154uNÄKÖKULMIA KIRJALLISUUTEEN uAIKUISKASVATUSu2/2007
Ammatillisen opettajakorkeakou- lun opettajat Pirjo Lambert ja Lii- sa Vanhanen-Nuutinen ovat toi- mittaneet kirjan kirjoittamisesta ammattikorkeakoulussa. He ovat tutkineet oppimista koulun ja työn rajavyöhykkeellä. Kirjassa he toimivat jälleen rajavyöhyk- keellä, mutta hyvin erilaisesta nä- kökulmasta. He ovat lähteneet kehittämään opetusta hankkeen avulla, jossa kursseista keskus- teluineen rakennettiin ammatti- korkeakoulun kirjoittamista tut- kiva ja kehittävä pienoisyhteisö.
Hanke pyrkii luomaan ammatti- korkeakouluille tiedollisia edelly- tyksiä ja käytännön välineitä vastaanottaa kouluille asetettu vaatimus tutkimus- ja kehittämis- toiminnasta. Tällöin AMK -opet- tajien haasteena on opetuksen rakentaminen yhä enemmän työ- elämälähtöisiksi hankkeiksi, jois- sa mukana olevat organisaatiot toimivat opettajien ja opiskelijoi- den oppimis- ja kehittämiskump- paneina. Kirjan kirjoittajat ovat täydennyskoulutuksessa olevia AMK –opettajia, jotka toimivat omissa organisaatioissaan hank- keiden toteuttajina ja niissä ta- pahtuvan oppimisen ohjaajina.
Kokonaisuudessaan kirja on si- ten raportti asianomaisten opet- tajien ekspansiivisesta oppimis- prosessista.
Uudenlaisen kirjoittami- sen genren hahmottelua
Kirjan 16 artikkelia on ryhmitelty neljään erilliseen teemaan. Eri teemojen artikkeleita yhdistää intressi nähdä kirjoittaminen mo- niulotteisesti yhteisöllisenä ja kehittyvänä toimintana. Kirjan ensimmäisessä osiossa näkökul- maa rakennetaan teoreettisem- malla otteella genre -käsitteen avulla. Lambertin ja Vanhasen- Nuutisen artikkeli perustuu ai- neistoon, joka koottiin kahdelta
“Projektista julkaisuksi” -kurssil- ta ja joka analysoitiin toiminta- järjestelmän avulla. Tällöin kir- joittamisen tekstilaji (genre) ke- hittyy siinä toimintajärjestelmäs- sä, jossa kirjoitetaan. Genre-nä- kökulmaa avataan lisää Merja Helteen artikkelissa. Hän ehdot- taa laajaa genrerepertoaaria ja sen oivaltavaa käyttöä AMK - kirjoittamisen kehittämisen läh- tökohdaksi. Petri Jääskeläinen ja Aino Vuolijärvi tarkastelevat genreperustaisen opettamisen näkökulmasta nykytilannetta. He tuovat esiin kirjoittamisen taus- taa ja ristiriitoja, jotka kiteytyvät
“pikku gradu” -ongelmaan sekä kuinka siitä päästään eroon. Gen- relähtöiset tarkastelut pohjusta- vat onnistuneesti läpi kirjan rakentuvaa kehitysristiriitaa tie- dekorkeakoulun ja ammattikor-
keakoulun tutkimustoiminnan erilaisten toimintajärjestelmien välillä.
Paikantunut tieto
kirjoittamisprosessin läh- tökohtana
Kirjan muissa osioissa etsitään konkreettista vaihtoehtoa esi- merkkien avulla. Toisen teema- alueen artikkelit käsittelevät ke- hityshankkeissa kirjoittamista.
Teemu Rantanen ja Timo Toik- ko yhdistävät käytännönlähei- sen hanketoiminnan uudenlai- seen tiedontuotantoon. Viitaten Gibbonsin, Nowotnyn ja muiden ajatuksiin tiedosta, joka syntyy sovelluskohteensa yhteydessä, kirjoittajat etsivät projektityön ja tutkimustyön “perinteisten” pe- ruslähtökohtien ylittämistä ja uudenlaista integrointia. Arja- Tuulikki Suntio kirjoittaa kehit- tävän raportoinnin mallista, jon- ka vaiheita ovat työn havain- nointi, erilaisten poikkeamien kir- jaaminen ja analyysi, tutkijan laa- timan raakaraportin jakaminen osallistujille, ohjeistettujen ko- kouskeskustelujen analyysi sekä loppuraportin työstäminen. Rai- li Gothoni, Jari Helminen ja Ris- to Siren kuvaavat kokemuksiaan opiskelijoiden ja työelämäohjaa- jien kanssa yhteistyössä toteu- tetusta tutkimus- ja kehittämis- hankkeesta. Kirjoittajat tuovat esiin niitä muutosvaatimuksia ja kehittymisen mahdollisuuksia, joita kirjoittamisprosessi opettajuudelle asettaa.
Ammattikorkeakoulujen haaste:
”pikkugradusta” uudenlaiseen tiedontuotantoon
Liisa Vanhanen-Nuutinen & Pirjo Lambert (toim. 2005). Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. Edita.
155
Kansainvälisen kehitysyhteis- työhankkeen audiovisuaalinen suunnittelu- ja täytäntöönpano- prosessi on tarkastelun kohtee- na Tea Stoltin ja Henriikka Nuutisen artikkelissa. Heidän tekstiään audiovisuaalisen ra- portoinnin uusista ulottuvuuk- sista jäsentävät Tiina Rautkor- ven asettamat kysymykset. Täs- sä yhteydessä viehättyy hanke- tutkimuksen ongelmaperustai- sen dokumentoinnin havainnol- lisuudesta. Ammattikorkeakoulu- opettajan työn arkea läheltä havainnoiva tieto tarjoaa välinei- tä muutospaineista selviytymi- seen.
Kirjan kolmannen teemakoko- naisuuden artikkeleissa valote- taan työelämäyhteistyössä ta- pahtuvaa kirjoittamista. Aluksi Outi Ahonen, Elina Ora-Hyyti- äinen ja Pirjo Silvennoinen erit- televät työelämäohjaajien, opet- tajien ja opiskelijoiden yhdessä kirjoittamisen prosessia osallis- tujien erilaisten intressien ja kirjoittamisen oppimisen näkö- kulmasta. Yhteiskirjoittamisen etuna on tutkivan työotteen ja yhteisen ymmärryksen voimistu- minen, mutta kirjoittamisproses- sin aikana ei tulisi unohtaa toiminnan tavoitetta eli alueellis- ta kehittämästä. Teemakokonai- suuden kahta seuraavaa artikke- lia yhdistää toisiinsa toiminta- kontekstin moniäänisyys. Anne Hartikainen kuvaa artikkelis- saan arviointitutkimuksen etnografista menetelmää, jolla kehittämishankkeen tuottamia muutoksia on mahdollista paikal- listaa. Päivi Fredrikssonin ja Tiina Rautkorven artikkelissa ryhmitellään kiintoisasti pääkau- punkiseudun vaikuttajien näkemyksiä ammattikorkea- koulujen alueellisesta vaikutta- vuudesta. Lopuksi Kari Salo, Minna Söderqvist ja Timo Toik-
ko esittelevät Open access -tyyp- pistä julkaisujärjestelmää, joka avoimuutensa ja joustavuuten- sa puolesta tarjoaa haasteen pe- rinteisemmille tiedon tuottami- sen ja välittämisen menetelmille.
Artikkelien perusteella työelä- mäyhteistyössä ei ole kirjoitta- misen yhtä mallia vaan useita kokeilun mahdollisuuksia.
Tiedostava kirjoittaminen
Teoksen loppuosan artikkeleis- sa tarkastellaan opettajaa kirjoit- tajana ja kirjoittamisprosessin ohjaajana. Pasi Lankinen tutkii ammattikorkeakoulukirjoittamis- ta opettajakunnan kirjallisten tuotosten ja niistä palkitsemisen näkökulmasta. Artikkelissa kysytään mm, vahvistavatko palkitut tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ja tekstilajiltaan perinteisten opinnäytetöiden tuottaminen ammattikorkea- koulun tutkimus- ja kehitystyön strategiaa. Ammattikorkeakoulu- opettajan ristiriitaista roolia kirjoittajana pohtivat artikkelis- saan myös yliopettajat Minna Söderqvist ja Kari Salo. Kirjan päätösartikkeleissa keskitytään opinnäytetöiden kirjoittamispro- sessin ohjaukseen. Saara Karppisen artikkeli tarjoaa useita sovelluskelpoisia ja konkreetteja välineitä asiantuntijatekstien tuottamiseen ja asiantuntijakir- joittamisen oppimiseen. Inkeri Laitinen ja Regina Nurmi puolestaan analysoivat ohjaajan näkökulmasta niitä jännitteitä, joita opinnäytetyön kirjoit- tamisprosessin ohjauksessa usein esiintyy.
Genreen perustuvalla otteel- laan kirja nostaa käsittelyyn AMK:n olennaisia toiminnallisia kysymyksiä, vaikka se aihepiiril-
tään rajautuukin kirjoittamiseen.
Viime vuosina on erilaisilla foorumeilla käsitelty paljon tutkimusta korostavan tiedekor- keakoulun ja ammattiin suuntautuvan ammattikorkea- koulun keskinäistä työnjakoa ja erityisesti jälkimmäisen suhdet- ta tutkimukseen. Kirja on hyvä esimerkki tutkimuksellisen ot- teen ja käytännön työelämäläh- töisen (kirjan tapauksessa AMK -opettajien työn) kehittämistoi- minnan yhdistämisestä. Kirjan kiehtovuutta lisää sen poikkea- minen tiedontuotannon totutuis- ta menetelmistä ja soveltavan tutkimuksen uudelleen määritte- ly käytännössä. Kirjassa liikutaan teorian ja käytännön rajapinnalla ja etsitään uudenlai- sen kirjoittamisen mahdollisuuk- sia. Tämä tapahtuu niin toiminnan teoreettisen ja sosiokulttuurisen kuin lingvisti- sen tekstintutkimuksenkin näkökulmista ja niitä yhdistäen.
Kokonaisuudessaan kirja tar- joaa lukijalle haastavan moni- ikkunaisen työpöydän ammatti- korkeakouluissa vasta muotou- tumassa olevien opetuskäytän- nön, tutkimuksen ja ammattikäy- tännön kysymysten pohdintaan.
Se antaa lukijalle myös useita vinkkejä oman kirjoittamispro- sessin kehittämiseen.
RITVA ENGESTRÖM JA ANNELI SARJA 2/2007 u AIKUISKASVATUS u NÄKÖKULMIA KIRJALLISUUTEEN u
