Schulman Anna_Maan-kasvukunto-ja-vesiensuojelu-cap27_Viikki 03042019

MMM 3.4.2019

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu

CAP27 – Rahoituskauden valmistelu

Anna Schulman

Maa- ja metsätalousministeriö

Esityksen sisältö

• CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet

• Maaperä ja vesiensuojelu asetusehdotuksissa:

• Ehdollisuus

• I pilarin ekojärjestelmä

• II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimet

• II pilarin muut toimet

• Kansallinen valmistelu: ilmasto- ja ympäristöaiheiset työpajat

• Valmistelutilanne neuvostossa ja parlamentissa

2

Komission valmistelemat 9

tavoitetta CAP-uudistukselle

CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet

• Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa;

• Edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman tehokasta hoitoa;

• Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja

ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia.

4

Vesi ja maaperä kulkee käsi kädessä

• Kasvien tarpeen mukainen lannoitus, viljelykierto, muokkaamisen haasteet

• Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla – eroosion esto vs. liukoinen fosfori

• Talviaikainen (ympärivuotinen) kasvipeitteisyys

• Kerääjä ja aluskasvit – myös ilmastonmuutoksen hillintäkeino

• Maaperän rakenne – tiivistymisen haitat

• Vesien hallinta – pellon vesitalous kaiken perusta - ojitusvelka – luonnonmukaiset uomat

• Kipsi, rakennekalkki, kuitu

• Orgaanisen aineksen lisäys – maaperän rakenne, ravinteiden kierto, orgaaniset lannoitevalmisteet

Vedet, maaperä ja ilmasto

• Vesipuitedirektiivi – vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmat

• Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen edellyttävät erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä maaperän happamuudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämistä

• Maatalouden vesistöihin aiheuttaman hajakuormituksen hallinta

edellyttää laajaa ja monipuolista keinovalikoimaa sekä peltomaalla, lannankäsittelyssä, vesistöjen varsilla että vesistöissä.

• Maaperälle ei ole omaa direktiiviä tai toimenpidesuunnitelmia, mutta yhtymäkohtia vesiensuojelun säädöksiin sekä ehtoja mm.

maatalouspolitiikan täydentävien ehtojen vaatimuksissa

• Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen

6

CAP:n ilmasto- ja ympäristötoimet komission asetusehdotuksessa

Viljelijöillevapaaehtoinen

I pilarin eko- järjestelmät

II pilarin ilmasto- ja ympäristö-

toimet

Täydentävät ehdot

I pilarin viherryttämistuki

Vaatimustaso

II pilarin ilmasto- ja

ympäristötoimet

Ehdollisuus

Nykyisin Komission ehdotus

Viljelijöille pakollinen Viljelijöille pakollinen Viljelijöille vapaaehtoinen Viljelijöillepakollinen

+

Neuvontapalvelut Osaamisen siirto Innovaatiot Yhteistyö

Ehdollisuus (1/2)

• Koostuu edelleen

1) hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC), jotka jäsenvaltio määrittelee EU-asetuksessa säädetyn perusteella

2) lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR), jotka ovat

ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia unionin lainsäädännön

vaatimuksia

Ehdollisuus (1/2)

• Suuri osa vaatimuksista ennallaan

• Poistettaisiin mm. viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen vaatimus

• Osa vaatimuksista muutettuna, mm. ekologisen alan sijaan vähimmäisosuus ei-tuotannollisia aloja

• Uusia vaatimuksia erityisesti ilmasto- ja ympäristötoimien vahvistamiseen:

• Turvemaiden ja kosteikkojen asianmukainen suojelu

• Paljaan maan kielto herkkinä aikoina

• Ravinteiden kestävän käytön työkalu

• Viljelykierto

I pilarin ekojärjestelmä

• Uusi suorien tukien ilmasto- ja ympäristöjärjestelmä = ns. ekojärjestelmä

• Jäsenvaltioille pakollinen, viljelijöille vapaaehtoinen

• Jäsenvaltio laatii luettelon ekojärjestelmään sisältyvistä ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisista maatalouskäytännöistä

• Tuki voitaisiin myöntää sitoumuksista, jotka

• menevät pidemmälle kuin ehdollisuuden vaatimukset

• menevät pidemmälle kuin lannoitteiden ja kasvisuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset

• menevät pidemmälle kuin muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset

• menevät pidemmälle kuin maatalousmaan säilyttämistä koskevat vaatimukset

• eroavat II pilarin ympäristö- ja ilmastositoumuksista ₁₀

II pilarin toimenpiteet

• Maaseudun kehittämisvaroista (pilari 2) tulisi asetusluonnoksen mukaan kohdistaa 30 % ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin.

• Ympäristötoimenpiteiden valinta CAP-suunnitelmaan tulee

perustua tarveanalyysissä tunnistettuun tarpeeseen. Keskeiset EU:n ja kansalliset strategiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä toimintaohjelmat tulee ottaa huomioon.

• Hoitositoumukset, investoinnit, neuvonta, hankkeet

Molempien pilareiden toimenpiteille asetetaan tavoitteet, joita seurataan ja raportoidaan komissiolle vuosittain.

Kansallinen valmistelu: ilmasto- ja ympäristöaiheisia työpajoja

• Eroosionesto ja kasvipeitteisyyden edistäminen

• Maaperästä ja vesitaloudesta huolehtiminen

• Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen sekä ilmanlaadun parantaminen

• Ravinteiden käytöstä huolehtiminen maataloustuotannossa

• Kasvinsuojelusta huolehtiminen maataloustuotannossa

• Maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen

• Geenivarojen suojelu ja käytön edistäminen

• Myös muissa työpajoissa pohditaan läpileikkaavasti ilmasto- ja

ympäristötavoitteiden saavuttamista, mm. maatalouden investointien edistämistä ja osaamisen kehittämistä koskevissa työpajoissa

12

Kansalliset valmisteluvaiheet

• Meneillään kansallisten linjausten valmistelua, strategiaryhmä, työryhmät, työpajat, sektorikohtaiset keskustelutilaisuudet,

otakantaa.fi

• CAP-suunnitelma tulee hyväksyä valtioneuvostossa ja komissiossa

• Kansallinen säädösvalmistelu (määrä ja merkitys kasvaa)

• Toimeenpano (prosessit, tietojärjestelmät, ohjeet, ym.)

• Rahoituskehys vielä avoin, rahoitus vähenemässä, brexit?

• Uudistetut CAP-välineet käyttöön 2021/2022/2023?

Instituutiot vaihtumassa

• Euroopan parlamentin vaalit, toukokuu 2019 (Suomen eduskuntavaalit huhtikuu 2019)

• Komissio vaihtuu lokakuun lopussa 2019

• Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja vaihtuu marraskuun lopussa 2019 (MFF-ratkaisu Eurooppa-neuvoston pj:n vetämänä)

• Suomessa eduskuntavaalit huhtikuussa 2019

• Suomi on Neuvoston puheenjohtaja 1.7-31.12.2019

• -> instituutiot murroksessa vuoden 2019 ajan

14

Kiitos!

Lisätietoja: https://mmm.fi/cap27