MOR-Y06-113
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 4451000
4451000
4452000
4452000
4453000
4453000
4454000
4454000
6869000 6869000
6870000 6870000
6871000 6871000
6872000 6872000
6873000 6873000
MÄNTYSELÄN-SAIRALAN DRUMLIINIPARI KERIMÄKI
Tietokantatunnus: MOR-Y06-113 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 4 Karttalehti:4211 11 Alueen pinta-ala: 57,4 ha
Korkeus: 108 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m
Moreenimuodostuman sijainti: Mäntyselän-Sairalan drumliinipari sijaitsee Louhen kylän itäpuolella, 10 km Kerimäeltä länteen.
Geologia
Mäntyselän-Sairalan erittäin hyvin suuntautunut sukkulamainen drumliinipari sijoittuu Kerimäen-Rääkkylän drumliinikentän keskiosaan. Mäntyselän selänne on 1900 x 250 metrin kokoinen ja 15 metriä korkea, Sairalan selänne puolestaan 1400 x 150 metrin kokoinen ja 10 metriä korkea. Molempien drumliinien proksimaalikärjet ovat terävät ja loivahkot, distaalipäät loivat ja vaihettuvat. Kyljet ovat proksimaali- ja keskiosissa jyrkähköt, ja niihin on sulautunut kaksi matalampaa, rajauksesta pois jätettyä selännettä. Drumliinien korkein kohta on keskiosassa lähempänä proksimaalipäätä, joten muodot ovat lähes ideaalisen proksimaalipainotteisia (vertaa MOR-Y06-030). Selänteiden välinen notkelma on soistunut. Kohdealue on osa hyvin suuntautunutta drumliiniparvea, ja rajatut selänteet ovat parven parhaiten kehittyneet muodostumat. Seudulla on myös voimakkaasti luoteesta kaakkoon suuntautunutta kalliomaastoa.
Kalliosta ei ole havaintoa, mutta ympäristön rakenteiden perusteella se ei liene alueella täysin poissuljettu.
Molemmat drumliinit ovat kuitenkin todennäköisesti pääosin moreenimuotoja. Tieleikkauksissa on
hiekkamoreenia. Pintalohkareisuus vaihtelee vähäisestä kohtalaiseen (1-5 kpl aarilla), lohkareet ovat pieniä tai keskikokoisia (1-2 m). Pelloilta lohkareet ja kivet on raivattu pois. Ylin ranta on seudulla noin 95 metrin tasolla (Saimaan jääjärvi), joten alue lienee lähes kokonaan supra-akvaattinen.
Biologia
Mäntyselkä-Sairalan moreenialue on viljavaa seutua. Muutamat sen varttuneet metsät ovat hoidettuja ja niissä esiintyy paljon kulttuurinseuralaislajeja. Tienpientareilla kasvaa mm. kelta-apilaa (NT/RT). Mäntyselän luoteisosan männikkö on kuivaa, lehtomaista kangasmetsää. Metsässä kasvaa mm. sarjatalvikkia, nuokkuhelmikkää ja kieloa. Distaaliosassa on iäkästä lehtomaisen kankaan istutuskuusikkoa.
Maisema ja muut arvot
Soiden osittain rajaamat selkeät selänteet erottuvat kartalla hyvin ja näkyvät tiestöltä kohtalaisesti. Pelloilta ja hakkuilta on näkymiä lähiympäristöön soille ja metsäisille selänteille, varsinaisia kaukonäkymiä ei alueen mataluuden takia kuitenkaan ole. Sisäinen maisema on melko yksitoikkoinen, asutus viljelyksineen tuo vaihtelua. Alueella on kolme maatilaa ja kolme taloa. Molempia selänteitä hallitsevat keskiosan suuret maatilat rakennuksineen. Pari kilometriä alueen koillispuolella on pieni Viitoinvuoren lehdon Natura-alue (FI0500063) ja kolmisen kilometriä alueen luoteispuolella Ruhvanansuon Natura-alue (FI0500052). Kolmen kilometrin päässä lounaasssa on lisäksi huomattavan suuri ja monimuotoinen harjujakso, joka kulkee leveänä vyöhykkeenä Kerisalonsaaren poikki.
