Asia
Ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa ja Euroopan puolustusviraston ministerijohtokunta 12.11.2019
Kokous
Ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa ja Euroopan puolustusviraston ministerijohtokunta 12.11.2019
Turvallisuutta ja puolustusta koskevassa työistunnossa suurin mielenkiinto kohdistui yritykseen löytää ratkaisu koskien kolmansien maiden
osallistumista PRY-projekteihin. Suomen työ puheenjohtajamaana sai laajaa kiitosta ja tukea. Sovun todettiin olevan lähellä, ja etenemistä kiirehdittiin.
Muutama maa piti puheenjohtajan kompromissiehdotusta yhä
ongelmallisena, mutta nekin vakuuttivat halukkuuttaan löytää ratkaisuja. 13 PRY-projektin käynnistämistä kiiteltiin. Korkean edustajan ehdotus
laajemmasta EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön strategisesta
tarkastelusta sai tukea. Pidettiin tärkeänä jatkaa keskustelua keskinäisestä avunannosta sekä puolustuksesta ja ilmastonmuutoksesta.
Toisessa työistunnossa ministerit vaihtoivat näkemyksiä EU:n käynnissä olevista sotilaallisista kriisinhallintaoperaatioista pureutuen etenkin Sahelin heikentyvään turvallisuustilanteeseen ja EU:n merelliseen toimintaan.
Puheenvuoroissa korostettiin EU:n lisätoimien tärkeyttä Sahelissa ja
annettiin tuki EU:n koordinoidulle merelliselle läsnäololle. Korkea edustaja Mogherini vetosi voimakkaasti jäsenmaihin nykyisten vakavien
operaatiovajeiden täyttämiseksi.
Työlounaalla ministerit keskustelivat EU–Nato-yhteistyöstä Naton varapääsihteeri Mircea Geoanan kanssa. Rakentavassa keskustelussa korostettiin EU–Nato-yhteistyössä tapahtunutta edistystä ja painotettiin harjoitusyhteistyötä ja sotilaallista liikkuvuutta. Varapääsihteerin mukaan EU ja Nato ovat saman kolikon kaksi eri puolta, eikä EU voi korvata Natoa.
Transatlanttisten liittolaisten huolia tulee kuunnella. Sekä EU:ssa että Natossa on sisäisiä erimielisyyksiä, mutta yhtenäisyyden osoittaminen ulospäin on tärkeää.
EDA:n ministerijohtokunnan kokouksessa hyväksyttiin viraston budjetti vuodelle 2020 sekä 3-vuoden työsuunnitelma. Ministerit keskusteluvat puolustuksen vuosittaisesta arvioinnista (CARD) EDA:n valmisteleman ajatuspaperin pohjalta.
Puolustusministeriö
NEUVOSTORAPORTTI PLM2019-00099
PO Koskenniemi Tuomas(PLM), Keksi Meiju(UM), Laaksonen
Sanna(PLM)
13.11.2019
JULKINEN
Ensimmäinen työistunto: turvallisuus ja puolustus
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (KE) Federica Mogherini totesi kokouksen olevan tilaisuus strategiseen keskusteluun pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PRY) ja puolustusaloitteiden välisistä yhteyksistä. On mahdollista, että Eurooppa-neuvosto keskustelisi turvallisuudesta ja puolustuksesta joulukuussa. Tänään hyväksytään 13 uutta PRY-projektia: nyt projekteja on yhteensä 47, ja on keskityttävä niiden toimeenpanoon. Ensi vuonna käynnistyy PRY:n strateginen arviointi. Ei ole tarvetta korjata sitä mikä ei ole rikki, vaan tarkastella sitoumusten –
”PRY:n moottorin” – ajantasaisuutta. Mogherini toivoi, että kolmansien maiden osallistumisesta päästään pian sopuun ja kiitti Suomea tämän eteen tehdystä työstä. Pitkän keskustelun jälkeen ratkaisu on lähellä, ja viimeiseen ponnistukseen on ryhdyttävä mahdollisimman pian.
Puolustusaloitteiden välisten yhteyksien eteen on tehty paljon työtä, ja palikat sopivat yhteen.
Jäsenmaiden vastuulla on huomioida nämä kansallisessa suunnittelussaan. Mogherini huomautti, että puolustusaloitteiden tuottamia kykyjä on voitava käyttää EU:n operaatioissa. Yhteisen strategisen kulttuurin kehittämistä tulee jatkaa. Tässä yhteydessä voitaisiin täsmentää EU:n globaalistrategian jälkeen määritettyä tavoitetasoa ja strategisia prioriteetteja (kriisinhallinta, kumppanien tukeminen ja Euroopan suojelu). Strateginen tarkastelu ei kuitenkaan saa heikentää nykyistä tavoitetasoa. Mogherini uskoi, että strategisen kulttuurin yhtenäistäminen tukisi myös EU:n ja Naton yhteistyötä.
Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi puolustuksen kuuluneen työtään lopettavan komission prioriteetteihin. Viime vuosien kehityksistä Katainen toi esiin Euroopan puolustusrahaston, sotilaallisen liikkuvuuden, Euroopan rauhanrahaston ja hybridiuhkiin vastaamisen. Jokaisella puolustusaloitteella on omat sääntönsä ja mekanisminsa; tärkeää on, että aloitteet palvelevat samaa kokonaisuutta ja tukevat toisiaan. Katainen vakuutti puolustuksen säilyvän korkealla uudenkin komission agendalla. Tästä todistaa muun muassa uusi puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosasto.
EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen vaatii aloitteellisuutta jäsenmailta.
Teollisuus- ja sisämarkkinakomissaari Elżbieta Bieńkowska antoi lyhyen päivityksen puolustusteollisuuden osalta. Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP) etenee hyvin.
Suomi totesi, että keskinäisestä avunannosta ja ilmastonmuutoksesta käytiin hyvät keskustelut Helsingin epävirallisessa puolustusministerikokouksessa, ja toivoi aiheiden käsittelyn jatkuvan EUH:n laatimien papereiden pohjalta. On myös tärkeää jatkaa strategista keskustelua EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä. Korkea edustaja voisi kartoittaa kysymyksiä, jotka vaativat poliittista ohjausta.
Suomi veti yhteen loppuaan lähestyvää EU-puheenjohtajakautta. Käynnissä on puolustuksen murros, jossa keskusteluun on noussut useita laajoja aiheita, kuten sotilaallinen liikkuvuus, 5G, tekoäly, Kiina tai ilmastonmuutos. Näitä yhdistää, että kyse on puolustusta laajemmista kysymyksistä, joihin yksikään jäsenmaa ei voi vastata yksin. Tässä voidaan hyödyntää EU:n vahvuuksia.
Puolustusaloitteista jokainen on tärkeä, mutta ennen kaikkea niiden on muodostettava järkevä kokonaisuus. Puolustusaloitteiden yhteyksien vahvistaminen ei tarkoita, että kaikkien aloitteiden on oltava samanlaisia tai että EU:n on jäljiteltävä Natoa silloin, kun EU-aloitteilla on eri tarkoitusperät.
EU:n puolustusyhteistyöstä ei pidä tehdä liian monimutkaista, ja sen tulee säilyä avoimena kumppaneille. Suomi totesi kolmansien maiden osallistumista koskevan kompromissin olevan lähellä ja toivoi päivän keskusteluista sysäystä sovun saavuttamiseen. Puheenjohtajamaan ehdotus on tasapainoinen ja huomioi kaikkien jäsenmaiden näkemykset. Toivottavasti sen pohjalta voidaan edetä.
Suomi kiitti muita jäsenmaita rakentavasta neuvotteluasenteesta nostaen erityisesti esiin korkean edustajan ja edellisen puheenjohtajamaan Romanian ponnistelut ratkaisun eteen.
Jäsenmaat kiittelivät uusia PRY-projekteja. Prosessin todettiin kehittyneen ja projektiehdotusten kypsyneen. Vuonna 2020 käynnistyvästä PRY:n strategisesta arvioinnista toivottiin kattavaa.
Moni jäsenmaa tuki korkean edustajan ehdotusta EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön strategisesta arvioinnista. Useat jäsenmaat kannattivat ”strategisen kompassin” luomista määrittämään yhteistyön suuntaa. Strategisen kompassin kattavuudesta keskusteltiin ja sen ehdotettiin sisältävän kriisinhallintaa laajemmin EU:n puolustusyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Todettiin, että marraskuussa 2016 määritetyn EU:n tavoitetason ja kolmen strategisen prioriteetin tarkentaminen on tärkeää. Kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja yhteensopivuutta aikaisemman työn kanssa painotettiin. Lisäksi pohdittiin, mitä Euroopan kasvava vastuunotto omasta turvallisuudestaan tarkoittaa EU:n kannalta. Jotkut jäsenmaat suhtautuivat strategisen kompassin luomiseen varauksellisemmin. Uuden luomisen sijaan toivottiin aikaa uusien puolustusaloitteiden sulatteluun.
Yhtä mieltä oltiin kuitenkin laajasti siitä, että jos strategisesta kompassista keskustellaan, tulee ohjaksien olla jäsenmaiden käsissä.
Suurin osa jäsenmaista piti hyvänä jatkaa keskustelua keskinäisestä avunannosta korkean edustajan johdolla. Hybridiuhat, kyberpuolustus ja Suomen esiin tuoma ”uusi puolustusagenda” kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Helsingissä käytyä keskustelua ilmastosta ja puolustuksesta kiiteltiin ja aiheen tärkeyttä painotettiin. Hybridiuhat, kyberpuolustus, kriisinkestokyvyn kehittäminen ja sotilaallinen liikkuvuus nähtiin aloina, joilla EU voi tuoda lisäarvoa ja täydentää Naton tekemää työtä.
Suomen työ kolmansien maiden PRY-osallistumista koskevan ratkaisun löytämiseksi sai laajaa kiitosta. Puheenjohtajan ehdotusta tuettiin ja etenemistä kiirehdittiin. Strategiset kumppanit rikastavat PRY:tä ja tuovat lisäarvoa. Suurin osa jäsenmaista oli kompromissin hengessä valmis etenemään.
Muutama maa piti puheenjohtajan kompromissiehdotusta yhä ongelmallisena, mutta nekin vakuuttivat halukkuuttaan löytää ratkaisuja. PRY:n tulee olla niin avointa kumppaneille kuin mahdollista, mutta jäsenmaiden turvallisuusintressit on huomioitava.
Mogherini veti yhteen todeten jäsenmaiden tukeneen ajatusta strategisesta arvioinnista. Kyse on nykyisen tavoitetason vahvistamisesta ja tarkentamisesta, ei uuden määrittämisestä.
Toinen työistunto: YTPP-operaatiot
Korkea edustaja Mogherinin mukaan kriisinhallintaoperaatiot antavat EU:lle näkyvyyttä ja mahdollistavat kriiseihin puuttumisen ympäri maailmaa. Operaatioiden vaikuttavuus on parantunut ja ne ovat aiempaa fokusoidumpia ja strategisempia keskittyen Euroopan intressialueisiin, alueellisiin haasteisiin ja laajaan yhteistyöhön kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Edistyksestä huolimatta lisätyötä operaatioiden vahvistamiseksi tarvitaan. Mogherini nosti esiin sotilaallisten koulutusoperaatioiden (erityisesti EUTM Somalia ja EUTM RCA) vakavat henkilö- ja suorituskykypuutteet kannustaen voimakkaasti jäsenmaita puuttumaan näihin. Myös Brexitin vaikutus tulee huomioida tulevaisuudessa. Puutteiden tähden EU:n tavoitetasoa eikä mandaateissa sovittuja tavoitteita voida kokonaan saavuttaa. Operaatiovajeiden ohella Mogherini pureutui Sahelin yhä heikentyvään turvallisuustilanteeseen ja EU-tuen tärkeyteen. Sahelin maiden rakenteellisilla heikkouksilla on suoria vaikutuksia Euroopan turvallisuuteen. Mogherini kehui operaatio Atalantan menestystä merirosvouden vastustamisessa ja kertoi Afrikan sarven YTPP-operaatioiden strategisen katsauksen työstämisen alkavan. Työ EU:n koordinoidun merellisen läsnäolon saralla on edennyt.
Mogherini kiitti Suomea Euroopan rauhanrahaston (EPF) eteen tehdystä työstä toivoen asian etenevän nopeasti, mutta tiedostaen keskustelun linkittyvän samalla laajempiin budjettineuvotteluihin.
EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja (CEUMC) Grazianon mukaan YTPP-operaatioiden tulee myötävaikuttaa EU:n uskottavuuteen ja tavoitetason täyttämiseen. Operaatioiden vakavat puutteet vaarantavat EU:n tavoitteet ja joissain tapauksissa myös operaatioiden jatkomahdollisuudet. Graziano vetosi jäsenmaihin operaatiopuutteisiin vastaamiseksi.
Teollisuudesta ja sisämarkkinoista vastaava komissaari Bienkowska kertoi komission tukevan Sahelin alueen kehitystä ja G5-yhteisjoukkoja tuntuvasti. YTPP-toimien vahvistaminen alueella on tärkeää.
Bienkowska nosti esiin Burkina Fason tilanteen nopean heikkenemisen. Komissio tukee EU:n merellisen läsnäolon konseptia.
Jäsenmaiden puheenvuoroissa ilmaistiin huoli operaatioiden henkilöstö- ja suorituskykypuutteista.
Moni jäsenmaa vaati EU:lta aktiivisuutta Sahelin tukemisessa ja omien intressien edistämisessä.
Sahelin merkitystä EU:n turvallisuudelle korostettiin. Sahelin toimissa pitää huomioida myös ilmastonmuutos, joka toimii uhkien moninaistajana. Muutaman jäsenmaan mukaan Bosnia- Hertsegovinan tilanteen kehittymistä tulee seurata. Puheenvuoroissa painotettiin merellisen näkyvyyden ja läsnäolon merkitystä painotettiin. EU:n merellisten operaatioiden jatko tulee varmistaa.
Moni jäsenmaa antoi tukensa EU:n merellisen läsnäolon konseptille ja toivoi lisätietoja etenemisestä lähitulevaisuudessa. Myös koulutusoperaatioiden vahvistamisen puolesta puhuttiin.
Loppupuheenvuorossaan korkea edustaja nosti uudestaan esiin EUTM Somalian ja EUTM RCA:n vakavat henkilöstövajeet todeten pientenkin lisäinvestointien helpottavan tilannetta.
Työlounas EU–Nato-yhteistyöstä
Ministerit keskustelivat EU–Nato-yhteistyöstä Naton varapääsihteeri Mircea Geoanan kanssa.
Rakentavassa keskustelussa korostettiin EU–Nato-yhteistyössä tapahtunutta edistystä ja painotettiin harjoitusyhteistyötä ja sotilaallista liikkuvuutta. Varapääsihteerin mukaan EU ja Nato ovat saman kolikon kaksi eri puolta, eikä EU voi korvata Natoa. Transatlanttisten liittolaisten huolia tulee kuunnella. Sekä EU:ssa että Natossa on sisäisiä erimielisyyksiä, mutta yhtenäisyyden osoittaminen ulospäin on tärkeää. Viestien pääkaupungeista on oltava yhtenäisiä ja korostettava vahvoja instituutioita. Positiivisen narratiivin ylläpitäminen on tärkeää.
Suomi kertoi viitanneensa kokouksen ensimmäisessä työistunnossa ”uuteen puolustusagendaan”, joka sisältää aiheita, kuten sotilaallinen liikkuvuus, 5G, tekoäly, Kiina ja ilmastonmuutos, joihin EU on hyvässä asemassa vastaamaan. Kolikon toinen puoli on, ettei EU voi toimia yksin. Näiden aiheiden käsittely vaatii tehokasta transatlanttista yhteistyötä ja on tärkeää, että EU ja Nato hyödyntävät erilaisia työkalujaan ja vahvuuksiaan. Uusi puolustusagenda on pidettävä mielessä 74 yhteistä toimenpidettä päivitettäessä. Perinteisemmät turvallisuusuhat tulee kuitenkin jatkossakin huomioida. On tärkeää, että EU ja NATO jatkavat korkean tason poliittista vuoropuhelua löytääkseen koordinoidut vastaukset muuttuvaan turvallisuustilanteeseen. Tässä yhteydessä on tärkeää jatkaa viestimistä siitä, että EU:n puolustusyhteistyön lujittaminen on hyödyllistä Natolle ja transatlanttiselle taakanjaolle ja että Naton toimet edistävät Euroopan vakautta.
Euroopan puolustusviraston (EDA) ministerijohtokunta
EDA:n kokous käynnistyi viraston pj/korkea edustaja Mogherinin avaussanoilla. EDA:n portfolio on kasvanut viime vuosien aikana ja siitä on osin kiittäminen EDA:n nykyistä toimitusjohtaja Jorge Domecqia, jonka kausi päättyy helmikuussa. Mogherini kiitti jäsenmaita saavutetusta kompromissista liittyen EDA:n vuoden 2020 budjettiin. Mogherini oli esittänyt budjettiin korotusta, mutta yksi jäsenmaa ei hyväksynyt sitä. Näin ollen Mogherini ehdotti, että EDA:n budjetti vuodelle 2020 on sama kuin vuodelle 2019 (34,1 miljoonaa euroa) ja asiaa käsitellään uudelleen Brexitin jälkeen, alkuvuodesta 2020. Jäsenmailla on myös mahdollisuus osallistua ”budjettitalkoisiin” vapaaehtoisen lisäjäsenmaksun muodossa. Yksikään jäsenmaa ei pyytänyt puheenvuoroa, joten budjetti hyväksyttiin A-kohtana. A-kohtana hyväksyttiin myös viraston 3-vuoden työsuunnitelma.
EDA:n toimitusjohtaja Jorge Domecq nosti omassa alustuksessaan esiin viraston keskeisimmät hankkeet; puolustuksen vuosittaisen arvioinnin (CARD), suorituskykyjen kehittämissuunnitelman (CDP) sekä EDA:n roolin PRY-työssä. PRY:n osalta Domecq mainitsi käytännön projektit, joiden osalta ”kolmas aalto” hyväksyttiin ulkoasiainneuvostossa. EDA toimii projektien osalta fasilitaattorina. Muita kuin PRY-projekteja EDA:lla on tällä hetkellä käynnissä 115 kappaletta ja niiden rahallinen arvo on noin 300 miljoonaa euroa. Näiden projektien osalta Domecq nosti esiin ympäristöalan projektit, joista esimerkkeinä EU:n puolustusulottuvuuden hiilijalanjälkeen sekä uusiutuvaan energiaan liittyvät projektit. EDA:lla on myös rooli Euroopan puolustusrahastoon liittyen.
Komissio kiitteli yhteistyön toimivan EDA:n kanssa hyvin. EDA:n aloitteet täydentävät komission työtä. EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja korosti sotilaspuolen tukevan EDA:n työtä. Sotilaspuolen työlle arvokasta on EDA:n työ sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseksi.
Kokouksessa ministereiden keskustelussa oli vain yksi aihe, puolustuksen vuosittainen arviointi (CARD). Sen pohjaksi EDA oli jakanut ajatuspaperin, josta ministereiden toivottiin keskustelevan.
Keskustelussa jäsenmaat korostivat CARD prosessin tärkeyttä, koherenssia EU-aloitteiden välillä, linkkiä kansallisiin suorituskykyjen kehittämisprosesseihin sekä EU–Nato-yhteistyötä prosessin osalta.
Keskustelussa jäsenmaat myös kiittivät Jorge Domecqia hänen työpanoksestaan EDA:n toimitusjohtajana. Keskustelussa osa jäsenmaista mainitsi EDA:n budjetin ja totesi, että olisivat olleet valmiit hyväksymään aiemmin esitetyn, korkeamman summan.
Suomi kiitti omassa puheenvuorossaan korkean edustajan hyvää aloitetta keskittää keskustelu CARD:n ympärille. CARD on työkalu, joka on kehitetty nimenomaan puolustusministereiden käyttöön. Kun olemme nyt siirtymässä varsinaiseen CARD-prosessiin, on hyvä hetki keskustella aiheesta. Suomi kiitti EDA:n tekemää työtä CARD:n pilotin osalta. Työ tehtiin ammattimaisesti ja kahdenvälinen dialogi jäsenmaiden kanssa oli hyödyllinen. Suomen kannalta CARD:n keskeisin anti liittyy sen rooliin eri EU-aloitteiden monitoroijana. Toinen tärkeä aspekti on CARD-prosessista saatava analyysi, joka perustuu jäsenmailta kerättyyn dataan. Suomen näkemyksen mukaan CARD:n tulee keskittyä keski- ja pitkän aikavälin kehitysnäkymien kvalitatiiviseen analyysiin. Nämä kaksi mainittua aspektia erottavat CARD:n jo käynnissä olevista EU-tason hankkeista. Suomi myös korosti, että kuten useaan kertaan on todettu, CARD:n merkitys riippuu jäsenmaiden EDA:lle jakaman tiedon määrästä ja laadusta. Suomi tarkastelee siltä osin omia käytäntöjään.
Loppupuheenvuorossaan Mogherini kiitti Jorge Domecqia tekemästään työstä EDA:n toimitusjohtajana.
Suomen edustajat
Puolustusministeri Kaikkonen ja virkamiesvaltuuskunta.
Liitteet
Viite
Asiasanat YTPP Hoitaa PLM, UM
Tiedoksi EUE, OM, PE, SM, TEM, VM, VNK
