LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 129/2005/3
Dnro LSY-2004-Y-340
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 5.12.2005
ASIA Vesistöpenkereen rakentaminen ja venesataman laajentaminen Py- häjärveen Ratinan etelärantaan sekä töiden aloittaminen ennen pää- töksen lainvoimaiseksi tulemista, Tampere
LUVAN HAKIJA Tampereen kaupunki
HAKEMUS Tampereen kaupunki on ympäristölupavirastoon 7.12.2004 toimitta- massaan ja 6.4.2005 muuttamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa vesistöpenkereen rakentamiseen ja venesataman laajentamiseen Pyhäjärveen Ratinan etelärantaan hakemukseen liitetyn suunnitel- man mukaisesti Tampereen kaupungissa. Lisäksi Tampereen kau- punki on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lain- voimaiseksi tulemista.
SUUNNITELMA Hankkeen tavoitteena on rakentaa Viinikanlahden rannalle edustava kaupunkimainen kevyen liikenteen reitti. Asuinkorttelien kohdalle rantaan rakennetaan Ratinanranta-niminen noin 285 m pitkä ja 17,5 m leveä kevyen liikenteen katu, rantapromenadi. Lupahakemus koskee Ratinanranta-promenadin ja Ratinannokan puiston rakenta- mista sekä venesataman laajentamista. Rantapromenadi ja puisto ulottuvat noin 375 metrin matkalla 2…19 metriä Pyhäjärven Viinikan- lahden nykyiselle vesialueelle. Hankealueella vesisyvyys on 1…10 metriä. Hankealue on Tampereen kaupungin omistamaa yhteistä vesialuetta ja kaupungin omistamaa yleistä aluetta.
Tiedot vesistöstä Pyhäjärven valuma-alueen suuruus on Tammerkoskella 7 672 km2. Viinikanojan (Iidesjärvestä Viinikanlahteen) valuma-alue on
40,11 km2 ja järvisyys on 6,46 %.
Pyhäjärven vedenkorkeudet ovat seuraavat:
HW = N60 +77,15 m MW = N60 +76,90 m NW = N60 +76,00 m
Vesistöalue on säännöstelty. Hydrologisen vuosikirjan (1991) mu- kaan Tammerkosken kohdalla virtaamat ovat vuosina 1961-1990 ol- leet seuraavat:
NQ = 0,0 m3/s
MNQ = 2,1 m3/s
MQ = 7,1 m3/s
MHQ = 152 m3/s HQ = 247 m3/s
Viinikanojan keskivirtaama on 0,4 m3/s.
Vesisyvyys hankealueella on 1…10 m. Järven pohja on pengeralu- eella korkeudella N60 +68…77 m. Vesialueen pohjan ylin kerros on erittäin pehmeää liejuista savea ja savea. Lähellä rantaa kerrospak- suus on 0…4 m. Kerrospaksuus kasvaa rannasta poispäin. Suurim- millaan se on noin 10 m 80 m:n etäisyydellä rannasta. Liejuisen ker- roksen alla on hiekkaa, jota on rantaviivan tuntumassa 1…2 m:n vahvuudelta. Järvelle päin mentäessä kerros ohenee. Hiekan alla on savea 1…3 m:n paksuudelta. Hiekkakerroksen alla on ohuelti mo- reenia ja sen alla on kallio.
Järven pohjan jyrkkyys rannassa vaihtelee. Alueen länsipäässä poh- ja viettää suhteellisen loivasti, 5…6 m 20 m:n matkalla. Viinikanlah- den pohja on syvimmillään korkeudella noin +59 m ja vesisyvyys alueen keskivaiheilla noin 100 m:n päässä rannasta on 18 m.
Sedimentin laatu Sekä Tampereen kaupunki että Pirkanmaan ympäristökeskus ovat tutkineet Viinikanlahden pohjasedimentin haitta-ainepitoisuuksia.
Vuonna 2004 suoritettujen tutkimusten mukaan Viinikanlahden poh- jasedimentti on osittain voimakkaasti pilaantunut PCB-yhdisteillä, mineraaliöljyillä ja kromilla. Näiltä osin normalisoidut pitoisuudet ylit- tävät ympäristöministeriön 19.5.2004 antamassa ruoppaus- ja läji- tysohjeessa määritellyn tason 2 eli ruoppausmassa on pääsääntöi- sesti vesistöön läjityskelvotonta. Lisäksi pohjasedimentissä on ha- vaittu kohonneita arseeni-, elohopea-, kadmium-, kupari-, lyijy ja sinkkipitoisuuksia.
Vesistön nykyinen käyttö
Alueella on nykyisin 60 aisapaikan pienvenesatama, jota laajenne- taan rakentamisen yhteydessä. Hankealueen läheisyydessä sijait- see Laukontorin satama, josta kesäkuukausina liikennöivät vakitui- sesti Hopealinja ja Tammerline. Alueen välittömässä läheisyydessä kulkee lisäksi tilausristeilyjä ja pienveneliikennettä.
Alueella ei harjoiteta uittoa.
Ratinanniemen eteläranta on nykyisellään pysäköintipaikka- ja puis- toaluetta, johon liittyy kiinteästi pienvenesatama. Lähin uimaranta si- jaitsee noin 1,5 km suunnittelukohteesta länteen.
Tavanomaisten järvikalalajien lisäksi Viinikanlahteen istutetaan vuo- sittain järvitaimen- ja kirjolohi-istukkaita. Pyyntikokoisten istukkaiden vesistöön leviämisen turvaamiseksi Pirkkalan kalastusalue on muo- dostanut 23.3.2004 Pyhäjärven itäosaan rauhoituspiirin ajalle 1.5.- 31.5. Viinikanlahti kuuluu kokonaisuudessaan rauhoituspiiriin ja ka- lastus lahden alueella on kokonaan kielletty. Viinikanlahti kuuluu Pirkkalan kalastusalueeseen.
Ratinan eteläranta on täyttömaata, eikä alueella ole alkuperäistä luontoa jäljellä. Lähin luonnonsuojelualue Pyynikin luonnonsuojelu- alue sijaitsee noin 1,5 km hankealueesta länteen. Lähin Natura-alue on Myllypuro, joka sijaitsee noin 9,5 km länteen. Hankealuetta ei ole luokiteltu arvokkaaksi luontoalueeksi, eikä sieltä ole löydetty uhan- alaisia kasvi- tai eläinlajeja.
Rakennuskohteet
Rantapromenadin laiturirakenne
Rantapromenadi rakennetaan laiturimaiseksi rakenteeksi, joka ulot- tuu noin 2 500 m2:n osalta nykyiselle vesialueelle. Rakennustyöt aloitetaan lyömällä ponttiseinä laiturirakenteen rannan puoleiseen reunaan. Ponttiseinän ja nykyisen rantaviivan väliin jäävän alueen leveys on 0…11 m. Ponttiseinän asentamisen yhteydessä saate- taan joutua poistamaan lohkareita kaivamalla ponttilinjan kohdalta.
Rantalaituri perustetaan teräsputkipaaluille, jotka lyödään kallioon.
Paalujen päälle rakennetaan teräsbetonirakenteinen kansilaatta.
Laatan Pyhäjärven puoleiseen reunaan rakennetaan elementeistä kulmatukimuuri, joka verhoillaan graniitilla.
Laiturirakenne tehdään noin 285 m:n pituiselle ranta-alueelle. Ran- tapromenadin alueella rantaviiva siirtyy 2 - 19 m.
Ratinan sillan puoleisella osalla rakennetaan taustatäyttö teräspont- tiseinän taakse noin 50 m:n pituiselle ranta-alueelle. Nykyisen ja suunnitellun rantaviivan välinen alue täytetään karkearakeisella maa-aineksella. Ponttiseinäalueella täyttö ulottuu enimmillään 10 m nykyisestä rantaviivasta.
Ponttiseinärakenteen keskivaiheille rakennetaan kiviverhottu veteen ulottuva luiska 40 m:n matkalle. Loivapiirteistä rantaa täytetään 1…2 metrin paksuudelta pienlouheella, jonka päälle rakennetaan kiviver- hous.
Täytettävän vesialueen kokonaispituus on noin 375 m ja vesialuetta pienennetään noin 3 000 m2. Rakennustyöt kestävät noin 6 kuukaut- ta.
Ponttiseinän rannan puoleiselle reunalle tehdään noin 5 m leveä ja 5 m syvä kaivanto viemäreitä varten. Ponttiseinän takaa kaivetaan mm. PCB-yhdisteitä sisältäviä massoja 6 000…8 000 m3, joista ve- sialueelta poistettavia massoja on 1 000 m3. Massat ovat pääasias-
sa liejuista savea, hiekkaa, soraa ja moreenia sekä jonkin verran louhetta. Sedimenttikerroksen vahvuus 5 m syvässä kaivannossa on korkeintaan 20-30 cm. Osittain pilaantunut maa-aines kaivetaan kai- vinkoneella pois ja kuljetetaan luvan omaavaan loppusijoitus- tai kä- sittelypaikkaan.
Ratinan etelärannan pilaantuneen maan kunnostuksesta on tehty erillinen suunnitelma ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle on jätetty ilmoitus puhdistamisesta.
Ratinannokkapuistoa laajennetaan vesialueelle noin 500 m2. Ratinan sillan eteläpuolella jatketaan Ratinan suvannon nykyistä graniittista rantamuuria noin 30 metriä etelään. Siitä kaakkoon noin 60 metrin pituisella alueella rantaa täytetään 0…10 metrin leveydeltä. Täyttö tehdään teräsponttiseinän taakse karkearakeisella maa-aineksella.
Suojaverho
Samentuneen veden ja haitta-aineiden leviämisen estämiseksi ra- kennuskohteen alueen edustalle asennetaan tarvittaessa suodatin- kankaasta tehty suojaverho. Suojaverhon yläosan kellukejärjestely mitoitetaan ja toteutetaan siten, että se kannattaa kankaan ja raken- teiden painon kaikissa olosuhteissa. Suojaverho ulotetaan kaikkialla pohjasedimenttiin ja painotetaan alaosan helmaan kiinnitettävillä painoilla tai hiekka/sorapatjalla. Suojaverhon tulee ulottua pohjaan kaikissa tilanteissa.
Venesataman laajentaminen
Alueella olevaa pienvenesatamaa laajennetaan siten, että siihen tulee noin 300 venepaikkaa. Venesatama-alue on kaavakarttojen mukaan rannansuunnassa lähes 290 m leveä ja se ulottuu noin 110 m:n etäisyydelle uudesta rantaviivasta. Satama rakennetaan be- toniponttonilaitureista. Siihen tehdään kolme runkolaituria, joihin yh- distetään veneiden kiinnityslaiturit. Runkolaiturit liitetään rantaan kä- velysilloilla, jotka nivelöidään maatukiin. Laitureihin rakennetaan puukannet ja ne varustetaan sähkö- ja vesipisteillä. Suunnitelman mukaan venesatamaa voidaan tarvittaessa laajentaa 50 m itään rannan suunnassa.
Hankkeen vaikutukset
Vaikutukset vesialueeseen
Rantapromenadi pienentää vesialuetta noin 3 000 m2 noin 370 m:n pituiselta rantavyöhykkeeltä. Rantapromenadista aiheutuva ainoa pysyvä vaikutus on rantaviivan muuttuminen.
Vaikutukset veden laatuun
Ponttiseinän asennus ja paalutus aiheuttavat työn aikana lievää ja tilapäistä veden samentumista. Samentumisen arvioidaan jäävän paikalliseksi ja kestoltaan lyhytaikaiseksi.
Rakennuskohteesta ei arvioida kulkeutuvan merkittäviä määriä hait- ta-aineita. Pahimmassakin tapauksessa läjitystyön aikana pääsee karkaamaan kankaan ulkopuolelle vain liukoisessa muodossa esiin- tyviä haitta-aineita. Todennäköisesti haitta-ainemäärät eivät ole ny- kytilassa ainakaan suurempia kuin veden täyskierron aikana liikkeel- le lähtevät määrät.
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Rakennustyön aiheuttama melu ja veden lievä samentuminen aihe- uttavat tilapäistä haittaa kalastolle mm. karkottamalla kaloja työkoh- teen läheisyydestä. Kalaston elinolosuhteet muuttuvat ponttiseinän taakse jäävän alueen kohdalla rantaviivan muuttuessa.
Vaikutukset ranta-alueen ja vesistön käyttöön
Ponttiseinän asennus ja paalutustyöt heikentävät lähialueen virkis- tyskäyttöä rakentamisen aikana. Mainittavia rajoituksia vesistön käytölle suunnitellun rantapromenadin rakentaminen ei aiheuta.
Ratinan etelärannan rakentaminen edistää olemassa olevan yhdys- kuntarakenteen hyväksikäyttöä. Ratinan rantojen vihreys on kau- punkikuvassa tärkeää. Rannat säilytetään osin puistomaisina ja osin rakennetaan kaupunkimaisiksi rantapromenadeiksi. Pienvenesata- man rakentaminen lisää vesistön virkistyskäyttöä.
Toteutettaessa Ratinan etelärannan rantarakentaminen laadukkaana asuin-, liike- ja virkistysalueiden kokonaisuutena, turvataan alueen muodostuminen monipuoliseksi, eläväksi ja edustavaksi osaksi Tampereen keskustaa.
Vahingot ja haitat Vedenlaatu- ja kalastushaitat ovat siinä määrin lieviä, ettei korvatta- vaa haittaa katsota aiheutuvan.
Töiden suorittamisajankohta
Hankkeen toteuttaminen alkaa rantapromenadin rakentamisella, koska Gasum Oy:n omistama maakaasuputki on siirrettävä ranta- promenadiin ennen muiden töiden suorittamista. Suunnitelman mu- kaan rantapromenadin rakennustyöt alkaisivat tammikuussa 2006 ja valmistuisivat putkisiirtojen edellyttämiltä osilta heinäkuussa 2006.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN
Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Tampereen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten te- kemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta vii- meistään 7.7.2005.
MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET
1) Pirkanmaan ympäristökeskus on lausunnossaan katsonut, että vesilain mukaiset edellytykset rakentamiselle ja töiden aloittamiselle ennen luvan lainvoimaisuutta ovat olemassa.
Ympäristökeskus on esittänyt luvassa määrättäväksi, että samentu- mista aiheuttavat työkohteet on eristettävä muusta vesistöstä ympä- ristökeskuksen hyväksymällä tavalla, koska kohdealueen sedimentit ovat osaksi pilaantuneita ja rakennuskohde on välittömästi itään Ra- tinanvuolteesta, joka virtaa aika ajoin erittäin vuolaana. Lisäksi työn- aikaisia vesistövaikutuksia tulisi tarkkailla ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla.
Ympäristökeskus on lisäksi ilmoittanut, että Tampereen kaupunki on 7.12.2004 tehnyt ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 78 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, joka koskee Ratinan hank- keesta tulevan pilaantuneen maan toimittamista käsiteltäväksi ym- päristöluvan omaavassa laitoksessa.
2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunnossaan muun ohella ilmoittanut, että Tampereen kaupungin ja etenkin Tammer- kosken läheisyyden ja alueen runsaiden kalaistutusten vuoksi Viini- kanlahdella kalastetaan varsin paljon. Kalastusta on ollut jopa niin paljon, että istutusten tulosten turvaamiseksi Hämeen TE-keskus on 7.3.2005 antamallaan päätöksellä kieltänyt yleiskalastusoikeuksiin perustuvan pyynnin 1.5.-31.5. välisenä aikana Pyhäjärven itäosassa vuoteen 2009 asti. Pyhäjärvessä on runsas rapukanta ja aluetta käy- tetään myös ravustukseen.
Keskus on todennut, että ranta-alueet ovat tärkeitä kevätkutuisten kalojen ja rapujen lisääntymisalueita, ja ne tarjoavat myös ruokaa ja suojaa monien kalojen poikasvaiheille. Rannan rakentaminen mer- kitsee yleensä kutupaikkojen ja rapujen suojapaikkojen tuhoutumista ja heikentää rantaluonnon monimuotoisuutta. Toisaalta nykyinen Ra- tinan ranta on täyttöaluetta, joten ongelmia ei juuri ilmene lukuun ot- tamatta täplärapukannan tuhoutumista.
Rantarakentaminen voi aiheuttaa vesistössä kaloja ja rapuja karkot- tavaa samennusta ja vapauttaa ravinteita veteen. Suurin riski kalata- loudelle aiheutuu keskuksen mukaan PCB:tä ja raskasmetalleja si- sältävän sedimentin mahdollisesta häiriintymisestä. Haitta-aineiden vesistöön pääsy on estettävä mahdollisimman tarkoin käyttämällä riittävää työnaikaista suojausta. Lisäksi samentumista ja tarpeen
mukaan myös haitta-aineiden vapautumista ja kertymistä eliöihin on tarkkailtava.
Myös veneiden potkurivirrat voivat sekoittaa sedimenttiä, joten li- sääntyvä veneliikenne voi osaltaan aiheuttaa haitta-aineiden vapau- tumista Viinikanlahden matalilla osilla. Riskiä on mahdollista pienen- tää veneliikenteen asianmukaisella ohjaamisella.
Keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, jos siihen sisällyte- tään seuraavat määräykset:
" – Rakentaminen on tehtävä siten, että siitä kalastukselle ja ravus- tukselle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Raken- teissa ei tule käyttää hienojakoisia samennusta aiheuttavia maa- aineksia. Haitta-aineiden leviämisen estämiseksi rakennuspaikka on eristettävä työn ajaksi muusta vesistöstä asianmukaisella suojaver- holla. Vedenalaisten rantaluiskien viimeistelyssä tulee mahdollisuuk- sien mukaan käyttää rapujen suojapaikoiksi sopivaa kiviainesta (hal- kaisija 5-20 cm).
- Rakentamisen aiheuttamaa vesistön samentumista on tarkkailtava riittävän tiheävälisesti, ja tulokset on raportoitava myös Hämeen TE- keskukselle. Mikäli merkittävää samentumista suojaustoimista huo- limatta ilmenee, on tarkkailtava myös haitta-aineiden mahdollista va- pautumista ja kertymistä eliöihin Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla.
- Luvan saajan on kahtena rakentamista seuraavana vuonna mak- settava Hämeen TE-keskukselle kalatalousmaksua 2 000 euroa käy- tettäväksi kalataloudellisen haitan vähentämiseen hankkeen vaiku- tusalueella. Hankkeen valmistumisesta tulee ilmoittaa TE-keskuk- selle."
3) Järvi-Suomen merenkulkupiiri on todennut, että venesataman laajennus parantaa Pyhäjärven vesiliikenteen toimintaedellytyksiä.
Hankkeella ei ole vaikutusta olemassa oleviin vesiväyliin. Merenkul- kupiirillä ei ole huomauttamista hankkeeseen.
4) Pirkkalan kalastusalue on ilmoittanut, että hakemuksessa tar- koitettu hanke sijoittuu Pirkkalan kalastusalueelle Pyhäjärven Viini- kanlahdelle. Po. alueella on kalastusalueen perustama rauhoituspii- ri, joka on TE-keskuksen päätöksellä voimassa 2015 asti. Rauhoitus koskee vuosittain aikaa 1.5.-31.5. ja se on tarkoitettu turvaamaan Pyhäjärvelle tehtävien velvoiteistutusten onnistuminen.
Viinikanlahti, kuten koko Pyhäjärven itäosa, on nykytilassa varsin hyvää ja suosittua kalastus- ja ravustusaluetta. Hakemuksessa tar- koitettu hanke aiheuttaa muistuttajan mielestä rakennusvaiheessa kiistatonta haittaa alueen kalastukselle ja ravustukselle, sekä poistaa lopullisesti merkittävän osan Pyhäjärven itäpään rapujen elin-/suoja- alueista.
Muistuttaja on vaatinut, että rakentamisvaiheen aikana on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin sedimentissä olevien haitallisten pitoisuuksien hillitsemiseksi niin, ettei Viinikanlahden veden laatu muutu nykyisestä. Lisäksi vesistöä koskevia rakennustoimia ei tule toteuttaa rauhoitusaikana 1.5.-31.5. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että hakija määrätään suorittamaan kalastusalueelle rakennusaikai- sesta kalastus- ja ravustushaitasta kertakaikkisena korvauksena 5 000 euroa. Muistuttaja on vielä vaatinut, että hakijalle määrätään vesistörakentamisesta aiheutuvasta pysyvästä haitasta vuosittainen 2 000 euron suuruinen kalatalousmaksu.
HAKIJAN SELITYS
Tampereen kaupunki on antanut selityksensä muistutuksista ja vaa- timuksista.
Hakijalla ei ole ollut huomauttamista Pirkanmaan ympäristökeskuk- sen ja Hämeen TE-keskuksen ehdottamiin lupamääräyksiin.
Pirkkalan kalastusalueen muistutuksen osalta hakija on ilmoittanut, ettei vesistörakentamisesta aiheudu pysyvää haittaa ja tilapäistäkin haittaa vain vähän. Kaupunki on paljoksunut vaatimusta rakennusai- kaisesta haitankorvauksesta ja pyytänyt sen kohtuullistamista ja ettei pysyvästä haitasta määrätä kalatalousmaksua.
Hakija on lisäksi ilmoittanut Tampereen kaupunginvaltuuston hyväk- syneen 18.5.2005 aluetta koskevan asemakaavan. Päätös on saa- nut lainvoiman.
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS
Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä 23.11.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon venesataman asemapiirroksen ja täsmen- nystä vesialuetta pienentävään pinta-alaan. Hakija on korjannut yleissuunnitelmapiirustusta siten, että venesatama sijoittuu kaavassa sille varatulle LV alueelle. Lisäksi on korjattu piirustuksessa olleet mittakaavavirheet. Korjatun suunnitelman mukaan venesatamaan tehdään kolme 110 m pitkää ja 4 m leveää runkolaituria, joihin yhdis- tetään yhteensä 12 50 – 55 m pitkää veneiden kiinnityslaituria pää- töksen liitteessä 2 esitetyllä tavalla.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Tampereen kaupungille luvan vesis- töpenkereen rakentamiseen ja venesataman laajentamiseen Pyhä- järveen Ratinan etelärannalla hakemukseen liitetyssä ja myöhemmin muutetussa suunnitelmassa esitetyllä tavalla Tampereen kaupungis- sa.
Hankkeesta kalastukselle ja ravustukselle aiheutuvan haitan vähen- tämiseksi määrätään lupamääräyksestä 4) ilmenevä kalatalousmak- su.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna vesistöpenkereen ja vene- sataman rakentamisesta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella.
Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja tässä päätök- sessä annettuja määräyksiä.
Lupamääräykset
Työt 1) Vesistöpenger ja venesatama on rakennettava hakemukseen lii- tetyn 31.3.2005 päivätyn tutkimuskartan 82105664-V1 esittämään paikkaan hakemukseen liitettyjen leikkauspiirustusten V2 - V14 sekä venesatamapiirustuksen V20 22.11.2005 mukaisesti.
Venesatamaan saa rakentaa enintään 300 venepaikkaa.
Vesistöpenkereen vedenalaisten rantaluiskien viimeistelyssä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää rapujen suojapaikoiksi sopivaa ki- viainesta.
2) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle sekä kalastukselle ja ravustukselle. Työssä on käytet- tävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimen- tin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Työt on suori- tettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti.
Vesistöpenkereen ja venesataman rakenteissa ja rannan täytössä ei saa käyttää hienojakoisia samennusta aiheuttavia maa-aineksia.
Haitta-aineiden leviämisen estämiseksi rakennuspaikka on eristettä- vä työn ajaksi muusta vesistöstä asianmukaisella Pirkanmaan ympä- ristökeskuksen hyväksymällä suojaverholla.
3) Pilaantuneet massat on toimitettava käsiteltäväksi Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymään ympäristöluvan omaavaan lai- tokseen. Massoja siirrettäessä on käytettävä tekniikkaa, joka estää massojen pääsyn vesistöön.
Kalatalousmaksu ja korvaukset
4) Luvan saajan on kahtena rakentamista seuraavana vuotena mak- settava Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmak- sua 2 000 euroa. Maksu on käytettävä hankkeesta aiheutuneiden kalataloudellisten haittojen ja vahinkojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella.
5) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä.
Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmene- vä vahinko on viivytyksettä korvattava asianomaiselle oikeudenomis- tajalle.
Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellai- nen vahinko, haitta tai edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukai- sesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölu- paviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.
Tarkkailut
6) Luvan saajan on tarkkailtava rakennustöiden vaikutuksia vesis- töön Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdo- tus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.
Mikäli suojaustoimenpiteistä huolimatta ilmenee merkittävää samen- tumista, on tarkkailtava myös haitta-aineiden mahdollista vapautu- mista ja kertymistä eliöihin Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Hä- meen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
Tarkkailun tulokset on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksel- le, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Tampereen kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Luvan voimassaoloaika
7) Rakennustöihin on ryhdyttävä kolmen vuoden kuluessa ja työt on tehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muu- toin raukeaa.
Ruoppaustöihin ei saa kuitenkaan ryhtyä ennen kuin Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut ympäristönsuojelulain 78 §:n 3 momen- tissa tarkoitetun ympäristöluvan pilaantuneiden maa-ainesten sijoit- tamiseen.
Ilmoitukset
8) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Pir- kanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.
9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjalli- sesti ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Järvi-Suomen merenkul- kupiirille ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
10) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoi- tuksen tekemistä.
11) Vesistöpenger ja venesatama on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
Perustelut Vesistöpenkereen rakentaminen liittyy suunnitellun Ratinanranta- promenadin ja Ratinannokan puiston rakentamiseen. Rakentaminen on osa Tampereen valtatien eteläpuolelle laaditun asemakaavan to- teuttamista, jonka mukaan alueelle rakennetaan kaksi uutta asuin- korttelia. Ratinan etelärannan rakentamista koskeva asemakaava- ehdotus no 7991 on lainvoimainen. Rantapromenadin rakentaminen muuttaa rantaviivaa noin 370 m:n pituiselta rantavyöhykkeeltä ja ve- sialuetta peittyy noin 2 740 m2.
Alueella sijaitsevan pienvenesataman laajentaminen on tarpeen riit- tävien venepaikkojen turvaamiseksi Tampereen kaupungin alueella.
Alueella suoritettujen tutkimusten mukaan Viinikanlahden poh- jasedimentti on osittain voimakkaasti pilaantunut PCB-yhdisteillä, mineraaliöljyllä ja kromilla. Pohjasedimentissä on lisäksi havaittu ko- honneita arseeni-, elohopea-, kadmium-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoi- suuksia. Rakentamisen yhteydessä näitä pilaantuneita pohjasedi- menttejä poistetaan vesialueelta noin 1 000 m3. Ruoppausalue eris- tetään siten, että pilaantuneet ruoppausmassat tai niiden liukoisessa muodossa olevat haitta-aineet eivät sanottavassa määrin pääse le- viämään laiturirakenteen ulkopuolella. Myös muut rakennustyöt to- teutetaan vastaavalla tavalla, joten veden samentuminen hankealu- een ulkopuolella jää vähäiseksi. Vaikutukset minimoidaan suoritta- malla työt lupamääräyksissä 1) ja 2) määrätyllä tavalla. Pilaantuneet kaivumassat kuljetetaan käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan loppusijoitus- tai käsittelypaikkaan.
Koska hankkeen vaikutusalue, Viinikanlahti on suosittua kalastus- ja ravustusaluetta, työstä aiheutuu haittaa alueen kalakannoille ja ra- vuille sekä kalastukselle ja ravustukselle. Näitä vaikutuksia voidaan kompensoida 2 000 euron suuruisella kalatalousmaksulla rahoitetta- villa hoitotoimenpiteillä. Hankkeen vaikutusten seuraamiseksi ja mahdollisten vahinkojen arvioimiseksi luvan saaja on määrätty tark- kailemaan hankkeen vesistövaikutuksia.
Pienvenesatama-alue on veneiden kulkureittien ja säilytyspaikkojen kohdalla kaikkialla yli 5 m syvä. Alueen pilaantuneet pohjasedimentit eivät siten potkurivirtojen vaikutuksesta häiriinny ja liukene veteen.
Kun otetaan huomioon, että pilaantuneet maamassat kuljetetaan maa-alueelle käsiteltäväksi sekä hanketta koskevat muut lupamää- räykset, ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetyk- seen verrattuna huomattava.
Ympäristölupavirasto katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle vesistöpenkereen rakentamiseen ja venesataman laajentamiselle ovat olemassa.
Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti ja 22 §:n 3 momentti
Töidenaloittamislupa
Ympäristölupavirasto myöntää Tampereen kaupungille luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
Perustelut Vesistöpenkereen rakentaminen liittyy vahvistetun asemakaavan mukaisten uusien asuinkortteleiden rakentamiseen. Rantapro- menadin rakentaminen kiireellisenä on tarpeen hankkeen kokonais- aikataulun vuoksi. Töiden aloittamisen lykkäämisestä aiheutuisi haki- jalle huomattavaa vahinkoa ja niiden aloittaminen voi tapahtua tuot- tamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan.
Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jäl- keen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan.
Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 §:n 1 momentin 2) kohta
Lausunto muistutuksista, vaatimuksista ja mielipiteistä
Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1), Hämeen työvoima- ja elinkei- nokeskuksen (2) ja Pirkkalan kalastusalueen (4) muistutuksissa esi- tetyt vaatimukset, jotka koskevat työkohteen eristämistä, työn suorit- tamista, kalastukselle ja ravustukselle aiheutuvien haittojen kompen- soimista sekä työnaikaisten vesistövaikutusten tarkkailua, on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Pirkkalan kalastusalueen muistutuksen osalta ympäristölupavirasto lisäksi toteaa, että ennalta arvioiden hakemuksessa tarkoitettujen vesistöpenkereen rakentamisesta ja venesataman laajentamisesta ei aiheudu Viinikanlahden vesialueella pysyviä kalataloudellisia vai- kutuksia. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto on määrännyt kalata- lousmaksun maksettavaksi kahtena vuotena hankkeen rakentami- sen jälkeen.
Ympäristölupavirasto kuitenkin toteaa, että hankkeen vaikutusten seuraamiseksi ja mahdollisten vahinkojen arvioimiseksi luvan saaja on määrätty tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia vesistöön Pirkan- maan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli vahinkoa aiheutuu, hakija on lupamääräysten mukaisesti vastuussa vahingois- ta.
KÄSITTELYMAKSU 2 646 euroa
Maksua on korotettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työ- määrä on ollut maksutaulukossa mainittua suurempi.
Sovellettu oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 17.12.2003/1238
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liite 1) Valitusosoitus
2) Karttaliite
Ulla Kuusiniemi
Juha Helin Pertti Seppänen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tar- kastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi.
UK/sn
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksus- ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.1.2006.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
