• Ei tuloksia

2. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI 2.1.1. Pinta-alan käsite

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "2. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI 2.1.1. Pinta-alan käsite"

Copied!
9
0
0

Kokoteksti

(1)

2. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI 2.1.1. Pinta-alan käsite

Kirja, sivut 44 -45

(2)

Esim. 1

A = lim An

n-> 

hp ah hna

n An

2 1 2

1

2  

missä

a, h kanta ja korkeus p monikulmion piiri

2 2

2 1 2

lim 1

lim

n hp r r r

A

A

n

(3)

2.1.2. Pinta-ala porrassumman raja-arvona

Funktion f porrassumma yli välin [0,4]

25 , 16 9

4 1 16

2 9 16

1 9 16

1 1    

A

(4)

Porrassumman laskeminen

Porrassummassa suikaleen ala saadaan valitsemalla korkeudeksi suikaleen puolivälissä oleva funktion arvo.

Laske jakopisteet, jakovälin pituus x ja välin keskipiste xk. Laske f(x1)·  x + f(x2)·  x + … =

Riemannin summa on porrassumma ,

missä xk:t voivat olla mitä tahansa välin x-koordinaatteja

x x

f

k

 ( )

x x

f

k

 ( )

(5)

Pinta-ala porrassummien raja-arvona

Olkoon funktio f jatkuva ja ei-negatiivinen välillä [a, b]

Tällöin suorien x = a, x=b, x-akselin ja käyrän y = f(x) rajoittaman alueen pinta-ala saadaan porrassummien raja-arvona, kun jakoa tihennetään rajattomasti niin, että kaikkien osavälien pituudet lähestyvät nollaa.

(6)

2.1.3 Ala- ja yläsumma

Käyrän ja x-akselin välisen alan arvioiminen ylä- ja alasummien avulla.

Jaetaan tarkasteluväli [a,b] n:ään yhtä suureen väliin x = (b - a) / n Yläsumma = Sn =

missä Mk = f(xk) on funktion suurin arvo k:nnella välillä Alasumma = sn =

missä mk = f(xk) on funktion pienin arvo k:nnella välillä

x x

f

k

 ( )   M

k

x

x x

f

k

 ( )   m

k

x

(7)

2 7 1 4 1

1 13 2 4 1

1 5

1       

s 2

111 1 5 4 1

1 13 2 4 1

5       

S

Jos alan arvoksi valitaan keskiarvo

½(s + S) = A, niin virhe on

korkeintaan ± ½(S - s) A =½(7½+11½)=9,5 Virhe korkeintaan

½(11½ - 7½) = 2

(8)

2.1.4. Määrätty integraali

Jos porrassummat lähestyvät tiettyä raja-arvoa, kun jakoa tihennetään

rajattomasti niin raja-arvoa sanotaan funktion f määrätyksi integraaliksi välillä [a,b]. HUOM.! f:n ei tarvitse olla positiivinen.

Merkintä

dx x f

b

a

( )

määrätty integraali a:sta b:hen”

(9)

E.1. (t. 151 a)

dx

x

1

2

) 2 (

2 4 1 2

3 3  

E.2. (t.151c)

dx

x

1

4

) 2 (

2 21 2

2 2 2

3

3

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

[r]

• Funktion kuvaaja piirretään myös komennolla plot, esimerkiksi

Alueen ensimm¨ aisess¨ a ja kolmannessa koordinaattinelj¨ anneksess¨ a olevat osat ovat symmetriset, joten riitt¨ a¨ a m¨ a¨ ar¨ at¨ a ensimm¨ aisess¨ a nelj¨ anneksess¨

[r]

Puhelinmyyjä arvelee kokemuksensa perusteella, että hän saa tuotteen myydyksi todennäköisyydellä 0,30.. Eräänä päivänä työt aloittaessaan myyjä päättää pitää kahvitauon

Eksponentiaalinen perhe sisältää sekä jatkuvien että diskreet-. tien

[r]

2° tutki kummalla puolen x-akselia käyrä on, esimerkiksi piirtämällä kuvaaja 3°