YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 30/2005/2
Dnro LSY-2004-Y-207
Annettu julkipanon
Helsinki jälkeen 15.12.2005
ASIA Naistenlahden voimalaitoksen yksiköiden 1 ja 2 ympäristölupahake- mus, Tampere
LUVAN HAKIJA Tampereen Sähkölaitos
PL 175
33101 Tampere
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Naistenlahden voimalaitos
Rauhaniementie 13
33180 Tampere
Voimalaitos sijaitsee Tampereen kaupungin Lapinniemen kaupun- ginosassa, kaupungin omistamalla kiinteistöllä, kiinteistörekisteritun- nus 837-109-145-1. Kiinteistöllä sijaitsevat voimalaitosrakennusten lisäksi Tampereen Sähkölaitoksen öljyvaraston lastausasema ja Ga- sum Oy:n maakaasun paineenvähennysasema.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölu- pavirastoon 30.6.2004 yhdessä veden ottoa (vesitalousasian käsitte- ly erotettu 14.4.2005) koskevan vesilain mukaisen lupahakemuksen kanssa (dnro LSY-2005-Y-98).
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin 3 b) ja 5 a) kohdat, 43 §:n 1 momentin 3) kohta
Pirkanmaan ympäristökeskuksen 22.7.1998 antaman Naistenlah- ti 2:sta koskevan päätöksen diaarinumero 1998Y0074/121 mukaan toiminnanharjoittajan tulee toimittaa uusi lupahakemus lupamääräys- ten tarkistamiseksi 30.6.2004 mennessä.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen 25.9.1999 antaman Naistenlah- ti 1:sta koskevan päätöksen diaarinumero 1999Y0036 - 111 mukaan toiminnanharjoittajan tulee esittää uusi ympäristölupahakemus il- mansuojelulain 15 §:n mukaisten ehtojen tarkistamiseksi 30.6.2007 mennessä.
Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 §:n 2 momentin mukaan lupaa haetaan koko Naisten- lahden voimalaitoksen toimintaan.
TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto
Ympäristönsuojeluasetus 5 §:n 1 momentin 3 b) kohta
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuk- sen mukaisesta ilmoituksesta annettu lausunto (Maataloushallitus nro 219/792-70, 2.4.1970).
Vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuk- sen mukaisesta ilmoituksesta annettu lausunto (Vesihallitus nro 1217/500 VH 1978, 28.11.1978).
Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös Tampereen kaupungin sähkölaitoksen voimalaitoksen Naistenlahti 2 ympäristölupahake- muksesta (Pirkanmaan ympäristökeskus diaarinumero 1998Y0074/
121, 22.7.1998).
Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös Tampereen Sähkölai- toksen voimalaitoksen Naistenlahti 1 ympäristölupahakemuksesta (Pirkanmaan ympäristökeskus diaarinumero 1999Y0036-111, 25.5.1999).
Vahvistetussa asemakaavassa voimalaitosalue on merkitty kunnal- listeknillisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YT).
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Voimalaitosalue rajoittuu Paasikiven-Kekkosentiehen, Kaupin ulkoi- lu- ja virkistysalueeseen, Näsijärveen ja Lapinniemen asuinaluee- seen.
Naistenlahden maisemaa hallitsevat voimalaitosalueen lisäksi poh- joisessa Lapinniemen vanhat, nykyisin asuin-, liiketila- ja virkistys- käytössä olevat punatiiliset tehdasrakennukset ja lahdessa sijaitseva pienvenesatama. Voimalaitosaluetta rajaavan Rauhaniementien itä-
puolella maasto nousee kohti Lapin omakotitaloaluetta ja viheraluet- ta. Paasikiven-Kekkosentien eteläpuolella sijaitsee Armonkallion ker- rostaloalue.
Naistenlahden ympäristön rakennuskulttuurisesti merkittäviä kohteita ovat sataman nykyinen satamatoimisto, Lapinniemen tehdasalue, tehdasalueen isännöitsijän asunto ja Lapin omakotitaloalue.
Ympäristön tila ja laatu
Vesistön tila ja käyttökelpoisuus
Tampereen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jonka kes- kusjärvi on Pyhäjärvi. Veden yleislaatu on Näsijärven alueella nykyi- sin hyvä. Naistenlahti sijaitsee Näsijärven eteläpäässä. Lahti on osit- tain erotettu järvestä aallonmurtajilla ja on lähes kokonaan pien- venesatama-aluetta.
Pyhäjärven veden laadun muutokset kytkeytyvät osittain Näsijärven veden laadun paranemiseen. Tammerkoskea pitkin tulevan veden happitilanne on nykyisin normaali. Pyhäjärvi on rehevöitynyt voimak- kaasti jätevesikuormituksen vuoksi, mutta järven happitilanne on ko- hentunut 1980-luvun puolivälin jälkeen. Rehevyyshaittojen takia jär- ven Tampereen puoleinen osa on luokiteltu välttäväksi.
Vesistön käyttömuodot
Tampereen seudun vesistöt ovat vilkkaassa virkistyskäytössä. Tam- pereen kaupungilla on 33 uimarantaa ja 8 uimapaikkaa, joiden ve- den laatua seurataan. Kaikilla uimarannoilla ja uimapaikoilla vesi on uimakelpoista eikä uimarantojen veden laadussa ole ollut suuria vaihteluita.
Mahdollisuudet veneilyyn ovat hyvät. Sekä Näsijärvellä että Pyhäjär- vellä on useita pienvenesatamia.
Ilman laatu
Tampereen ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1970 alkaen. Tarkkai- lumittauksista vuosina 2003 ja 2004 on vastannut kaupungin ympä- ristövalvontayksikkö. Tarkkailu on toteutettu ympäristölupavelvollis- ten toiminannanharjoittajien kanssa solmitun yhteistarkkailusopi- muksen pohjalta.
Liikenteen päästöt ovat merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Tampereen keskustassa. Tampereen ilmanlaatu on kehittynyt myön- teisesti muun muassa teollisuuden päästöjen vähentymisen, vähä- rikkisten polttoaineiden käytön ja keskitetyn kaukolämpöjärjestelmän ansiosta.
Vuonna 2003 rikkidioksidipitoisuuden puolen vuoden keskiarvo tam- mi-kesäkuussa oli Keskustorilla 3 µg/m3.
Leijuman vuosikeskiarvo Koskipuistossa oli 47 µg/m3 ja Lielahdessa 23 µg/m3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo Koskipuistossa oli 27 µg/m3 ja Linnainmaalla 18 µg/m3. Hengitettävil- le hiukkasille (PM10) annetun raja-arvon numeroarvo ylittyi Tampe- reen keskustassa 18 kertaa ja Linnainmaalla 12 kertaa. Raja-arvo saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana. Myös ohjearvo ylittyi molemmilla mittausasemilla huhtikuussa.
Typpioksidipitoisuuden puolen vuoden keskiarvo oli Keskustorilla 41 µg/m3 ja Lielahdessa 13 µg/m3. Ohjearvot eivät ylittyneet.
Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo Lielahdessa oli 55 µg/m3. Alailma- kehän otsonia koskeva tiedotuskynnysarvo 180 µg/m3 tuntikeskiar- vona ei ylittynyt.
Hiilimonoksidipitoisuuden puolen vuoden keskiarvo oli keskustassa 0,3 mg/m3 ja vuosikeskiarvo Linnainmaalla 0,2 mg/m3. Korkein Kes- kustorilla mitattu tuntikeskiarvo oli 3,0 mg/m3 ja Linnainmaalla 5,5 mg/m3. Pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoja.
Maaperän tila
Tiedossa ei ole sellaisia onnettomuuksia, joiden seurauksena öljyä tai muita kemikaaleja olisi päässyt laitosalueen maaperään. Voima- laitosalueella ei ole tehty maaperää koskevia selvityksiä. Voimalai- tosalue on pääosin asfaltoitu.
Pohjaveden tila
Voimalaitosalueella ei ole tehty pohjavesiä koskevia selvityksiä.
Tampereen pohjavesialueet sijaitsevat kaupungin läpi kulkevalla har- jujaksolla ja Sisä-Suomen reunamuodostelmaan kuuluvalla Rääkky- länkankaalla ja Jakamankankaalla.
Voimalaitos ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Aakkulanharjun pohjavesialue (0483701) ja Epilänharjun-Villilän pohjavesialue (0483702 A ja 0483702 B), jotka sijaitsevat noin 4,5 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta.
Suojeltavat kohteet
Naistenlahden voimalaitosaluetta lähinnä oleva luonnonsuojelulain nojalla suojeltu alue sijaitsee Pyynikillä noin kolmen kilometrin etäi- syydellä. Lähin arvokkaaksi kasvialueeksi luokiteltu alue sijaitsee Tampellan tehdasalueella noin kilometrin päässä Naistenlahden voimalaitoksesta. Parin kilometrin etäisyydellä sijaitseva Kaupin alue on luokiteltu arvokkaaksi hyönteisalueeksi.
Laitoksen lähialue
Lähimpien asuinrakennusten ja majoitustilojen etäisyys laitoksesta on 45 – 140 metriä. Muita lähistöllä sijaitsevia toimintoja ovat muun muassa Lapinniemen päiväkoti noin 200 metrin, Koukkuniemen vanhainkoti noin 300 metrin, Kaupin sairaala ja Pohjolan päiväkoti noin 500 metrin etäisyydellä laitoksesta.
Yleinen kuormitustilanne alueella
Merkittävimmät päästölähteet Tampereella ovat teollisuus, energian- tuotanto ja liikenne.
Tampereen rikkidioksidipäästöt vuonna 2003 olivat 682 tonnia, typen oksidien päästöt 2 926 tonnia, hiukkaspäästöt 235 tonnia ja kasvi- huonekaasupäästöt (vuonna 1999) 1,65 miljoonaa tonnia (CO2 ekv.).
Rikkidioksidipäästöt ovat pienentyneet 1970-luvun lopun noin 20 000 tonnista alle 1 000 tonniin. Vuonna 2003 rikkidioksidipäästöt olivat kuitenkin suuremmat kuin vuonna 2002. Hiukkaspäästöt olivat pie- nemmät kuin vuonna 2002. Typen oksidien päästöt olivat hieman edellisvuotta suuremmat.
Merkittävimpinä melunlähteinä alueella ovat voimalaitoksen toimin- nasta riippumaton Paasikiven-Kekkosentien ja Rauhaniementien ajoneuvoliikenne. Paasikiven-Kekkosentien aiheuttama liikenneme- lualue LAeq 55 dB ulottuu 200 – 300 metrin etäisyydelle tiestä Nais- tenlahden sataman yli Lapinniemenrantaan ja Käpylän asuinalueelle.
LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus
Naistenlahden voimalaitos on osa Tampereen Sähkölaitoksen säh- kö- ja kaukolämpöenergian hankintajärjestelmää. Voimalaitokseen kuuluu kaksi voimalaitosyksikköä (Naistenlahti 1 ja Naistenlahti 2), turpeen- ja puun vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät sekä tarvittavat huolto- ja toimistotilat.
Naistenlahti 1 (NSL1) on nykyisessä muodossaan uudistusten jäl- keen otettu käyttöön vuonna 2000. Yksikkö on tyypiltään kaasukom- bilaitos käsittäen kaasuturbiinin ja generaattorin, lämmön talteenot- tokattilan, höyryturbiinin ja generaattorin.
Laitosyksikön polttoaineteho on 300 MW, josta kaasuturbiinin poltto- aineteho maakaasulla ja öljyllä on 220 MW, ja lämmön talteenotto- kattilan lisäpolton polttoaineteho maakaasulla on 80 MW. Yksikön sähköteho 130 MW ja kaukolämpöteho 140 MW.
Naistenlahti 2 (NSL2) on muutettu nykyiseen muotoonsa vuonna 1998. Yksikkö on tyypiltään perinteinen kattilalaitos käsittäen leiju- kerroskattilan, höyryturbiinin ja generaattorin.
Laitosyksikön polttoaineteho jyrsinturpeella on 200 MW. Varapoltto- aineena käytettävällä maakaasulla polttoaineteho on 120 MW ja lei- jupolton käynnistyspolttoaineena käytettävällä kevyellä polttoöljyllä polttoaineteho on 30 MW. Yksikön sähköteho on 60 MW ja kauko- lämpöteho 120 MW.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Voimalaitos tuottaa suurimman osan Tampereen Sähkölaitoksen hankkimasta sähkö- ja kaukolämpöenergiasta. Prosessi on varustet- tu laitteilla, jotka mahdollistavat sähkön ja lämmön erillistuotannon yhteistuotannon lisäksi.
Voimalaitoksen yksiköt toimivat tuotantokäytössä ollessaan keskey- tymättömässä kolmivuorotyössä. NSL1:n käyttöjakso ajoittuu tyypilli- sesti aikavälille elokuu – kesäkuu käyntiajan ollessa 7 500 – 8 000 h/a. NSL2:n käyttöjakso ajoittuu tyypillisesti aikavälille loka- kuu - huhtikuu käyntiajan ollessa 5 000 – 5 500 h/a.
Laitoksen energiantuotanto riippuu kaukolämpöenergiaa käyttävien asiakkaiden tarpeesta. Sähköä tuotetaan lähinnä kaukolämmöntuo- tannosta riippuen. Sähkön erillistuotanto on viime vuosina vaihdellut merkittävästi.
Vuosina 2000 – 2003 toteutunut energiantuotanto, GWh/a:
Vuosi 2000 2001 2002 2003
Sähkö brutto yhteensä - yhteistuotanto - erillistuotanto
484,9 479,0 5,9
857,3 830,6 26,7
1 035,2 998,0 37,2
1 132,2 999,4 132,8 Sähkö netto yhteensä
- yhteistuotanto - erillistuotanto
448,8 443,3 5,5
815,2 790,4 24,8
990,6 954,7 35,9
1 084,8 956,7 128,1 Kaukolämpö yhteensä
- yhteistuotanto - erillistuotanto
778,8 770,6 8,2
1 100,8 1 093,0 7,8
1 290,1 1 287,6 2,5
1 273,1 1 270,6 2,5 Lisäjäähdytyslämpö 7,2 36,7 34,2 135,1
Laitteistot ja prosessit
NSL1
Yksikkö on rakennettu vuonna 1971 alunperin raskasöljykäyttöiseksi.
Laitoksen kattila muutettiin vuonna 1982 turvekäyttöiseksi. Viimei- sessä, vuosina 1999 - 2000 tehdyssä uudistuksessa vanha kattila ja turvekuivuri purettiin ja tilalle rakennettiin kaasuturbiini ja lämmön tal- teenottokattila. Lämmön talteenottokattila varustettiin maakaasun li- säpolttomahdollisuudella. Laitoksen automaatio- ja prosessitietojär- jestelmä liitettiin osaksi NSL2:n järjestelmää.
Kaasuturbiiniin liitetyllä generaattorilla tuotetaan pääosa koko voima- laitoksen tuottamasta sähköenergiasta. Kaasuturbiinin kuumat savu- kaasut johdetaan lämmön talteenottokattilaan. Lämmön talteenotto- kattilassa on lisäpoltin, jonka avulla saadaan lisättyä höyryn tuotan- toa. Tuotettu höyry johdetaan höyryturbiiniin, johon liitetyllä gene- raattorilla tuotetaan loppuosa yksikön sähköenergiantuotannosta.
Höyryturbiinista poistuvalla höyryllä tuotetaan pääosa kaukolämmös- tä. Savukaasujen loppulämpö hyödynnetään tuottamalla sillä loppu- osa kaukolämmöstä. Kaukolämpöenergia pumpataan voimalaitoksel- ta lämmenneen kaukolämpöveden muodossa kaukolämpöverkkoon.
Savukaasut poistetaan maanpinnasta 90 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan.
NSL2
Yksikkö on rakennettu vuonna 1977 turvetta pääpolttoaineenaan käyttäväksi pölypolttokattilalla varustetuksi laitokseksi. Polttotekniik- ka muutettiin kesällä 1998 leijukerrospoltoksi. Polttotekniikan muu- toksen lisäksi uusittiin laitosyksikön automaatio- ja prosessitie- tojärjestelmät.
Kattilalla tuotettu höyry johdetaan höyryturbiinille, johon liitetyllä ge- neraattorilla tuotetaan sähköenergiaa. Laitosyksikön sähkön ja kau- kolämmön tuotantoprosessi on tältä osin yhteneväinen NSL1:n tuo- tantoprosessin kanssa. Savukaasut johdetaan maasta 90 metriä korkeaan savupiippuun.
Polttoaineet
NSL1:n pääpolttoaineena kaasuturbiinissa on maakaasu ja varapolt- toaineena kevyt polttoöljy.
NSL2:n pääpolttoaineena on jyrsinturve. Lisäksi poltetaan puupoh- jaisia polttoaineita, kuten metsähake, puru, kuori ja puuhake. Satun- naisesti voidaan polttaa myös muita puhtaita puu- ja kasviperäisiä biopolttoaineita. NSL2:n varapolttoaineena on maakaasu ja käynnis- tyspolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä.
Polttoaineiden käyttö vuosina 2000 – 2003:
NSL1
Vuosi 2000 2001 2002 2003
Maakaasu - 1 000 m3 - TJ
41 561 1 500
129 336 4 677
175 236 6 320
185 592 6 681 Kevyt polttoöljy
- t - TJ
343
14
0
0
0
0
0
0
NSL2 Turve - t - TJ 298 542 3 088 279 554 2 805 272 729 2 760 299 227 3 103 Puu - t -TJ 72 475 558
83 724 611
54 260 416
71 832 607
Maakaasu - 1 000 m3 - TJ 1 712 62
931
34
463
17
572
21
Kevyt polttoöljy - t - TJ 86
4
67
3
148
6
0
0
Polttoaineiden ominaisuudet vuosina 2000 – 2003:
Vuosi 2000 2001 2002 2003
Maakaasu - rikki, % - tuhka, % - kosteus, %
- tehollinen lämpöarvo, MJ/m3(n)
- - - 36,1
- - - 36,2
- - - 36,1
- - - 36,0 Jyrsinpolttoturve
- rikki, % - tuhka, % - kosteus, %
- tehollinen lämpöarvo, MJ/kg
0,17 4,90 44,40 10,34
0,16 4,90 45,70 10,03
0,15 4,90 44,70 10,12
0,14 4,80 44,20 10,37 Puu
- rikki, % - tuhka, % - kosteus, %
- tehollinen lämpöarvo, MJ/kg
0,03 2,30 53,40 7,70
0,03 2,30 54,70 7,29
0,02 2,70 52,90 7,68
0,02 1,90 49,50 8,46
Vuosi 2000 2001 2002 2003
Kevyt polttoöljy - rikki, % - tuhka, % - kosteus, %
- tehollinen lämpöarvo, MJ/kg
0,18 - - 42,10
0,18 - - 42,10
0,18 - - 42,10
0,13 - - 42,10
Muut prosessit
Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus
Voimalaitos ottaa jäähdytysveden ja prosessiveden Näsijärvestä.
Jäähdytykseen ja prosessissa käytettävä vesi otetaan samasta otto- paikasta yhteisellä vedenottotunnelilla. Ottokohta (koordinaatit 6822830 – 2488150), sijaitsee Lapinniemessä noin 500 metriä voi- malaitoksesta luoteeseen. Ottotunnelin suuaukko sijaitsee rantavii- valla. Vesialueen, kiinteistörekisteritunnus 837-109-977-2, jolla otto- tunnelin suuaukko sijaitsee, omistaa Tampereen kaupunki.
Vuosina 2000 – 2003 voimalaitos on ottanut vettä Näsijärvestä jääh- dytys- ja prosessivesikäyttöön 11,3 – 23,1 milj. m3/a.
Jäähdytysvesi puhdistetaan voimalaitosalueella sijaitsevalla pump- paamolla mekaanisesti koriketjusuodattimilla.
Prosessivedellä tarkoitetaan höyryprosessissa suljetussa kierrossa kiertävää vettä. Prosessiveden laatu pidetään hyvänä poistamalla prosessista jatkuvasti jonkin verran vettä ulospuhalluksella ja kor- vaamalla se puhdistetulla vedellä. Prosessivesi valmistetaan suo- lanpoistolaitoksessa esikäsitellystä järvivedestä. Vedenkäsittelyn vaiheet ovat flotaatio, hiekkasuodatus, humussuodatus ja suolan- poisto.
Tampereen kaupungin vesijohtoverkosta on vuosina 2000 – 2003 vettä otettu 5 000 - 9 000 m3/a käytettäväksi lähinnä sosiaali- ja sani- teettitiloissa.
Varastointi
Voimalaitosalueella sijaitsevat varastot, varastoitavat aineet ja kemi- kaalit, niiden määrät ja kemikaalien luokitus:
Varastoitava aine
Varasto/säiliö Rakenne, muoto, suojaukset, varo- järjestelmät
Kertava- rastointi
Varaston kautta kulkeva määrä, t/a
Luokitus
Polttoaineet Jyrsinpoltto- turve ja puu
3 000 m3 Ulkona oleva beto- nisiilo
1 000 t 360 000
Kevyt polttoöl- jy
500 m3 Ulkona oleva lämpö- eristetty terässäiliö, 100 %:n turva-allas, öljynerotuskaivo
400 t 160 Xn, N
Kemikaalit Rikkihappo, 93 %
15 m3 Kattilahuoneessa käyttöpaikalla olevat terässäiliöt, turva- allas
18 t 5,8 C
Natriumhyd- roksidi, 50 %
15 m3 Kattilahuoneessa käyttöpaikalla olevat terässäiliöt, turva- allas
15 t 9,2 C
Natriumalumi- naatti, 44 %
3 x 0,8 m3 Vesiasemalla käyt- töpaikalla olevat kuljetuskontit
4 t 8 C
Hydratsiini, 15 %
10 x 0,06 m3 Vesiaseman kemi- kaalivarastossa olevat kuljetusastiat
1 t 1,4 T, N
Natriumkloridi, 100 %
2 x 42 x 25 kg Vesiasemalla ja kattilahuoneessa käyttöpaikalla olevat trukkilavat
2,5 t 2,3
Trinatriumfos- faatti, 100 %
3 x 25 kg Vesiaseman kemi- kaalivarastossa olevat säkit
0,075 t 0,1 Xi
Ferrikloridisul- faatti, 36 %
3 x 0,8 m3 Vesiasemalla käyt- töpaikalla olevat kuljetuskontit
4 t 11,6 C
Jätteet ja ongelmajätteet
Turvetuhka 500 m3 Ulkona oleva umpi- nainen betonisäiliö
250 t 11 000 Arinahiekka 8 m3 Kattilahuoneessa
täyttöpaikalla oleva siirtolava
10 t 2 000
Käytetyt hyd- rauli- ja voite- luöljyt
3 x 0,2 m3 Keräyspisteessä olevat terästynnyrit, turva-allas
0,5 t 10
Polttoöljy, likaantunut
3 x 0,2 m3 Keräyspisteessä olevat terästynnyrit, turva-allas
0,5 t 3
Liuottimet, likaantunut
3 x 0,2 m3 Keräyspisteessä olevat terästynnyrit, turva-allas
0,4 t 0,1
Kiinteät öljyiset jätteet
2 x 0,2 m3 Keräyspisteessä olevat muoviset keräysastiat
0,25 t 2,3
Loisteputket, eloho- peahöyrylam- put, paristot
0,2 m3 Huoltorakennukses- sa oleva muovinen keräyslaatikko
0,1 t 0,3
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Naistenlahden voimalaitoksen tekniikka edustaa läpileikkausta voi- malaitostekniikan kehityksestä 30 vuoden ajalta. Vanhimmat lai- tososat, höyryturbiinit, kaukolämpöjärjestelmät, vedenkäsittely (pois lukien suolanpoistolaitos), turpeen vastaanotto- ja käsittelyjärjestel- mät (pois lukien puun käyttöä varten tehdyt muutokset) sekä NSL2:n kattilan perusrakenne ovat 60-luvun lopun ja 70-luvun puolivälin tek- niikkaa.
NSL2:n polttotekniikan muutos vuonna 1998 suorasta pölypoltosta leijukerrospoltoksi oli teknis-taloudelliselta kannalta katsoen ainoa käyttökelpoinen vaihtoehto laitosyksikön elinkaaren jatkamiseksi.
Laitosyksikön polttolaitteiden huollon tarve pieneni, tukipolttoainetta ei enää tarvittu palamisen ylläpitämiseksi, käyttövarmuus kasvoi ja puupohjaisten polttoaineiden käyttö turvetta korvaavina polttoaineina mahdollistui. Puun käytön tekninen raja, tuotantokapasiteetin laske- matta, on noin 20 %. Tälle tasolle ei olla toistaiseksi päästy puupoh- jaisten polttoaineiden saatavuusongelmien takia. Leijukerrospoltto ja puun käyttö turvetta korvaavana polttoaineena on vähentänyt lai- tosyksikön fossiilisen hiilidioksidin, rikkidioksidin ja pienemmässä määrin typen oksidien päästöjä.
NSL1:n elinkaarensa loppuun käytetyn kattilan (vuodelta 1971) ja epäsuoran turpeenkuivaus- ja polttojärjestelmän (vuodelta 1982) ti- lalle rakennettiin vuosina 1999 – 2000 kaasuturbiinilaitos ja sen sa- vukaasuista lämmön talteen ottava kattila. Kaasuturbiinin korkea polttolämpötila varmistaa hyvän polttoaineenkäytön hyötysuhteen ja Dry-Low-Nox-polttotekniikka alhaiset NOx- ja CO-päästöt. Polttoai- neen vaihtuminen turpeesta kaasuun vähensi laitosyksikön hiukkas- ja rikkidioksidipäästöjä. Kapasiteetin kasvun takia fossiilisen hiilidi- oksidin ja typen oksidien päästöt eivät oleellisesti vähentyneet, mutta ominaispäästöt sen sijaan alenivat.
Laitosyksiköiden muutosten yhteydessä uusittiin molempien yksiköi- den automaatiojärjestelmät vuosina 1998 ja 2000. Nykyaikaiset au- tomaatiojärjestelmät mahdollistavat laitosten toiminnan tehokkaan valvonnan, taloudellisesti optimoidun käytön ja häiriöttömän toimin- nan edesauttaen päästöjen pitämistä alhaisella tasolla.
Tampereen Sähkölaitos liittyi vuonna 2000 energia-alan energian- säästösopimukseen. Sopimuksen mukaiset raportit on tehty vuosilta 2002 ja 2003.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Toiminnanharjoittajan Lielahden voimalaitoksen sähkön ja kauko- lämmön tuotannon sekä kunnossapidon kattava ISO 14001 ympäris- töjärjestelmän sertifikaatti on 7.3.2005 laajennettu koskemaan myös Naistenlahden voimalaitosta.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Voimalaitoksen toiminnasta muodostuvat jäähdytys- ja prosessive- det johdetaan vesistöön jäähdytysveden poistokanavaa myöten Naistenlahden satama-altaaseen. Vesialueen, kiinteistörekisteritun- nus 837-109-9906-0, jolla purkupaikka (koordinaatit 6822350 – 2488275) sijaitsee, omistaa Tampereen kaupunki.
Näsijärvestä otettu vesi käytetään koriketjusuodattimilla puhdistettu- na jäähdytys- ja prosessivetenä. Koriketjusuodattimien huuhteluvesi johdetaan käsittelemättömänä saostuskaivon kautta jäähdytysveden poistokanavaan.
Prosessin jäähdytyslaitteiden kautta kulkenut jäähdytysvesi johde- taan käsittelemättömänä jäähdytysveden poistokanavaan.
Esisaostuslaitoksen jätevesi ja hiekkasuodattimien pesuvesi johde- taan käsittelemättömänä saostuskaivon kautta jäähdytysveden pois- tokanavaan.
Suolanpoistolaitoksen happo- ja emäselvytysten vedet kerätään neutralointialtaaseen neutralointia varten ennen kuin vedet johde- taan jäähdytysveden poistokanavaan.
Laboratoriosta tulevat näyte- ja jätevedet kerätään myöskin neutra- lointialtaaseen ja johdetaan jäähdytysveden poistokanavaan elvytys- vesien mukana.
Lauhteen puhdistuksen jätevedet, ulospuhallusvedet, turbiini- ja kat- tilalaitoksen huuhteluvedet sekä prosessin vuoto- ja tyhjennysvedet johdetaan jäähdytysveden poistokanavaan.
Vesi-höyrykiertopiirin putkistojen laajamittaisissa uusinnoissa mah- dollisesti tarvittavien puhdistusten ja peittausten jätevedet kerätään neutralointialtaaseen ja pumpataan sieltä neutraloituina viemäriver- kostoon.
Vauriotilanteissa mahdollisesti öljyä sisältävät lauhteet johdetaan tarkkailusäiliöiden tai öljynerotuskaivojen kautta jäähdytysveden poistokanavaan.
Ulkona sijaitsevat varastoalueet on asfaltoitu. Varastoalueilla on sa- devesiviemäröinti. Alueilta kertyvät sadevedet johdetaan jäähdytys- veden poistokanavaan. Polttoöljysäiliön turva-altaaseen kertyvät ve- det johdetaan öljynerotuskaivojen kautta vesihuoltolaitoksen viemä- riin. Sisätiloissa olevien varastojen lattiat ovat betonipintaisia. Tilat on viemäröity ja kertyvät vedet johdetaan jäähdytysveden poisto- kanavaan.
Sosiaalitiloista muodostuvat jätevedet pumpataan paineviemäriä pitkin vesihuoltolaitoksen viemäriin.
Voimalaitoksen jäähdytys-, jätevesi- ja muiden vesipoisteiden mää- rät vuosina 2000 – 2003, 1000 m3/a:
2000 2001 2002 2003 Jäähdytysvesi poistokanavaan 11 210 15 593 17 908 22 881 Jätevesi poistokanavaan 74 75 101 94 Kaukolämpöverkon tyhjennysvesi 16 34 61 66 Saniteettijätevesi vesihuoltolaitoksen
viemäriin
5 5 4 4 Vesihäviö 29 34 33 29
Voimalaitokselta vesistöön purettu lämpökuorma vuosina 2000 – 2003, TJ/a:
2000 2001 2002 2003
Jäähdytysveden lämpö 137 260 349 283
Lisäjäähdytyslämpö 26 132 124 486
Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa Näsijärvestä otettavan ja jär- veen takaisin johdettavan jäähdytysveden välinen lämpötilaero on 4 – 6 oC. Sähkön erillistuotannossa lämpötilaero on vastaavasti 10 – 16 oC.
Luvan hakija on hakemuksesta annettujen lausuntojen johdosta esit- tämässään vastineessa (kts. tämän päätöksen sivu 30) tarkentanut jätevesien johtamisjärjestelyjä eräiltä osin.
Päästöt ilmaan
NSL1:n pääpolttoaineen (maakaasun) poltosta aiheutuvat päästö- komponentit ilmaan ovat typen oksidit ja hiilimonoksidi ja hiili- dioksidi. Varapolttoaineen (kevyen polttoöljyn) poltosta aiheutuu li- säksi rikkidioksidipäästöjä. Varapolttoaineen käyttö on kuitenkin erit- täin harvinaista. Dry-Low-NOx-polttotekniikasta johtuen voimalai- tosyksikön päästöjen tasot ovat alhaiset ja alittavat voimassa olevat päästörajat. Asetettujen päästörajojen ylityksiä ei ole tapahtunut.
NSL2:n polttoaineiden (turve, puu, maakaasu ja kevyt polttoöljy) käy- töstä aiheutuvat päästöt ilmaan ovat hiukkaset, typen oksidit, rikki- ja hiilidioksidi ja hiilimonoksidi. Leijukerrospolton ja käytettyjen polttoai- neiden ominaisuuksien johdosta päästöt ovat alhaiset. Savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella. Muita savukaasujen puhdistus- menetelmiä ei ole käytössä. Päästörajojen ylityksiä ei ole tapahtunut.
Naistenlahden voimalaitoksen päästöt ilmaan vuosina 2000 – 2003:
NSL1
Aine Yksikkö 2000 2001 2002 2003
Hiukkaset t - - - -
SO2 t 1 0 0 0
NO2 t 42 109 129 164
CO t 22 51 88 145
CO2 t 83 632 260 991 352 629 372 801 NSL2 Aine Yksikkö 2000 2001 2002 2003 Hiukkaset t 20 26 31 22
SO2 t 548 445 414 443
NO2 t 509 494 425 484
CO t 79 83 66 107
CO2, foss t 343 310 298 308 290 870 326 654 CO2, bio t 60 543 66 266 45 188 65 907 Arseeni kg 11 8 9 9
Kromi kg 59 41 47 30
Mangaani kg 196 165 189 247
Nikkeli kg 22 14 19 14
Sinkki kg 106 79 90 133
Lyijy kg 15 10 19 14
Kadmium kg 1 0 1 1
Vanadiini kg 40 38 34 35
Elohopea kg 1 1 1 1
Kupari kg 7 7 6 7
NSL1:n savukaasujen ominaispäästöt vuosina 2000 – 2003 ovat olleet seuraavat: SO2 0 – 1 mg/MJ, NO2 20 – 28 mg/MJ, CO2, foss 55 – 56 g/MJ ja CO 11 – 22 mg/MJ.
NSL2:n savukaasujen ominaispäästöt vuosina 2000 – 2003 ovat olleet seuraavat: hiukkaset 5 – 10 mg/MJ, SO2 119 – 148 mg/MJ, NO2 130 – 143 mg/MJ, CO2, foss 86 – 93 g/MJ, CO 21 – 29 mg/MJ.
NSL1:n marraskuussa 2002 suoritettujen päästömittauksien mittaus- tulokset olivat seuraavat:
Kattilakuorma Komponentti Yksikkö
GT 100 % + lisäpoltto GT 100 % GT 60 %
O2 %, kuiva 11,4 14,1 14,3
CO mg/m3n, kuiva
12,6 19,9 143,5
NOx mgNO2/MJ 31,0 32,0 14,0
Kosteus til-% 10,0 10,0 10,0
NSL2:n marraskuussa 2002 suoritettujen päästömittauksien mittaus- tulokset olivat seuraavat:
Kattilakuorma Komponentti Yksikkö
100 % 100 % (sähkösuodin pois päältä)
60 %
O2 %, kuiva 5,1 5,3 6,2
CO mg/m3n, kuiva
54,1 35,1 55,4
NOx mgNO2/MJ 126,0 131,0 128,0
Hiukkaset mg/m3n,
kuiva,O2 6% 14,0 220,0 3,0
Kosteus til-% 20,0 20,0 20,0
Päästöt maaperään
Voimalaitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maape- rään.
Melu, tärinä ja liikenne
Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuu melua muun muassa jatkuvas- ta käyntiäänestä (puhaltimet, turbiinit, generaattorit, pumput, muun- tajat ja paineenvähennysasema) ja lyhytkestoisista häiriötilanteista (varoventtiilit). Merkittävimmät melulähteet ovat katoilla sijaitsevat ilmanvaihtopuhaltimet ja niiden säleiköt. Lisäksi alueelle suuntautuva liikenne aiheuttaa melua. Polttoainekuljetuksia ja tuhkan poiskulje- tuksia on kiinteiden polttoaineiden käyttöaikana, loka – huhtikuu, ar- violta 45 - 50 ajosuoritetta vuorokaudessa ja 9 000 – 10 000 vuo- dessa. Kuljetukset ajoittuvat pääosin klo 6 – 22 väliseen aikaan.
Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua syntyy ulos- puhallusventtiileistä voimalaitoksen käynnistämisen, vuosihuollon sekä häiriötilanteiden yhteydessä. Häiriötilanteita arvioidaan olevan muutamia kertoja vuodessa.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Määrällisesti suurin osa jätettä on turpeen ja puun poltosta NSL2:n savukaasuista sähkösuodattimella erotettua lentotuhkaa ja kattilan leijuarinasta poistettua arinahiekkaa. Lentotuhka läjitetään pääosin Tarastenjärven kaatopaikan yhteydessä olevalle läjitysalueelle. Len- totuhkan käyttö maanparannusaineena on lopetettu. Arinahiekan Tampereen Sähkölaitos käyttää omassa toiminnassaan kaapeli- ja kaukolämpöjohtokaivantojen pohjien tasoitusmateriaalina.
Laitoksen toiminnasta muodostuvat ongelmajätteet ovat lähinnä voi- teluominaisuutensa heikkenemisen takia vaihdettuja voiteluöljyjä ja koneiden ja laitteiden osien puhdistamiseen käytettyjä likaantuneita liuottimia. Voiteluöljyt toimitetaan uudelleen käytettäväksi vähemmän vaativien voiteluöljyjen raaka-aineeksi. Liuotinjätteet toimitetaan on- gelmajätelaitokselle asianmukaisesti hävitettäväksi.
Voimalaitoksen toiminnasta muodostui tavanomaisia ja hyödynnet- täviä jätteitä vuonna 2003 seuraavasti:
Jätelaji Jäteluokka Määrä, t/a Käsittely- tai toimituspaikka Arinahiekka 10 01 01 1 482 Oma toiminta, maanraken-
nusmateriaalina Lentotuhka, turve 10 01 03 8 368 PJH Oy, kaatopaikka Lentotuhka, turve 10 01 03 1 040 Maanrakennusyritykset Ylijäämämaa 17 05 04 2 L&T Oy
Rakennusjäte 17 09 04 0,1 L&T Oy Neutralointialtaan
liete
19 09 06 0,0 PJH Oy Paperi ja pahvi 20 01 01 0,1 L&T Oy Biojäte 20 01 08 6,2 PJH Oy Yhdyskuntajäte 20 03 01 25,1 PJH Oy
Voimalaitoksen toiminnasta muodostui ongelmajätteitä vuonna 2003 seuraavasti:
Jätelaji Jäteluokka Määrä, t/a Käsittely- tai toimitus- paikka
Käytetyt voiteluöljyt 13 02 08 7,3 L&T Oy Öljyinen vesi 13 05 07 1,4 L&T Oy Jäähdytinneste 14 06 03 3,1 L&T Oy Liuottimet 14 06 03 0,2 L&T Oy Kemikaaliastiat 15 01 10 0,4 L&T Oy Kiinteät öljyiset
jätteet
15 02 02 0,4 PJH Oy Erillissyöttöä vaati-
vat nesteet
16 05 07 0,5 L&T Oy Asbestieristeet 17 06 05 0,8 PJH Oy Lyijyakut 16 06 01 0,1 PJH Oy Loisteputket, paris-
tot
20 01 21 0,3 L&T Oy, PJH Oy
Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet
NSL1:n kaasuturbiinin alhaisilla kuormitustasoilla, lähinnä käynnis- tys- ja pysäytystilanteissa, toimitaan Dry-Low-Nox polttoalueen ulko- puolella, jolloin NOx - ja CO –päästöjen määrä on arviolta 6 – 10 – kertainen normaaliin verrattuna. Käynnistyksen yhteydessä normaa- liin käyttötilaan pääseminen kestää arviolta 12 – 24 tuntia ja pysäy- tystilanteessa 1 – 2 tuntia. Käynnistystilanteessa normaalitilaan pää- semisen aika riippuu suuressa määrin prosessissa viimeisenä ole- van höyryturbiinin normaaliin käyttölämpötilaan saattamisen vaati- masta ajasta. Lyhytaikaisen seisokin jälkeinen kuumakäynnistys kestää yleensä vain muutamia tunteja.
NSL2:n käynnistys kylmästä tilasta normaaliin käyttötilaan, höyryn- paineeseen ja lämpötilaan sekä kuormatasolle, kestää arviolta 24 – 48 tuntia. Tänä aikana siirrytään käynnistys- ja varapolttoaineen käy- töstä turpeen ja puun käyttöön sekä lämmitetään, käynnistetään ja kuormitetaan höyryturbiini. Samanaikaisesti säädetään ja asetetaan polttoaineen ja palamisilman määrät ja jaot palamisen ja toiminnan kannalta haluttuihin arvoihin. Näiden toimenpiteiden aikana NOx - ja CO –päästöjen määrät ovat vaihtelevasti arviolta 4 – 6 –kertaisia
normaaliin käyttötilaan verrattuna. Lyhyiden käyttökeskeytyksien jäl- keinen käynnistys kestää yleensä 3 – 6 tuntia.
Edellä mainituille poikkeustilanteiden korkeille päästöille ei ole an- nettavissa tarkempia kokemusperäisiä arvoja, koska näissä tilanteis- sa prosessi on jatkuvassa muutostilassa ja päästöjen laskenta pro- sessitietojärjestelmässä on epätarkkaa.
NSL2:n sähkösuodattimen häiriötilanteessa on mahdollista, että hiukkaspäästöjen määrä kasvaa lyhytaikaisesti enimmillään arviolta lähes 100 -kertaiseksi.
Arvion mukaan päästöinä vesistöön voisivat lähinnä tulla kysymyk- seen öljyn jäähdyttimistä tapahtuvat vuodot jäähdytysvesiin. Tällai- sista kohteista mahdollisesti tulevien öljypäästöjen määrä olisi arviol- ta muutamia satoja litroja.
Poikkeukselliset päästöt viemäriin voisivat arvion mukaan olla myös öljypäästöjä. Näitä olisi mahdollista tulla öljynerotuskaivojen kautta lähinnä kevyen polttoöljyn päiväsäiliöltä ja kaasuturbiinihallin lattia- kaivoilta näissä kohteissa tapahtuvien vuotojen seurauksena.
Arvion mukaan maaperään ei katsota olevan mahdollista tapahtua päästöjä. Voimalaitostontin kaikki toiminnalliset alueet on pinnoitettu asfaltilla.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Ilman laadulle asetetut tunti- ja vuorokausiohjearvot on määritetty ensisijaisesti terveydellisin perustein. Luonnolle haitalliset tasot ovat nykyisen käsityksen mukaan matalampia kuin terveydelle haitalliset tasot. Rikkidioksidin ja typenoksidien pitoisuuden vuosikeskiarvojen ohjearvot on annettu kasvillisuusvaikutusten perusteella.
Voimalaitoksen päästöjen aiheuttamat ilman rikkidioksidin ja ty- penoksidien vuosikeskiarvot ovat leviämismallilaskelmien perusteella enintään 0,3 ja 0,8 µg/m3. Pitoisuudet eivät ylitä raja-arvoja. Lisäksi raja-arvoja tulisi soveltaa vain laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. On siten erittäin epätodennäköistä, että voimalaitoksen päästöistä aiheutuisi suoria kasvillisuusvaikutuksia.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Voimalaitoksen jäähdytysvesistä aiheutuva lämpökuormitus on pieni, sillä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus energiantuotan- nosta on korkea.
Voimalaitoksen jäähdytysvesien purku Naistenlahden satama- altaaseen edesauttaa veden liikkumista ja vaihtumista muuten melko suljetussa allastilassa.
Veden ottamisen ja jäähdytysvesien purkamisen vaikutukset vesis- töön ovat vähäisiä ja rajoittuvat aallonmurtajin Näsijärvestä erotetun venesatama-alueen pohjukkaan. Vesien johtamisesta vesistöön ei ole havaittu olevan haittavaikutuksia.
Vaikutus kalatalouteen
Raakavettä otettaessa osa veden mukana voimalaitokselle kulkeu- tuvista kaloista vahingoittuu tai kuolee pumppujen ja siivilöiden läpi kulkiessaan tai niihin kiinni jäädessään. Vähäisten vesimäärien vuoksi tällä ei ole havaittavia vaikutuksia kalakantoihin.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely on voimalaitok- sella järjestetty siten, että laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään.
Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 4,5 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta eikä voimalaitoksella ole vaikutuksia kyseisiin poh- javesialueisiin.
Vaikutus ilmanlaatuun
Voimalaitoksen päästöillä on vaikutusta ilman epäpuhtauksien pitoi- suuksiin. Päästöt leviävät ja laimentuvat vähitellen ilmakehässä eikä päästöjen ja pitoisuuksien välinen suhde ole suoraviivainen. Korkea- piippuisen voimalaitoksen päästöt aiheuttavat alhaisemmat pitoisuu- det esimerkiksi vastaavan suuruisen liikenteen aiheuttamaan, mata- lalta tulevaan päästöön verrattuna.
Pitoisuuksien merkitystä arvioidaan vertaamalla niitä ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvoihin. Pitoisuuksien tulisi alittaa kyseiset ar- vot. Päästöjen vaikutuksia pitoisuuksiin arvioidaan matemaattisilla leviämismalleilla.
Naistenlahden voimalaitoksen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja suorien hiukkaspäästöjen leviämistä ja niiden aiheuttamia pitoisuuksia on ar- vioitu Yhdysvaltojen ympäristöviraston (EPA) laatimalla, yleisesti käytetyllä ISCST (Industrial Source Complex Short-Term Model) - mallilla.
Leviämislaskelmissa otettiin huomioon vain Naistenlahden voimalai- toksen päästöt, koska haluttiin nimenomaan selvittää vaikutuksia il- manlaatuun voimalaitoksen läheisyydessä.
Hiukkasten osalta on mallinnettiin suorien hiukkaspäästöjen aiheut- tamat pitoisuudet. Hiukkaset oletettiin kooltaan niin pieniksi, ettei las-
kennassa otettu huomioon niiden painovoimaista laskeumaa. Kaa- sumaiset rikkidioksidin ja typenoksidien päästöt aiheuttavat myös sekundaarihiukkasten muodostumista. Enimmillään muutamia pro- sentteja rikkidioksidista hapettuu tunnissa sulfaatiksi. Typenoksideis- ta puolestaan suuruusluokaltaan 10 % saattaa suotuisissa olosuh- teissa muuntua nitraatiksi. Koska rikkidioksidin ja typenoksidien pi- toisuudet ovat alhaisia, ovat myös sekundaarihiukkasten pitoisuudet arvioitavissa alhaisiksi.
Leviämisselvityksen mukaan voimalaitoksen vaikutus ilman laatuun on vähäinen, kun pitoisuuksia verrataan Tampereella mitattuihin pi- toisuuksiin. Jo ennen NSL1:n muuttamista kaasukombilaitokseksi Tampereen Sähkölaitoksen päästöistä aiheutuneet pitoisuudet jäivät selvästi ohjearvojen alapuolelle. NSL1:n muutos heijastui alentavasti pitoisuuksiin.
Rikkidioksidipitoisuuksiin voimalaitoksen päästöt vaikuttivat suhteel- lisesti tarkastellen paljon. Rikkidioksidipitoisuuksien taso oli alhainen ja NSL1:n muutos vähensi vaikutusta noin puoleen. Suurin ohjear- voihin verrannollinen pitoisuus NSL1:n muutoksen jälkeen oli rikkidi- oksidin vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus, joka puoliin- tui muutoksen seurauksena.
NSL1:n hiukkaspäästöt vähentyivät muutoksen seurauksena käy- tännössä nollaan. Tampereen Sähkölaitoksen kokonaispäästöjä ar- vioitaessa NSL2:n hiukkaspäästöt laskettiin enimmäispäästöä käyt- täen, joten laskennalliset kokonaispäästöt olivat 19 % suuremmat.
Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat pitoisuudet kasvoi- vat lievästi tason säilyessä matalana. Selvityksessä käytetty enim- mäispäästötaso ei käytännössä toteudu, jolloin myöskään hengitet- tävien hiukkasten pitoisuudet eivät kasva.
Vuosikeskiarvotasolla ja verrattaessa pitoisuuksia kokonaisleijuman vuorokausiohjearvoon hiukkaspitoisuudet laskivat mallilaskelmankin mukaan. Mallin antamien tulosten vaihtelu päästöjen aiheuttamissa pitoisuusmuutoksissa aiheutui siitä, että NSL1:n muutoksen jälkeen hiukkaspäästöt keskittyvät ainoastaan NSL2:een, jonka savukaasu- jen arvioitiin olevan kuumempia kuin NSL1:n ennen muutosta. Pääs- töt leviävät tällöin eri tavalla ja pitoisuuksien jakauma on erilainen NSL1:n muutoksen jälkeen.
Melun, tärinän ja liikenteen vaikutukset
Naistenlahden voimalaitoksen aiheuttama melu ympäristöön on sel- vitetty melulähteiden mittaukseen ja mallinnukseen perustuen (Tam- pereen Sähkölaitos, Ympäristömeluselvitys, Työ 10697Y02B, 18.12.2002, AX-LVI Oy). Selvityksen mukaan voimalaitoksen aiheut- tamat melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla eivät ylitä meluta- son ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia päiväajan ja yöajan melutason ohjearvoja.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käytön tarkkailu
Öljyn ja maakaasun analyysitietoina käytetään polttoainetoimittajien antamia tietoja lisämäärityksillä tarvittaessa täydennettyinä. Öljyn ja kaasun määrät mitataan jatkuvilla määrämittauksilla ja niiden tehot lasketaan prosessitietojärjestelmässä.
Turve- ja puukuormista otetuista näytteistä määritetään vesipitoisuus noin 1 000 m3:n osatoimituserää kohden ja näistä laskennallisesti vesipitoisuus vuorokausi-, kuukausi- ja vuositasolla. Osatoimituseri- en näytteistä muodostetaan kuukausinäytteet, joista analysoidaan rikki- ja tuhkapitoisuudet sekä lämpöarvo. Kuukausinäytteistä muo- dostetaan vuosinäyte, josta analysoidaan raskasmetallipitoisuudet.
Turve ja puu punnitaan kuormakohtaisesti hihnavaa’alla.
Turpeen ja puun hetkellinen käyttömäärä ja polttoaineteho lasketaan prosessitietojärjestelmässä epäsuoralla taselaskennalla. Prosessitie- tojärjestelmän laskentaa varten tarvittava polttoaineen vesipitoisuus mitataan kuljetinlinjalla olevalla jatkuvatoimisella kosteuden mittaus- laitteella.
Laitosyksiköiden käyttöä valvotaan ja ohjataan voimalaitoksen valvo- mosta käyttöhenkilöstön toimenpitein automaatiojärjestelmän työ- asemilta prosessi-, hälytys- ja tapahtumanäyttöjen avulla.
Käynnistykset, merkittävät käyttötapahtumat, käyttöhäiriöt ja pysäy- tykset kirjataan käyttöpäiväkirjaan ja/tai tulostetaan automaattisesti hälytys- ja tapahtumakirjoittimilla.
Polttoaine-, höyry- ja tuotantomäärät ja tehot sekä laitteiden käynnis- tysmäärät ja käyttöajat lasketaan ja raportoidaan prosessitietojärjes- telmässä. Laitosyksiköiden käyttöaika- ja käytettävyystilastointi ta- pahtuu manuaalisesti.
NSL1:n tehoa säädetään kaasuturbiinin tehoa ja lisäpolton määrää säätämällä. Kaasuturbiinin oma automaatiojärjestelmä, Mark V, sää- tää kompressoria kuristamalla palamisessa käytettävän ilman mää- rää kulloistakin kuormitustasoa ja käyttömoodia vastaavaksi. Käyttä- jä ei voi vaikuttaa palamisilman määrän säätöön.
Kaasuturbiinin ja lisäpolton palamisen hyvyyttä seurataan kaasutur- biinin poistokaasujen lämpötilamittausten sekä O2- ja CO-mittausten avulla.
NSL2:n tehoa säädetään höyrynpaineen säätönä. Säätävänä polt- toaineena on normaalisti turve ja puu.
Polttoilman säätö tapahtuu suhteutettuna polttoainemäärään ja sitä korjataan kattilan jälkeisessä savukaasukanavassa ennen il- manesilämmitintä olevien O2-mittausten keskiarvon perusteella.
Polttoaineen palamisen hyvyyttä seurataan edellä mainitun O2- mittausten lisäksi tulipesän paine-, leijupetin lämpötila- ja CO- mittausten sekä höyrynpaine- ja lämpötilamittausten avulla.
Polttoaineen loppuunpalamisen hyvyyttä tarkkaillaan pidemmällä aikavälillä tuhkasiilosta otettujen näytteiden hehkutushäviömääritys- ten kautta.
NSL2:n sähkösuodattimen toimintakuntoa seurataan suoda- tuslaitteiston suurjännitepuolen jännite- ja virtamittausten sekä hiuk- kaspitoisuusmittauksen avulla.
Suodattimen mekaanisten laitteiden kunto tarkastetaan ja tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet tehdään koko laitosyksikön vuosi- huoltojen yhteydessä.
Varastoalueet ja varastot ovat käyttöhenkilöstön jatkuvan tarkkailun alaisena voimalaitoksen toimiessa keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä.
Päästöjen tarkkailu
Ilma
NSL1:n päästöjen mittaukset tehdään jatkuvatoimisilla mittauslaitteil- la savupiipusta. O2-, CO- ja NO-pitoisuudet mitataan noin +50 m korkeudelta piipusta mittaustasolta. Lämpötila mitataan kattilan ylä- osasta ennen savupiippua.
NSL2:n päästöjen mittaukset tehdään jatkuvatoimisilla mittaus- laitteilla savupiipusta. Lämpötila, hiukkas-, O2-, CO- ja NO- pitoisuudet mitataan noin +33 m korkeudelta päästöjen tarkistusmit- tausyhteiden tasolta.
Hiukkaspitoisuusmittauksen alue ja soveltuvuus päästöjen mittauk- seen määritetään päästöjen tarkistusmittausten yhteydessä tehtä- villä vertailumittauksilla.
Mittauslaitteiden perushuollot tehdään voimalaitoksen vuosihuoltojen yhteydessä. Käyttökauden aikana NO-mittauksen viritys tarkistetaan kahden viikon välein ja muut tarvittaessa. Mittauslaitteiden alueet ja 0-pisteet tarkistetaan kalibrointikaasujen ja sisäisten kalibrointien avulla.
Päästömittausten kunnossapito on osa voimalaitoksen automaa- tiojärjestelmän instrumentoinnin kunnossapitoa ja siitä vastaa kun- nossapidon Naistenlahden sähkötiimi.
Naistenlahden päästöjen mittauslaitteissa esiintyneiden kunnossapi- to-ongelmien takia (varaosien ja huoltopalvelujen saatavuus) mitta- uslaitteistot on uusittu O2-, CO- ja NO-mittausten osalta kesän 2004 vuosihuoltojen yhteydessä. Uusimisen takia tarpeelliset ensimmäiset tarkistusmittaukset on tehty huhtikuussa 2005 molempien laitosyksi-
köiden ollessa käytössä. Samassa yhteydessä tehtiin myöskin NSL2:n hiukkasmittaukselle uusi perusviritys.
Laitosyksiköiden kaikki analogiamittaustiedot ja käyntiaikatarkkailun käyntitila- ja laskennan ohjaustiedot siirretään automaatiojärjestel- mästä prosessitietojärjestelmään 2 s (häiriötallennus) ja 30 s (muut tiedot) välein. Näistä kaikista muodostetaan ja tallennetaan edelleen 1 min, 10 min, 1 h, 1 d, 1 m ja 1 a aikatason tiedot.
Mittaustietojen perusteella suoritettava laskenta tapahtuu 1 min aika- tasolla. Laskentatulokset tallennetaan tietokantaan tälle ja seu- raaville aikatasoille kuten mittaustiedotkin.
Aiemmin mainittujen polttoaineiden ja laitosyksiköiden määrä- ja te- hotietojen lisäksi prosessitietojärjestelmässä lasketaan polttoainei- den määrä- ja analyysitietojen perusteella savukaasumäärät, joita käytetään edelleen päästömäärien ja ominaispäästöjen laskennassa yhdessä päästömittaustietojen kanssa.
NO2-päästöt (mg/MJ, t) lasketaan lasketuista savukaasumääristä päästömittauksen perusteella.
CO-päästöt (mg/MJ, t, mg/Nm3) lasketaan lasketuista savukaasu- määristä päästömittauksen perusteella.
Hiukkaspäästöt (mg/MJ, t, mg/Nm3(6 %)) lasketaan lasketuista savu- kaasumääristä päästömittauksen perusteella.
SO2-päästöt (mg/MJ, t) lasketaan polttoainemäärien ja käsin syö- tettynä annettujen polttoaineiden rikkipitoisuuksien ja poistumaole- tuksien perusteella.
CO2-päästöt (g/MJ, t) lasketaan polttoainemäärien ja käsin syötetty- nä annettujen ominaispäästöjen perusteella.
Raskasmetallipäästöt (mg/MJ, kg) lasketaan polttoainemäärien ja käsin syötettynä annettujen pitoisuuksien ja poistumaoletuksien pe- rusteella.
LCP -asetuksen mukainen laskenta (mg/MJ => mg/Nm3(X %), 48 h- keskiarvo, ylitysten tarkkailu jne.) on lisätty prosessitietojärjestelmän laskentaohjelmistoon.
Vesi
Voimalaitoksen käyttämän jäähdytysveden määrä määritetään pumppaukseen käytettyjen energioiden ja pumppujen käyttöaikojen perusteella. Esisaostuslaitokselle pumppauksesta otetun veden määrää mitataan jatkuvasti. Myöskin vesijohtoveden määrän tarkkai- lu perustuu mittaukseen.
Esisaostuslaitoksen jäteveden määrä lasketaan esisaostukseen tu- levan veden ja suolanpoistolaitokselle ja pehmennyssuodattimelle menevien vesien erotuksena.
Suolanpoistolaitoksen jäteveden määrä lasketaan suolanpoistoon tu- levan veden ja lisävesisäiliöstä prosesseihin pumpatun lisäveden erotuksena.
Prosesseista tulevan jäteveden ja kattiloiden ulospuhallusveden, määrä mitataan jatkuvasti.
Käytetyn vesijohtoveden jakautuminen saniteettivesiin ja muuhun (prosessi-) käyttöön arvioidaan.
Vesimäärien laskenta tapahtuu manuaalisesti kerätyistä energian- käyttö- ja mittaustiedoista.
Voimalaitoksen vedenkäsittelystä ja valvonnasta vastaa Naistenlah- den voimalaitoksen vesitiimi. Päivittäin tehtävien esisaostus- ja suo- lanpoistolaitoksen sekä vesihöyrykiertopiiriin kuuluvien alueiden ve- sianalyysien lisäksi neutralointialtaan veden pH-arvo mitataan aina ennen jäähdytysvesikanavaan laskemista.
Jäähdytysvesikanavan vesistä tehdään laajempi analyysisarja kaksi kertaa vuodessa. Näytteet näitä analyysejä varten otetaan neutra- lointialtaan tyhjennyksien yhteydessä.
Peittausjätevesien johtamisesta viemäriin ja tarvittavista tarkkailu- toimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti Tampereen Veden kanssa.
Jäähdytysveden mukana vesistöön menevä lämpömäärä lasketaan tulevan ja poistuvan veden lämpötilamittausten erotuksen ja käytetyn vesimäärän perusteella.
Melu
Melulähteiden tarkistusmittaukset ja mahdollisesti tarvittavat mallin tarkennukset tehdään seuraavan kerran Naistenlahden julkisivuihin tehtävien muutosten valmistuttua. Tämän jälkeen uusintamittaukset tullaan tekemään viiden vuoden välein.
Vaikutusten tarkkailu
Tampereen ilmanlaadun seuranta suoritetaan vuosittain aiemman käytännön mukaisesti yhteistarkkailuna ja voimalaitos osallistuu tä- hän tarkkailuun. Tarkkailusta vastaa Tampereen kaupungin ympäris- tövalvonta. Kaupungin keskustan lisäksi ilmanlaatua mitataan Lie- lahdessa ja Linnainmaalla. Sääolosuhteita seurataan Näsinneulassa ja keskustorilla sijaitsevilla sääasemilla. Mittaustuloksista laaditaan yhteenvetoraportti vuosittain.
Laitoksen toiminnan aiheuttamia vesistövaikutuksia ei ole tarkkailtu.
Näsijärven eteläosassa lähinnä voimalaitosta vesistön tilan tarkkai-
lua yhteistarkkailuna suorittaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuoje- luyhdistys ry. Lähin yhteistarkkailupiste on Tammerkosken niskalla.
Jos vertailupisteenä käytetään Näsijärvellä sijaitsevaa yhteistarkkai- lupistettä, niin erot kuvaavat lähinnä kaikkien Näsijärven eteläosaan vaikuttavien toimintojen yhteisvaikutusta.
Jäähdytysvesien johtamisesta aiheutuvaa lämpötilannousua purku- alueella ei seurata mittauksin. Talvella lämpenemistä ja jään ohe- nemista seurataan purkuaukon edustan sulan kokoa tarkkailemalla.
Sulan alueen laajetessa, esimerkiksi ajankohtaan nähden hyvin epä- tavallisen lauhdeajon mahdollisena seurauksena, jään heikkenemi- sestä varoitetaan kyltein ja lippusiimoin.
Raportointi
Laitoksen raportointi perustuu prosessitietojärjestelmän laskennan tuloksien esittämiseen eri aikatasojen raportoinnissa.
Käyttö- ja tuotantotietojen tapaan edellä mainitut lasketut päästöt raportoidaan tunti-, vuorokausi-, kuukausi- ja vuosiraportteina ras- kasmetallipäästöjä lukuun ottamatta, joiden raportointi tapahtuu ma- nuaalisesti.
Lukuarvoina esitettävien raporttien lisäksi mittaustulokset ja lasketut suureet voidaan esittää prosessitietojärjestelmässä trendeinä halu- tuilta aikatasoilta ja aikaväleiltä.
Raportointia ja muuta käyttöä varten eri aikatasojen tietoja säilyte- tään siten, että tietoja on saatavissa 30 s tasolta 1 vrk, 1 min tasolta 4 vrk, 10 min tasolta 30 vrk, 1 h tasolta 450 vrk, 1 d tasolta 7 300 vrk, 1 m tasolta 7 300 vrk, 1 a tasolta 7 300 vrk.
Tuntitason tiedot talletetaan pysyvästi siirtämällä ne vuosittain nau- halle. Korkeampien aikatasojen tiedot säilytetään prosessitietojär- jestelmän tietokannassa laitoksen eliniän ajan (20 vuotta). Näidenkin tietojen tallessa pysyminen on varmistettu peilattujen kiintolevyjen ja säännöllisesti tehtävien varmennustalletusten avulla.
Koko sähkölaitoksen toiminnasta ilmaan aiheutuvien päästöjen ra- portointitiedot kerätään energiakeskuksen EHTO -järjestelmään, jon- ne tallennetaan pysyvästi myös tuntikeskiarvotiedot. Peruslaskenta ja raportointi on osa laitoskohtaista prosessitietojärjestelmää.
Edellä esitettyjen laitosraporttien pohjalta ympäristöviranomaiselle toimitetaan VAHTI -järjestelmään tapahtuva raportointi sekä lupa- päätöksissä edellytetyt erillisraportit laitoksen toiminnasta ja pääs- töistä.
Vedenkäyttöön liittyvä raportointi tehdään manuaalisesti. VAHTI - järjestelmään tapahtuvan raportoinnin lisäksi viranomaiselle tehdään lupapäätöksissä edellytetyt erillisraportit veden käytöstä ja vesistöön johdetusta kuormituksesta.
Laadunvarmistus
Päästöjen tarkistusmittaukset tehdään NSL1:ssä kerran vuodessa ja NSL2:ssa kolmen vuoden välein ulkopuolisen mittaajan toimesta.
Jatkossa päästöjen tarkistusmittaukset tullaan tekemään kerran vuo- dessa.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi
Voimalaitoksella on suoritettu vaaran arviointi ja laadittu siihen pe- rustuva arviointiraportti. Arviointi käsitti alueella sijaitsevat rakennuk- set ja laitteet toimintoineen sisältäen muun muassa kattilat, turbiinit, polttoainevarastot ja käsittelytila sekä siirtolaitteet. Alueen ulkopuo- lelta arviointiin otettiin mukaan maanalainen polttoainevarasto aputi- loineen. Raportin mukaan suuronnettomuuden mahdollistavia tekijöi- tä laitoksessa on, mutta suuronnettomuuden todennäköisyyttä pidet- tiin pienenä laitoksen nykyisen laitekannan arvioitavissa olevan elin- kaaren aikana. Vaaran arvioinnin vaatimuksenmukaisuuden tarkas- taa Turvatekniikan keskuksen edustaja seuraavien määräaikaistar- kastuksien yhteydessä. Kun laitokselle tehdään turvallisuuteen vai- kuttavia muutoksia, on vaaran arviointia täydennettävä. Jos muutok- set ovat merkittäviä, on raportin mukaan suositeltavaa tehdä arviointi kokonaan uudelleen.
Toimet onnettomuuksien estämiseksi
Onnettomuusriskit on otettu huomioon laitoksen suunnitteluvaihees- sa. Voimalaitoksella varastoidaan ja käytetään melko vähän ympä- ristölle vaarallisia aineita. Kyseisten aineiden purkauslaitteistojen, varastonnin ja siirtoputkistojen suunnittelussa ja rakentamisessa on varauduttu häiriö- ja vahinkotilanteisiin viemäröinnin, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan sekä toimintasuunnitelmien ja ohjeiden avulla.
Öljynerotuskaivot on varustettu öljyn ilmaisimilla. Päiväöljysäiliön val- litilan sulkuventtiilillä varustetun keräilykaivon tyhjennys öljynerotus- kaivoon tapahtuu valvotusti paikan päältä käsikäyttöisenä.
Mahdollisten vuotojen syntymistä ehkäistään ennakkohuollolla ja kunnossapitotoiminnalla sekä jatkuvalla käytönvalvonnalla. Suurim- missa voiteluöljyjärjestelmissä (turbiinit) on lisäksi öljysäiliöiden pin- nanmittaukset öljymäärän hävikin toteamiseksi. Öljysäiliöt on varus- tettu pinnanmittaus- ja osoituslaitteilla. Mahdolliset vuodot saadaan kiinni lietteen- tai öljynerotuskaivoihin, neutralointialtaaseen tai suo- ja-altaisiin. Jäähdytysveden purkuaukon edessä on öljypuomit ja kel- luvan betonirakenteisen kävelysillan muodostama allas mahdollisten öljyvuotojen havaitsemiseksi, laajemmalle leviämisen estämiseksi ja torjuntatoimenpiteiden mahdollistamiseksi. Näin riski aineiden pää- semisestä haitallisessa määrin vesistöön, viemäriin, ilmaan tai maa- perään on erittäin pieni.
Sähkösuodattimen häiriötilanteiden syntymistä ehkäistään säännölli- sellä ennakkohuollolla ja kunnossapidolla sekä suodatustehokkuu- den valvonnalla (suodatusvirrat ja –jännitteet sekä hiukkaspitoi- suusmittaus).
Maakaasuputket ja –laitteet on sijoitettu siten ja varustettu sellaisin suojalaittein, etteivät ne aiheuta palon tai räjähdyksen vaaraa.
Turvetilat on varustettu automaattisella sprinklerisammutusjärjestel- mällä.
Voimalaitoksen henkilökunnan koulutuksessa kiinnitetään huomiota kemikaalien aiheuttamien työturvallisuus- ja ympäristöriskien mini- mointiin.
Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana
Sähkösuodattimen häiriötilanteesta riippuen hiukkaspäästöjen mää- rää vähennetään sallitulle tasolle kiinteän polttoaineen polton mää- rää vähentämällä, neljästä kammiosta koostuvan suodattimen osit- taisella käyttämisellä ja viime vaiheessa siirtymällä varapolttoaineen käyttöön.
Onnettomuustilanteissa toimitaan turvallisuusohjeiden mukaan pe- lastuslaitoksen apuun tukeutuen.
Mahdollisia öljyvuotojen torjunta- ja keräystoimenpiteitä varten voi- malaitoksella on eri kohteisiin valmiiksi sijoitettuna öljynimeytystur- vetta.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset
Lupahakemusta on täydennetty 11.4.2005, 20.4.2005, 9.9.2005, 14.9.2005 ja 26.10.2005.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Asiasta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupavi- raston ilmoitustaululla 24.5.2005 – 27.6.2005 ja Tampereen kaupun- ginkanslian ilmoitustaululla 24.5.2005 – 23.6.2005.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Aamulehti –nimisessä sa- nomalehdessä. Asiasta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 §:n mu- kaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asia- kirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Länsi-Suomen ympäris- tölupaviraston kirjaamossa ja Tampereen kaupunginkansliassa.
