Muutama sana kansallispuvuista · DIGI

Maisteri Alcenius näytti, että

Johtokunta

^oli

tehnyt, minkä ^slimoinut.

saadakseen kansaa

^otta

maan ^mastaan lääninkarjakoidenneuwomisia, maan

se

^{ei ole}

^tahtonut

^onnistua

Marsinkin ruotsalaisissa

vitäjissä. Sitä mastaan on niillä ollut

suomalai- sissa

pitäjissä ylläkyllin työtä.

Tehtailija

Nuo

^{bäck anneli, että karjakoita ei} ole tarmittu, mutta että kyllä tiedetään,mistä

hei-

tä on saatawa, tun tarmitaan. ^Puhuja main

tah-

toi

huomauttaa

^moin tarkkaajain tarpeellisuudesta.

Puheenjohtaja

katsoi

^{tätäkysymystäkoskeman}

keskustelunpäättyneeksi.Kaikkipuhujatolimat olleet

todellisesti

^makuutetut jäämesitamau

suurista

^etui-

suuksista; muuttaminen

manhasta

^lamasta

tähän

uuteen tapaan pitäisi käymänhelposti, jäämcsitapaa maslaan

esiintuodut

maikcudct

nähtiin mahalla saa-

taman poistetuiksi. Ottaen ^tätä kaikkea lukuun, niin ei

kansalla

^ole minkäänlaista perusteellista syytä käyttää

manhaa

maidonpitelemistapaa. Wii-

mcisen

puhujan kysymyksen mointurtkaajasta ar- mili pnhcenjohtaja oleman ^olettama

uudeksi

^kysy-

mykseksi,

sittetun

^{tätäkokousta Marten}määrätyistä kysymyksistä on keskusteltu.

Joka

hymäksyttiin.

Maanwiljelyskokous Kruunu

pyyssä 3 ^ja 4 ^p:ua Heinä-

kuuta.

Waasan

^läänin maanmiljelysseura ^piti kokouk-

sensa

^Rudnäs'iu

talossa

Kruunupyyn pitäjää. Ko- kous amattin 3 p.

Heinäk.

^{kello 10 e. p.p.}

Pu-

heenjohtajana oli kontrahtiprowasti

B.

^Wegelius

ja tultkiua kappalainen K.Lindgren.

Esimmäinen

^{kysymys: Mitä etuja on muo-}

romiljclyksestä

kaksi-

ja kolmi-jakoiseen miljelylseen

merrattuna?

Kysymyksen johdosta

lausui ensiksi

läänin agro- nomi Ingman, joka

selitti

miljelystapain croi-

tukset

^{ja puolusti wuoro} wiljelystä,

sanoen sen

^ole-

man varemman, kuin

kaksi-

^{ja kolmi-jakoinenmilje-}

lystapa on, koska muoromiljclystä käyttämällä

saa

kylmää

suurempaa

alaa, ja

sillä

^{keinon moimaata}

pitää puhtaampana

rikkaruohoista.

Tehtailija

Ruobäck

^pitimyöskin wuorowiljelyk-

sen

parahimpana, mutta

sanoi sen

toimeen pane-

misen

^ei täywän jota paikassa niinkään yclposti laatuun. ^Niinpä oli ^puhujanmielestä laita

Kruu«

nupyyssä, jossa maa on jaettu pieniin

toisistaan eroitcttuihin sarkoihin.

Tämän johdosta kysyi

maisteri

^{Alcenius, jos} maan

osittaminen

^{pienempiin palstoihin}

su»rem- massa määrässä estäisi

muoromiljelystapaa.

Läänin

^{agronomi Ingman anneli}

siitä tosin

syntymän Matteuksia, mutta ci

kuitcukaan

^moitta-

mattomaSsa

^{määrässä,}

lausueu

^että Kruunupyyssä- kin ^nyt jo täyttämät muoromiljelystapaa, maitto- ivat

siitä itse

^tiedä;maan

he

kasmattamat

eriosissa

liian kauan ^{yhtä ja}

samaa

tasmilajia, jokamenetys»

tapa

laihduttaa

^maan.

Toinen

kysymys: Onto maidon pitelemi- nen jäämesitamalla

osoittanut

^tuotta

ivansa warsin aisia

^etuja

Manhan

^menctys-

tamanrinnalla, ja

onkosiinä

tapauksessa yhteisellä

kansalla

^mitä

au

erityistä syytä pysyä

wanhaSsa ^tawassa?

Tehtailla

^Ruobäck

selitti

^{eräästä kokeesta,}

jonka

hän

^{oli tehnyt}

saadakseen selkoa

^kumpikame-

netystäpä

olisi

edullisempi.

Hänellä

^{oli 44 kan-}

nua wast'ikäiin siimilöittyä ^maitoa. 22 ^kannulla menetteli

hän

jääwesitawalla ja

toisilla

^{22 kannuilla}

Manhan

menetyStamanmukaan, nimittäin

siimilöi-

mällä

useampaan

pieneen astiaan.

Tämä

^koe

teh-

tiin ^tuumimpana

kesäaikana. ^Tällä

^kokeella

saatiin

jäämesitamallapitelemäStämaidosta 6 naulaa moita ja

wanhalla

^{tawalla täytetystä} maidosta ainoas- taan3

naulaa

¹²luotia moita.

Edellämainittu

moi oli myöskin paljoa parempaa. Sitä ^paitsi

sanoi

^pu-

huja tästä menetyStawaSta oleman

senkin

^hyödyn,

ettei

tarmitse

täyttää ylön paljon astioita,jaliitti tätä ^lapaasopiwimmatsi,

Marsinkin niissä

^paikoin,

joissa elätetäänpaljo karjaa.

Maanmiljelijä von

Essen

^{lausui,että jäämesi-}

tapa on

kaitkkian

paraS; mutta anneli kuitenkin,

ett'ei sitä

^{yleisemminrmveta}täyttämään,

warsintin siitii

syystä, että

matsetaan Mä

^paljon

huonosta

VmlilvoiSta

kuin

^{hywli^ttl}

termawoista. Itiäivesi-

Muutama sana kansallispuwuista.

Aikomukseni

^ei

^tosin

^{ollut mastata}

.Hämäläisen"

ryntäykseen kansallispukuja ja niiden

ohessa

^kolo

Iymäskylän paikkakuntaa mastaan,

sillä

^en

katsonut

sen

^mustausta kannattaman.

Ellei

muutsyyt

olisi

maalincet allekirjoitettua mielä kerrau ottamaan

asiata

^puheeksi,

olisi ..Hämäläinen"

ajutanttineen (lieneeköniitä useampia kuinylsi?)

saanut halusta

jäädä

makaiseen rauhaan

wast'eoeskin

mielensä

^mu-

taan harjoittelemaan kynänsä terämyyttä kateellis ten

tunteittensa

tyydyttämiseksi. Sanoin kateellisten,

sillä

^{luulenpa olemani} manna siitä, ettei

se

^ollut

ainoastaan

hella

^rakkaus leanettotätiinsä, joka^pa koitti

.Hämäläistä"

^rupeemaan

^hänen

asianajajat

feen

^{ja etujensa walwojaksi Suomessa,}

eikä liioin

pelkkä

ihastus ivankaan

ranskalais-rouwaan, jota

.Hämäläisen" sanat herätti

^{kaikuna fajattomaan}

täällä Kesti-SuomeSfa, »aan oli molempiin yllyt lettiä HiohalpdNa^ pivetty,muttehiiteiifin

mahtwva

taman luuli puhuja

saatamau

parahitcn lemiämään siten, että maakauppiaat ^rupeamat

maksamaan

^mä- hemmäl,

hinnan huonosta

moista kuiu hymästä.

Herastuomari

^Keto

sanoi

käyttäneensä

useoita-

kin tapoja,muttalopullisesti

tulleensa

hamaitsemaan,

että jäämesitapa onparempi tuin kaikki maidonmuut pitclemistamat.

Tarmitaan

ainoastaan pari kormoa.

Maito käytettäköönmiten tahansa,

kesällä ^sekä

^tal<

mclla,

sillä se

^{on aina kylmää.}

Hän tahtoisi siis lehoittaa

^kaikkia maanmiljelijöitä rupeamaan käyt- tämään tätä maidon pilelemistapaa.

Kirkkoherra

^{Sandelin oli}

samaa

^mieltä

^edelli-

sen

^{puhujan kanssa,}

huomauttaen

^muun

ohessa sii-

täki seikasta, ctlä jäämesitapaa käyttämällä

saa

^hap-

pamattomankirnumaidon,jonkamoi monella lamalla käyttää. Lopullisesti

huomautti

^{puhuja moitaman}

säilyttää jäitä niitä kokoamalla ^johonkin

katmeiseen soppeen sekä

^{niiden päälle kaatamalla hymin run-}

saasti

sahanjauhoja.

Talollinen

^Antti

Furu

^{anneliyhteisen}

kansan

^ci

hymälsymän jäämesitapaapääasiallisesti

siitä

^syystä

ctlä luulee

sillä

maidon pitelemistamalla ci

saata-

wan piimää, jota talonpojalla aina pitää oleman mukanaan

ulkotöissään. ^Kuitenkin tiesi

^puhujao»

masta kolmen muooen kokemuksesta, että ^jääwcsita- paakin käyttämällä

saadaan

^piimää.

Talollinen Niku ^Björklund lausui, näyttääkö

scen,

minkä helpoitukseu maidon

hoitamisessa

^tämä

pitelemistapa mailuttaa, että naapurinsa,

manhaa

tapaa täyttämällä,

tarmitsi

^{noin 70 astiaa, kun}

taas puhuja

itse

^jäämesi tapaa käyttämällä

tarmitsi

ainoastaan ⁸ erityistä astiaa.

Kuitenkin

oli ^mo-

lemmissa taloissa

^{yhtä paljo maitoa}

hoidettamana.

Puheenjohtaja anneli että nyt,kuu oli kuultu

»valaisemaa

^ja runsas-aineista, _omiin

kokemuksiin

perustumaa keskustelua

—

_{moidaan päättää jää-}

mesitaman

oleman laiktian

edullisimman ehdoittaa

käytettämäksi. Kysymys, kuinka

manhasta

^lamasta

on ^{mcntämä uuteen,} yhdistyy pääasiallisesti jään säilyttämisen jaastiain

hankkimisen

^aikaan

saattamiin maikculsiin.

Maanmiljelijä

Willför

^ilmoitti, ella Tammi- kuun ^{loppu ja}

Helmikuun

^alku on jäänotolsiparas aika. Jään

sanoi ^hän

^{säilymänparahitcn}

sillä

^keinoin,

että jääkappalcct

somitetaan

^niinlikelle

toisiaan

^kuin

suinkin

^moidaan

^saada

^ja

kaikenmoiset

kolot tuki- taan sahanjauhoilla tahi, mielä parempi, hampun ja pcllaman päistärillä. Astioista armcli puhuja, ettei niiden

hinta

moi »vaikuttaa

esteettisesti asian

menestymisen suhteen, _edut mastaamat täydellisesti menoja.

Kyntöneumoja Straudberg ^anneli,että

mas- tukset

^jäänsäilyttämisessä näyttiwätoleman^pahim- pia esteitä. Puhuja

tahtoi fentähden

^{lisätä, että}

ne, joilla on pienempi karja,

saattamat

^säilyttää

maitonsa lähteessä tahi kaimossa.

Sitä ^tapaa

sa-

noi puhuja täyttäneensä

useita muosia.

^Kun

^mesi

lämpenee, niin ^pumputaan

se

^pois, ja uutta, kyl- mää, raitista wettii tulee sijaan.

Mitä

^piimään tulee, oli jo

sanottu sitä

^{saatawan, mutta}

sen

^wal«

miStamisesta tahtoi han lausua

^muutaman

sanan.

Jos

^{maito pannaan} happanemaan niin kylmänä

Paijanne

Tiistaina 0 Piiiwä ^Elokuuta 1878.

.lt:o 62.

Nlosannetaan Weilin ja Göösinkirjakaupassa Iywäskylässä joka Tiistai ^ja

Per»

^<

Tilaushinnat:

^{koko nmol}

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan10 p:stä pieneltäriwiltä.

—

_i

nekseltä ^1m.

—

Post»

Toimittajat: K.Göös,wastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellgren,

F.

Canth. ^4m. 23 p., puolelta2m

elta 4 ^m.,kolmeneljännekseltä 3m., puolelta 2m.,neljän-

ksnttoreissa:

koko wuodelta⁵m. 64 p.. kolmeneljän»

82 p.. neljännekseltä1m.41^p.

—

Yksityiset numerotItt^p.

kuin

se

^{medestä nostettuna on, niin ei}

saada

^hy<

mää piimää. Maito ^on ennen happanemaan ^pa- nemista lämmitettämä niin paljo, että

se

^on

YM

lämmin kuin hiljan lypsetty maito. Muuten

tah.

toi puhuja huamauttaa, että

halulliset

woiwat kier- tämillä läänin karjaloilta

saada

tarkempia tietoja.

Kirkkoherra

^{Sandelin lausui,} ettei kiertämiin lääninkarjakoihin ole luottamista,

sillä

^jos

he

^jos- kus tulewatli paikkakuntaan, jokakomin

Harmoin

^ta pahtuu, niin

he

^{ainoastaannäkymät ja}

—

_lato.

amat

samalla.

Herastuomari

^{Keto teki}

sen

^{lisäyksen, että}

maitokamarissa

^pitää oleman wiltasilman-waihto, kosla maidolla on

se

^{omaisuus, että}

se halukkaasti

imee

sisäänsä

pilaantuneen ilman. Läänin karja^

koista makuutti puhuja, että ne puolestaan kyllä owat täyttäneet welwollisuutensa, _{wain wika} on

kansassa,_kuu

se

^ei

^tahdo hcidäu

ncumoja hywiikseusä käyttää.

Tietty ja tunnettu on, kuinka rajattomasti wal-

lasnaiset Suomessa

owat rumenneet noudattamaan yhä

waihettelewia ulkomaalaisia

^{muoteja. Kil-}

pailu on

heidän

^wälillään

siinä kohden

^syntynyt

senlainen, josta ei woi

sanoa,

onko

se

^enemmän

surkutcltawa

waiko naurcttawa. Sen mnkaan mitä eräs Helsingin muotiompelia kertoi,

useat

^naiset,

jotka tuomat

hänelle

^waatteita nculottawitsi, pyy-

läwät

saada

niitä kaikellamuotoa niinuudenmuo-

tisiksi, ett'ei wielä kellään muulla

semmoista olisi.

Tämmöinen

turhamaisuus

^todella naurattaisi, _ellei

se antaisi suurempaa

syytä

—

huoleen.

^Wallas-

pcrhcet ciwät kuitenkaan ylellisyydellään eikä tur»

hamaisuudellaan

^maata perikatoon woi wicdä niin- kanan kuin

kansan

ydin, talollissääty Pysyy jär«

kcmänä, ja antaakaikelle

liialliselle ulkonaiselle

^kiil-

lolle

sen

^{arwon, minkä}

se

^ansaitsee,

s.

^o.pitää

sitä

joutawallisena wieläpä häpeällisenäkin

siinä kohden seurata

wallassäätyisten

huonoa ^esimerkkiä

^{tai ru-}

weta kilpailemaan

heidän kanssaan.

Sitä naista

heidän seassaan,

joka

waatteukscssaan

eriää tawal-

lisesta kansan

puwusta, on(ainakin Sawossa)näi-

hin ^saakka

halweksittu,

sillä se tamallisesti

^onollut

hnikentclewaisuuden

^ja

irstaisuuden

merkkinä. Vtutta tämä armoa

ansaitsema

katsantotapa onjo

monessa

Bowileltll.

Novelli.

Knj. (?iutlic Sefltntcticr.

Mukailemalla suomentanut Nil^ja.

kaan

hänen

^{rinnalleen astua"} ajatteli hän, eitä moi- mtt

silmiään

Tommista kääntää.

..Minä

tulin^puhumaan

siitä

raja-aitan korjauksesta^

josta

isäntää

hiljakkoin jo muistutin," alkoi nuoru- kainen.

..Mutta

^{joka tapahtui} niin sopimattomalla pai- kalla, _että minun ei käynyt

sinulle

mastaaminen" lau-

sui Peltola.

Ia

^senpä

muoksi

^{tulenkin nyt, ja}armelcn, isäntä, ett'ei teitä tällä ^kertaa mikään estä ottamasta

asiaa rauhassa

keskusteltamakn."

Peltola tunsi mihansa

^paisuman.

Harmittaminta

kaikesta oli tuo

kiusallinen

^ima

nuorukaisen

^katseessa,

joka ei ollenkaan

somcltunut ^hänen ulkonaiseen koh- teliaisuuteensa.

^Sana

rauhassa

^oli maan pilkkaa

hä-

nen

suussaan, _sillä mähäinenkin silmänluonti Peltolaan

toi

heti

^{ilmi, ettei tämä}

^suinkaan rauhallinen

^ollut.

Minä

^{en anna aitaa} korjata,"

liuskasi hän.

..Jos ^{maan tätä puheellasi tarkoitat, moit}

säästää

maimojasi. Minä en ole

sitä

ennenkään tehnyt, enkä

sitä

^{liioin nytkään tee.} Sano niin

isällesi."

Tommi nosti olkapäitään.

Isäni

^on tarkoin lukenut kaikki taloon kuulumat kirjat."

mastasi hän

^ja myöskin kysynyt neuwoa la-

kimiehiltä.

^{Se on} todellakin teidänmelmollismttcnne, isäntä, pitää aitaa

kunnossa."

Niinkö

luulet?"

Peltola

nauroi ilkkuen jamit- taili nuorta mastustajaansa kiireestä kantapäähän.

Koettakaa, jos moitte minua

siihen'

^patoittaa!

Isäsi

on hylyinkärkäs lukemaan

talonsa

^{kirjoja ja neumot-}

telemaan lakimiesten kanssa, koettakoon, jos

hän

^mi-

nua

niillä

peloittaa, tai

sillä

^tamoin

saa

^minua

^teke-

slattoa wiime ^n:roon.)

Pari

^{kertaa päimässä kämi OjalanTomunmaan-}

tietä

heidän ikkunansa

^{ohi, mutta eikö}

^{hän siihen}

^ol-

lut täydesti oikeutettu? Totta Malta-maantie oli kai- kille amoin. Oliko

sitten

^Annan

hänen tähtensä

^jät-

täminen tuo

manha

lempipaikkansa ikkunanluona? Ei-

hän sitä

^kukaan järjellinen

ihminen ^möisi

maalia. Kun Tommi

ensi

kerran kämi

ohitse

^ja kumpaisenkin

sil-

mäykset äkkiä tapasimat ^toisiaan,

säikähti

^nuoriMauno

niin,_että

hänen

^{sydämensämnmahti, ja kuitenkinMa-}

haakaan

miettimättä aikomustansa, _nosti

hän

^kipeätä

kättään, ikäänkuin näyttääkseen

sidettä siinä.

Tommi näytti

häntä

ymmärtämän,

sillä kasmoissaan

^ilmautui

säälimäisyyttä, ja Anna

tunsi itsensä onnelliseksi

^jarau-

hoitetuksi.

Sittemmin ei

hän

enää säikähtänyt Tom- mia

nähdessään. ^Pian

^{oppi Anna}

säntilleen

^{tietämään,}

millä ajoin Tommin oli ^tapana kulkea

simu

^ja

hän mastasi

^maan

silmäin mittauksella

^tämän

kohteliasta

termehdystä ;mutta joka kerran

katsoi hän nuorukaisen

jglkeen,

ihaili hänen

^sorjaamartaloaan,

hänen

^makaata

japontemaa käyntiään, jossa

miehuuden

^{moima yhdis"}

tyi nuoruuoen hilpeyteen, ja

hän

^imi

^siten

^makeata

myrkkyjuomaa

sitä

huolettomammin,

kunhan

tuuletteli, ett^ei tämä kaukaa

toistaan katseleminen

^ja

termehtimi-

nen mitään

nuhteellista

^{tai wäärää}

^olisi.

^Sitä

huo-

lettaammin

hän tästälähin ^karttoi

^{mennä yksinäänwii-}

hääkään

^{ulos, ja oleskeli maan} aina Katrin luona.

Sillä kaunalla kun

asiat

^{nyt oliwat, ne}

häntä

^täydel-

lisesti

tyydyttiwät eikä

hän

^lainkaan

tahtonut

^ajatella

eteenpäin. Mutta

kohta

^piti jotakin tapahtua, joka äkkiä

hänet

^{tempaisi tästä} uneilewastalcwollisuudesta, Mitä

useimmin

Tommi kulki siwu,

sitä selmcmmin

woi Anna

hänen

kaswoistaau huomata, ett'ei

hän

enää kauemmin aikonut näin

mahaan

^tyytyä.

Ensiul-

mältä oli

hän

ystäwälliscsti terwehtinyt, mutta nyt

hän sen

^{teki aina} synkemmällä katsannolla, kunnes wiimein Anna

hänen silmissään

^jo

huomasi

^jotakin

^uh-

kaamaa. Se onneton tekee jotakin, josta 4ulee paha loppu," ajatteli Anna eikä hinmnnyt enää

seuraamana

päimänä ikkunata^lähestyä.

Seuraamana aamuna, _kun

Peltolan Perhe

^{oli ko-} koontunut ^tupaan

aamiaiselle

^ja

siinä aikcessa

^juuri

istuutunut pitkän, kuulean ^pöydän ympärille, jossa kalakeitto höyryeli

useassa

^{wadissa, kuului}

etehisestä

roteva ^astunto, omi aukaistiin äkkiä ja kynnykselleil- maantui ^myllärin poika. Samassa

tuokiossa

^koko

perhe keskeytti syömisensä ja jäi hämmästyneenäkat-

somaan

tulijaan; jokaista läsnäolewaa waiwasi

se

tukala hämi, johon

tawallisesti

^joutuu,

tawatessaan

äkkiarwaamatta jonkun, jonka

kanssa

^{on epäsowussa}

ollut ja jota

fentä^ben

^an kauemman aikaa wälttänyt.

Mutta

Peltola

^ci

Reivin unhottanut armonsa

^waatimuk-

sia. Katsantonsa

^{oli tywen ja kylmä, kun}

hän

^kuu-

lusteli wieraan

asiata.^^^^^^^^^^^^^^^W

ja Leipuxr Lnnan

sanat^ hän

^on

aiwan kreiwin näköi-

nen." kaikuiwat

Annan konvissa. Ei

^moi

ikinä

ku-

Raha

^{oli wime}

KesoMssa sangen harwassa ncrh

tcewcr csilc, kumminkin Keski Sömeu

mäkunuassa.

Eipcr

sis

kumma ettei liennyt töta paljo

scrsthn

panema:,. Kuitenni pantin löta tarpelliStacsilettcr,

raha

^tallen Iymoeskylcrn scrSlppantlin mainitun kun

klllucssa

Scitsemcrnsal

a se itse

m^ulylu- mentcr markka.

Ta'mcr

raha sijoitetlin yhlcn

cntiseu

WaStakirjäu ja kuten

utehen Wastileien

numeroilla 1249—1254. Ncrmcr udet Vastakirjat mcnilvcrt

scuräwin

seuraluutiu, l,imitla'in: Keu rullc ^2, Iywcrstylcen ^taupuntin I:tylcrn pitajchn,

Lalllasen

^ja Korpilahdelle jokaisen 1.

Wakuutusruislu, _jossaci käntetä mitään kemialli-

sia

^aineita,

waan

ainoastaan puhdasta mettä, oli

herrain

^{Weilin ek} Göös'toimesta kello 8 eilen il- lalla näytettäwänii ja koeteltawana kaupungin ran-

nassa.

^{Ruisku on}

^muotonsa

^puolesta

_siewä

^jahelp-

po

käsitellä.

Neljän kyvnlirän

korkuinen

^ja toista syltä laaja rowio sytytettiin palamaan ja

ruisku sammutti

^{tulen 2V- minuutin ajassa. Ee}

moitti ih-

meteltiiwän

sammutus-woimansa

^{kautta katsojain}

yksimielisen hywätsymisen.

Koiwistolla

^owat, miten meille kirjoitetaan,koi- rat kuulutetut

wcrollisiksi,

ja

Elokuun

^ajalla owat

ne ilmoitettawat.

yösti.

Koiwistolla ja

Johanneksessa

alettiin ruista leifatn wiime luun 30 imin.

K^>^

sieppo.

pitäjässä imtuttamaifiliaau,

loisissa fe

jo on muut- tunut. Olen tllllllut maiuittamanmontapitäjästä, joissa

talollisnaisct

waatteulsessaau,

löusiuc hiuk-

sineen,

laahohameineen, y.

m. _wetäwiit wcrtoja imeläpä

useasti woittawatkin seutunsa mallasuaiset.

Warsin usein

^inyöstin kuulcc wiimcmainittujen moittiman ja walittawanpiikojcnsa turhamaisuutta,

wähääkään huomaamatta

tai ajattelematta, kenen

esimerkkiä

^nämnt

siinä

noudattamat.

Jos

^nytkan-

sakiu

^{näin yleisesti alkaa}

seurata

£)ämälätien"

leanctte-tädin

määräämiä ylellisiä muoteja,

huo

maa jokainen järkemä ihminen, kuinka

suuria

^ja

kuolettamia

^haittoja

siitä

^maalle

aiucellisessatin suhteessa seuraa,

_{lukuun ottamatta}

_sitä

_kcmytmie-

lisyyttä ja pintapuolisuutta, jota

semmoinen hal wetsittama

^kilpailu

henkisessä suhteessa

^kylmää

Suomen naisten sydämiin. Ei

fe siis

^{ollut mi-}

kään joutamallineu _{tuuma eikä} maan

hetken

^tuotta-

man juoni, joka miimc

kansakonlukokoukscn

^aikaan

herätti

^kysymyksen kansallispukujen käytäntöönot-

tamisesta.

Mikäpä onnettomuus

siilä

syntyisi, jos

kerrassaan taukoaisimmc seuraamasta ..Hämäläisen"

tädiu määräämiä muoteja ja

maiheltaisimme

^ne

omiin siistiin,

kotimaisiin

kansallispukuihimme?

Muotien malta ja

turhamaisuus

^{ornat jo kuitenkin}

niin svuret, etta tuskin

rohkenee

^{toimoa tämäntuu-}

man yleisemmin toteutuman, mutta jos

esim.

^kan-

opettajattaret ja muut naiset, jotka ornat

kansaan likciscmmässä

yhteydessä ja jotka

kansan

etua harrastamat, omalla

esimerkillään

^ja

kchoituk- sillacm

^{pyytämät niitä} yleisimmiksi

saada aluksi kansankin seassa

^on

sillä

^{jo paljonmoitcttu. Sillä,}

sanon

^{miclä kerran, ci}

^suurten

^{faupunfcin asuja-}

met eikä mallas

«naiset

^maata fuitcnfaau perika-

toou mie, niin fauau kvin

kansan

^{enemmistö ja}

ydin, Suomen talollissääty

pysyy

järkcmänä ja noudattaa

kohtliutta

ⁿⁱⁱⁿ

maattcukscssaau

^kvin

^muiAz

sakin elämän

tnhroiaffirm

Kuhilaita

alkoi wiime tuorstaina ilmaantua^paikka paikoin kaupungin ymväristössä.

Huutokaupasta

kahden

kauppalassa menneen kuun 24 p. kertoo

.Hämäläinen" seuraawaa:

^Siellä

myytiin yhteensä 41 tonttia, joiden huutokauppa-

summa nousi

^{41,870 markkaan.}

Ne

kuusi

^{tonttia,joiden}

wähin hinta

^{olimäärätty}

2000 Markuksi, _myytiin kaikki 2452 markan keski-

hintaan.

Niistä 22:statontista, _joiden

wähin hinta

oli määrätty 1000markaksi,myytiin yhdeksän1,150 markan

keskihintaan.

56 tontista oli

wähin hinta

määrätty 500 m.

Niistä

myytiin

seitsemäntoista

7-1? markan

keskihintaan.

²⁴ tontille oli

wähin hinta

^määrätty 300 markkaan. Niistä myytiin yh-

deksän

^{458 markan}

keskihintaan. ^Koko summa,

minkä kruunu

sai sekä

^tonttein

hinnaksi

^että lunastusra-

hatsi

rakennuksista, perustusmuureista ja

kellareista

ynnä kaimoista,

nousee

47,733 markkaan, joista huutokaupassa

suoritettiin

^7,376 markkaa 25 p.

Kuusikymmentä kolme tonttiajäiwielämyymättä.

Ostajien joukosta

mainitsemme

^tapteini

^Fellmanin,

kruununwouti Palmgrenin, kauppias

Fr.

^Kiutun,

Wicrun rautapruuki-uhtiöu

sekä

^paljon

kaikenlaisia

käsityöläisiä,kauppiaita j. n. e.

Kowa utlosenilma

^{käwi yöllä} wiime luun Al päiwää wastaan Korpilahdella ja

särki

^torppari

ErkkiNiitamäcn

asuinhuoneesta

^lasin,nosti perman- topalkin

kahden

^{makaaman lapsen alta lyöden}kum- mankin lapsen

tainnuksiin,

ja jättäen

toisen hartia oihin kämmenen kokoisen

^{mustelman,tappoi}

lehmän

nawetassa

pienintäkään

hamvatta

^ja

käänsi lanta^

pihan ja melkein koko

kartanon seudun ylösalaisin^

kuin

olisi

ollut kmmcttn.

Kirkonkokouksessa,

joka pidettiin toissa-päiwänä

seurakunnan ^kirkossa,

annettiin niillekaupungin

seu-

rakunnan jäsenille, jotka eiwät olleet

I.

^G.

Neh- niäisen,

S.

Vehniäisen,

S.Grönmartin,G.Minkin,

A. Huttusen ^y.

^{m. m.I:kylän}kaupunkilaisten

kanssa

yhtyneet

walituksiin

^kaupungin uuden kirkon paikan

muuttamisen

^johdosta,

— _osaa

näiden tekemästä

walituksesta sekä

^walittiinasiamies, jokaniiden

seu-

rakuntalaisten puolesta, jotka eiwät yhtyneet wali- tuksiin, antaa

asiassa

^{waadittua selitystä tuomio-}

kapitulille.

Asiamieheksi

^walittiin

lehtori I.

^Länkelä.

woima,

iota suorilla

^Suomen

sanoilla kateudeksi sanotaan

^{ja jonka}

likeisin sukulainen

^{ja uskollinen}

seuraaja on

ennenkin

osoittanut wihaa

^{ja kateutta Iywäskylää}

lohtaan

(muistakaammemaan

sen samanlaisiaiwallisia sukkeluuksia

erään ,IcSkiiSuomen"kirjoituksen joh- dosta

Keski-Suomen

^{toiwcista") eikä}

se

^näy

luontoaan ollenkaan muuttnneen. Syytä

tähän

^mer-

killiseen wihaan

^{on waikea ymmärtää, multa luul-}

tawasti

se

^{wainuaa Iywäskylää}

suomalaisuuden

pääpesätsi, ja

siinähän

^{jo on syytä kyllin.Kum-}

paako lama wiimcinen hyökkäys pääasiallisesti tar-

koittaa, Iywäskylääkö waiko kansallispukuja,

sitä

en ota päättääkseni, ^ja koska Iywäskylällä on

talsi

äänenkannattajaa woinkiu

sen

^{puolen, joka}

_sitä

koskee, jättää

huoleti sikseen.

Mutta niiden iskujen johdosta, ^jotka

kansallis'

puluja tarkoittamat, _pyydän

saada lausua

^muuta-

man

sanan.

^{Se ei}

suinkaau

^tapahdu

halusta

^ru-

meta

wastaukseu

^{autoon tai}

minkäänlaiseen

^kynä-

kiistaan tuon

arwoisan Hämäläisen"

^tai

sen

^wer-

taisten

kanssa,

waan tcen

sen

^ainoastaan

itse asian

tähden, johon

hetkeksi

^pyydän

saada

kääntää luki' jaim

huomiota.

4,501,990:31:

.

^{4,501,972: 45.}

.

^{4,125,527: 5.}

Wuodentulolertomutsia

^:

Kuwcrnörin-wirastosta

Turun ^ja

Porin läänissä

^{15 p.}

heinäkuuta:

^Kai- kista,

sekä

^{wilja- että}

^rehu-

ja wiljclyskaswcista on ^ylimalkaan hywä tulo

odotettawana

^yli koko

Hämeenlinnan

^{paikkeilla jo} wiime wiikolla ruista leikattiin,

kertoo

paikkakunnan

lehti.

Meinen raittiuden kokous

^pidettiin

w.

^k. 29ja 30 päiwinä

Tukholmassa, Ruotsissa. Lehtori ^Wal- denström

^oli

^siinä tilaisuudessa

^pitänyt

esitelmän.

Korkea itä. Eräässä

köyhäinhuoneessa

Pieta- rissa

^{on nykyään waimo, joka} on elänyt146wuot- ta.

Hän

^{on jo ollut 70 wuotta}

tässä laitoksessa.

Muistomerkki lunniamme

loistoajoista, kir- joittaa Ä. P., _tuli

esiin

^{näinäpäiwinä}

wuosisatain

lewonperästäAuranaalloista,Turun linnanwasta- päätä. Wedenpohjaa

siellä

syweunettäcssä löydet- tiin ⁶ jalan pituinen

wanha

^{kanuuna, jota peitti}

puolen tuuman

wahwuinen

^ruoste.

Wanha

^poika,

jolla aikoinaan ^kyllä on ollut

sanomista

^maailman

riidoissa, _oli löydettäessä puutulpilla tukittu

sekä suusta

että sytytys-läwestä.

Kun

^tulpat

otettiin

pois, syöksiilma

sellaisella

^{pauhulla ulos,}

että

^mie-

het

^{juotsiwatpatoon.}

Uskonlahkojen

tutkimus Suomessa. ^Wenäläi-

nen

lehti Rusti

^{Mir" kertoo että}

Pietarissa

^on

oleskellut

saksalainen

jumaluusopin tutkijaBlumen- berg, jota matkustaa

Helsinkiin. Hra

^{V.on monta}

wuotta tutkinut

lahkolaisuuksia luthcrilaisten seassa

ja on ^nyt matkustanut Suomeenja

Itämeren

^maa-

kuntiin tutkimaan eri uskonlahkoja

siellä.

Oulun

suomalaisesta

ylfityis-lyseosta _luetaan

Kaiussa

^{m. k. 27 pmltä}

seuraamaa: Johtokunta

teli, _kuten jo olemme kertoneet,maaliskuun lopussa tänä

muonna hallituksen

^luona

sen

^{pyynnön, että}

sallittaisiin

johtokunnan laajentaa

miisi-luotkaista

koulua kuudennella luotalla ja että koululle myön-

nettäisiin

^4,000 markkaa kutakin

luokkaa tohti

^eli

yhteensä 24,000 marttaa,

—

siinä

tapauksessa ni- mittäin, että

hallituksen

^ei

olisi tilaisuus

^jo

ensi

syllystä ^perustaa Ouluun omaa

suomalaista

^ly-

seoa

(maltioloulua); jonka

ohessa

pyydettiin, että miime muodcn

tileissä

^{syntyneen maillingin}

korwautsetsi

^{(hallitus antoi} näet 15,000 martlaa;

waan

menot

nousiwat

^20,000:

teen

^{marttaan) myön-}

nettäisiin

^5,000

^marttaa.

Keis.

senatin

^{päätös on ivasta nykyään tullut}

johtokunnan

tiedotsi.

Ten mukaan kuin

H. ^M:llcnsä

on ^esitelty, lyseo _ei

wielä

tule

waltiokouluksi, waan

jää ainakin

toistaiseksi

yksityisten henkilöjen joh- toon, niinkuin

tähän saatta

^{ou ollut laita, yksi-}

tyiskoulu

saa sitä

^wastaan waltio-apuamuosittaiu, nimittäin 3,000 markkaa kutakin luokkaa

kohti

^eli

(tulemana muonna) yhteensä 18,000 markkaa.

Missä määrässä ^tämä

^apu tulee olemaan riittii- wäinen,

nähdään

siitä, että

koulu-asetuksen

^mutaan

8 p:ltä elot. 1872 lasketaan

seitsen-luokkaisen

^wal-

tiolyseon

matsawan

^{46,400 ja}

neli-luottaisen

^wal-

tiolyseon 19M)martkaa.

Oulun ytsityislyseo on

siis saapa mähemmän

maltio-apua luin mitä 4-luolkainen maltiolyseo ar-

Mataan

maksaman.

Woimme

kuitenkin olla

iloiset

siitä, ettämuotui- nen waltio-apu, jospa

kohta

^ei täydellisesti riittä- wäinenkään, toki laskee koulullehywän

taloudellisen

perustuksen, jonka pohjalla woidaan hywällä toi- wolla

katsoa tulcwaisuuteen. Ja

^jos lyseo, niin- kuin

tähän

^{saatta, jaapi nauttia jalojen}

isänmaan-

ystämiiin

alttiiksi

^{antawaa rakkautta,}

se

^myöskin

moipi täysin määrin

suorittaa

^tärkeitä

tehtäwiään

ja tyydyttää

suomalaisten

^wanhempain

kohtuullisia waatimuksia lastensa kaswatutsen

^juhteeu.

^Kansan

lämmin käsi

^{on nyt} niinkuin aina olewa koulun paras ja luottawin turwa.

käätärihallitutsen kenralitirehtöri,

waltioneuwos

von Willebrand

on ^käynyt tarkastusmatkalla Kuo- piossa.

Walitulsia

Tuomiokapitulin tekemää

maaliehdo-

tusta wastaan Limingan

kirtkoherranwirkaan

^on

Keis. Senatissa

^{tehnyt Lapuan}

kirkkoherra

^{O. M.}

Hohenthal.

^{(Tap.) Upsalan} ylioppilaskunta on

Pariisissa ^herättä-

nyt

suurempaa

mieltymystä, kuin mitkään muut laulukunnat.

Koiralveron

johdosta on Tapion mukaan

Kuo-

pion

Rahatoimikamari Maistraatilta saanut ^kaskun

toimittaa

^sopiwia kuittimertkejii koirien

kauloihin

pantawiksi.

Rahatoimikamari

^{on tätä warten}

^Ds-

berg H

Vadelta

Helsingissä tilannutnäytemerttejä.

maan

^{sitä, jota minä tiedän,} ett'en ole welkapää teke- mään."

Entä

^jos meidän ^{nyt täytyy} laskea

lehmämme

leikattuun ruispeltoon ja ne särkyneestä aidastamene- wät teidän

kauramaahanne?"

N'lm

tulee teidän

maksaa

^minulle

^wahinko, siitä

lvoitte olla warmat."

Nuorukaisen tummissa

^{silmissä, kun}

hän ^kiinteästi

loi ^ne lvastustajaan, säihkyi jäykkäuhka, jokaosoitti, ettei

hän

^aikonut

wähääkään

^wäistyä eikä mitään

sää-

liä.

Ottaisitte

^kuitenkin

^asiata

harkituksenne, isäntä, ennenkuin annatte

sen

^{mennä liianpitkälle.}

Isäni

^on

warmasti ^{päättänyt,} oikeuttaan

— — — "

Hän taukosi

^äkkiä.

Kormuansa

^oli

kohdannut tuskin

^{kuuluwa ääni, waiwatun sydänten}

sisimmästä

tullut huokaus, ja kun

hän ehdottomasti

^{käänsi pää-}

tään, tapasi

katseensa

^{Annan suuret,}

siniset

^silmät,

jotka

tuskallisina

^ja

rukoilemina

oliwat

häneen

^kiinni- Tapiossa on

luettawa seuraawa

^kirje:

Mitä

on

tehtiiwä

^kun

^ruklin

^{kylwöksi ei ole}

_wanhaa

^eitä

nurmenkaan wielä

^{ole täysin}

joutunutta?" Tämän

kysymyksen teki

itsellensä

allekirjoitettu jo

muutamia

Taidemaailmasta. Adelina Patti

^on

sitoutunut

kolme

kertaa laulamaan

Kroll'in teaterissa ^Berli- nissä. Piletit.

^{eimät ole}

^warsin

^kalliita,

maksaa-

wat

waan

20 markkaa, mutta

lienewät

jokaikki ti- latut.

Alma Fohström,

nuori

suomalainen ^laula-

jattaremme,kuuluu myöskin

sitoutuneen

^laulamaan

Krollin teattrissa. — Madame Trebelli,

^{joka wii-} me

kesänä ihastutti

^meidänkinpääkaupunkimme ylei- läänin, kuin myös

kalansaanti niissä osissa

^lääniä,

joissa joki- ja merikalastusta harjoitetaan,

tähän saatta _samoin

^{on ollut}

^sangen

tyydyttäwäinen.

Lohikosken

paperitehtaalla on ^nykyään ruwettu walmistamaan

walkoista

^ja

haalean

^keltaista

maissi-

paperia, jotaei wielä

missään

^muualla

maassamme

ole walmistettu. Se on erittäin

hienoa

^{ja kewyttii.}

Niisi

^painaa

waan

4'² naulaa, jota wastaan

riisi

tawallista vostipaperia kuuluu painaman 15—16 naulaa. Olemme myös luulleet, että

riisi maissi-

paperia tulee

maksamaan

^{noin 12} markkaa. Tama- ran näyttelijöitä kerrotaan parastaikaa matkusta-

man

Weniijiillä ja

Tuomessa.

Uusi

^kirja.

Armon

Järjestyksestä" _niminen kirja, jonka on kirjoittanut professori A.

F.

^Gran-

felt, on äsken

suomenkielisessä muodossa

^lähtenyt

Joensuun

kirjapainosta. Tämän kirjan on

suomen-

tanut pastori

F.

^{Tanskanen ja}

suomennoksen

^liipi-

tatsoi

^aitoinaanprofessori A. W. Ingman. Kirja on toimitettu

H.

^Piipposen

kustannuksella

^ja

sisäl-

tää 140

siwua.

^Een

^hinta

^{on l m. 5l) p.}

Murha.

Wiime wiikolla

murhasi

^{eräsnuorukai-}

nen, nimellä Rasu, joka on paljon oleskellut kau- pungissamme työssä,erään torpanmiehen Muurat-

falossa

Korpilahdella. Murhaaja

saatiin

^kiinni

Pe-

täjäwedellä wiime torstaina.

Painowirhe.

^Tämän

lehden

^{58 numeron}

lisä

lehdessä,kirjoituksessa TciskaristajaLawansaaresta,

on tullut papin ja lutkarm

maksomiiiiriin

^{kap., jota}

piti

oleman

^kop.(topeettaa).

muosia

^{sitten, jolloin}

hänellä sattui

yllämainittu puutos olemaan, _ja

mustaukseksi

kysymykseeni otin

joitakuita päimiii ennen tawallistakylmö-aitaamuu- tamista

tähkistä

^{jymiä, jotka} mielii oliwat joten- kin_tetimät,pehmoisia; toetin josko ne itimät ja, kun

sen

leikkasin

^{pellosta niinpaljon luin}

sieme- neksi

^luulin

tarmitsemani.

^{Tämän tehtyä medin}

ne

riiheen,

jossa en

suinkaan heitä

^kuimannut,

maan

lyömällä lyhteitä

riihen seinään

^{karistin niin pal-}

jon jywiä tuin

saada

^{woin (suuri}

osa

^{jywiä jäi}

luonnollisesti ^mielii

kiwi tähtiin) ja kylmin.

—

Parempaa satoa, _{luin mikä}

siitä läksi

^{en ole}

saa-

nut niinä 12:na

muonna,

joina maanmiljeliänii olen ollut. Samoin tein_ja myöstin

sen seuraamana ^wuonna

sain erinomaisen sadon.

^Muillepitäjäläisistäni, jotta

tuiwasiwat

^tuon joutumattomanelonriihessä, tuli

huono

miljankasmu. Koska

tämän

kokemuk-

seni

^tänä

muonna ehkä möisi

^{olla joksikinhyödyksi,}

olen

katsonut sen ilmoittamisen melmollisuudekseni.

C. O. Helsingius.

Ie

^myrsky, joka

raiwosi ^Turun

^ja

Porin seu-

duilla, _ei mennyt

ohitse

^tuhoja tekemättä. Niinpä on L.»S:lle kerrottu, että

kaksi

^{kalastajaa Körtti-}

län eli Görbölen kylästä

Meritarwian

^pitäjää, jotta myrskyn

tullessa

toettiwat pelastaa

silatka-

werttonsa

merestä, ajelehtimat karille,

missä hei-

dän paattinsa tuulen

moimalta

paiskattiin kumoon.

Muut oliwat

_mästä, waroittancet

miehiä

^merelle

lähte- maan lähtimät

^kuitenkin.

Kun

onnettomuus

sitten

tapahtui, oli kyllä useampia

ihmisiä

^rannal-

la, maan rajulta tuulelta eimät uskaltaneet

lähteä

onnettomiapelastamaan. Kumpikin

heistä ^hutkui;

toisen

^ruumis löydettiin jo

/euraawana

^päiwänä, waan toista ei mielii ole löytty.

Edellinen

oli nuoralla

sitonut itsensä

^{kiinni paattiin pelastaak-}

seen

^henkensä,

^maan turhaan.

Ainoastaan

hänen

kuollut

ruumiinsa

tamattiin mielii

nuorassa

^kiinni.

Kertomat että

sinä

^yönä, jona myrsky komimmin raimosi, mcrirannikolla oli niin kylmä, ettälämpö- mittari

osoitti

^{ainoastaan 2'}

.

^pykälää.

Nousun

murhajuttu, josta

tehdessämme

^{on ol-}

lutpuhetta, on päättynyt w.k.18 p:äpidetyssätärä- jissäniin että ^poika

Herman

on wapautettu,

waan toiset

^poiat

^Alerander

^ja Matti tuomittiinmcstat-

tawiksi

^{ja äiti 28}

väiwätsi

^syömään wettälcipää.

Kowa utkosen ilma

on

Joroisissa

^{18 p. t. f.}

iskenyt alas jo tappanut crään torpparin

hcwosen kvin

myös pilstannut _ja polttanut

lähistöllä seiso- mau

puiui^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^H(Zwl.)

Warlauden

konepaja tiiypi tätä nykyä ainoas- taan kello 6:sta aamua kello 3:ecn j.p. p., koska erittäin

mähiin

kuuluu olewan työtä,kertoo

Eml.

Oulusta

kirj. O.

W.

L:a 27 p.

heinäkuuta:

Toiweet

hywästä

wuodentulosta

tatoawat katoa- mistaan. Tämän wiiton ajalla

wallinnut

kolkko tuuli ja yö-kylmät _antawat syytä epäilykseen, josko edes

kestinkertaistakaan satoa

kaikkialla woidaan

saada. Mllii

^wasten wiime maanantainapeitti jo,

kertomuksen

^mukaan,

vaksu

^{tuura maapinnan räme-}

mailla. Samana ^yönä

laskeusi

lämpömittarikau- pungissakin

warsin — suuri -<-

^{lämpömäärä}4" C, joka werraten

heinäkuun

eikeskipaikoilla.

suinkaan

^ole

Tornion

^joen warrella

odotetaan

keskinkertaista

wuodentuloa.

Konkurssin

^{on tehnyt kauppias} Otto

Nordström

Alawuudclla w.

k. 11 päiwänä. Omaisuutta oli 17,837 m. 51 p. ja weltoja 12,859 m. 17 p.

. .

3,222,999: 2.

. .

^{1,278,991: 29.}

Hippak.

sanom.

^{(Kuopion.) Heinät. päiwäxä}

on tnonnokapitnlimanlirhdolle tappalaiswirkaanKajaanissa pannnt ainoanhatiian ^m. t. tappalaisenBergössä Turun HlppatuntaaI.Z.Hartman'in.

—

S:na p:nä onTuomio»

kapituli määrännyt maalia

saarnaamaan

kirkkoherran ^wir- kaa warten Tcrwolassa: tirttoh. I. G.Sipilän syysk. 1 p:nä, tappal.P. E. Erwastin syysk.

«

^{p. ja} wäliaikaisen

uarnaajan Hl. Heinemann'in ^{Kyysk. 15}p. Hysynnispäiwä on Syyst. 29P.,itse ^{:vaali tt p.}Maalin ^toimittaa Alatornion kappalainen w.past.F. ^E.Castren.

—

_Hactta>

wana: tirtkolierranwirla Vwijrlvrllä R) päiwan tnlucssa Heinät. ^{päiwästäalkaen.}

Muutetuista

määrä-ajoista, joina

waltion wirka-

^ja palwelusmiesten

setä

käskyläistenpalk-

kaedut maksetaan.

Tätä koskema

kcis. scnatin

kiertokirje, ^annettu Helsingissä 18 p:nä toukokuuta w. 1878, kuuluu näin: Sittenkuin eräs

tässä

^kau-

pungissa

asetettu

^komitea

chdoitukscn

^antamista

warten lisättyihin, olojen mukaan

sowitettuihin

palkkaetuihin muutamille

kcis. senatin alaisille

^wirta-

tunnillc ja wirastoille on

senatiin toimittanut

ala-

maisen lausunnon

^ja

ehdoituksen

asiasta, on

keis.

senati, komitean ^myöskintekemän

alamaisen

^esityk-

sen

^johdosta, nähnyt hymätsi sallia, että waltion kaikkien wirka- ja palwelusmicsten

sekä

käskyläisten palkkaedut, paitsi

luotsi-

ja majakka-palmclijain.

joiden

suhteen ^tähän

^asti

mmmassa

^olewat

sään- nökset

^pysymät muuttamattomina,

ensintulcwasta

wuodcsta alkaen määrättäköön

maksettawiksi

^kuu-

kausittain

kuntin kuukauden

alussa

ⁿⁱⁱⁿ

suureksi osaksi

tuin kuukautta

tohti

^{tulee; ollen muuten}

palkkamiiäräin

tilaamisen

^ja

maksamisen suhteen

waariinotettawa,miten

siinä suhteessa ^tähän

^asti

on ^menetelty: joka

Teille tiedoksi

ja noudatetta-

watsi sekä läänissä

^olewille

asianomaisille

^Mirka-

laitoksille

^ja

wirastoille

julkaistawaksi täten ilmoi-

tetaan.

Tullitulot sisääntuoduista

^ja

uloswiedliistä

^ta-

waroista sekä

^muut

siihen

^{kuulumat yleiset waltio-}

uinnit tekewät:

1878 toukokuun lopussa_kesäkuulta

. .^^^^^^^^^W

_m

1877

kesäkuun

^lopussa 2876

samoin samoin