MOR-Y13-094
2544000
2544000
2545000
2545000
2546000
2546000
7345000 7345000
7346000 7346000
7347000 7347000
7348000 7348000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
RUUTTULAMMEN KUMPUMOREENIALUE TERVOLA
Tietokantatunnus: MOR-Y13-094 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2633 01 Alueen pinta-ala: 357,7 ha
Korkeus: 80 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 32 m Muodon suhteellinen korkeus: 6 m Moreenimuodostuman sijainti: Ruuttulampi sijaitsee Tervolan kunnan pohjoisosassa, noin 7 km
Louelta pohjoiseen.
Geologia
Ruuttulammen kumpumoreenialue kuuluu Tervolan pohjoisosista Rovaniemen eteläpuolitse Kemijärvelle kulkevan kumpumoreenikentän länsiosaan. Kumpumoreenialue sijaitsee kaakkoon viettävällä rinteellä, jonka alaosa on 57,5 metrin korkeustasolla ja yläosa noin 90 metrin tasolla. Alue koostuu lukuisista moreenikummuista ja -selänteistä. Ne ovat pääosin suuntautumattomia, mutta osittain on kuitenkin hahmoteltavissa luode-kaakko - suuntaisuutta, joka kuvastaa jäätikön viimeistä liikesuuntaa alueella. Moreenikumpareet ja -selänteet ovat kohtalaisen loivapiirteisiä, vain paikoin esiintyy jyrkkiä rinteitä. Ruuttulammen eteläpuolella on jyrkkärinteinen suppa. Kumpareiden ja selänteiden korkeudet ovat keskimäärin 3-5 metriä, mutta korkeimmat kummut ovat 7 metrin korkuisia. Moreenikumpareet ovat halkaisijaltaan yleensä vain muutaman kymmenen metrejä ja suurimmillaan lähes 200 metriä. Moreeniselänteet vain 200-300 metrin pituisia ja 50-100 metrin levyisiä.
Pintalohkareisuus on keskimäärin vähäinen, mutta paikoin esim. Ruuttulammen eteläpuolella kohtalainen.
Biologia
Ruuttulammen alue on biologisesti erittäin arvokas, runsaasti uhanalaista kasvillisuutta ja luontotyyppejä sisältävä kokonaisuus. Kumpumoreenialue on länsiosistaan melko luonnontilaisen kaltaista mäntysekametsää.
Vanhoja koivuja, raitoja ja kuusia kasvaa vaihtelevasti männyn joukossa. Kuivimmat lakialueet ovat puhtaita männiköitä. Länsiosa on suurimmaksi osaksi rehevää lehtomaista kangasmetsää (GOMT). Tuoretta kangasta (MTp) on paikoin, mutta ruohovartisten lajien runsaus, monipuolinen talvikkilajisto sekä runsas valkolehdokin esiintyminen kertovat, että kyseessä on useimmiten tuoretta kangasta rehevämpi kasvillisuus. Isotalvikkia kasvaa runsaasti kaikkialla ja kellotalvikkia paikoin. Kissankäpälä, metsäkurjenpolvi ja valkolehdokki sekä hiirenvirna ovat yleisiä ja runsaita rehevässä mäntysekametsässä, jopa kuivilla jäkäläisillä rinteillä. Kalkkivaikutus on ilmeinen ja rehevyys ilmenee myös suokasvillisuudessa. Letot (VL, KoL) ovat yleisiä lampien reunamilla ja pohjoisosan ojittamattomilla soilla. Lettolaiteilla kasvaa siellä täällä mm. uhanlaista tikankonttia (VU), hirssisaraa, äimäsaraa, hernesaraa, suokelttoa, lettovillaa, lettopajua, läätettä, nuppisaraa, karhunheinää, pussikämmekkää, maariankämmekkää, nurmitatarta, kulleroa, pitkäpääsaraa, mähkää, villapääluikkaa, metsäkurjenpolvea ja sudenmarjaa. Avointen reunalaiteiden lettokasvillisuus voi ulottua pitkälle suon
keskusosiin, jolloin kasvillisuus muistuttaa lettorämettä (ReLR/ RL). Alueen pohjoisimman kumpareen rinteillä on rehevää kuusilehtoa (GDT), jossa kasvaa mm. kaiheorvokkia, kieloa, nuokkuhelmikkää, isotalvikkia, tesmaa ja näsiää. Ruuttulammen länsipuolella on kostea suppa, josta löytyy lähes kaikki alueen vaateliaimmat lehtolajit.
Rehevän supan lajeista mainittakoon tikankontin (VU) ja pussikämmekän lisäksi edellä mainitsematta jääneet koiranvehnä, pohjanruttojuuri, lehtovirmajuuri, karhunputki ja huopaohdake. Lajikirjo on todella runsas ja suppa on verrattavissa runsaasti kukkivaan niittyyn. Lampien rannalla kasvaa vaateliaiden kosteikkoruohojen ja tikankontin (VU) lisäksi lehtopensaita kuten koiranheittä, tuomea, metsäruusua, paatsamaa, pohjanpajua ja halavaa. Runsasravinteisten kasvupaikkatyyppien lisäksi Ruuttulammen kumpumoreenialueella on myös vaatimattomampia soita ja metsiköitä kuten tupasvillarämeitä (TR), leväkköisiä lyhytkorsinevoja (LkN) sekä tavanomaista tuoreen kankaan (MTp) ja kuivahkon kankaan (EMT) kasvillisuutta. Alueen itäosa on pääosin nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa. Ojittamattomia soita löytyy vielä runsaasti taimikoiden keskeltä alueen eteläosasta. Alueen poikki etelä-pohjoissuunnassa kulkevan polun itäpuolella kasvillisuus on karumpaa.
Kauempana alueen itäosassa olevilla, kevyesti ojitetuilla soilla, saattaa olla arvokkaita luontotyyppejä. Alueen pohjoisosa on valtion maalla, jolla on lisäksi havaittu kirkiruohoa, koiranheittä ja punakonnanmarjaa parilla kuviolla (Metsähallituksen kuviotiedot). Uhanalaisista lajeista alueella tai sen keskelle jäävälle suolla on havaittu aikaisemmin myös pikkuruostesammal (RT), isoruostesammal (RT), kalkkisuikerosammal (RT), kultasuikerosammal (RT), silmuhiirensammal (VU), sirohuurresamma (RT), lähdelovisammal (NT/RT), sirppihuurresammal (NT/RT), pohjanjalosammal (VU), kalkkijalosammal (VU), kaarihitusammal (VU), tunturituppisammal (VU), röyhysasara (VU), lettohernesara (VU), tikankontti (VU), verikämmekkä (VU) ja sääskenvalkku (VU) (Taxon).
Maisema ja muut arvot
Alueen rinnesijainnista ja kumpareiden sekä selänteiden mataluuden johdosta muodostuma hahmottuu heikosti
lähiympäristöön ja siltä avautuu vain metsäinen kumpumaisema lähiympäristöön. Muodostuman kummut ja selänteet luovat vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan. Ruuttulammen lähialueen luonnontilaisuus on erittäin hyvä. Metsäautotien eteläpuolella on suoritettu hakkuita. Ruuttulammen lähiympäristö on hakkaamatonta vanhaa metsää ja alueen suojelutoimenpiteet ovat käynnissä (2001).
