Merentutkimuslaitos : Kertomus toiminnasta vuonna 1978

S i s ä 1 1 y s 1 u e t t e 1 o

1. Merentutkimuslaitos vuonna 1978 . . . 1

2. Hallinto . . . 4

2.1 Organisaatio . . . 4

2.2 2.3 2.4 Henkilökunta Yleiset hallintotehtävät . . . . Talouden hoito . . . . 4 5 5 2. 5 Kirjasto . . . 5

2. 6 Arkisto . . . . . . 6

2.7 Toimitilat . . . . . . 7

3. R/V Arandan ohjelma . . . 7

4. Havainto- ja tutkimustoiminta . • . . . ... 8

.5. 4. 1 Fysiikan osasto . . . . . . 8

4.2 Yleisen meritieteen osasto . . . 15

4. 3 Kemiallis-biologinen osasto Automaattinen tietojenkäsittely 38 46 6. Tiedotus- ja julkaisutoiminta . . . 48

6.1 Merentutkimuslaitoksen kausijulkaisut ja raportit . . . 48

6.2 Merentutkimuslaitoksen sarjoissa ilmestyneet julkaisut . . . 49

6.3 Merentutkimuslaitoksen tutkijoiden muut julkaisut . . . 50

6.4 Aakkosellinen luettelo laitoksen tutkijoiden julkaisuista . . . 53

7. Kansallinen yhteistyö . . . 54

8. Kansainvälinen yhteistyö . . . 54

8 .1 Yleistä . . . . . . . 54

8.2 Jäsenyydet toimikunnissa, työryhmissä ym. 56 8.3 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin 57 9. Jäsenyydet kotimaisissa toimikunnissa, komiteoissa, työryhmissä ym. . . . • • . . . . • . . • • . . . • . . • • . • . • . . . • 61

LIITTEET: Merentutkimuslaitoksen menot vuonna 1978 . . . 64

Sekalaisten menojen (32.26.29.2.) erittely vuonna 1978 . . . 65

Merentutkimuslaitoksen eri tehtävien osuus vuoden 1978 kokonaismenoista . . . 66

- 1 -

1 . H E R E N T U T K I ~1 U S L A I T 0 S V U 0 N N A 1978

Kertomusvuonna tuli kuluneeksi 80 vuotta ensimmäisen suomalaisen meritieteellisen kenttähavaintomatkan suorittamisesta. Siitä läh- tien ovat maamme merentutkijat vuosittain tehneet havaintoja Itä- meren ulapoilla lukuunottamatta sotien ja sotakorvausvuosien ai- heuttamia katkoja. Vuodesta 1954 on kenttätutkimukset voitu suo- rittaa merentutkimusalus Arandalla.

Hyös toinen huomattava merkkipaalu ohitettiin. Suomen Tiedeseu- ran valvonnassa toimineen tutkimusryhmän "Hydrografis-biologiset meritutkimukset" -yksikkö, jota myös kutsuttiin Suomen Tiedeseuran meritutkimuslaitokseksi,muutettiin 19.11.1918 Suomen senaatin anta- malla asetuksella itsenäiseksi valtion laitokseksi, joka alkoi toimintansa vuoden 1919 alkaessa.

Laitoksen vaiheita vuosina 1919-1958 on esitelty professori Eugenie Lisitzinin laatimassa historiikissa. Hän oli itse aktiivi- sesti mukana laitoksen 35 vuoden ajan, joten kuvauksessa

leima. Merentutkimuslaitos haluaa tässä- kin julkituoda kiitollisuutensa professori Lisitzinille laitoksen ensimmäistä puolivuosisataa luonnehtivien tapahtumien kuvaamisesta.

Merentutkimuslaitoksen toiminta-ajatus on pysynyt periaatteessa samana koko 60-vuotisen toiminnan ajan. Sen tehtävänä on suorittaa

ja edistää meriin kohdistuvaa tutkimus- ja kokeilutoimintaa otta- malla huomioon käytännön tarpeet. Tämän ja huomispäivän painopis-

tealueina laitoksessa pidetään seuraavia:

merenkulkua palveleva ja sen kehittämiseen liittyvä tutkimustyö, Itämeren suojelutyön tarvitseman meritieteellisen tietouden hankinta,

muu käytäntöä, erityisesti elinkeinoelämää palveleva tutkimus- työ.

Merenkulkuun liittyvänä toimintamuotona on alusta alkaen ollut jäätilanteen seuraaminen ja siitä tiedottaminen. Tutkimustoiminta kohdistuu nyt ennen kaikkea jäätilanteen edistymisen ennustusmene- telmien kehittämiseen. Samoin kehitellään menetelmiä vedenkorkeu- den ennustamiseen.

Itämeren suojelutyössäkin ovat keskeisinä kysyrnyksinä tilan seuranta ja kehityksen ennakoiminen. Laitos on voinut tässä työssä osittain käyttää hyväkseen koko toimintakautensa aikana - esivai- he mukaanluettuna - kerättyä havaintoaineistoa, jota viime

- 2 -

aikoina on jatkuvasti laajennettu kattamaan merten pilaantumisuhan eri muotoja. Merensuojelutyöhön kuuluu niin monia eri puolia, et- tei laitos sen enempää kuin maammekaan yksin toimia. Kansalli- nen ja kansainvälinen Itämeren suojeluun tutkimusyhteis- työ muodostaa jo nyt huomattavan laajan tehtäväkentän laitoksessa.

Toiminta tapahtuu kahdenvälisenä Suomenlahden ja Pohjanlahden alu- eilla sekä koko Itämeren osalta monenkeskeisenä. Laitoksen osuus tässä yhteistyössä on meritieteellisen tietouden muokkaaminen pää- tösten tekoa varten käyttökelpoiseen muotoon.

Muista käytännön tehtävistä, jotka usein suoritetaan muiden vi- ranomaisten tai elinkeinoelämän piiristä tulleiden aloitteiden pohjalta, mainittakoon esimerkkeinä vedenkorkeutta ja aallokkoa koskevat tilastoarviot mm .. rakennushankkeita ja maanmittaustehtä- viä varten, lämpötilan vuotuista kulkua ääriarvoja koskevat tiedot jäähdytysvesijärjestelmien suunnittelua varten ja jäteve- sien ympäristövaikutuksia koskevat ennakoinnit. Tuoreimmat lai- toksen yhteistyöhankkeet elinkeinoelämän kanssa liittyvät telak- kateollisuutemme erään erikoisalan, merentutkimusalusten suun- nitteluun.

Laitoksen pitkäaikaiset suhtautuminen laitoksen

myönteinen tut- kijoiden ammattitaidon ja niiden kehittämishalun kanssa

mättä tuottavat yhteiskuntaelämän eri varten

tyvää merta koskevaa tietoutta ja meren ominaisuuksia säätelevien tekijöiden tuntemusta. Samalla luodaan edellytykset maamme osallistumiselle tasavertaisena alan kansainväliseen yhteistyöhön.

Laitoksen toiminnan laajuutta kuvaavina ominaisuuksina on alla olevassa kuvassa esitetty laitoksen en sivumäärien, hAnkilöstön määrän ja määrärahojen kehitykset vuosina 1919-1978.

800

600 ~ :

!~~~~~r~,~~~~

400

200

1920 1930 1940 1950 1960 1970

r1erentutkimuslaitoksen julkaisutoiminta sivumaar1na vuosina 1920-1978. (Perusda- tojen julkaiseminen lopetettiin seuraavasti: selostukset meriretkistä 1974, läm- pötila- ja suolaisuus 1970 sekä selostus jäätalvista ja vedenkorkeusarvot 1972) . Kuvassa pylvään korkeus ilmaisee julkaistujen sivujen kokonaismäärän, yhtenäinen pylväs puolestaan perusdatojen osuuden siitä.

- 3 -

n

~

30 23

1919 1924 1929 1934 1939 1944 1949 1954 1959 1964 1969 1974 1979

Merentutkimuslaitoksen vakinainen sekä laitoksen budjetin ulkopuolisin varoin palk~ttu henkilökunta 1919-1978.

6267

4518

2756

1858

953

919 1924 1929 1934 1939 1954 1959 1964 1969 1974 1978

Merentutkimuslaitoksen käyttämät määrärahat vuosina 1919-1978 (1 000 mk:ssa vuoden 1978 rahanarvoon muutettuna) .

Helsingissä 20. päivänä huhtikuuta 1979

Ylijohtaja Aarno Voipia

Vs. toimistopäällikkö Raimo Ikonen

- 4 -

2. H A L L I N T 0 Organisaatio

~erentutkimuslaitoksesta on annettu laki 971 (997/71) ja asetus helmikuun 18

päivänä joulukuuta 19 2 (151/72). Li- säksi valtiovarainministeriö on vahvistanut 15 . . 197 laitoksen

esäännön.

Merentutkimuslaitos on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen.

toksessa on fysiikan osasto, yleisen meritieteen osasto, ke- miallis-biologinen osasto sekä erillisenä toimistona yleinen toi- misto.

Merentutkimuslaitoksen istuntoon ohtaj osaston- johtajat sekä yleisen toimiston toimialaan kuuluvia asioita käsi- teltäessä lisäksi toimistopäällikkö.

2.2 Henkilökunta

Merentutkimuslaitoksen henkilökunnan 49. Henkilökunnasta 24 oli virkasuhteessa sa laitokseen. Sivutoimisia havainnontekij

rahoituksella oli 16 henkilöä.

kertomusvuonna

Yhdistelmä merentutkimuslaitoksen henkilökunnasta 31.

Ylijohtaja Yleinen tsto Fysiikan osasto Yleisen meritie- teen osasto Kemiallis-biolo- ginen osasto Yhteensä

V i r k Sopimus- palkkai- nen

l

l

a s u h d e Perus- palkkai- nen

2 5 2 5 15

Ylimää- sopi-

Yh- räinen mus-

teen- suhtei-

ne..n sä

l

3 l l

3 14

2 8

l 9 15

8 25 49

- 5 - 2.3 Yleiset hallintotehtävät

Merentutkimuslaitoksen istuntoja oli vuoden 1978 aikana 22.

Laitoksen diaarioon merkittiin 408 saapunutta ja 429 lähtenyttä että.

Valtiovarainministeriö vahvisti 16.10.1978 muutokset merentutki- muslaitoksen tutkimuksista, selvityksistä ja niistä palveluksista

maksuista annettuun asetukseen (no 788) .

Kertomusvuonna annettiin lukuisia lausuntoja laitoksen toimintaan liittyvistä asioista.

2.4 Talouden hoito

sisältyi kertomusvuonna 2 66 tositetta.

menoarviossa myönnettiin merentutkimuslaitoksen 402 00 mk. Siirtomäärärahoista siirtyi vuodelle 1979 yhteensä 105 12,5 mk.

Laitoksen tulot olivat kertomusvuonna 76 463,86 mk.

ä kertyi eri momenteille 176 492,87 mk.

Laitoksen menot selviävät momenteittain oheisesta liitteestä l.

Liitteessä 2 esitetään sekalaisten menojen (32.26.29.2) erittely.

Liitteessä 3 esitetään laitoksen eri tehtävien osuus kokonaismenois- ta sisäisen laskentatoimen raporttien antamien tietojen pohjalta.

2.5 Kirjasto

Kokoelmat käsittivät vuoden 1978 lopussa n. 34 000 nidettä kirjoja ja kausijulkaisujen volyymejä sekä laajan eripainoskokoelman. Pai- natekartunta oli kertomusvuonna 1586 nidettä, näistä kausijulkai- suja 952, kirjoja 256 ja eripainoksia 378. Vähennys edellisen vuo- den painatekartuntaan oli 18 . Pääosa materiaalista hankittiin

julkaisuvaihdon kautta. Prof. Sven Segerstråle on lahjoittanut edelleen yksityisen vaihtonsa kautta saamiaan julkaisuja yhteensä n. 100 kappaletta kirjastolle. Kirjastosta poistettiin n. 80 nidet- tä erilaista kirjallisuutta sekä muutamia hyllymetrejä luetteloi- matonta materiaalia.

- 6 -

Vaihdon puitteissa lähetettiin laitoksen sarjan, Merentutkimuslai- toksen julkaisu,numero 243 sekä eripainoksia kirjastoihin ja tutki- muslaitoksiin 52 eri maahan. Kotimaisia kohteita oli 76 a ulkomai- sia 364. Vuosikertomuksen jakelu tapahtui ainoastaan kotimaassa.

Kirjastotilasto 31.12.1979 Kokoelmat:

Nidosmäärä

(ei sisällä eripainoksia) Painatekartunta:

Kausijulkaisut . . . . Kirjat . . . . Eripainokset . . . . Yhteensä

Ulkomaisia vaihtosuhteita (Yksityisiä ulkomaisia

tutkijoita) . . . . Kotimaisia vaihtosuhteita

Yleiskirjasto 25 600

658 213 1 022

261

Vaihtosuhteita yhteensä ei Lainaus:

Kotilainoja . . . . (sisältää vain ulkopuo- listen lainat)

Kaukolainoja annettu .. . Kaukolainoja saatu . . . . . Pääosa lainauksesta tapahtui tilastoida.

2.6 Arkisto

191

64 233

Biol.kirjasto 8 400

294 4 22 564

1

. 20

25

3 32

Yht.

34 000

l

n.

952 256 78 586

64

440

216

101 265 eikä sitä

Laitoksen arkisto käsittää hallinnollisen ja tieteellisen arkiston.

Vuosien 1918-1953 hallinnollinen arkisto mikrofilmattuna.

Merentutkimuslaitos on olemassaolonsa aikana ainutlaa- tuisen havaintoaineiston Suomea merien vedenkorkeuk- sista, suolaisuuden ja lämpötilan vaihteluista, merialueiden fysi- kaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista, j a eräistä merialueittemme biologisista ominaisuuksista. Nämä tiedot ovat osaltaan taulukoituina, mikrofilmattuina tai magneettinauhoilla laitoksen arkistossa sekä painetuissa vuosikirjoissa.

- 7 -

Kuluneena vuonna tieteellistä arkistoa on järjestetty ja luet- teloitu uudelleen. Samalla sen sijaintia on pyritty keskittämään.

2.7 Toimitilat

Merentutkimuslaitoksen toiminnasta tapahtui suurin osa edelleenkin Tähtitorninkatu 2:ssa (valtion kiinteistössä Vuorimiehenkatu l) olevissa huonetiloissa, joiden yhteis-pinta-ala on 594 m . 2

Bulevardi 9:ssä sijaitsevasta kiinteistöstä vuokrattuihin kah- teen huoneistoon, joiden on 383 , oli sijoitettu laitoksen koko biologinen toiminta. Näytevarasto a näytteenotto- välineistö olivat sijoitetut samasta kiinteistöstä vuokrattuihin kellaritiloihin, oissa toimi laitoksen mekaaninen

toimi osittain laitoksen

:stä vuokratuissa tiloissa,

a.

suurim- taan 6 . Tämän lisäksi laitoksella mahdollisuus käyttää merenkulkuhallituksen

hoitamiseen.

R/V Arandan elma

a j a

Arandan luokittelu muutettiin kelirikkaaluksesta merentutkimusaluk- seksi research vessel, kuvaamaan paremmin aluksen tehtäviä.

Tosin Aranda merenkulun hallinnossa on edelleen a-alus.

Arandaa käytetään vieläkin talvisin kelirikkaliikenteessä Turun saaristossa jäätilanteen niin vaatiessa. Aluksen kotipaikka muutet- tiin samalla Helsinkiin; tähän asti kotisatama on ollut Turku.

Vuoden tutkimusmatkaohjelma suunniteltiin yhteistyössä merenkul- kuhallituksen kanssa. Selostus tutkimusmatkoista on kohdassa 4.2

ektin 5240 "Arandan yhteiset meriretket" yhteydessä.

Huhtikuun lopulla tehtiin matka Rostockiin, jossa oli Itämeren tutkijain konferenssi. Matkalla tehtiin mm. havaintoja varsinaisen Itämeren happitilanteesta, josta voitiin antaa tuoreita tietoja konferenssissa. Aranda toimi suomalaisten osanottajien matkustus- ja majoitustilana.

Elokuussa Aranda kävi suomalais-neuvostoliittolaisen biologisen yhteistutkimuksen yhteydessä Tallinnassa, jossa järjestettiin Suo- menlahtiyhteistyön 10-vuotistilaisuus. Isäntinä toimivat se-

kä eestiläiset kollegat että Leningradin pääkonsuli Karppinen.

Syyskuussa Arandaa vaivannut akselivika paheni ja laiva

- 8 -

jouduttiin telakoimaan viikoksi, mikä hieman muutti suunniteltua tutkimusohjelmaa.

Laitoksen henkilökunta käytti laivalla kaikkiaan 913 vuorokautta ja Arandaa käytettiin merentutkimukseen 1 903 ajotun- tia. Havaintopaikkoja oli noin 500 Itämeren kaikilla osa-alueilla.

Alus oli vajaan kuukauden myös kelirikkaliikenteessä Turun-Utön linjalla.

4. H AV A I N T 0 - JA T U T K I M 4.1 F y s i i k a n o s a s t o

5210 Jääpalvelu

Erikoistutkija Hannu Grönvall Merentutkimuslaitoksesta annetun

siikan osaston tehtävänä mm.

antaa tarpeis

koskevia tiedotteita . Tämän mukaisesti

, jossa

tilanteen kehitys. Toiminta muodostaa sen

meriemme lämpötilaolojen asti kun äänmurtaja-avustus

rittavat erikoistutkija Grönvallin minkä lisäksi siihen liittyy viestitys-

sekä postitus.

Merentutkimuslaitokselle saapuneiden

S T I M I N T A

siihen

karttoj en

laadittiin kertomusvuonna aikaisempien tapaan suorasanai- set ja koodatut päivittäiset jäätilannekatsaukset suomeksi, ruot- siksi ja englanniksi. Kuvalähetyksiä piirrettiin

set jäätilannekartat. Näistä aamukartta tarkoitettu lähinnä

kauppalaivoille sekä ulkomaiden j oittavil-

le virastoille ja laitoksille. oka sisälsi sa- telliittikuvien, lentotiedustelujen, ym. antamat tulokset oli tarkoitettu jäänmurtajille. Kartat maanantaisin ja tors- taisin yleistä jakelua varten. Painatuksesta huolehti edelleen

merenkulkuhallituksen karttapaino. muo-

dostumista lähetettyihin lämpötilakarttoihin liitettiin vertailu- materiaaliksi aikaisempien vuosien

Arkipäivisin lähetettiin aamupäivällä

liike-ennustus jäänmurtajien käyttöön. Ennustuskartoissa ilmenivät

- 9 -

myös puristusriskialueet ja railojen muodostuminen.

Viestityksen pääpaino oli edelleen kauppalaivoille ja jäänmur- tajille annettavissa tiedotuksissa. Koodimuotoiset tiedotukset viestitettiin sähkötyksellä Helsinki-radion kautta ja puheella kaikkien rannikkoasemien kautta. Suomen- ja ruotsinkieliset tiedo- tukset luettiin yleisradiossa. Ulkomaille jäätiedotukset viesti- tettiin pääasiassa kaukokirjoittimella. Päivittäinen jäätilanne- tiedotus, jäänmurtajien paikat sekä niiden avustamien laivojen ni- met luettiin kolmesti päivässä automaattiseen puhelinvastaajaan.

Jäätiedotusten antaminen talvella 1977-78 aloitettiin 30.11.1977 ja 26.5.1978. Jäätiedotusten jakelu käsitti 40 suomen- kielistä tiedotusta ja 56 ruotsinkielistä tiedotusta. Ensirnrnäjnen lämpötilakartta annettiin 17.10.1977 ja viimeinen jääkartta 25.5.

1978. en jakelu käsitti yhteensä 329 vastaanottajaa.

Tiedotuksia monistettiin 102 kappaletta ja karttoja painettiin 61 kappaletta.

5211 Vedenkorkeushavainnot

Osastonjohtaja Pentti Mälkki

Merentutkimuslaitoksesta annetun asetuksen mukaan laitoksen tehtä- vänä on suorittaa säännöllistä vedenkorkeusvaihtelujen seurantaa rannikoillamme ja antaa ulkopuolisille näitä koskevia tiedotuksia ja selvityksiä. Tämän mukaisesti laitos on organisoinut havainnot siten, että niiden perusteella on mahdollista määrittää vedenkor- keuden vaihtelut kaikilla rannikkoalueilla vähintään tunnin välein.

Paitsi lyhytaikaisten vaihtelujen seuraamiseen havaintoasemia voi- daan käyttää vedenkorkeuden ja maankohoamisen pitkäaikaisten muu- tosten selvittämiseen. Havainnot on yhdistetty valtakunnalliseen tarkkavaaitusverkkoon siten, että ne muodostavat yhtenäisen jär- jestelmän.

Vedenkorkeushavaintojärjestelmän rungon muodostavat 13 mareo- grafia, jotka sijaitsevat Kemissä (Ajos), Oulussa, Raahessa (Rau- taruukki), Pietarsaaressa, Vaasassa, Kaskisessa, Mäntyluodossa, Raumalla, Degerbyssä, Turussa, Hangossa, Helsingissä ja Haminassa.

Vuoden 1978 aikana vaaittiin kaikkien mareograf ien kiintopisteet, suo- ritettiin mareografien tarkistus ja huolto sekä suoritettiin tar- kistusmittauksia viikottain.

Mareografihavaintojen perusmuokkaus suoritetaan edelleen käsin.

Havaintoaineiston edelleenkäsittelyä varten kehitettiin tarvitta- vat tietokoneohjelmat, joiden avulla mareografien tarkistusmittaus- ten edellyttämät korjaukset sekä tarvittaessa siirtymät eri

- 10 -

korkeusjärjestelmistä toisiin voidaan suorittaa joustavasti. Uusi vedenkorkeushavaintoaineisto siirrettiin atk-rekisteriksi ja van- hemman aineiston siirto samaan muotoon a tettiin vaiheittain.

Vedenkorkeuksien tiedottamista radiossa kahdesti päivässä jat- kettiin entiseen tapaan seuraavista satamista: Kemi,

saari, Vaasa, Mäntyluoto, Turku, Hanko, Helsinki, Kotka.

, Pietar-

12 Aallokkotutkimukset Tutkija Kimmo Kahma

Merentutkimuslaitos on suorittanut vuodesta 197 alkaen yksityis- kohtaisia tutkimuksia aallokko-oloista merialueillamme. Käytettä- vissä olevien resurssien vähäisyyden tutkimukset keski-

tetty kunakin vuonna yhdelle alta kultakin merialueen aallokko-olot.

aal

päätökseen syksyllä 1976,

vastaava mittaustoiminta Perämerellä.

vuotta. Havainnot suoritettiin yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kiihtyvyysanturilla varustetulla

tapaan viestitti tiedot rannikolla sijaitsevalle rekisteröintiasemalle.

Vuoden 1978 aikana valmistui tarvittava konversiolaitteisto, oka analyysin koko havaintoaineistosta.

tällä tavoin aikaisempaa huomattavasti den 1973 havaintoaineisto.

Muun tutkimuksen painopiste on kevissa tutkimuksissa.

213 Jäämalli

Tutkija Matti Leppäranta

isointiin mahdolliseksi spektri-

mennessä saatiin analysoitua vuo- kehittymistä kos-

Merentutkimuslaitos aloitti vuonna 1974 tarpeita var- ten suunnitellun numeerisen jääennustusmallin kehittämisen. Malli käyttää lähtötietaina jäätilannetta sekä lähimmän 30 tunnin tuuli- ennustetta eri merialueille ja laskee alta jään liik- keen, puristuksen, konsentraation muutoksen sekä ahtoutumisen

- 11 -

hilapisteikössä, onka hilaväli on 27 km x 27 km. Tämänhetkisessä muodossa malliin ei ole voitu vielä operatiivisesti kytkeä laitok- sen virtausmallia, eikä jäät2®istä ole vielä sisällytetty malliin.

Malli otettiin säännölliseen operatiiviseen käyttöön talvella 1978. anlahden jääennusteita lähetettiin facsimilella jäänmur- tajille päivittäin kolmen kuukauden ajan. Ennusteet ulottuivat 30 tuntia eteenpäin. Mallin kehittäminen tapahtui talvimerenkulun tek- nillisiin tutkimuksiin varatun määrärahan turvin.

Maalis-huhtikuun vaihteessa suoritettiin aan kahden viikon pituinen kenttätutkimusmatka Ulkokallan akalle. Tutkimusten kohteena oli jääkentän mekaaniset ominaisuudet ään reunan lähellä. Jään iikettä ja jääkentän muotoutumista seurattiin geo- dimetrin teodoliitin avulla mittaamalla jäälle en heijastimien siirtymiä.

Kertomusvuoden aikana suoritettu teoreettinen si- sälsi 1 77 tutkimusaineiston ja talven 1978 tutkimusmatkan

neiston

peruskäsittelyn. Raportti edellisen ai- lmis. Teoreettis-

ten tutkimusten pääkohteina ovat olleet ääkenttien massan akau- ma, ääkenttien deformaatio a sisäinen kitka sekä virtaus- ten vaikutus ään liikkeeseen. Tutkimustuloksia on voitu välittö-

mästi lin

5214 Tuulen aiheuttaman pintastressin määrääminen Tutkija Sylvain Joffre

Jäätilanteen ennustamiseen liittyvä mallinmuodostus tarvitsee lähtö- tietoinaan tarkan tiedon tuulen vaikutuksesta jään pintaan. Tämän tuulistressia koskevan tutkimuksen suoritta~inen tapahtuu rinnan jää- mallin kehittämisen kanssa saman tutkimusmäärärahan puitteissa. Tut- kimus aloitettiin selvittämällä an skaalan sääolojen ja jään ylä-

isen kerroksen tuuliolojen välistä riippuvuutta Utössä vuosina 19 0-1936 suoritettujen havaintojen avulla. Tutkimuksen kohteena oli ennen kaikkea tuulen kiertyminen pintakerroksessa ja pintatuulen voi- makkuus havaintoasemalla. Tämä työ muodosti alustavan selvityksen yksityiskohtaisemman jatkotutkimussuunnitelman tekemiseksi.

Ensimmäiset tulokset tuulen aiheuttamasta stressistä jään pinnal- la on julkaistu merentutkimuslaitoksen sarjassa (No. 243). Ne anta- vat suuruusluokan jäämallin kertoimille ilmakehän osalta.

Kertomusvuonna on jatkettu H/a Arandandalla maalis-huhtikuussa 1977 suoritettujen ilmakehän pintakerroksen luotaushavaintojen käsit- telemistä. Koska Arandan matkalla ei voitu käyttää automaattisesti rekisteröiviä kojeita on käsittely ollut verrattain hidasta.

5218

- 12 - Saaristomeritutkimukset Osastonjohtaja Pentti Mälkki

Vuonna 1973 päätettiin aloittaa laaja viisivuotinen tutkimusohjel- Saaristomeren virtaus- ja vedenvaihto-olojen selvittämiseksi erilaisia käytännön tarpeita varten. Tutkimuksen rahoitus tapahtuu sitä varten perustetun neuvottelukunnan kautta a työn suorituk- seen osallistuu Merentutkimuslaitoksen lisäksi myös Turun yliopis- ton Saaristomeren tutkimuslaitos, Lounais-Suomen vesiensuojeluyh-

distys ja Turun vesipiiri. suoritetaan ke-

rätyn virtaushavaintoaineiston sekä koko havaintoai- neiston tulkintaan liittyviä mallilaskelmia.

Mittauksia on kerätty vuosina 974-77 yhteensä 19 virtamittaril- la, rekisteröivät kukin noin

virtauksen suuntaa ja nopeutta sekä pisteissä Saaristomeren alueella.

tettiin lärnpötilamittauksia, sekä kemiallisia Projektin kenttätyöosuuden

loppuraportin valmistelu. Analyysien

telukunnalle esitettiin lokakuussa n. 400-sivuinen nos, joka sisälsi pääkohdat tutkimusten tuloksista.

5219

julkistetaan huhtikuussa 19

Pohjanlahden rannikkovirtaustutkimus PORA Osastonjohtaja Pentti Mälkki

Rannikkoalueen virtausolosuhteiden ja rannikon a avomeren välisen vuorovaikutuksen selvittämiseksi suoritettiin vuonna 1 laajoja kenttätutkimuksia Porin ja Rauman välisel merialueella. Mittaus- järjestelyjä on kuvattu edellisessä vuosikertomuksessa. Toiminta- vuoden aikana analysoitiin virtausten ja

den välisiä vuorovaikutuksia. Tutkimusten mukaan rannikkoalueelia esiintyy erityisesti sellaisessa tilanteessa, ossa

rostuneisuus on voimakas, verraten (periodi n. 13.6 tuntia) virtauksia,

vaihtelevia liittyy voimakas harp- pauskerroksen vertikaaliliike. Pohjanlahden rannikkoalueelia ei havaintokauden aikana pitkäperiodisten liikkeiden osuus ole ollut yhtä merkitsevä kuin lyhytperiodisten liikkeiden osuus. Vastaavanlaisia tutkimus- tuloksia on saatu myös myöhemmin suoritetuissa kokeissa (5251, EROS) joiden tu- loksia on käsitelty samanaikaisesti. Vuoden suoritettu tutkimustyö

tämän vaihtelevan virtauksen selvittämiseen.

5220

- 13 -

Alskatan salmen virtausselvitys Erikoistutkija Hannu Grönvall

Alskatan salmen velvoitettiin tie- ja

vesirakennushallitus hankkimaan selvitys salmen virtausaloista en- nen a älkeen . Tie- ja vesirakennushallituksen ja merentutkimuslaitoksen välillä tehdyn sopimuksen mukaan merentutki- muslaitos suoritti tutkimuksen.

Kenttähavainnot suoritettiin vuosina 7 3 5. Ensimmäi- aksosta laitos on antanut lausunnon vuonna 1976.

akson en on vuoden 978

Tulosten mittauksia kesällä

-75

a imo Kalliosaari

Huhtikuussa 1975 suoritettiin M/A Arandalla mittauksia, joiden tarkoituksena oli saada havaintoaineistoa veden ja jään välisen vuorovaikutuksen selvittämiseen. Mittaukset tapahtuivat Perämerel- lä, missä Aranda oli noin viikon ajan ankkuroituna liikkuvaan jää- lauttaan. Virtausmittauksia suoritettiin jään alla eri syvyyksil- tä ja niiden perusteella pyritään laskemaan se voima, jolla vir- taus vaikuttaa jäälauttaan. Havaintoaineisto koostuu tuulihavain- noista, a jään alla eri syvyyksillä tehdyistä virtaushavainnoista.

Kertomusvuonna jatkettiin jäätutkimusmatkan aikana koottujen havaintojen käsittelyä lähinnä tarkastelemalla virhetekijöitä,

jotka vaikuttavat saatuihin tuloksiin.

- 14 -

5223 Automaattiset sää- ja meritieteelliset asemat Erikoistutkija Hannu Grönvall

ulkosaaristoissa asuvan väestön määrä on atkuvasti

pyri havaintojen automatisoinnilla korvaamaan havain- utoiminta. Merenkulkuhallitus on rahoittanut 4 automaattista sää-

meritieteellistä asemaa (Kemin majakka Ulkokalla, Märket, llbådagrund) korvatakseen akoiden automatisoitumisesta ai- Jeutuneen säähavaintojen

Sääasemat toimivat koko vuoden hyvin muutamia lukuun- Jttamatta. Merianturit asennettiin 19 Kemiin, Ulkokallaan

a Märketiin. Teknisistä vaikeuksista tomusvuonna vain osittain. Havainnot

aamana suoraan j tunnin välein. Näin

jääpalvelussa. Samalla asemat ikkoasemista a turvannut

in merialueilta.

4 Pohjanlahden 1

ohtaja Pentti anlahden lämpötalouslaskelmia täen hyväksi meriveteen

sekä empiirisiä

a kuvaavien uusimpien

vat näiden laskelmien entistä yksityiskohtaisemrnan Tämän vuoksi järjestettiin kesän

akso, jonka aikana rekisteröitiin yläpuolella mitattavien suureiden

den lämpötilakerrostuneisuuden alueellista alueella. Merialueen lärnpötilaoloj

pyritty suorittamaan

tuista kulkua koskevien laskelmien Kerätyn havaintoaineiston

pienoissääasema) , mutta toistaiseksi sityiskohtaisempia analyyseja ei

Selkämeren pohjanläheisen Osastonjohtaja Pentti Mälkki Selkämeren samean vesikerroksen

valokuvausten yhteydessä. Japanilaisen vuoden 19 8 heinäkuussa samea vesikerros

toimivat ker-

koe-

(CTD,

(EROS

an

- 15 -

syvyydessä. Hänen havaintojensa mukaan marraskuussa 1958 myös rannikon läheinen pintavesi oli sameaa. Samean vesikerroksen esiintvmisellä voi olla huanattava mer- kitys merialueen ainetaseelle: on mahdollista, että pohjasta

erodoituu sinne aikaisemmin laskeutuneita ravinteita ja a, otka näin vaikuttava·t uudelleen merialueen tilan kehittymiseen.

Ilmiön tutkimiseksi Nordisk Kollegium för Fysisk Oceanografi aloitti suomalaisten esityksestä tutkimuksen ovat mukana merentutkimuslaitoksen lisäksi

fÖr Fysisk ja Göteborgin

Institutionen. Ensimmäiset kenttätutkimukset suoritettiin kesä- kuussa

musalus

lä

kesäkuussa Göteborgin iopiston tutki- suoritti mittauksia Selkämeren rannikkoalueella.

Aranda, jolla suomalaisten lisäksi tutki- aikana mitattiin vir-

samentumien esiin- turbulenssin intensiteettiä an välit-

välituloksia käsiteltiin

mutta keskeneräi-

syyden vuoksi pääosa tuloksista esitettäneen vuoden 1979 aikana.

4.2 y l i s e r i t i e t e e n o s a s t o 5240 Arandan yhteiset meriretket

Kertomusvuonna Arandalla tehtiin 13 meriretkeä. Hatkoille osallis- tui 52 henkilöä merentutkimuslaitoksesta ja 30 henkilöä muista laitoksista. Viimemainitut olivat vesihallituksesta, geologisesta tutkimuslaitoksesta, lisuuslaitoksesta, Helsingin

, Turun iopistosta, Åbo Akademista, Helsingin kau- pungin rakennusvirastosta ja Imatran Voima Oy:stä.

Ulkomaisia tutkijoita Arandalla olivat prof. B.-0. Jansson, Tukholman ja Åke Hagström, Uumajan yliopisto, Neuvosto- liittolainen seitsemän hengen retkikunta prof. Arvi Järveklilgen ja tri Astrid Saavan johdolla, Ms. Dieldre Hickey, University College Cork, Irlanti sekä Kööpenhaminan yliopiston kolme edustajaa tri Kjell Nygårdin johdolla.

3.-18.1. Matkalla kerättiin hydrografisia ja kemiallisia havainto- ja Suomenlahdelta, Saaristomereltä· ja Selkämereltä talvitilanteen,

- 16 - Prityisesti ravinteiden tutkimiseksi.

.4. T~m~nkin matkan tarkoituksena i lis~t~ talvihavaintoja Suomenlahdelta, Saaristomereltä ja Selkämereltä ään sulamisvai- heessa. Matkalla testattiin tutkimuslaitteet kesää varten.

20.-29.4. Varsinaiselle Itämerelle suuntautuneella matkalla suori- tettiin hydrografisia, kemiallisia ja biologisia havaintoja lähin- nä alueen syvänteiden pohjaeläimistön tilanselvittämiseksi sekä happitilanteen toteamiseksi. Matkalla mukana Itämeren oseano- grafien kokouksen osanottajia .

. Matkalla kerättiin raskasmetalli-, radionuklidi, ten Suomenlahdelta ja pohjoiselta jonkin verran retken laajuutta.

6.-20.6. suuntautui Suomenlahdelle, tomerelle, Pohjanlahdelle ja

, Saaris- kerättiin ensisijaisesti tavanomaisia kemiallisia a, mutta a hydrografiasta sekä veden sisältämistä raskasmetalleista. Lisäksi suoritettiin analyysimenetelmien vertailua.

Matka 6.

17.7.-4.8. Pohjanlahden lämpötalouden tutkimusmatka, jonka aikana

t~ydennettiin myös PORA- ja EROS-77 ekteihin kerättyä havain- toaineistoa. Viimemainittuun projektiin osallistui Kööpenha- minan Yliopiston oseanografisen laitoksen tutkijoita suorittaen optisia mittauksia.

7.-10.8. Usean laitoksen yhteistyön~ jatkettiin Itämeren louden tutkimusta keskittyen Pohjanlahden

tin selvitt~miseen.

14.-18.8. Tämän matkan aikana tapahtui interkalibrointia Suomenlahdella sekä

menetelmien luona saaristossa.

- 17 -

neuvostoliittolais-suomalaiseen Suomenlahtiyhteistyöhön liittyen.

Neuvostoliittolainen biologinen työryhmä haettiin Tallinnasta, jossa myös pidettiin Suomenlahtiyhteistyön 10-vuotistilaisuus.

Interkalibrointityön päätyttyä neuvostoliittolaiset tutkijat vietiin takaisin Tallinnaan.

22.-24.8. Yhteistyössä Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa suoritettiin Helsingin edustan merialueen tilan kemiallis-hydro- . grafinen ja biologinen tutkimus, jossa Arandan osuutena oli ulko-

meren alue Porvoon ja Porkkalan välillä ja rakennusviraston osuu- tena rannikonläheiset vedet. Laboratorioiden välillä suoritettiin samalla metodien vertailua.

Hatka 10.

13.-29.9. Bio~oginen tutkimusmatka, jolla tutkittiin varsinaisen Itämeren syvänteiden happikatoalueiden pohjaeläimistön tilaa.

Pohjaeläimistön lisäksi tutkittiin syvänteiden hydrografiaa.

Matka 11.

2.-6.10. Yhteistyömatkalla Tukholman ja Uumajan yliopistojen kans- sa tutkittiin pohjoisen Itämeren tyyppialueiden pohjien hapenkuilltus- ta ja sen osuutta Itämeren happitaloudessa. Työhön liittyi näyt- teenottopaikkojen hydrografian ja veden kemian tutkimus.

Matka 12.

9.10.-2.11. Tämä matka oli saman luonteinen kuin matka 6. (Pohjan- lahden lämpötalous). Alkumatkalla suoritettiin hydrografisen son- din kalibrointi venäläisen tutkimusaluksen Aju Dagin sond.in kanssa sekä koordinoitu Suomenlahden hydrografis-kemiallinen näytteenotto toisen venäläisen tutkimusaluksen kanssa. Hatkan Selkämeren osuut- ta haittasi erityisen huono sää.

Matka 13.

7.-15.11. Matkan tarkoituksena oli lisätä talvihavaintojen määrää Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerell~. Lisäksi kerättiin havaintoja eräiden pohjoisen Itämeren syvänteiden sekä Saaristo- meren veden vaihtumisestct.

~ .. -

l11-'

1

1

1 1

....a. "

l>

0 • ::c

~~

....a.

l>

"1

c.o z

1

. 0

~

l?

~~

.

1 1

~}

1

1

...

,...

~

CO

(X)

. ~F81

· f"BY:-10

213

8Y9W

J~·~.J33

. . . ..

A t1 ""'·~ ^!8CSill10

w'19Ai DBS1 .

1978

U)

~

.

....L

::0 )>

1\)

z

.

CJ1 0

. _)>

....L

<D

..._.

(X)

»ARANDA«

17. 7.- 4. 8. 1978

;g

F-2 .

• RR-5 ~~~

L

RANDA«

-10. 8. 1978

~.---~-

N n-->.

<J1

""·

~

.

~

.

.

~

<0

(X)

V'

)>

XJ

l>

z 0

~

~.

15' 16' 19'

'6f

60'

1

~

1

59'

JI!L %tY.J"'.

M -""~-~ »ARANDA«

'V

~(,- ^{1 1}

by- r 22.- 24. 8. 1978

58'

57 ^{, 5 . 6}

}J

2's- ^ia;

[§]

»ARANDA«

13. - 29. 9. 1978

57

~ 1i5

"

1\)

l>

1

;c

0')

l>

. _z

...

0 0

. ^... l?

<D

"""'

00

»ARANDA«

9. 10. - 11. 1978

~

~

... :::c

(II

'l>

• ... z

... c

. ^...

~

"""

(X)

- 31 - 5241 Kiinteät rannikkoasemat

Vt. erikoistutkija Lauri Niemistö

Suomen rannikon lämpötila- ja suolaisuushavaintoja on tehty sään- nöllisesti vuosisadan alusta. Havaintopaikat ovat olleet avomeren tuntumassa, majakkalaivoilla, majakoilla, yliopistojen kenttäase- milla a merivartioasemilla. Havaintopaikkoja on vuosisadan alus- ta oudut.tu useasti muuttamaan majakka-alusten toimin- tansa a ulkomerimajakoiden automatisoitumisen myötä. Vaikka tästä on ollut seurauksena ettei, pitkiä ja yhtenäisiä aikasarioia ole saa- tu kuin muutamalta asemalta, havaintoaineistosta saadaan kuitenkin selvä kuva pitkän aikavälin muutoksista eri merialueilla.

Kiinteiden asemien toimintaa on uudistamaan vuonna . Automaattisesti toimivilla säähavaintomajakJilla on kokeiltu

antureita a tarkoituksena muodostaa ver-

kosto, olla osittain jatkettaisiin entisiä a.

Toisaalta on pyritty vähentämään asemien lukumäärää samalla tehos- taen j elle jäävien toimintaa. Arandan käyttö meren- tutkimukseen varmistaa verraten yhtenäisen lämpötila- ja suolai- suusaineiston saannin kaikilta merialueilta.

Ohessa on kiinteillä asemilla tehtyjen havaintojen lukumäärä vuonna 1978.

Pintalämpötila Harmaja

Kumlinge Kökar Norrskär Orrengrund Saltvik Santio Seili

Tvärminnexx) Valassaaret

xx) kaksi havaintopaikkaa 366 363 365 366 94 336 334 366 304

Syvyyshavainnot 24

7 19 6 16 13 36 88 14

5242

- 32 -

Ympäristömyrkkyjen kiertokulku Itämeressä Ylijohtaja Aarno Voipia

Ympäristömyrkkyjen kiertokulkua koskevissa tutkimuksissa on keski- tytty pääasiassa vesi- ja sedimenttinäytteisiin. Sedimenttien si- sältämien raskaiden metallien pitoisuuksien a ja vaihteluita koskeva tutkimus esitettiin Itämeren tutkijoiden 11. kokouksessa

(Niemistö ja Tervo,l978).

Merentutkimuslaitoksen sedimenttipankki saatiin vuoden aikana järjestetyksi ja luetteloiduksi. Vanhimmat näytteet ovat 1890-lu- vulta. Gripenbergin 1926 ottama näyte Selkämeren itäisestä keskus~

altaasta analysoitiin ja tuloksia verrattiin samalta paikalta 197 otettuun näytteeseen (Niemistö ja 1978). Fe, , Zn, Cr, Co, Ni ja Cd -taso oli pysynyt samana

kasvaneet. Näyte oli säilytyksen aikana la.

Interstitiaaliveden osuutta raskaiden sedimenttien pintaosiin tutkittiin

fugoimalla pääosa interstitiaaliveden Molemmat jakeet erikseen.

että Itämerenkin sedimenteissä ainakaan merkittävästi kulkeudu interstitiaaliveden asiassa sitoutuneita sedimentin kuiva-aineeseen.

metallit eivät pää- Yhteistyötä Turun Yliopiston kemian j biokemian laitoksen kans- sa jatkettiin määrittämällä eräistä PCB- ja DDT-pitoisuudet.

Biotaa koskevat tutkimukset rajoittuvat kertomusvuonna pohja- eläinten sinkin ja kuparin pitoisuuksia koskevan tutkimuksen aloit- tamiseen. Valkokatka- ja kerättiin Selkämereltä kolmea erilaista sedimentaatiotilannetta -syvyyttä edustavilta pohjilta sekä otettiin vastaavat sedimentti- j

5243 Sedimenttien ominaisuuksien selvittäminen Itämeren pitkäaikaisten vaihteluiden muutosten toteamiseksi Vt. erikoistutkija Lauri Niemistö

Sedimenttinäytteitä on kerätty kaikkiaan :lla Vuoden 1978 loppuun mennessä kaikista näytteistä

kuiva-ainepitoisuus, hiili-, typpi-, fosfori-, rauta- mangaani- pitoisuus.

Selkämeren näytteistä laskettiin ainetase (Niemistö, Tervo ja Voipio, 1978).

- 33 -

Arvion mukaan Selkämereen kerrostuu vuosittain n. 4 000 tonnia fos- foria, mikä on enemmän kuin arvioitu fosforin tuonti merialueelle.

On mahdollista että Selkämerellä vallitsevat fosforin saastumisen kannalta edulliset olosuhteet ovat johtaneet siihen, että varsinai- sen Itämeren puolelta Selkämereen virtaavan veden sisältämä fosfo- ripitoisuus on suurempi kuin Selkämereltä pois virtaavan veden.

5244 Typen merkitys perustuotannossa, erityisesti typensi- donta loppukesällä.

Vt. erikoistutkija Lauri Niemistö

Typensidontatutkimuksilla pyritään arvioimaan Itämereen vuosittain sitoutuneen typen määrää. Tutkimukset aloitettiin vuonna 1975 yh-

vesihallituksen, Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa. Vuonna 1978 tehtiin Perämerellä a Selkämerellä.

Itämeren alueella on vuosittain sidotun typen määrä arvioitu n. 10 tonniksi (Rinne & al., 1977), mikä on samaa suuruusluokkaa kuin arvioi-

tu jätevesien mUkana puretun typen määrä, Pohjanlahden alueelta ei tois- taiseksi ole riittävästi a vastaavan arvion tekemiseksi, mutta on todennäköistä, että typensidonta Pohjanlahdella on sel- västi vähäisempää.

5245 Loviisan merimastoprojekti Tutkija Jouko Launiainen

Loviisan ydinvoimala-alueella on v. 1972 alkaen tehty meritieteel- listä ja paikallismeteorologista tutkimustyötä, jota on tarkoitus jatkaa vielä jonkin aikaa Loviisan ydinvoimalan

II yksikön valmistuttua (ensimmäinen laitosyksikkö käynnistyi tal- vella 1977) .

ektin tarkoituksena on sekä Loviisan laitosalueen vesi}mpä- ristön fysikaalinen seuranta että havainnointi- ja tutkimustyö, jolla pyritään selvittämään vesirungon fysikaalisia lämmönvaihto- tapahtumia ja mekanismeja siten,että niitä voidaan hyväksikäyttää myös ylipaikallisesti. Havainnot kerää automaattinen mastoasema,

jota keväinen jäidenlähtö on useasti kiusallisesti vaurioittanut.

Keväällä 1978 jäät runtelivat ja upottivat havaintomaston, mutta koska rekisteröintielektroniikka oli tätä ennen siirretty maihin, voitiin laitteisto korjata ja huomattavien ponnistusten jälkeen

- 34 -

voitiin havaintotyö jälleen aloittaa elokuussa. Virtaus- ja lämpö- tilahavainnointia tehtiin Aanderaa-virtamittarilla kesän.

Huolimatta vaikeuksista on työn tuloksena saatu runsaasti moni- ja tilastollisesti edustavaa aineistoa. Tämän avulla saatu lisätuntemusta vesirungon

mistä on laaja-alainen raportti mielenkiintoisia tuloksia on saatu tä talvisessa vesi'Yffipäristössä, mistä vaintotyö on nykyisin etupäässä

ten keskitytään

lastolliseen

:n Helsingin laitosten kanssa. Rahoituksesta

suusministeriö

46 ekti

Osmo Korhonen Projektin päämääränä on tutkimusalus rografisten havaintojen (suolaisuus maattisella CTD-luotauksella. Näin

la suoritettavien hyd- korvaaminen

yksityis- kohtaisemman hydrografisen kuvan saamiseksi sekä varmistetaan no- peampi ja tehokkaampi datamateriaalin

Vuoden 1975 lopussa käynnistetty ekti käsitti alkuvuosina toisaalta laitteiston hankintaan, toisaalta Arandalla suoritettui- hin testaus- ja kalibrointitoimiin liittyviä tehtäviä. Vuoden 1978 aikana laitteisto on ollut

laitteiston ja sarjanoudintulosten

ja suoritettujen CTD- en perusteella voidaan seuraavana purjehduskautena siirtyä kokonaan CTD-systeemin varaan suolaisuus- ja lämpötilanmittauksissa

Vuoden 1978 aikana suoritettiin vertailuluotauksia neuvosto- liittolaisen tutkimusalus Aju Dagin laitteiston kanssa. Alustavat tulosten vertailut viittaavat huomattavaan mittaustulosten saman- kaltaisuuteen.

Laitteisto on koko kertomusvuoden an toiminut moitteettomasti paineanturissa jo aiemmin havaittua epätarkkuutta lukuunottamatta.

Tulevana purjehduskautena saadaankin asennetuksi uusi, huomatta- vasti herkempi paineanturi. Tietojenkeruujärjestelmää parannetaan kertomusvuoden lopulla hankitun ~asettiaseman tultua liitetyksi CTD-järjestelnään.

5247

- 35 -

Kopparnäsin ydinvoimala-alueen tutkimusohjelma, Kopparnäsin ympäristötutkimus

Apulaistutkija Juha-Markku Leppänen

Projektin tarkoituksena on ollut selvittää Kopparnäsiin suunnitel- lun ydinvoimalaitoksen vesialueen hydrografiaa, kemiaa ja biologi- sen tuotannon tasoa. Projekti alkoi v. 1975 ja näytteenotto päättyi v. 1977. Vuoden 1978 aikana on edellisen vuoden tutkimustulokset

julkaistu laitoksen sisäisinä raportteina ja vuosien 1975-1977 tu- loksista on valmistettu julkaistavaksi v. 1979 aikana Meri-sarjas- sa käsikirjoitus: Bruun, J.-E., Forsskåhl, M., Grönlund, L., Leppänen, J.-~1., Niemi,

A.

5248

power plant site (S coast of Finland) in 1975-1977.

päättyi vuonna 1978.

PP Kokonaisfosforin ) kesäkautinen

(0-10 ja vuotuinen perustuo- tanta asemilla 3A ja

1975-1977.

tut alueet osoittavat syyskuus- sa 1977 tapahtuneen kumpuamisen vaikutusta ravinnetasoon.

Itämeren ekologinen malli Tutkija Kalervo Mäkelä

Projekti on aloitettu vuonna 1975 vesihallituksen KVT-projektin ektina. Projekti päättyi kesäkuussa 1978. KVT-projektin lop-

on julkaistu sarjassa Vesihallituksen julkaisuja (1978:24).

Projektin jatkotutkimuksia varten on sen aihepiiriä täsmennetty käsittämään hapen ja hiilen kiertokulun Itämeressä sekä osittain

ennettu (globaaliset efektit). Nykyinen tutkimus käsittää orgaanisen aineen määrällisten ja laadullisten muutosten tarkaste- lun vesifaasissa, sekä orgaanisen aineen hajoamiseen liittyvät pro- sessit sedimentissä; materiaalin vaihto, hapenkulutus, sedimentin ja sen sisältämän orgaanisen aineen yleiset ominaisuudet.

Tutkimuksissa sovelletaan Itämerelle ja muille vesiekosystee- meille kehitettyjä matemaattisia malleja. Projektin puitteissa

suunniteltua happitasemallia (Mäkelä,l978a, b ja c)

- 36 -

testattiin alustavin kokein, jotka suoritettiin yhteisty6ssä Tuk~

holman Yliopiston kanssa.

Happitasemallin avulla on voitu

suudessa esitetyt arviot sedimentin ohtavat sys- teemin tasapainottamaan tilaan ja jatkuvaan suurehkoon happivuohen ilmakehästä sedimenttiin. Koska orgaanisen aineen hajoamisnopeus sedimentissä ei tue tätä mahdollisuutta on sedimentin hapenkulu- tuksen suuruus arvioitava uudelleen.

5249 Saaristomeren hydrografia Vt. erikoistutkija Lauri Tu~kimuksen tarkoituksena on

meren välistä vedenvaihtoa. Tutkimukset mennessä alla

kertaa. Tutkimuksia Arandan säähavainnot Tutkija Jouko Launiainen

Havainnot tekee

essa lähes kaikkien meriretkien aikana.

vaintotilanteita runsaat kuusisataa

ois-Itämeren a

on tarkoitus rekisteri. Aineiston toimittamisesta kansainvälisen

ektin käytt66n ~n sovittu. Kun merimeteorologista aineistoa on riittävästi, pyritään siitä tekemään tilastollinen

koskien etupäässä tuulioloja sekä vedenpinnan ja ilmakehän vuoro- vaiku tussuhtej.:ta.

5253 Sedimenttien hapenkulutus Tutkija Kalervo Mäkelä

Itämeren happea kuluttavista systeemeistä sedimentillä on keskeinen merkitys. Sedimentteihin laskeutuvan orgaanisen aineksen hajoaminen

jatkuu pohjalla sekä hapen että sulfaatin toimiessa hapettimena.

Sedim2ntin hapenkulutusmittauksia tehtiin vuonna 1978 yhteis- ty6ssä prof. Bengt-Ove Janssonin ja tri Ake Hagstr6min kanssa. Tut- kimukset keskitettiin tyyppialueille joilla mm. kerrostumisnopeus

- 37 -

on ennestään tunnettu. Hapenkulutus vaihteli välillä 100 - 1 000 mg/m 2 vuorokaudessa.

5254 Helsingin edustan tilan selvitys Vt. erikoistutkija Lauri Niemistö

Merentutkimuslaitos on osallistunut Helsingin edustan likaantumis- tutkimuksiin jo 1920-luvulta alkaen. Vuosina 1959-60 ja 1968 teh- tiin at selvitykset merialueen tilasta. Helsing~n kaupungin ra- kennusvirasto suorittaa jatkuvaa seurantaa alueella ja se onkin vastannut tutkimusten suurimmasta osasta.

Vuonna 1978, jolloin oli kulunut 10 vuotta edellisestä yhteis- tutkimuksesta, toteutettiin tutkimu?, jossa rakennusvirasto otti kemialliset ja biologiset näytteet rannikonläheisiltä, matalilta alueilta ja merentutkimuslaitos tutkimusalus Arandaa käyttäen samanaikaisesti

ja kemialliset näytteet ulompaa Suomenlahdelta Por- ja Porkkalan väliseltä alueelta sekä eräiltä Helsingin lähis- tön laivaväyliltä.

Biologisen aineiston jälkeen laaditaan koko aineis- ton perusteella Helsingin edustan vesialueen tilasta.

5255 anlahden ja Suomenlahden tilan selvitys.

Osastonjohtaja Paavo Tulkki

Tarkoituksena on tuottaa aineistoa Helsingin sopimuksen, Neuvosto- liiton kanssa tehtävän Suomenlahtiyhteistyön sekä Ruotsin kanssa tehtävän Pohjanlahden seurannan tarpeisiin. Mainituilla tutkimus- yhteistyön aloilla pyritään Suomenlahden ja Pohjanlahden tilan seurantaan mm. tutkimalla pitkäaikaisia havaintosarjoja tietokonet- ta käyttäen sekä tuottamaan jatkuvasti havaintoja. Projekti on aloi- tettu vuonna 1977, mutta sen yhteydessä käsitellään aineistoa, jota on kerätty koko kuluvan vuosisadan ajan.

Vuoden alkupuolella valmistui tilastollinen tutkimus Pohjanlah- den veden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien keskiarvois- ta ja vuosina 1962-1975 (Pietikäinen & al.,l978).

Siinä todettiin mm., että suolapitoisuus nousi ja happipitoisuus laski jonkin verran etenkin pohjanläheisessä vedessä. Happitilanne oli silti jatkuvasti hyvä syvimmissäkin kohdissa.

ekti jaktui vastaavanlaisen selvityksen laatimiseksi Suo- menlahdesta. Arandalla kerättävä havaintoaineisto käytetään mm.

tämän projektin tarpeisiin. Projekti loppunee senjälkeen, mutta toistetaan myöhemmin.

- 38 -

4.3 K e m i a 1 1 i s - b i o 1 o g i n e n o s a s t o

5270 Kemialliset havaintotyöt Arandan meriretkillä Tutkija Vappu Tervo

Projektiin kuuluvat kaikki merentutkimusaluksella meriretkien aika- na suoritettavat kemialliset rutiinitutkimukset,

veden happi- ravinnepitoisuusmääritykset.

Happimäärityksiä on tehty vuosisadan alusta pitoisuusmäärityksiä on tehty säännöllisesti

vuodesta

alusta saakka. Tulokset 6 lähtien ne ovat olleet

tehtiin Arandalla . Fosfaatti-

ammoniakki- kutakin. Osasta rauta kelta-aine ja

5271 Sedimenttien kemiallinen

Tutkija Vappu Tervo

Tarkoituksena on selvittää Itämeren lista koostumusta projektien 5242-9

on kerätty vuodesta 1968

meri-

, ravinne- määrin sarjassa

kemicl- mukaan.

noin asemalta Itämeren eri alueilta ja niistä on kuiva-aine- pitoisuus, hiili, typpi ja fosfori. 13 asemalta eri merialueilta on analysoitu myrkylliset raskasmetallit. Vuoden 1978 aikana määri- tettiin rauta- ja magnaanipitoisuudet kaikilta asemilta aikaisem-

min otetuista näytteistä. V. 1978 näytteiden analysoin-

t i aloitettiin.

5272 Laitoksessa suoritetut, muita tutkimuksia varten tar- vittavat kemialliset analyysit

Tutkija Vappu Tervo

Tehtävä käsittää laitoksen muihin projekteihin tarvittavat kemial- liset analyysit, joita ei suoriteta Arandalla, pääasiassa Suomea ympäröivien merialueiden perustuotantotutkimukseen, 5286-7, ja säteilyturvallisuuslaitoksen suorittamaan Loviisan ydinvoimalan ympäristötutkimuksiin liittyvät meriveden kokonaisfosforin ja koko- naistypen määritykset. Näytteitä on tuotu laboratorioon 1-2 kertaa kuukaudessa yhteensä n. 700 kpl.

5273

- 39 -

Suspentoituneen hiilen analyysimenetelmän kehittäminen sekä suspentoituneen ja liuenneen orgaanisen hiilen määritys merivedestä

Tutkija Ann-Cathleen Grönlund

Projektin tarkoituksena on tutkia meriveden sisältämän orgaanisen aineksen eri fraktioita. Vuodesta 1970 on suoritettu orgaanisen ko- konaishiilen (TOC) määrityksiä ja vuodesta 1977 suspentoituneen or- gaanisen hiilen (POC) määri tyksiä. Näytteitä on kerätty vuonna 1978 tutkimus- alus Arandan meriretkien yhteydessä koko Itämeren alueelta, orgaanisen kokonaishiilen määrittämiseksi n. 300 näytettä ja suspentoituneen orgaanisen hiilen määrittämiseksi n. 100 näytettä. Orgaaninen koko- naishiili analysoitlin hiilianalysaattorilla ja suspentoitunut or-

g~aninen hiili määritettiin käyttäen dikromaatti-rikkihappo märkä- polttaa. Merialueittemme orgaanisen kokonaishiilen ja suspentoitu- neen orgaanisen hiilen pitoisuusrajat eri vuodenaikoina on esitet- ty alla olevassa taulukossa.

Merialue Suanenlahti Selkämeri Perämeri Varsinainen

Itämeri

5274

TOC g m -3

Tammikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu 3,5-6 3-5

4-9

3,5-6 3-6,5 3-6 3-5

3-7,5 3-5,5 3,5-7

-31

POCmgm POC%

80-240 60-190 90-300

Elokuu

1,8-4,6 1,3-4,7 1,6-6,4

Meriveden fosfaattipitoisuuden määrittäminen puoli- automaattisesti autoanalysaattorilla

Osastonjohtaja Folke Koroleff

Merentutkimuslaitoksella suoritettavien ravinnemääritysten automa- tisointi aloitettiin vuoden 1974 puolivälissä tarkoituksena luotet- tavuuden ja nopeuden lisääminen. Laitoksen ensimmäinen autoanaly- saattori oli Technikon Autoanalyzer II, jonka ominaisuuksia on tut- kittu systemaattisesti (Somerjoki, 1977). Analyysitulosten luotet- tavuutta voitiin huomattavasti parantaa käyttämällä uutta pintajän- nitystä alentavaa reagenssia. Loppuvuodesta 1977 saatiin käyttöön kotimainen AKEA autoanalysaattori, johon analysoitavan meriveden

- 40 -

suolavaihtelujen todettiin vaikuttavan vähemmän kuin Technicon autoanalysaattoriin. Itämeritutkijoiden kokouksessa Rostockissa selostettiin molempien systeemien soveltuvuutta

den määrittämiseen. AKEA-analysaattorissa esiintyy toistaiseksi pieniä teknisiä häiriöitä, joita tutkitaan. Koska vertailumateriaa- lia on ilmeisesti riittävästi, voidaan automatiikkaa

tämään Arandan ensi vuoden meriretkillä.

5275- Raskaiden metallien konsentrointi merivedestä määritystä varten Osastonjohtaja Folke

Koska merivedessä olevien hivenmetallien (Cu Zn, , Pb, Hg on erittäin pieni, on konsentroitava a erotetta-

va ennen

Vuonna 977 aloitettiin tutkimus

tamisesta metallien analysoimisesta

liekittömällä atomiabsorptiotekniikalla. Menetelmässä

seen lisätään natriumhydroksidia saos liuotetaan typpi-

~appoon ja laimennetaan 10 ml:ksi. liuoksessa metallikon- sentraatio on siis satakertainen

tuna, ja tämä pitoisuus soveltuu määritykseen.

näytteeseen verrat-

5276 Kansainvälinen analyysimenetelmien interkalibrointi Osastonjohtaja Folke Koroleff

Analyysimenetelmien luotettavuuden testaamiseksi ja saatujen tulos~

ten vertailukelpoisuuden selvittämiseksi suoritetaan eri laborato- rioiden kesken interkalibrointia. Tämä havaittu erittäin tärkeäk- si nimenomaan seurantatutkimuksissa. Laitos on osallistunut kansain- väliseen interkalibrointityöhön vuodesta 1965 ICES:n ja vuodesta 1968 Nordforskin puitteissa.

- 41 -

Nordforskin vesianalyysityöryhmä (puheenjohtaja Koroleff) jat- koi edellisenä vuonna alkanutta orgaanisen typen mikro-Kjeldahl me- netelmän vertailua. Lähinnä tutkittiin eri katalysaattorien tehok- kuutta. Tulokset on julkaistu raportissa: Nordforsk, Miljövårdssek- retariatet publikation, 1978:3.

Vuoden aikana on merentutkimuslaitos osallistunut kahteen ICES:n järjestämään hivenmetallien määritysmenetelmien vertailuun:

l) ICES:n IV interkalibrointi, missä tutkittavana oli valtamerive- sinäytteitä. Toimeenpanijana oli tri Bewers, Bedford Institute of Oceanography, Canada, ja 2) kalibrointi, missä analysoitavana oli kaksi kalajauhonäytettä. Tähän vertailuun toivottiin mukaan myös arseenin määritys, jossa laitos käytti kehitteellä olevaa menetel- mää. Tämän kalibroinnin järjestäjänä toimi tri Topping, Department of Agriculture and Fisheries for Scotland.

Suomen Neuvostolii·ton välisen tieteellis-teknisen yhteistoimin- takomitean alainen Suomenlahtityöryhmä jatkoi hivenmetallivertailua elokuussa. Laitos toimitti näytteet. Tämän an tulokset ovat huomattavasti kuin aikaisempien vertai en tulokset.

Yleisenä havaintona interkalibroinneista on todettava, että useim- missa tapauksissa merentutkimuslaitoksen tulokset sopivat hajonnan puitteissa hyvin kalibroituina saavutettuihin keskiarvoihin. Inter-

kalibroinnit jatkuvat.

5277 öljyn määritysmenetelmän kokeilu ja öljyn määrittämi- nen merivedestä UV-fluoresenssispektrofotometrin avulla

Tutkija Vappu Tervo

Tutkimuksen tarkoituksena on mitata Suomea ympäröivien merialueiden öljypitoisuuksia. Käyttöön otettu menetelmä on periaatteessa sama kuin UNESCO:n v. 1976 aloittamassa IGOSS (Intergrated Global Ocean Station System) - öljyn monitorointi ohjelmassa. Menetelmässä öljy uutetaan n-heksaaniin, jonka fluoresenssispektri mitataan. Stan- dardina käytetään raakaöljyä. Menetelmän testaus aloitettiin labo- ratoriossa vuonna 1977, samoin näytteiden keruu. Näytteitä on otet- tu yhteensä n. 50 asemalta. Todetut öljypitoisuudet vaihtelivat 0,3 - 7 ug/1 kevyen fraktion osalta ja 0,1-4 ug/1 raskaan fraktion osalta. Määritysmenetelmän interkalibrointi on aloitettu vesihalli- tuksen tutkimuslaboratorion kanssa ja sitä jatketaan suomalais- neuvostoliittolaisena yhteistyönä. Projektia on tarkoitus jatkaa seurantaohjelmana.

- 42 -

52 8 Merentutkimuslaitoksessa käytettävien analyysimene-

telmien julkaiseminen suomenkielellä Tutkija Vappu Tervo

Laitoksessa käytettävistä kemiallisista imenetelmistä ei ole ollut yhtenäisiä suomenkielisiä eita. Osa menetelmistä on

kaistu vuonna 1976 englanninkielisinä assa "Methods of Sea Water Analysis", osa erilaisina konferenssimonisteina ja osaa ei ole ul- kaistu lainkaan. Koska lähes kaikki menetelmät ovat laitoksessa ke-

ä tai modifioituja, on menetelmien minen tarpeen.

julkaise- Käännös- ja yhdenmukaistaruistyö tehty vuoden 1978 aikana.

Henetelmät julkaistaan Meri-sarjassa 280 Tvärminnen alueen

Tutkimus selvittää itämerensimpukan

vuodenaikaisia rannikkovesialueella.

la aloittama Tvärminnen alueen vertailukohteen muutosten

ainti tutkimusalueelia on sama.

1964 merentutkimuslaitoksen kuului Suomen IBP-ohjelmaan.

on otettu kahdesti

7 .

vuodesta . Vuosina 19 ekti

ältä asemalta. Näytteenotossa Tvärminnen eläintieteellinen asema avustanut asettamalla käyttöön henkilökuntaa a veneen. Vuo- sien ^19~4-1967 ja 1973-1976 käsittely (aineistosta mää- ritetty lajikohtaisesti yksilömäärät, sekä ko- kojakautumat) saatiin päätökseen syyskuussa 1978. Tiedot on viety magneettinauhalle säilytystä ja j varten.

5281

- 43 -

Pohjaeläimistön pitkäaikaisten muutosten tutkiminen Itämeren syvissä altaissa

Erikoistutkija Julius Lassig

Tutkimuksen tarkoituksena on seurata kvantitatiivisia ja kvalita- tiivisia muutoksia pohjaeläinyhdyskunnissa, etenkin muutoksille altiilla alueilla. Tutkimus aloitettiin vuonna 1961 ICES:n suosi- tuksesta ja on jatkuva.

Vuonna 1978 kenttätyöt keskitettiin Suomenlahden ja varsinai- sen Itämeren vähä-happisille alueille. Etelä-Itämeren näytteet

(5 havaintopistettä) otettiin huhtikuussa ja Suomenlahden ja keski- altaan näytteet (71 havaintopistettä) syyskuussa. Pohjaeläinnäyttei- den yhteydessä määritettiin pohjanläheisen veden suola- ja happipi- toisuus. Aineiston perusmuokkaus on vielä kesken, mutta alustavas- t i voidaan todeta pohjaeläimistön tilan huonontuneen verrattuna vuoteen 1977. Tilanne oli kuitenkin edelleen selvästi parempi kuin 1970-luvun

Yhteenveto pohjaeläimistön kehityksestä Pohjanlahden

altaissa jakson 1955-1975 aikana esiteltiin Pohjanlahtikomitean symposiossa Vaasassa. Syvien alueiden tyypillisissä valkokatkayh- dyskunnissa (Pontoporeia affinis) voitiin havaita n. 7 vuoden jak- soisia heilahteluja yksilötiheyksissä. Perämerellä havaittiin tämän lisäksi yksilötiheydessä kasvava trendi tutkimusjakson aikana. Vas- taavaa trendiä ei esiintynyt Selkämeren aineistossa.

5282 Pohjaeläimistön merkitys Itämeren energiataloudessa Tutkija Ann-Britt Andersin

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää pohjaeläimistön tuotantoa ja merkitystä Itämeren biologisessa energiataloudessa. Alustavasti näytteitä on otettu valkokatkapopulaation (Pontoporeia affinis) tuotannon arvioimiseksi muutamalla vakioasemalla Pohjanlahdella vuosina 1974, 1975 ja 1977. Näytteet on otettu 3-5 kertaa vuodes- sa, mahdollisuuksien mukaan kahden kuukauden välein. Rinnakkais- näytteitä on otettu 5-10. Yhden rnm:n seulan lisäksi on käytetty 0.6 mrn:n seulaa. Yksilötiheyden ja kokonaisbiomassan lisäksi on määritetty myös valkokatkapopulaation kokojakautuma ja biomassa

kokoluokittain. Vuonna 1978 on yhden aseman esikäsittely suoritet- tu loppuun.

5283

- 44 - Pohjaeläintutkimuksissa vertailu ja kehittäminen Tutkija Ann-Britt Andersin

en kenttämenetelmien

ekti koostuu erillisistä tutkimustehtävistä, joiden tarkoitus yhdenmukaistaa pohjaeläintutkimuksissa käytetyt menetelmät ja kehittää niitä.

Tulokset Tukholman yliopiston Askö-laboratorion a merentut- kimuslaitoksen pohjaeläinmenetelmien interkalibroinnista osoitti- vat, että näytteenottotekniikan eri vertailtava keske- nään. Vuoden 1978 aikana on käsitelty 197 Tvärminnessä otettuja näytteitä, joiden avulla silloista vakill- van Veen-noudinta ja uutta van Veen-noudinta. eroaa

vanhasta siten, että noutimen selvästi

suuremmat,

tuloksista on käsikirjoitusvaiheessa huomattavasti tehokkaammaksi Arandalla elokuussa 1978 Suomen ja

timien a seulontamenetelmien kalibroirniseksi. Seulontamenetelmien vertailuun osallistui myös Helsingin kaupungin vesilaboratorio Näytteiden käsittely alkoi syksyllä

5284 Rannikon eläinplanktontutkimus Apulaistutkija Anneli Niemi

Tutkimuksessa selvitetään eläinplanktonin koostumuksen ja määrän vuodenaikaisia ja vuotuisia muutoksia eräillä rannikko- asemilla. Lisäksi pyritään arvioimaan eläinplanktonin osuus pela-·

gisen ekasysteemin energiataloudessa.

Tutkimukset aloitettiin 60- ja 70-lukujen vaihteessa kahdek- salla kiinteällä rannikkoasemalla (Krunnit, Ulkokallaf Valassaa- ret, Kaskinen, Seili, Tvärminne, Helsinki ja Orrengrund). Näytteen- otto on keskitetty nykyisin neljälle asemalle: Krunnit, Seili, Tvärminne ja Orrengrund.

- 45 -

Tutkimusmateriaalin hankinta on edelleen tapahtunut yhteistyö- nä yliopistollisten meribiologisten asemien (Oulu, Turku ja Helsin- ki) kanssa. Tietokoneajot on suoritettu ilmatieteen laitoksen tie- tokoneella, osa lisäksi laitoksen omalla koneella.

Näytteet on otettu Hensen-tyyppisellä planktonhaaveilla, joissa kankaan silmäkoko on 150 um. Näytteet on otettu vertikaalivetoina 25 metriä syvyydestä pintaan. Näytteistä määritetään mikroskoopilla yksilömäärät i- ja kehitysastekohtaisesti. Lisäksi määritetään biomassat tuorepainoina keskitilavuuksien avulla. Tiedot viedään magneettinauhalle säilytystä ja jatkokäsittelyä varten.

Krunneilta, Seilistä, Tvärminnestä ja Orrengrundilta on näyttei- tä otettu kolme kertaa kuukaudessa lähes , muilta asemilta sen sijaan vain kesäkaude1la.

Vuosien 1966-1975 aineistoon perustuva yhteenveto on laaditta- vana ^{i -} kehityskohtaisine tuotannonarviointeineen.

285 Avomeren

a Anneli Niemi

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää eläinplanktonin alueellista le- ' runsauden alueellisia ja ajallisia vaihteluita sekä vertikaalijakautumista avomerialueilla. Lisäksi pyritään arvioimaan eläinplanktonin tuotantoa merialueillamme.

Alustava näytteenotto avomeritutkimusta varten suoritettiin v. 1965 ja v. 1968, mutta varsinainen tutkimus alkoi v. 1969, ja näytteenottoa jatkettiin vuoteen 1974 asti; viimeiset näytteet ovat syyskuulta 1974.

Avomeritutkimuksen näytteet on otettu Nansen-tyyppisellä sul- kuhaavilla, jonka kankaan silmäkoko on 150 um.

Yhteenveto Pohjanlahden eläinplanktonin kehityksestä kaudelta 1965-1970 on työn alla.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen eläinplanktonin interkalib-

5286

suunnittelu aloitettiin kertomusvuonna.

Suomea ympäröivien merialueiden perustuotantatutkimus Erikoistutkija Julius Lassig

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomea ympäröivien merialuei- den kasviplanktonin perustuotannon, lajikoostumuksen, biomassan ja klorofyllimäärän ja niihin vaikuttavien ympäristötekijöiden eroja

ja ajallisia, etenkin pitkäaikaisia vaihteluita. Lisäksi kehitetään tutkimusmenetelmiä.