Muutama sana kehittämistyön etiikasta_nauhoitteen tekstitys

Muutama sana kehittämistyön etiikasta

Tämä on pieni nauhoite kehittämistyön etiikkaan. Seuraavaksi käydään läpi mitä kehittämistyö on ja millaisia eettisiä kysymyksiä voisi kehittämistyön eri vaiheissa olla. Tämä nauhoite on suunnattu opinnäytetyön tekijöille, erityisesti toiminnallisen opinnäytetyön tekijöille.

Kehittämistyö tarkoittaa systemaattista muutostyön tekemistä. Monelle opiskelijalle käsite tulee vastaan toiminnallista opinnäytetyötä käynnistettäessä. Ensimmäisenä onkin hyvä pohtia, mitä kehittämistyö on ja millaisia oletuksia sinulla on siitä, miten kehittämistyötä pitäisi tehdä. Kehittämistyöstä löytyy kirjallisuutta esimerkiksi tutkimuksellisen kehittämistyön nimellä tai kokeilevan kehittämistyön, palvelumuotoilun tai työn kehittämisen- termeillä. Samalla kun lähdet tekemään kehittämistyötä, onkin valittava viitekehys tai koulukunta, joka kuvaa mitä kehittämistyö tarkoittaa. Monelle opinnäytetyön tekijälle voi olla tuttu teos Kari Salosen (2013): Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön –opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle, jossa kuvataan esimerkiksi konstruktivistinen malli tehdä opinnäytetyöprosessia.

Jokaisen opinnäytetyötyön tekijän on hyvä myös pohtia, miten ja ketä prosessiin osallistaa. Osallistamisen menetelminä (ks. käsitteestä lisää: Rantanen ja Toikko 2009) voivat toimia esimerkiksi luovat menetelmät, tiimityöskentelyn välineet tai vaikka learning cafe- menetelmä jne. Iso eettinen kysymys jo ideointivaiheessa kenen tarpeista kehittämistyö käynnistyy, kenen kanssa ja miksi tätä kehittämistyötä ollaan tekemässä. Pitkin kehittämistyön prosessia tarvitaan myös kerätä tietoa, tällöin tärkeä muistaa mistä oppaista ja millä kriteereillä olet ottanut asioita. Tällöin voidaan puhua tiedon tuotannon menetelmistä (ks. Rantanen ja Toikko 2009). Etsit esimerkiksi oppaita ja tieteellisiä artikkeleja, vaikka pelin tai oppaan rakentamisessa.

Voidaankin ajatella, että kehittämistyössä kuten toiminnallisen opinnäytetyön tekemisessä tarvitaan aina tiedon tuotannon menetelmiä, osallistamisen menetelmiä ja prosessia ohjaavia menetelmiä (ks. Rantanen ja Toikko 2009). Ne antavat keinoja, polkua tehdä sitä tärkeää muutostyötä niin että siinä kuullaan eri toimijoita ja perustellaan ja argumentoidaan valintoja tutkittuun tietoon perustuen.

Kehittämistyön prosessiin voidaan ajatella, että kuuluu ideointi-, suunnittelu-, toteutus- ja loppuraportoinnin vaihe (ks. erilaisia prosessimalleja, Salonen 2013). Eettiset kysymykset kuten, vaikka mitä Tutkimuseettinen neuvottelukunta- asioita linjaa, mitä asiakastyön lainsäädäntö sanoo, on hyvä ottaa huomioon jo ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Lainsäädäntöä on hyvä ottaa huomioon, niin asiakastyön, (tai hoitotyön) näkökulmasta (ks. Lainsäädäntö; ks. myös www.etene.fi), kuin hyvän tieteellisen käytännön näkökulmasta (ks.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta). Joskus ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimisesta (Nelimarkka ja Kauppinen, 2009) tai vaikka hallintolaista (ks. www.finlex.fi) voi löytyäkin sinulle tärkeitä asioita. Aina on siis hyvä hahmottaa lainsäädäntö-pohja ja samalla reflektoida ammattieettistä osaamista. Meidän on hyvä myös pohtia, mitä hyvää tämä meidän prosessimme tuo toimijoille ja osallistujille. Aina jos osallistamme ihmisiä haastatteluihin jne., mitä he siitä saavat. Meidän on myös hyvä, pitkin matkaa miettiä myös sopimuksia joita tulee tehdä juridisestikin niin toimeksiantajan kanssa, tutkimuslupien suhteen. Jos havainnoimme vaikka lapsia meidän huomioita suostumusasiat niin huoltajilta kuin osallistujilta.

Kehittämistyötä tehtäessä kehittäjä joutuukin pohtimaan niin tutkimuksellisia kuin asiakastyöhön, ja esimerkiksi yhteisötyöhön liittyviä asioita. Polku ei olekaan aina hyvin hallittava mutta sitä voi ennakoida, kirjata ja dokumentoita systemaattisesti ja eettisesti. Tällaisin alkuajatuksin saattelen sinut polulle. Kussakin ammattikorkeakoulussa on omat tarkemmat ohjeet opinnäytetyön tekijälle ja jokaisella opiskelijalla on se oma ohjaaja jonka kanssa voi peilata prosessin eri vaiheita (ks. myös Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset). Kehittämistyöstä ilmestyy vuonna 2020 Podcast- sarja, jossa käydään laajemmin kuhunkin kehittämistyön vaiheeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Miia Pasanen opettaja, sosiaaliala

Karelia-ammattikorkeakoulu

Materiaali tehty SotePeda-hankkeessa, CC BY-SA 4.0

Taustamateriaalia:

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Arene. http://www.arene.fi/wp- content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EET TISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382

Lainsäädäntö.www.stm.fi/sotepalvelut/lainsäädäntö

Nelimarkka, Kirsi ja Kauppinen Tapani. 2009. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Stakes. oppaita 68.

Salonen, Kari. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön –opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Rantanen, Teemu ja Timo Toikko. 2009. Sosiaalialan kehittämistoiminnan metodologista paikannusta.

Ammattikäytäntöjen kehittäminen haasteena sosionomi (AMK)- tutkinnoissa. Teoksessa Viinmäki (toim.), Leena. Sosionomilta ei homma lopu. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 1/2009. Kemi: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 65-75.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta. www.tenk.fi