T i e T e e s s ä Ta pa h T u u 3 / 2 0 1 2 45
tieteen kohtaamisia
Euroopan komission Science in Society (Tie- de yhteiskunnassa) -portaalissa todetaan, että tiede on osa lähes kaikkia elämänalueita ja se mahdollistaa poikkeuksellisia asioita: ”Yhdellä napsahduksella saamme valot päälle ja sähköt laitteisiin.” Tiede kertoo menneisyydestä, auttaa meitä nykypäivässä ja luo uusia mahdollisuuksia parempaan tulevaisuuteen. Komission mielestä tieteen on tänä päivänä oltava yhteydessä yhteis- kuntaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja vastaavasti yhteiskunnan on oltava vuorovaiku- tuksessa tieteen kanssa.
On aikoja, jolloin tiede voi näyttää menettä- vän yhteytensä yhteiskuntaan ja sen tarpeisiin.
Tieteen tavoitteita ei aina täysin ymmärretä.
Yhteisen kielen puute ja monien tieteenalojen nopea kehittyminen ovat lisänneet ihmisten huolta sekä ristiriitaisia käsityksiä tieteen ja tek- nologian roolista arkipäivän elämässä. Tutki- muksen synnyttämä uusi tieto laajentaa ymmär- rystämme maailmasta ja parantaa myös elämänlaatuamme. Huolenaiheena tuntuu kui- tenkin usein olevan, ottavatko tutkijat ja poliitti- set päättäjät riittävästi huomioon tieteen ja tek- nologian kehitykseen liittyvät riskit. Tarvitaan tilaisuuksia tutkijoiden ja suuren yleisön aitoon vuoropuheluun, jota myös Science in Society -portaali pyrkii Euroopan tasolla edistämään.
Portaalissa esitetyt ajatukset ovat saman- suuntaisia kuin uuden yliopistolakimme sisäl- tämä yliopistojen yhteiskunnalliseen vaikut- tavuuteen liittyvä kolmas tehtävä. Esimerkiksi Aalto-yliopiston strategisena tavoitteena on olla yhteiskunnan tarpeet ymmärtävä, niitä enna- koiva ja niihin vaikuttava toimija, joka korkea- tasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin edis- tää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Helsingin Yliopiston julkaise-
mat ilmoitukset päälehdissä ovat tuoneet suuren yleisön tietoon uudella tavalla tieteenalojen saa- vutuksia ja tieteelliseen tietoon perustuvia rat- kaisuja päivänpolttaviin ongelmiin. Myös muut yliopistot ovat lisänneet aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa.
Lakiin kirjattu yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoite ei sinänsä tuo mitään olennaista uutta. On vaikeaa kuvitella, että tie- de syntyisi erillään yhteiskunnasta. Tieteellinen tutkimus heijastaa omaa aikaansa tutkimusva- lintojensa, -menetelmiensä ja rahoituksen kaut- ta. Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat uudet tieteenalat, jotka ovat syntyneet vastauksena ajankohtaisiin yhteiskuntaa, ympäristöä tai ter- veyttä koskeviin ongelmiin tai joiden tutkimus on tullut mahdolliseksi teknologisen kehityksen ja uusien tutkimuslaitteiden ansiosta.
Yhteiskunta puolestaan vaikuttaa sekä van- hojen että uusien tieteenalojen kehittymiseen ja läpimurtojen syntymiseen muun muassa jul- kisen rahoituksen kautta. Rahoitusta jaettaes- sa uudet tieteenalat joutuvat usein tyytymään kauan ”lapsipuolen” asemaan, koska menestys- tä mitataan paljolti aikaisempien saavutusten ja meriittien perusteella. Tiedon, teknologioiden ja maailman nopea muutosvauhti kuitenkin koros- taa jatkossa rahoittajien rohkeampien avausten, riskinoton ja kärsivällisyyden merkitystä, jotta pysymme mukana tieteen eturintamassa.
Tiede ja tutkimus muovaavat läpimurtojensa ja uusien keksintöjensä kautta yhteiskunnallis- ta näkemystämme. 1980-luvun lopulla aloimme puhua teollisen yhteiskunnan sijasta tietoyhteis- kunnasta ja globalisaatiosta. Taustalla oli luon- nollisesti informaatio- ja tietoteknologian hurja kehitys. Biotieteiden ja -teknologian esiinmarssi toi 2000-luvulla keskusteluun biotalouden, joka
tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutus
Anne Brunila
46 T i e T e e s s ä Ta pa h T u u 3 / 2 0 1 2
sekin on muuttanut yhteiskuntakäsitystämme.
Biotaloudessa tulevaisuus hahmotetaan sekä globaalina että lokaalina kestävän kehityksen mukaisena toimintana.
Biotalouden rinnalle on 2010-luvulla nous- sut käsite aurinkotalous, joka mullistaa tapam- me käyttää, tuottaa, jakaa ja varastoida energiaa sekä rakentaa kestäviä kaupunkeja. Aurinkota- lous ja tulevaisuuden energiajärjestelmät nojaa- vat useiden tieteenalojen saavutuksiin ja moni- tieteisyyteen: sähkö- ja rakennustekniikkaan, informaatio-, nano- ja bioteknologiaan, käyt- täytymistieteisiin, johtamiseen, designiin jne.
Moderni yhteiskunta ja hyvinvointi perustuvat yhä enenevässä määrin sähköön, joten tulevai- suus, jossa päästötöntä energiaa riittää rajatto- masti, on tavoittelemisen arvoinen.
Muutos kohti aurinkotaloutta vaatii paljon tutkimusta ja innovaatioita, huomattavia inves- tointeja ja tavoitteellista energia- ja ilmastopoli- tiikkaa sekä yhteiskunnan eri osapuolten yhteis- tä ja vahvaa tahtoa. Jo tänä päivänä auringon energiaa hyödynnetään monella tavalla, joko suoraan aurinkosähkönä tai -lämpönä tai epä- suorasti, esimerkiksi vesi- ja tuulivoimana tai bioenergiana. Suoraan aurinkoenergiaan liit- tyvien teknologioiden osalta oppimiskäyrä on ollut jyrkkä viime vuosina, tällä saralla onkin odotettavissa merkittäviä teknologisia läpimur- toja.
Muutos vie aikaa – mutta paikkaa auringossa kannattaa tavoitella!
Kirjoittaja on Fortum Oyj:n yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja.
