Eurofins Ahma Oy Projekti 10750 25.1.2021
LAPVÄÄRTINJOEN YHTEISTARKKAILU
KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA
VESISTÖTARKKAILUOHJELMA
LAPVÄÄRTINJOEN YHTEISTARKKAILU
KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA Sisällysluettelo
1. JOHDANTO ... 3
2. TARKKAILUN OSAPUOLET ... 3
JÄTEVESIKUORMITTAJAT ... 3
KALANVILJELYLAITOKSET ... 4
3. KOHDEVESISTÖ ... 4
4. ISOJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILU ... 5
YLEISTÄ ... 5
NÄYTTEENOTTO ... 5
LIETETUTKIMUS ... 7
5. VANHAKYLÄN KALANVILJELYLAITOKSEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU ... 7
YLEISTÄ ... 7
NÄYTTEENOTTO ... 8
6. VESISTÖTARKKAILU ... 8
FYSIKAALIS-KEMIALLINEN TARKKAILU ... 8
BIOLOGINEN TARKKAILU ... 9
7. TULOSTEN RAPORTOINTI ... 10
TARKKAILUTULOKSET ... 10
VUOSIYHTEENVEDOT ... 10
8. TARKKAILUOHJELMA ... 11
9. LIITTEET ... 11
Liite 1. Näytepisteet ja kuormittajat kartalla
25.1.2021
Eurofins Ahma Oy
Helena Puro
FM, limnologi Oivaltajantie 10 60100 Seinäjoki
Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi
1. JOHDANTO
Lapväärtinjoen yhteistarkkailu perustuu Vesi- ja ympäristöhallituksen valvontakirjeessä nro 26 (19.4.1991) olevaan esitykseen, jonka mukaisesti samalla vesistöalueella sijaitsevien kuormittajien tarkkailut tulisi suorittaa yhteistarkkailuna. Lapväärtin-Isojoen vesistöalueella yhteistarkkailu aloitettiin Vaasan vesipiirin vesitoimiston laatiman ohjelman pohjalta vuonna 1980.
Vuosien 2015-2020 tarkkailussa on noudatettu Isojoen kunnaninsinööri Valter Enqvistin 13.1.2015 laatimaa ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen 30.6.2017 hyväksymää (Dnro EPELY/236/07.00/2011) tarkkailuohjelmaa. Kyseistä tarkkailuohjelmaa on käytetty tämän tarkkailuohjelman pohjana.
2. TARKKAILUN OSAPUOLET
Jätevesikuormittajat
Isojoen-Lapväärtinjoen vesistö virtaa kolmen kunnan, Isojoen, Karijoen ja Kristiinankaupungin alueella.
Kristiinankaupungin ja Karijoen kunnan jätevedet käsitellään Kristiinankaupungin keskuspuhdistamossa ja vain Isojoen kunnan jätevedet johdetaan käsiteltyinä Isojoen-Lapväärtinjokeen. Tämän lisäksi Isojoen kunnan alueella toimivan Nevalan Peruna Oy:n perunanjalostuslaitokselta johdetaan ojan kautta jokeen piha-alueen hulevesiä sekä salaojavesiä.
Isojoen kunnan jätevedenpuhdistamona toimii vuonna 1976 valmistunut biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jossa fosfori saostetaan ferrisulfaatilla. Vuoden 2003 jälkeen on rakennettu kaksi uutta lieteallasta. Kuluneen lupakauden (2003–2013) aikana jätevedenpuhdistamolla on tehty mm. seuraavia muutos- ja saneeraustöitä:
Pumput on uusittu ja niihin on asennettu automaattihälytys sekä automaattinen atk-raportointi vuonna 2010.
Kompressorille on tehty täyshuolto vuonna 2010 ja toinen kompressori on hankittu varalle. Viemäröinnin piiriin on liittynyt noin 700 asukasta. Laitoksen piiriin on liittynyt noin v.2017 Rantakallion Juustola, joka valmistaa juustoja sekä Honkajoen panimo, joka valmistaa juomia mm. marjoista.
Nevalan Peruna Oy on Isojoella toimiva perunan jatkojalostuslaitos, jonka toiminta käsittää perunan pesun, kuorimisen ja muotoilun. Perunan käsittelymääräksi on arvioitu noin 17 000 t käsittelemätöntä perunaa vuodessa. Perunankäsittelylaitoksen eineskeittiön jätevedet sekä saniteettivedet johdetaan kunnan puhdistamoon ja Pihlajaluoman kautta Lapväärtinjokeen johdetaan ainoastaan salaojavedet sekä piha- alueen hulevedet, mistä syystä Nevalan Peruna Oy osallistuu yhteistarkkailuun ainoastaan vesistötarkkailun osalta.
Voimassa olevat ympäristöluvat sekä puhdistusvaatimukset ovat seuraavat:
Kuormittaja Ympäristölupa Lupaehdot lask.jakso
Isojoen kunnan
jätevedenpuhdistamo LSSAVI 24/2015/1
20.2.2015 BOD7ATU 10 mg/l ja 95 % kok-P 0,4 mg/l ja 95 % CODCr 80 mg/l ja 90 % Kiintoaine 25 mg/l ja 90 %
1/2a 1/2a 1/2a 1/2a Nevalan peruna Oy LSU-2008-Y-300 (111)
18.12.2009
Kalanviljelylaitokset
Isojoen-Lapväärtinjoen vesistöalueella on tällä hetkellä yksi toiminnassa olevaa kalanviljelylaitos;
Vanhakylän kalanviljelylaitos.
Vanhakylän kalanviljelylaitos sijaitsee Isojoen Vanhakylässä ja käsittää poikastuotanto-osan eli ylälaitoksen sekä alalaitoksen, jossa poikaset kasvatetaan istutuskelpoisiksi. Laitos on kooltaan pieni perinteinen maauomalaitos. Laitos tuottaa istukkaita lähinnä Lapväärtinjoen hoitoon. Laitos tuottaa pääasiassa meritaimenen 2 v. poikasia istutuksiin, lisäksi on vähän harjuksen viljelyä. Laitoksella on omat meritaimenen ja harjuksen emokalastot.
Kalanviljelylaitosten osalta voimassa olevat ympäristöluvat sekä lupamääräykset ovat seuraavat:
Kuormittaja Ympäristölupa Lupaehdot
Vanhakylän kalanviljely Oy LSSAVI 43/2019
27.2.2019 vesimäärä 200 l/s kok-P 80 kg/a kok-N 700 kg/a
3. KOHDEVESISTÖ
Lapväärtin-Isojoki saa alkunsa Lauhavuoren lähteistä. Joen kokonaispituus on 75 km ja se laskee Selkämereen Kristiinankaupungin eteläpuolella. Valuma-alue on 1098,1 km2:n laajuinen ja siitä 55% on metsää, 27% suota ja 12% peltoa. Suurimmat sivuhaarat ovat Kärjenjoki (valuma-alue 267 km2), Karijoki (196 km2) ja Heikkilänjoki (183 km2). Vesistöalueella ei ole yhtään yli 100 ha:n suuruista järveä; kooltaan suurimmalla Kangasjärvellä pinta-alaa on 47 ha.
Lapväärtin-Isojoen latvaosilla veden laatu on pohjavesiesiintymien ansiosta ainakin ajoittain hyvä. Vesikartta- palvelun mukaan Lapväärtinjoen alaosan ekologinen tila on tyydyttävä ja yläpuolisen osan eli Isojoen ekologinen tila hyvä (Vesikartta 2021). Vesistöalueen vähäjärvisyydestä johtuen lumensulamis- ja sadevedet voivat kuitenkin aiheuttaa nopeita muutoksia sekä veden määrään että laatuun. Joen ravinnekuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituksesta. Runsaasta ravinnekuormituksesta johtuen joen keski- ja alaosat sekä sivuhaarat ovat rehevöityneitä.
Lapväärtinjoki (Isojoki) kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Koko vesienhoitoalueen laskennallinen fosforikuormitus on yhteensä runsaat 1 800 tonnia fosforia ja 44 700 tonnia typpeä vuodessa. Kiintoainekuormituksen kokonaiskuormitusta ja sektorikohtaista jakautumista ei ole pystytty arvioimaan luotettavalla tarkkuudella. Ihmistoiminnan aiheuttama osuus fosforikuormituksesta on runsaat 80 % ja typpikuormituksesta runsaat 60 %. Vesistöjen fosforikuormitus on läntisellä vesienhoitoalueella pääosin peräisin maataloudesta. Seuraavaksi suurimmat fosforikuormittajat ovat haja- asutus ja yhdyskunnat. Typen osalta myös laskeuma eli ilman kautta vesiin laskeutuva typpi on suuri kuormittaja. Lisäksi teollisuus, metsätalous, turvetuotanto, kalankasvatus ja turkiseläintuotanto ovat paikallisesti merkittäviä kuormittajia. Arviot perustuvat ajanjaksoon 2006-2011 (VEMALA V1-versio) (Westberg ym 2015).
Lapväärtin-Isojoki kuuluu koskiensuojelulain piiriin ja erityistä suojelua luokiteltuihin vesistöihin sekä Natura 2000-verkostoon. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava Selkämereen laskeva jokivesistö, jolla on merkittäviä luonnonsuojelullisia, maisemallisia ja kalataloudellisia arvoja. Lapväärtinjoen taimenkanta on yksi maamme viidestä jäljellä olevasta alkuperäisestä ja luontaisesti lisääntyvästä taimenkannasta. Arvokas kalakanta (mm. meri- ja purotaimen sekä harjus) luo hyvät edellytykset virkistyskalastukselle.
4. ISOJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILU
Yleistä
Kuormitustarkkailun sekä siihen sisältyvän käyttötarkkailun tarkoituksena on selvittää mahdollisimman luotettavasti laitoksella syntyvän kuormituksen määrä ja toisaalta myös lupaehtojen toteutuminen.
Kuormitustarkkailu tapahtuu pääosin tutkimusta suorittavan konsultin toimesta. Käyttötarkkailu on puhdistamoilla tehtävää päivittäistä puhdistusprosessin tarkkailua.
Käyttötarkkailusta vastaa ensisijaisesti laitoksen omistaja konsultin ohjauksen alaisena. Tarkkailuun sisäl- tyvät puhdistamon toiminnan, jäteveden määrien, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalien kulutuksen yms.
selvittäminen. Käyttötarkkailun tulokset kirjataan päiväkirjaan ja tietoja hyödynnetään mm. vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Puhdistamonhoitaja toimittaa myös käyttötarkkailun yhteenveto-, viikkovirtaama- ja päivittäisten ohitusten yhteenvetolomakkeen täytettynä puolivuosittain tarkkailun suorittajalle ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kahden viikon kuluttua jakson päättymisestä. Toiminnanharjoittaja tai tarkkailua hoitava konsultti toimittaa lisäksi ELY-keskukselle sähköisessä muodossa (Ylva-palvelu) seuraavat tiedot:
- näytetiedot
- kuormitustarkkailun jaksokohtaiset tulokset - puhdistamon viikkovirtaamat
- laitoksella muodostuneen lietteen määrä - laitokselta poistetut lietteet
- välpejätteen määrä
- hiekanerotuksessa muodostuneen jätteen määrä
- puhdistamolle erotuskaivoista (sako- ja umpikaivo) vastaanotetun lietteen määrä - muun jätteen määrä
- käytettyjen kemikaalien määrät - energian kulutus
- prosessi- ja ympäristöinvestoinnit
Näytetiedot ja jaksokohtaiset kuormitustiedot toimitetaan Ylva-palvelun kautta kuukauden sisällä laskentajakson päättymisestä. Muut tiedot toimitetaan vuosittain tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Mikäli laitoksen toiminnassa ilmenee häiriöitä, toiminnanharjoittaja ilmoittaa niistä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle Ylva-palvelun kautta (https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi).
Kuormitustarkkailussa noudatetaan Valtioneuvoston asetusta 888/2006. Näytteet otetaan 6 kertaa vuodessa. Mikäli useampi kuin yksi näytteistä ei täytä Valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainittuja vaatimuksia, otetaan puhdistamolta seuraavana vuonna 12 näytettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä otettavaksi enemmän näytteitä. Kuormitustarkkailussa noudatetaan ympäristöhallinnon suosituksia (Hyvien menettelytapojen kuvaus, Syke 2011).
Näytteenotto
Kuormitusnäytteet otetaan virtaamapainotteisesti automaattisilla näytteenottimilla 24 tunnin kokoomanäytteinä. Näytteenotosta vastaavan tarkkailua suorittavan konsultin tulee ainakin päättää näytteenotto. Puhdistamolle tulevasta jätevedestä otettava näyte ei saa sisältää laitoksen sisäisessä kierrossa olevia vesiä. Näytteet otetaan 6 kertaa vuodessa: helmi-, huhti-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuussa.
Jätevedenpuhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä tehdään seuraavat määritykset:
- lämpötila - pH - sähkönjohtavuus
- kiintoaine - alkaliniteetti - BOD7-ATU
- CODCr - Kok.P - kok. N
Lähtevästä jätevedestä tehdään lisäksi seuraavat määritykset:
- NH4-N - NO2-N+NO3-N (summa)
- liukoinen fosfori - saostuskemikaalien jäännöspitoisuudet - Escherichia coli - suolistoperäiset enterokokit
Liukoinen fosfori ja saostuskemikaalien jäännöspitoisuudet analysoidaan suodatetusta näytteestä.
Lisäksi puhdistamolla tulee jokaisen näytteenottokerran yhteydessä selvittää myös:
- näytteenottovuorokauden virtaama
- näytteenottovuorokauden maksimituntivirtaama - lieteikä (arvioidaan mikäli mahdollista)
- tulevan ja lähtevän jäteveden lämpötila Ilmastusaltaiden
- happipitoisuus - viipymä
- lietteen laskeutuvuus (1/2 h) - kiintoainepitoisuus
- lieteindeksi (SVI) - lietekuorma - tilakuorma
Selkeytysaltaiden - näkösyvyys - happipitoisuus - viipymä (Qkesk) - lietetilavuuskuorma - pintakuorma (Qmax) Palautuslietteen - määrä
- laskeutuvuus (1/2 h) - kiintoainepitoisuus - lieteindeksi (SVI) - palautussuhde
Ylijäämälietteen
- määrä, jos mahdollista
Näytteenoton yhteydessä kirjataan myös mahdolliset poikkeamat laitoksen toiminnassa ja veden ulkonäössä ja hajussa.
Kuormitustarkkailuun liittyvät mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot sekä analysoinnit suorittaa akkreditoitu laboratorio. Näytteiden otosta vastaava henkilö tulee olla sertifioitu tai muuten asianmukaisesti koulutettu.
Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään puhdistamonhoitajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt.
Lietetutkimus
Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä tutkitaan seuraavat muuttujat:
- pH - kadmium
- kuiva-aine - hehkutusjäännös
- kromi - koboltti
- typpi - kupari
- fosfori - elohopea
- kalsium - nikkeli
- kalium - lyijy
- magnesium - sinkki
- mangaani - arseeni
Analyysit on tehtävä sellaisilla menetelmillä, että tulosten vertailu Maa‐ ja metsätalousministeriön asetuksen 24/11 raja‐arvoihin on mahdollista.
Lietetutkimusten tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa näytteenotosta Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle sekä viimeistään tutkimusta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Ylva-palvelun kautta.
5. VANHAKYLÄN
KALANVILJELYLAITOKSEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU
Yleistä
Käyttötarkkailusta kalanviljelylaitoksilla vastaa laitoksen omistaja. Käyttötarkkailu käsittää lähinnä hoitopäiväkirjan pidon, johon merkitään:
- päivittäisistä virtaamista
- käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta,
- tiedot lietteen poistosta sekä sen määrästä, kuljetuksesta ja käsittelystä - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä,
- laitoksella käytettyjen rehulaatujen määrästä ja laadusta,
- kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen,
- mahdollisista kalataudeista sekä kalakuolemista ja käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista
- laitoksella tehdyistä huoltotoimenpiteistä sekä häiriötilanteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä häiriöiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä
- muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen.
Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lisäksi laitoksen omistaja toimittaa valvontaviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä yhteenvedon käytetyn rehun määrästä, ravinnesisällöstä, kalan lisäkasvusta ja päästöistä vesistöön.
Päästötarkkailu perustuu laitokselle otettavan veden ja vesistöön johdettavan jäteveden määrän mittaamiseen ja jätevedestä otettavien näytteiden tutkimiseen sekä myös rehunkulutuksen ja lisäkasvun mukaiseen ainetarkasteluun.
Käyttö- sekä päästötarkkailusta saatavia tuloksia verrataan laitoksen lupaehtoihin.
Näytteenotto
Kalanviljelylaitoksilta otetaan näytteet seuraavasti: tulevan veden näytteet kertanäytteinä ja lähtevän veden näytteet automaattisilla näytteenottimilla 24 h kokoomanäytteinä. Näytteenotosta vastaavan tarkkailua suorittavan konsultin tulee ainakin päättää näytteenotto. Päästötarkkailun näytteet otetaan 2 kertaa vuodessa kesä-elokuun aikana.
Tulevasta ja lähtevästä vedestä tehdään seuraavat määritykset:
- lämpötila - virtaama - kiintoaine - pH
- Kok.P - PO4-P
- Kok.N - NH4-N
- NO2-N + NO3-N
Analysoinnit suorittaa akkreditoitu tutkimuslaitos. Näytteiden otosta vastaava henkilö tulee olla sertifioitu tai muuten asianmukaisesti koulutettu.
6. VESISTÖTARKKAILU
Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu
Vesistötarkkailun tarkoituksena on selvittää jätevesien vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Tässä yhteydessä esitetään veden fysikaalis-kemialliseen laatuun perustuva vesistötarkkailuohjelma, jota Lapväärtinjoen vesistöalueella suoritetaan vuosittain lukuun ottamatta vuosia, jolloin jätevesien purku- ja vaikutusalueilla suoritetaan biologista tarkkailua (ks.kappale 6.2).
Näytteenottoasemia Lapväärtinjoen vesistöalueella on yhteensä 7 kpl ja niiden sijainti on esitetty liitteen 2 kartalla. Havaintopaikkojen nimet, koordinaatit ja Vesla-rekisterin ID-numerot ovat seuraavat:
Tarkenne Nimi Vesla-tietokannan mukaan Selite Koordinaatit
ETRS TM35FIN ID- numero
L2 Perus Bro Kaikkien ap 6912586 - 218458 4063
L4 Vanhakylä Herrala Vanhakylä ap 6907507 - 229311 4043 L5 Vanhakylä Noukin silta Vanhakylä yp 6906052 - 229286 4040 L5A Vanhakylä, ylempi
vedenottopaikka* Vanhakylä 6906643 - 229453 *
L8 Isojoki Myllylä Isojoen jvp ap 6898679 - 235855 59767 L9 Isojoen kk Honkaniemi Isojoen jvp yp/Nevalan
peruna ap 6898321 - 235880 4141 L12 Isojoen kko Nevalan Peruna yp 6896876 - 236783 52855
*) Näytepisteen luominen Vesla-rekisteriin kesken Etelä-pohjanmaan Ely-keskuksessa.
Vesistönäytteet otetaan joesta kaksi kertaa vuodessa: helmikuussa ja elokuussa. Vesistönäytteet otetaan koko joesta saman päivän aikana. Näytteenotto ajoitetaan siten, että samanaikaisesti vesistötarkkailun kanssa otetaan mahdollisimman täydellinen kuormitustarkkailukierros. Näytteet pyritään ottamaan eri vuosina ajallisesti mahdollisimman vertailukelpoisesti.
Vesistönäytteet otetaan keskeltä uomaa 1,0 m syvyydeltä, mikäli mahdollista. Näytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat:
- näkösyvyys - lämpötila - happi (pitoisuus ja kyll.%)
- pH - väri - sähkönjohtavuus
- alkaliniteetti - CODMn - kiintoaine
- Kok.P - Kok.N
- Escherichia coli - suolistoper. enterokokit
Lisäksi kasvukauden aikaisista näytteistä (avovesiaikana, elokuussa) määritetään:
- PO4-P - klorofylli-a
- NH4-N - NO2-N + NO3-N summa
Analysoinnit suorittaa akkreditoitu tutkimuslaitos standardimenetelmillä. Käytettyjen menetelmien tulee olla ympäristöhallinnon ohjeen (Näykki ym. 2013) mukaisia. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai muuten asianmukaisesti koulutettu.
Biologinen tarkkailu
Perifytonilla tarkoitetaan erilaisilla pinnoilla kasvavia eliöyhteisöjä. Perifytonista voidaan tutkia periaatteessa mitä tahansa eliöryhmää, mutta parhaiten tunnettu ja sen takia käyttökelpoisin on perifytonin piileväyhteisö.
Perifytonin piilevästön tarkkailulla selvitetään pistekuormituksen vaikutusta perifytonlevästön yhteisörakenteeseen sekä vaikutusalueen laajuutta kunkin kuormittajan jätevesien purkualueella. Perifytonin piileväyhteisön rakenne kuvastaa jokivesistössä hyvin ohivirtaavan vedenlaatua. Perifytontarkkailun onnistumisen edellytyksenä on, että kivet (tai muu alusta miltä näytteet otetaan) ovat olleet veden peittämänä ainakin kuukauden ajan ennen näytteenottoa, mutta niiden on oltava valaistussa vyöhykkeessä (Eloranta ym. 2007).
Biologiseen tarkkailuun sisältyy piileväselvitys kuormittajien ylä- ja alapuolisilta havaintoasemalta. Tarkkailu on toteutettu v.2018 ja tällä ohjelmakaudella se toteutetaan joka 5. vuosi (2023, 2028,…) seuraavilta havaintoasemilta.
Kohde Kuormittaja Koordinaatit (ETRS-TM35FIN)
Kirkkosilta Nevalan peruna yp 6896870-236812
Honkaniemi Isojoen jvp yp/Nevalan peruna ap 6898318-235875
Vanhakylä yp Vanhakylän kvl yp 6906051-229290
Vanhakylä ap Vanhakylän kvl ap 6907436-229329
Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja laskennassa noudatetaan standardien SFS-EN 13946 ja SFS-EN 14407 ja ympäristöhallinnon ohjeistusta (Eloranta ym. 2007). Näytteet otetaan koskipaikoilta kivien pinnoilta sertifioidun tai muuten asianmukaisesti koulutetun näytteenottajan toimesta. Näytteet kerätään heinä- syyskuussa alivirtaama-aikana. Näytteenottajat ovat piilevätarkkailussa avainasemassa. Näytteet pyritään ottamaan kivipinnoilta, mutta kivien puuttuessa voidaan käyttää piileväkoreja. Näytteet tulee ottaa
vastaavanlaisilta pinnoilta näytteenottopaikoilla tarkkailupisteen ylä- ja alapuolella (Eloranta ym. 2007).
Näytteenotto ja näytteiden käsittely toteutetaan standardin SFS-EN 13946 ja uusimpien ympäristöhallinnon menetelmäohjeiden mukaisesti (Järvinen ym. 6.9.2019 tai uudempi) mukaisesti. Näytteet kestävöidään heti näytteenoton jälkeen laimentamattomalla etanolilla ja näytteen lopullinen etanolikonsentraatio on 70 %.
Maastolomakkeena käytetään ympäristöhallinnon piilevänäytteenoton maastohavaintolomaketta. Paikannus tehdään GPS–laitteella ja koordinaatit kirjataan maastolomakkeeseen. Näytteenottopaikat myös valokuvataan.
Piilevämäärittäjien tulee olla pätevöityneitä SYKE:n tai vastaavan tahon määrityskokeiden kautta.
7. TULOSTEN RAPORTOINTI
Tarkkailutulokset
Kuormitus- ja päästötarkkailujen tulokset sekä jaksokohtaiset (½ a) tulokset lähetetään välittömästi niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuuluttua näytteenotosta tai laskentajakson päättymisestä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, asianomaiselle yhteisölle ja asianomaisen kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle sekä kyseisen puhdistamon hoitajalle. Seuraavat tiedot toimitetaan Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle sähköisesti ympäristöhallinnon Ylva-palvelun välityksellä:
- tarkkailutulokset
- käyttö- ja kuormitustarkkailun jaksokohtaiset tulokset - viikkovirtaamatiedot (jaksoittain tai vuosittain) - jätehuoltotiedot (vuosittain)
Kuormitustarkkailutuloksissa tulee olla kuvaus puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä, mahdollisten käyttöhäiriöiden syyt sekä riittävän yksiselitteiset toimenpidesuositukset laitoksen toiminnan tehostamiseksi.
Käyttöhäiriöiden sattuessa toimenpidesuositukset tulee ilmoittaa puhdistamolle välittömästi. Tulokset toimitetaan sähköpostitse tai on line –tulospalvelun kautta.
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, tarkkailuvelvollisille ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailutulokset niin kuormitus- kuin vesistötarkkailunkin osalta toimitetaan pyydettäessä asianosaisille, joiden oikeutta tai etua asia koskee. Tarkkailutulokset toimitetaan sähköpostitse tai on line -tulospalvelun kautta. Lisäksi konsultti tallentaa tarkkailutulokset Hertan vedenlaaturekisteriin (Vesla) kuukauden kuluttua näytteenotosta.
Vuosiyhteenvedot
Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain erilliset yhteenvedot kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta. Näitä laadittaessa sekä tutkimuksia suoritettaessa noudatetaan ympäristöhallinnon suosituksia (Syke 2011).
Kuormitustarkkailun vuosiyhteenvedossa tulee tarkastella laitoskohtaisesti erityisesti lupaehtojen toteutumista. Jos puhdistustulos ei vastaa lupaehtoja, on yhteenvedossa selvitettävä mahdolliset syyt ja toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Tarvittaessa on annettava riittävän yksityiskohtaiset toimenpidesuositukset puhdistustuloksen parantamiseksi.
Yhteenvedossa tulee taulukoida kaikki mitatut ja lasketut kuormitusta ja käyttötarkkailua koskevat suureet sekä esittää niistä myös laskentajaksojen ja vuoden keskiarvot. Myös lietteen laatua koskevat tarkkailutulokset raportoidaan.
Kuormitustarkkailun vuosiyhteenvedon tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Vesistötarkkailun vuosiyhteenvedossa tarkastellaan ensisijaisesti pistekuormituksen vaikutuksia vesistössä ja sen merkitystä joen kokonaisravinnevirtaaman osana sekä ravinnesuhteita. Yhteenvedon tulee sisältää:
- tulokset tarkoituksenmukaisesti taulukoituna jatkokäsittelyä (perusteellinen yhteenveto) varten
- kuormitustiedot. Vesistökuormitus lasketaan jakson kokonaisvirtaaman perustuen.
- hydrologiset tiedot (sadantatiedot Vaasan havaintoasemalta ja virtaamatiedot Peruksesta) - kuvaus veden laadusta ja sen käyttökelpoisuudesta vesistön eri osissa
- fosforin ja typen ainevirtaamat vesistön alaosalla
- pistekuormituksen aiheuttama ravinnepitoisuuksien nousu purkupaikoilla
- vedenlaatu Ely-keskuksen seurannan havaintopaikoilla Myllykanava (vp 9100) ja Junttila
Vuoden 2023 yhteenvedossa käsitellään biologisen tarkkailun (piileväselvitys) tulokset.
Vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä.
Raportoinnin vastuuhenkilöiden tulee olla jätevesi- ja luonnon/kalatalouden asiantuntijoita.
Vuosiyhteenvedot tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, tarkkailuvelvollisille ja asianomaisten kuntien ympäristönsuojelulautakunnille.
8. TARKKAILUOHJELMA
Tähän tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisten ja ELY-keskuksen kesken. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdolliset ympäristölupapäätöksissä sekä säännöstelyn osalta ympäristölupaviraston antamassa vesilain mukaisessa päätöksessä annettavat määräykset.
9. LIITTEET
Eloranta, P., Karjalainen, S.M. ja Vuori, K-M. 2007. Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilanluokittelussa ja seurannassa – menetelmäohjeet. Ympäristöopas. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.
Järvinen, M., Aroviita, J., Hellsten, S., Karjalainen, S. M., Kuoppala M., Meissner, K., Mykrä H., Vuori K-M 2019. Jokien ja järvien seuranta –näytteenotosta tiedon tallentamiseen. Ohjeistus 42 s.
Näykki, T. Kyrölainen, H., Witick, A., Mäkinen, I., Pehkonen, R. Väisänen, T., Sainio, P ja Luotola, M. 2013.
Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle: vesistö tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja –tavat. Suomen ympäristökeskus.
Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013.
Syke 2011. Ympäristöhallinnon ohje: yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi – hyvien menettelytapojen kuvaus. Suomen ympäristökeskus.
Vesikartta 2021. Pintavesien ekologinen tila. Suomen ympäristökeskus.
http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikarttaviewers/Html5Viewer_2_11_2/Index.html?configBase=http://paikkatiet o.ymparisto.fi/Geocortex/Essentials/REST/sites/VesikarttaKansa/viewers/VesikarttaHTML525/virtualdirectory /Resources/Config/Default&locale=fi-FI Tietojen hakupäivä 13.1.2021
Westberg, V., Bonde, A., Haldin, L., Koivisto, A-M, Mäensivu, M., Mäkinen, M. & Teppo, A. 2015. VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ. Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 101/2015.
Kuormittajat
Lapväärtin-Isojoen valuma-alue (37)
