme ainoas- taan täytymyksestä ottaneen Hjortin.

hänen

^luon-

teelleen »vähelnmin

^sopiwaa,

osaa

näytelliilsecn, kun

herra

^{Lundahl, jonka}

sanotaan

^ennen

sitä san-

gen onnistuneesti näyttäneen,

sairaudesta

^{ei ole ny-}

kyjään

»voinut

^ryhtyä

mihinkään

näytäntöön,eikä toista

Wilhoa

soweliaampaa ollut

hänen

^sijaansa

panna;

sillä

^ikänsä,

^äänensä

^ja

»vartalonsa

^puolesta

ei

herra

^{W. oikein}

solvi ^D.

^{Hjortiksi, jostaRuot-}

sin lähettiläs ..Eritti Brahe" ^{heti I.sen}

^näytöksen

alussa

^ja

hänet ensi

^{kerran nähtyänsä}

ihmetellen

kysyy kumppaniltaan:

"®al), tunnett o tuota nuorta miestä?

On

katsanto

^{ja käytös}

höllä

^uljas

Kuin

Flcmingeillä;"

Ia ..Juhani

femina,"

D. H:illc itselle ^3:ncssa

^näy-

tölscssä

tainnu

i^^^^^^^^^^^^^^^^^l

täytcllä kilinkynää"

—

jotka

lauseet

^wiittaawat siihen, että D. Hjortia on ajatteleminen

kookkaaksi

^ja uljasryhtiseksi nnorukai-

sctsi.

Näyttelijän

maSkerauksesta mainitsemme hä-

nen waalean tnkkansa, jok'ei oikein

somcltunc

^,,Kat<

rin"

huudahdukseen Daniel"

^pojastansa

2:sessa

näytötscösä

Kas. kiharoihin

mustiin loistaa

tähdet."

Tämä

lause lausuttiin kuitenkin

näytännöissänäyt- telijän tukan »»inkaan muutettuna.

Vilhon

^moni-

puolista näyttelijä-kuntoa ja

taiteellisuutta tosiaan tanvitaau.

woida

hänen

^luonnon<

omaisnuksillaan

kuitenkin kuwata Hjortia niin miellyttäwästi jakat- sojia tyydyttäwästi, paikoittain »vielä

mestarillises-

tikin

— _kuin — _esim.

_{4:nen näytöksen}

»vankcnskohtauksessa hän näissä

näytännöissä teki. Ne

suosion-

osoitukset, joita

hänelle

^näytettiin

esiinhuudoilla

^ja

muilla suosituksilla, oliwat hywin ansaittuja.

—

Rouwa

Aspegren

..Katrina" ansaitsee

^{kappaleennäyt-}

tämisessä

kieltämättä

ensimmäisen kiitoksemme.

^Mai-

niosti

hän tumasi

^{tuon wanhan, onnettoman »vai-}

mon katkeraa sydänsurua ja

siitä heränneitä

^tulista

»vihaa

^ja

hillitsemätölttä' kostonhimoa sekä toiselta

puolen sylvää jainnokasta äidinrakkautta. Erittäin liikuttawan

»vaikutuksen

^teki

hänen

esityksensä toi-

sessa

näytöksessä,

öisessäkohtauksessa

^poikansa

kanssa

mestauslawan ^{luona, jossa} hän, _lawalla seisoen,

..taiwaan tähtivalossa"

juhlallisestiwannoo^puheen-

sa _sulaa

^{totuutta olewan, ja}

sitten elämänlvaihei-

taan

kertoessaan hetkeksi unhottaa wihansa

^jaunei-

lcwana »vaipuu

surullisiin muistoihinsa. Paremmin

kuin rouwa Aspegren lienee wielä tuskin kukaan

Katrin osaa suorittanut

^{ja tuskinpa}

^siinä hänen

^rin-

nalleen

hewin

^toinen

nousee. Paitsc sitä

^tarkkaa,

huolellista

^ja

taiteellista

^{tapaa, jolla rouwa Aspe-} gren aina näyttöosansasuorittaa, on

hänellä suu

rena

ansiona erinomaisen

^{puhdas ja}

^scllvä

^kielen-

ääntäminen, josta meidän lvielätin kerran tulee lau-

sua

kiitoksemme,

ihastuksemme. Siihen ansioon

^rou-

wa

Aspegren'illa wielä ^liittyy sointuwa,hopeanhe- leä puheääni. jotka yhteydessä

saawat

^{armaan, ra-}

kastetun äidinkielemme

hänen huuliltaan soimaan

niin

sulawana

^ja kauniina, että

se ehdottomasti he-

rättää kuulijoissa

ihastusta. —

_Nouwa

Lundahl ..Ebba

Stenbockina."

Klaus

Flemingin lcskenä, ku-

wasi

yleisesti hywintämän ^ylewän

henkilön

^jaloutta,

mutta ei mielestämme ^yhtä hywin

hänen sankariut- tansa. Semmoisen

sankarittaren, jonka uljasta käy- töstä _ankaraa

Kaarle herttuaa kohtaan

^ja

urhokasta

wastausta tälle

miehensä

^ruumiin

^wieressä historia-

kin

ihmettelee, ei sopisi niin säikähtyä Katrin il- maantumista, kumminkaan ei

sitä

^{muille näyttää,}

eitä antaa muiden

nähden tunteittensa itseään

ⁿⁱⁱⁿ

walloittaa, _kuin näyttelijätär

tulvasi. ^Ilhäiset,

^pal-

joa

»vähemmin urhokkaat aatelisrouwatkiu

^koettawat

Neljäntenä rukouspäiwänä, 12 ^p.nä

lokakuuta:

aamusaarnassa ^Ps.

68:20, 21; puolipäiwäsaarnassa

Ps.

^67:

^6—B; ehtoosaarnassa

^{Kol. 3: 16, 17.}

Kysymys

asewelwollisuudesta. H. ^D.

^tietää

kertoa, ettei

tässä asiassa olisi

^{päätöstä odotetta-}

wana ennenkuin H. ^M. Keisarin

^{palattuaLiwadi-}

asta.

Eräs

tiiällä toiminut hiljainen yhdistys luu- luu piakkoin muuttuman

osakkeille

perustetuksi yhti-

öksi

^{ja jo}

asianomaisessa

^paikassa

esittäneen

sääntöjen

ehdoituksen, sanoen tarkoituksensa

^ole-

wan rumeta Suomeu yhteiskunnasta ja muista

sen »vähemmistä

yhdyskunnistakartoit- tamaan

semlnoisia

yhteyksiä, jotka nimittämät

itsiänsä

..yhtiöiksi",wailka owat..yhdistyksiä". Selw moisten tointen

hedelmiä

^on

usein se,

että

filosof- inen

^{yhtiö"nyt on}

filosofillinen

yhdistys".

Lippo.

Suomen

Suuriruhtinaanmaan AsetusKokousta w. 1878

on ilmestynyt n:o 21, joka

sisältää:Keis.

Majesteetin

korkeassa

^nimessä,

Hänen

^{Suomen Se-}

natinsa

^ulosantama

Plakaati

^neljästä

^kiitos-,

katu-

mus-

ja rukouspäiwästä, jotka koko Suomen Suu-

riruhtinaanmaassa

^owat juhlallisesti pidettäwät ja

wietettäwät wuonna 1879. Annettu Helsiuaissä.

14 p. lokakuuta 1878.

Wapaaherra

I. ^{A. von Vorn}

^on

^wiime 4

^{lokak. 29 päiwä muuttanut} manalan majoille.

Wainaja, joka wiime waltiopäiwillä oli

maamar- salkkina

^ja

sitä

^ennen

senatorina

^ja maanwiljelys-

toimituskunnan

päälliltönä,oli maamme etewimpiä ja

hallitusasioissa

taitawimpia

miehiä,

jonka

muisto

ei niin pian katoa. Kepeät mullat

häneu haudal- lensa!

sanomalehden-

ja tirjataupan-oileudet.

Pai- noasiain

ylihallitus on ^wiime

lokakuun

28^päiwänä antanut tirjapainajalle G.Bergrothille

luwan Kuo»

pion kaupungissa ulosantaa

aikakautisen

^painokir-

joituksen

suomenkielellä,

nimellä

Sawo".

S. ^p. on painoylihallitus myöntänytmaakaup- pias

I. Puustisen anomuksen saada Lahden

^kaup-

palassa _awata ja pitää kirjakauppaa.

Kirjallinen

Kuutauslehti ^{n:o ltt}

^on

^ilmaantu-

nut ja

sisältää

mietteitä puolueista

1877—1878

wuoden waltiopäiwillä: VI.

Kansallisuuden

^kiis-

tan periaatteet, kirj. V. G.

P.; — Nimet ..Duna"

ja

Nowietuna",

tirj.

Y. ^{K. — Kotimaan}

^Kirjal-

lisuutta:

..Uudenwuodenaikana

NödebonPappilassa", arw. I.

^K.,

..Michael

^Cerwanten

^Don

^Ouirote de la

Mancha

^eli

^Ritari surullisen muodon ritaris-

tosta", arw.

I. ^H.;

^{..Suomi, toinen} jakso, 12 osa",

arw. I. ^H.; ..Juho Peltosen esitelmä

^{eli terwettä}

järkeä rahwaalle,"

arw. I. ^K.; —

Ulkomaan

Kir-

jallisuutta;

—

Uusien

^kirjain

^luettelo.

Huomen Kuwalehti

^n:o

¹⁴¹

on ilmestynyt ^ja

sisältää: Kesän

^{poimintojaKarjalan}

ruusulle

^(run.);

Kertomuksia

^Suomen

historiasta:

Tyytymättömyys Kristiinan aikana ja kuningattaren luopumus kruu- nusta (kuwan k.);

Virolaisten häät

^{(jatk. kmvan}

k.);

John Middleton'in

sydän (jatk.);

Johanna ^von Schoultz

(muotokuwan k.);

Matkamuistelmia Wenä-

jän

Lavista;

Kypros-saari (kmvan k.).

Suomen

Kuwalehti

^ilmaautuu

tulewanakin wuonna samanlaisena

^ja

samankokoisena

^{tuin ennen.}

lat- kcttawitsi

^tulewat

kertomukset

^Suomen

historiasta,

tulvilla »varustettuna.

Palktiotuwaksi

1,500:lle en-

simmäiselle

^{tokowuoden tilaajalle on warustettu e-}

rään »venäläisen taidenietan maalaus, jossa on ku- wattu Suomen ^tirtoisja ennen tmvallinen mustan- penkin rangaistus.

—

Ensiwuonnakin

^annetaan

Ku-

walehti

2-arkkisena, jos tilaajani

määrä pysyn

_yhtä

suurena

^{kuin nyt.}

Jos

^tilaajoita

^wähenee,

^koetel-

laan kuitenkin, jos

mahdollista,

panna2 arkkia joka

toiseen

^numeroon.

semmoisissa suhteissa ^itseään hillitä.

^{Muuten oli}

rouwa

Lundahl

liitteiltään ^ja näöltään

muhkea

marskin ^puoliso.

—

Neiti Alvellan

hentona

^ja

sa- massa

^uljaana

sulo

..Sigridinä," ..simputkaisena,"

oli

wiehätläwästi

onnistunut.

—

Herra

^{Leino oli}

mainio

..Anvid

Siularm'ina," tuona

suorana sota-

miehenä, uskollisena, jalomielisenä päällikkönä, jonka joka

liikunnossa ilmoittihen

^aina jotakin ylewää.

Hra

^{Leino woi}

tässä

näytännössäänainakin astua

sen

näyttelijän rinnalle ehkäpäohitsctin, jokaStäl»

armia ^on Helsingin

ruots. teaterissa useimmin esi-

tellyt.

Kiitosta ansaitsee

^myöskin

herra ^Bdök,,lu- hani

Fleminginä."

Iloksemme

^olemme

huomanneet hra Böötiu

^paljon näyttelijänä edistyneen, joka edistyminen yhteydessä

hänen sorean wartalonsa

^ja

miellyttämän

muotonsa kanssa

^tekee

hänet warsin soweliaatsi

^moniin,

^niinkuin esim. noihin maileihin

rakastajan

osiin.

^Liikkeet näyttämöllä owat

sangen

luontcwat ja wapaat,

mimika

myöskin hywii,aino- astaan

äänessä

^{wielä joskus} ilmaantuu kankeutta jayksitoikkoisuutta.

—

Herra

^Ahlberg

^{Olawi Klami»}

poikana," _tuona

..hauskana

Olalvina" ja uljaaua ..bastardina," jossauiin

taiteellisesti

^{on yhdistetty}

aatelista ylcwyyttä japorwarillista rcippautta, teki

tehtäwänsä

^{jotenkin hywin}

Lauluansa ^4:nessä

^näy-

töksessä ^hän

^ei

^{nähtäwästi}

ollut tarpeeksi harjoitta- nut.

Hänellä

^niinkuin

loisella

äsken alkaneellanäyt- telijällä,

herra

^{Kiwisellä,on}

se,

_ci

_suikkaan

»vasta- alkawille

wähä

ansio, että ne näytännöissään

»voi-

wat

hillitä itseänsä

^{ja pysyä}

rollinsa

^rajoissa

—

mikä myöskin tekee

heidät toiwoikkaitsi taimiksi

^tea-

teritaitcen wainiolla.

— _Laulawana

sotamiehenä Scheel'in leirissä

^{oli eräs} kaupunkilainen ja toi- mitti tchtäwänsä,

semminkin laulunsa oiwallisesti.

Hänen ^lauluansa

^{pyydettiin ja}

^saatiinkin

^kuulla

toistamiseen. Ensimäiscstci

näytännöstä wiime lcs- kiwiikkona j^i

sattuneesta

^{syystä tämä näytelmän}

kaunis leiri

osa

^{pois, joka kumminkin on}

siinä

^tuiki

tärkeänäyttämään

herttuan sotamiesten uskollisuutta

ja lujuutta

»vastakohtana sille

petokseen taipuwalle hengelle ja »velttoudelle, _mikä

wallitsec linnassa

^ja

minkii

..Linnan sotamies"

^kyllä

selwasti

^näyttää.

Tänään

^{o'i täällä}

wiimcinen

näytäntö, jossa

esi-

tellään V. Hugo'»

kuuluisaa

^{näytelmää:}

.Maria

Tudor."

—

_{Siis täytyy meidän nyt}

kohta heittää hellät

jäähywäisct näyttelijä-seuralle.

Kiitollinen

muistotuotti täällä tällä kertaa 16:tcna

siitä taiteellisesta

nautinnosta,iltana,_jonka

se saattaa

^meille

meidät

ikciwöimiscllä

^toiwomaan

sen

^{tulemista tänne}

taas, niin ^pian kuin mahdollista, ^ja lausumaan, milloin hywänsä

se

^{näkec hywäksitaas}täällä ilmaan-

tua,

sille

sydämellisesti: terwetultua

taasen!

Murtolvarkaus tehtiin

wiime wiikolla

kraatari

Blombergin talossa, jonka

ruokaaitasta

wietiinruo- katawaroita.

Ensimmäinen lumisade

täällä tapahtui eilis- iltana, mutta lumesta ei tänään _ole jätkiäkään.

(lähetetty.)

aincn.

ttaläW

ajaroc

Lisälehdessä

^n:o

⁸²

^ncmvotlc uuden keinon

sisä-akkul>aiu

kiinipanossa.

Keino

^on

oiwallincn;

pääsee kaikesta liisterin jaliimanrähjciämisestä, ^ja työ käy paljo

sukkelammaSti. Kiitoksia

^ncuwoö<

PctM

anne.'

Mämaiuituu

^leiuou tosin tunsimme ^ja tiesimme sitä onnistnksella kaupungissamme täytetyksi; aioimme myös

ensi lehdessä

sitä

^{esitellä, mutta ennenkuin}

sen

ehdimme

tehdä, näimme ^jo muissa lehdissä sitä esitellyksi, »kiitok-

set" eiwät siis ^{oikeastaan tulemeille. Toimitus.} Runebergin

teoksien

julkaseminen kuuluu,

sen

mukaan tuin

H. ^D.

^kertoo,

^kohdanneen

^esteitä.

Pai- noasiamies

Wiipurissa, jossa niidenpainaminen ta- pahtuu, ei, näet, ole luullut

woiwansa

^hywäksvä

nyt walmiina oleman

ensimmäisen osan

painamista, waan on lähettänyt

sen

pamoylihallituksen

Helsin-

gissä

tukittawaksi. ^Tämän lausunto asiassa el wielä

ole tunnettu.

Nimityksiä

y. m.

Koulutoimenylihallitus on tämän kuun 12^p:nä antanut wahwistuskirjan kan- sakoulun-opettajalle K. Mäntälle opettajanwirkaan

woimistelussa

^Oulun

realikoulussa, sekä saman

^kuun

19 p:nä waltuuskirjat kollegalle filos, maist. V.

F. Brotherus'elle

kolleganwirkaan

alkeismatemati-

kissa

^ja

luonnontieteessä

^Helsingin

naiskoulussa,

opettajalle Lydia

Charlotta Wahlforss'ille

^opetta-

janwirkaan

saksankielessä

ja piirustuksessa

Waasan naiskouiussa sekä

opettajalle Anna

Ewelina Hel-

man'ille kolleganwirkaan ruotsin,

suomen

^ja

^rans-

kan

kielissä wiimemainitussa ^koulussa.

Suomalaisia koristustuwia. Arkitehti ^Jaakko

Ahrenberg aitoo painattaa

kokoelman

wäritettyjä

koristuskuwia suomalaisten

^{mallien mukaan, jotka}

hän

_osta^on_ja

saanut

_muualta.ylioppilaitten

_Koko

_teos,

kansatieellisestä

_{johonliitetään}

muse-

selit-

täwä teksti

suonien, ruotsin

^{ja ranskan}

^kielillä,

^tu-

lee

sisältämään

^noin

seitsemän

wihkoa, joista

ensim-

mäinen

ilmautuu

ensijouluksi jamuut tuleman

wuo-

den

kuluessa.

^{Se on ilmoitettu}

tilattawaksi

^maam-

me kirjakaupoissa, ja

maksaa

^kukin

wihko kolme

markkaa.

Niinkuin Kalewalan

^runot,

Kantelettaren

laulut ja

sananlaskut

^{puhuwat ne}

kansamme ^muinaisuu-

Erokirjallapurettiin wuoden1876

kuluessa Ruot- sissa

^ci

^wähcmmän

^{kuin 212} awioliittoa ja148

kihlausta.

Työwäen

uloswaellus. W.

^T.kettoo ettäkuin höyrlaiwa

..Finland" toissa sunnuntaina ^{käwi Nii-}

pur.issa,

suuri

^{joukko työmiehiä}

Tukholmasta

ja

Turusta matkusti sillä

^Pietariin,

saadakseen siellä

työtä.

Mutta

walitcttawasti ei ole luultawa, että

se ^heille

^{onnistuu, koska}

useimmat tehtaat ^Pieta- rissa

^{jo owat}melkoijcsti

wähentäneet

työwoimansa.

Uudenlaista

lvaatctta. Amerikassa

^{on aljettu}

uudella

tawalla

walmistaa

pumpulilankaa, niinettä

siitä

^{tehty waate on enemmän}

willawaatteen

kal- taista, ja että

sillä

^{on melkein}

samat omaisuudet

kuin willawaattcella. Koska tämä

uusi

^pumpuli-

waate tulee paljoa helpommaksi, kuin willa-waate, arwellaan tästä

uudesta keksinnöstä

^tulewan

suuri

hyöty.

Ulkomaalta.

Englantilaiset Kypron

saarella.

Kuulumiset

^{Kyprosta ciwät ole}

ilahuttawia sen

uusille herroille.

Englantilainen yli päällystö

saa-

rella muuttaa jotawätcusä yhdestä paitasiatoiseen, löytääksensäraittiitaolopaiktoja, joissa

tuumct^uti tautoisi riehumasta

sotawäcSsä,_miteu

se tähän saakka

on

riehunut

^ja «vaikuttanut ^towin

suurta

^luolcwai-

suutta sotawäcssä.

Mutta kuu ci

sittätään

^oleollut

apua, uiin owat ruwcunect jakamaan

sotawäcn

^pie-

nempiin

osaluutiiu

ja sijuttauut näitä eripaittoihin pitkin saarta, jota toimi kuitenkin on kehnojenteit- ten

tähden

^aikaan

saattanut

^paljon

_wastuksia.

^Sade-

ajan aljettua on kuumetauti taas ollut lisäynly- mälin päin.

Osa

parantuneista, waan _wielä

heit-

toina olewista

sotureista

^{on wicty} Minotuur,"

Äionarä/' ^ja Raleigh"

nimisiin

ranta-laiwoihin, jotta riSteilewät

saaren

^{ympärillä, yleensä pide-}

tään wuorista pol)jois-raunittoa railtiim- paua

osana;

tämän johdosta on pataljoona

sota-

wakea sijoitettu waatcmaja»leiriin ^eräällä töyryllä, joka antautuu merta

tohti.

^{Siellä on ilmanala}

wiilcä ja ihana; mutta tcnvcyden tila ei ole

sille-

kään luuuttuuut paremmaksi. Eräälläläheisyydessä olemalla wuorclla ^{on tilawa,}kreikkalainen luostari kauniilla näköalalla kauas merelle. Siinä owat toimeenpanneet

sairas-huoneita

kuumetautia ^pote- wille ja palkanneet työwäkeä rakentamaan

uusia

teitä ylös luostariin; waan myös täällätin alkoi tcnvcydcu-tila

huonontua

ⁿⁱⁱⁿ

suuressa

^{määrässä,}

että

kokonansa

hcrjcltiin lyötäjatkamasta.Muuan Garnet ^Wolselcy on yhdellä

sanotuista

^laiwoisla

matkustanut

saaren

^ympäri

woidatsccn

^{käydä kai-}

kissa satamissa. Nauhasta

Famagosta (lliuluisa turkkilaisten piirityksestä w. 1571) kerrotaan, että

se

^on

_kolonansa

l)äwinnyt ja

sitä

paitsi kowin li- kainen;

suuri

^{kirtko on ainoa} rakennus, jossa il-

maantuu

wanha

wcnctialaincnrakcnnuSmuotu. Maa-

laiset

^{walittawat yleisesti}

saaneensa huonon

^wuo-

dcntulon ja odottamat, etta Englannin

hallitus

^an-

taa

heille

tarpeelliset sicmcnjywät, niinkuin Tur- kinkin

hallituksella

^{oli tapana}

tatowuosina

^tcydä.

Turkin hallituksella

oli myöstin l)ywinä

wuosina

lapana tiotoa

heillä

^{niin paljon tuln}

suinkin

^irti

saatin. Turkkilaiset

^ja

kreikkalaiset

^talonpojat

saa-

rella

sclittäwät edellisen lisätsi

häwiäwänsä, jos Englanti

Heli

panee toimeen

muunlnoiseu

^wcroitns-

tawan,kuin

manhaslaan tawan-mukaisen

tylNlncnyk-

scn.

Ne walittawat

sen

^{ohessa, että laitti hinnat,}

erittäinraytaamisesta,

laiwoihin

lastaamisesta,

seta

että työ-palkat owat nousneet monella

sadalla

^pro-

sentilla heti

Englantilaisten

sinne

^{tulon jälteen.}

Erään muinoin woimaan ^panunn kiellon, jonka nnltaan ei knkaan

saanut

^{ulos-wiedä karjaa saaresta,}

pcrnntti

hallitno.

Tämä kielto oli iaanut

alkunsa

ranta

asukasten

^{pahasta lamasta, että, näet, ryös-}

tiwät

sisämaan asukkailta

karjaa ja ajoiwat

sen

^yön-

aikana alasranta-niaille, joissaolilaiwoja _wastaan-

ottamassa

^näitä ryöstetyttä karjoja. Englantilai-

set

^owat

sen

^sijaan

^asettaneet

ranta-wartioita ja järjestetyn tulli-toimiston. Pääkaupunki

on aina

wiimcisiin aikoihin

asti ollut melkein ^täyu-

nänsä

seikkailijoita, keinoilijoita ja markalta kai- kista ^maista, että

warsinaisten

^{asujantcn tila oli}

sangen

_ikäwä. Knnnninkin on englantilainen po<

liisi

^pistänyt

sisäänmurto-warkaita

^{waukiluan,jossa}

nyt

saamat

wanginwaattcisinpnjettuina

tehdä

^julki-

seSti pakkotyötä;

se

^on myös waikuttanut hywää oikeus-tilaan.

Kllilcutin owat Englannissa

sangen alakuloisia

niistä

huonoista kuulumisista

^{Kyprosta, jollatuon}

tuostakin^owat

häwittäncet sen

wale-luulon,joka

saat-

toi

kansalaisia iloitsemaan

^siitä,että

warsin wähällä

waiwalla oli

saatu ihana saari.

Kuoliaaksi ^ammuttu

^{lapsi. Ajaessaan takaa}

erästä

mustalaisjoukkoa, joka

Lemin

pitäjässä oli warastanut

hewosia

ja ajopeliä ja

saawutettiin Valkealan

^{pitäjässä,} mutta koetti päästä pakoon

soutamalla

^erään järwen yli, ottiwat ^muutamat takaa-ajajista ^ampuakseen haulilla, jottapakolaiset

siten

paloiteltaisiin

seisattumaan.

Silloin tapah- tui, että laukaus

sattui

ytsiwuotiaanmustalais-lap-

sen

^{päähän, ja lapsi}

kuoli seuraawana ^väiwänä.

Kaksi

^miestä mustalaisjoukosta

saatiin

^kiinni,muut

pääsiwät pakoon. (U. S.)

Keltakuume

kuuluu Ihdyswalloissa

wiimcinkin

olewan wälicncmäänpäin ja luullaan piakkoin tyk känsänlakkaaman raiwoamasta.

Ensimmäiset syys- hallat

^owat

matkaausaattancct sen ^onnellisen

^wai-

kutukscn,

sittenkuin

^tno waarallincn kulkutauti on

lähes

kolme kunkautta ollut

uscain

maakuntain kau-

huna.

^New Orleansissa onyksistään

siihen

^kuollut

3,200 henkeä, ja

sairastuneiden

^luku

wiidessä suu-

rimmassa

kaupungissa on aina 25,000

henkeen.

lurlea

^tapaturma. Sourun

rautatehtaalla wii-

me kuun 24 päiwä

iltasella ^klo

¹⁰

tienoossa

^oli-

wat muutamat lämmitysupotat _rumenneet karttu- piilosille

werstassa

^ja

^muudan

heistä, Augustmeni

onnettomuudeksi walssin huiman holwiin viiloon.

jota ei

kukaan huomannut. Samassa

^{pantiin mi-}

tään aawistamatta

walssi

käymään, jossa^poika mu-

Indiani-lewottomnutfia.

^Eräs

^sukukunta

^Chey-

enne-indianeja, noin 150 miestä, on

sähkösanoman

mukaan

Times"-lehteen

^jättänyt

sen

alueen, joka

heille

^{on annettu,} ja wetäytynyt pohjoiseen päin.

Espanjan nuori kuningas on ollut hengcnwaa-

rassa.

Kun nimittäin kuningas 25 p. lokak.

kello

4 iltapiiiwällä palatessaan

sotawäen

harjoituksista tuli Madridiin, ampui

häntä

^eräs

^mies

^kadulla

pistolilla,

waan

ei

onneksi osannut.

Pahantekijä otettiin

kiinni

^{ja tunnusti}

aikoneensa murhata

^ku-

ninkaan.

Hän

on käsityöläinen, wasta

wähän

^yli

kahdenkymmenen

wanha

^{ja oli}

wiisi

^{piimää ta-}

kaperin

murhaa

^{warten tullut} Tarragonasta

Mad-

ridiin. Samoin kun

wiimeisissä

murhayrityksissä

keisari Wilhelmiä

^{wastaan, ei}

tässäkään

^{näy olleen}

Tähän saakka

^{owat kaikki yritykset}

saada

^{näitä in-}

dianejakiinni olleet

turhat. Indianit

^owattappa-

neet kaikki nialtoiset, jotta

he matkallansa

^owat

koh-

danneet. 43 walkoisten ruumista on jo löydetty.

Maailmannäyttely

Austraaliassa

^{on päätetty}

pidettäwäksi Sidneyn kaupungissa elokuulla 1879.

. —

_n.

sertui kuoliaaksi walsin huiman

^ja

holwin seinän wälissä.

^Wainaja oli 18:Ila itäwuodella.

Niin

fcrrotaon Tapionsa.

i*^^^^H

Koulu teateritsi. H. ^D:ssa

^{kertoo eräs}

lähet-

täjä, että

Raahen

^{kaupunki on} pyytänyt ja

saanut

kouluylihallitukselta luwan

lakkauttaa kaksiluokkaisen realikoulunsa sekä

^muuttaa

touluhuoneet teateriksi.

desta,

sen

^{tawoista ja kyystä,}

^sen

kauneuden-ais- tista.

Hra

Ahrenberg'in ^yritys on erittäin tiitettäwä ja

ansaitsee

kaikkien walistuneitten

kansalaisten

^kan-

natusta.

Toiwoisimme

warsintin, että Suomen nai-

set

mielihywällä

ottaisiwat

käyttääkseen niitä kan-

sallisia

mallia, joita puheena-olewa teos

heille

^tar-

joaa, jotta wapautuisiwat niistä

useimmiten ^huo-

noista malleista, joita kaiten maailman

muotileh- dct heille

^{kaupaksi tuowat.}

Tähän

Uuden Suomet- taren

lausumaan

toiwoon mekin puolestamme yh- dymme.

Helsingistä. Siinä wuosijuhlassa, jonka ^ylio- pistonPohjolainen

osakunta

^{wiettäii 9päiwänäMar-}

raskuuta, _tulee

senatori

^).

^W.

^{Snellman pitä-}

mään puheen

suuren

runoilijamme professori

I.

^L.

Runeberg wainajan

muistoksi. —

Helsingissä käy myöskin

se ^huhu,

^että matematikan professori Mittag-Leffer on

kutsuttn

prosessori-wirkaan _wasta perustetussa

Tukholman

yliopistossa.

Niin

^tietää Kaiku kertoa.

Tilastollisia

^tietoja

Hämeenläänistä

lv.

ltt77.

Tapettuja petoja: 1 karhu, ₆₁sutta, 42 ilwestä, 263 kettua, 42

saukkoa,

48

näätää,

₁₀₃ kärppää, 249 petolintua.

Näistä

on

maksettu

^tapporahaa

kaikkiaan ^4,946markkaa 80penniä.

Petojen tappamia eläimiä oli kaikkiaan: 254

hc-

wosta, 408 karja-nautaa, 1803 lammasta, 51

si-

kaa, 86

wuohta

^ja668 lintua.

Mi-talwen

^clälettyinluontokappalten lukumäärä:

hewosia

^{28,599, warsoja 4,480,}

härkiä

^ja

sonnia

7,083,

lehmiä

^{77,402, nuorta karjaa 28,770. lam-}

paita 99,096, sikoja 15,448,

wuohia

7,287. kanoja ja

kalkkunoita

^24,182

hanhia

^{jaankkoja384. (Hm.)}

Lahden

^{höyrysahat owat}

H. ^D:n

mukaan lakka- uttaneet työnsä

huonon

^ajan

tähden.

Konturssihakemutsen

on Helsingissä tehnyt^kaup- nias

H.

^Reincke.

Himmermannin

^{juttu on} taaskin lepuutettutä- män kuun 7:teen päiwään.

Niime keskiwiiktoisessa

tutkinnossa

^{oli yhtä ja toista}

H. Airaksisen

^puheen

totuutta epäilyttälvää tullut syytettyin _tuomainto- distajaiu kautta ilmi, muun

muassa

^että

_H.

^Ai-

raksinen

oli kertonut wäärin

todistaneensa

^{ja että}

hänen

^käyntinsä kaupungissa

olisi

^{ollut jo ennen}

13 ^päiwäii

Joulukuuta

^{j. n. e. Koska eimyöskään}

hänen,

räätälin

kisälli

^Matti

Räsäsen

^ja

Serefia Taawitsaisen todistukset

^pitäneet kaikinpuolin yhtä, waikka

sanoiwat samana

^yönä

olleensa

^Holmbergin

kartanolla,

katsoi

Naastuwan oikeus sopiwaksi _las- tea syytetyistä

h.rat

^D.

Keinäsen

^ja

I. Ranisen setä

^työmies

Hätisen

^ja

^Sofia Huowisen

^wapaalle

jalalle,

waan

^rawintolan

isäntä

Holmberg ja työ- mies

I. ^Miettinen

^jäiwät

^wieläki wankilassa säi-

lytettäwiksi.

Asia luonnollisesti

^{ei »vielä}

likimain-

kaan ole

tähän

^{loppunut, waan} tullaan wieläti to- teen näyttämään mainittuin

wierastcnmiesten

to-

dellisuus

^{ja ehkäpä}

— walheellisuuski,

_{niin että}

asia

woinee wicläki kauanki kestää synkässä pimey-

dessä siksi

^{kun aiwan warmat ja}

luotettawat

to- distajat

wihdoinki sattunee _esille tulemaan. Lähes

neljäsataa wierastamiestä on ^nyt

kuulusteltu, waan

ei ainoakaan ole wielä

sanonut,

että

Z:ia olisi

^as-

keltakaan nähty

sinä

^{yönä tai}

sen

^{jälkeen ulkona}

puheena olewasta

hotellista.

^{Sitä wastaan on}

löytynyt

asiassa sangen

^paljon aiwan wastakkaita todistajia, josta_tywän

nähden woisi

^arwella

asiassa

^löy-

aiwan

suoran

^{ja aiwan wääräu puolueen}

—

_kumpi

sitte siksi

^{kääntynee, woinee,}

^kenties,

wasta kaukaisempi

tulewaisuus

^walkeuteen

saattaa.

Niin kirjoitetaan Tapiossa. Meille on

kerrottu,

että

tässä

^jutussa piakkoin tullee uusia,

odotta-

mattomia selityksiä.

Kenraaliadjutantti

Todtlebenin

ero Wenäjän toimiwan armeijan ylipäällikön-wirastaon walti- ollistcn

seiktain

^{nykyisen tilan}

wuotsi

^{jätetty tois-}

taiseksi.

Naislymnaaseissa

Pietarissa

oli lokakuun

alussa

yhteensä

3.747

^opilasta.

Zipiriaan on tämän wnodcn pnrjchdusajalla Nischliej Nowgorodin kautta wicly 11,764 maasta- ajettua. Näiden joukossa on 732

miehistä

^ja12l

waimoista

^{murhaajaa, 102} murhapolttajaa, 107

karkulaista.

⁸³

wäaränrahan

^{tekijää, 52} eläinten wavasta,12 parantumatonta waltiow

iisas-

ta, A intendinttiwirkamicstä ja 4 popia (pappia).

Muut owat pienempiä pahantekijöitä, joille onSi- piria määrätty ijänmaatsi. 218 waimoa on ma- pachtoiscsti

seurannut miehiään.

AbelinaPatti,

^jota wiime

wuonna

^tappeli mie-

hineen Pietarin teaterissa

^ja

sittemmin

^rupesi

ha-

kemaan

hänestä

^{laillista eroa}

Pariisissa,

on woit- tanut

riitansa

^{ja ilmautuu nyt}

^edelleen

^laululin-

tusena Pariisissa Italialaisessa ^operassa.

Huono,

lvaan

toiwottawasti

perätön

uutillen Waafan rautatiestä. Wbl:ssa

muuan lähettäjä, joka

sanoo

^{äskettäin käyneensä} Helsingissä ja

sieltä

saaneensa

^{tietoja eräältä taholta, jonkapitäisiolla}

luotettawa, _kertoo että toiweet Pohjanmaan rauta- tien

rakentamisesta

eiwät pian tule toteutumaan.

Ne koneelliset

tutkimukset, jotka

rautatie-insinörit

tänä

kesänä

^owat

tehneet

^Näsijärwcn itäpuolella, owat muka

osoittaneet,

että tuskin koskaan sopii a- jatella rautatien rakentamista näiden mäkisten

sy- dänmaitten

^läpi.

Ihden

jalan nousuja 80 jalan matkalla

olisi monessa

^paikoin

mahdoton

^wälttää

ja yleensä

olisi

^{tällä linjalla niin}

suuria

^wastuksia,

että

rakennus-kustannukset tulisiwat nousemaan

^pal-

joa

kalliimmiksi

^kuin

olisi

^{sopinut arwata.}

Jos ch-

doitus kuitenkin toimeen-pantaisiin, niin _tällä rau- tiellä luultawasti ci päästäisi kulkemaan ^nopeam min kuin noin 1 ^peninkulma

tunnissa.

^Lähettäjä

arwelee,

että

taas otetaan puheeksi rautatien raken- taminen länsipuolella Näsijärweä ja

asia

^jätetään

uusien

waltiopäiwäin

ratkaistawaksi.

H. ^D.

^tietää

^kuitenkin

jo kertoa, että nämät tie- dot owat perättömiä.

Ainoastaan se

kuuluu ole-

wan warmana

^pidettäwä, että

aikaisemmin

^tehty,

likimääräinen

kustannusehdoitus

waatii korotusta.