Epäkohdista maalaispalvelijain asemassa : miten niitä olisi poistettava

(1)

gpioliiistfl maalai$pa{meiijatn asemassa.

Miten niitä olisi poistettoioa.

k ir jo itti K . 328* j a 0 .

„ S in u lla ei ole m u u ta mpytcU m ä n ä kuin tpöm oim asi, ja sinulle fa n o ta a n , että sinulle on ebullisinta m p y b ä fe h a im a lla . M e n e p p ä m erk ateh tailija n lu o ja koeta tobi§=

t a a hänelle, e ttä h ä n e n etujenfa m u k a ista on m p y b ä lan k aan sa hal*

m a lla , n iin h ä n sanookin sinua narriksi. S a n o m ihanneSkauppi*

a a lle , e ttä h ä n e n on ebullisinta m p p b ä kaalinsa h a lm a lla , n iin sa a tp a n ä h b ä ,' e ttä h ä n nakkaa sinua kaalinkerällä. Miksi sitten sinä u§*

kot, e ttä sinun o n ebullisinta m p y b ä tpösi h a im a lla ? " ( Ilo in e n @ng»

lan ti).

^ a lto e itja ! O letpa sitten muona»

mie§, „piika'' tai „renki", oietko kok

kaan ajatellut, mikfi finun työsi armoS»

teilaan paljon haIpa»armoifemmakfi kuin m uiben? Oletko m iettinyt, miS»

ta fe johtuu, että sinä, maikka teetkin työtä a a m u lta iltaan, maikka olet niin f ääliöm äinen kuin rnahboIIiSta, ei moi kokkaan toimoa pääfemäfi riippu»

m attom aan asemaan. M is tä johtuu, että sinun manhempafi eimät o m ista

neet n iin paljon m arailifuutta, että olijimat moineet jä ttä ä sinulle perin*

tötilaa tai kouluuttaa finua n iin pal*

jon, että olisit pääSfyt johonkin mir- kaan, joSfa olisit faanut hymän palkan ja kunnioitetun afeman y h te isk u n n a t ja ? M is tä johtuu, että sinä olet main haimekjittu palkollinen, jonka työn armo on nykyifen m ittapuun mukaan fangen m ähäinen. Mikfi rnäkfetaan yhbeStä työstä paljon enempi kuin ioifeSta? Miksi raSkaimman ja likai»

jimman työn tekijää halmekjitaan, maikka työ on kanfan elinehbolle mält»

täm ätöntä, kun taaS helpoim m an työn tekijää kunnioitetaan? Mietti»

kääpä n äitä kyfymykfiä, ja koettakaa etsiä niille tyybyttämä maStauS.

,,(£i piika ole ihminen, ei harakka lintu, eikä tuohinen aStia", fanoi manha fananlaSku, kumaten täybel»

leen sitä oikeubetonta ja halmekfittua afemaa, miSfä palkoIIiSiuokka on oi»

lu t ja yhä mieläkin on. ^PalkoiliSluok»

kaan kuuluu tilasto n mukaan miehiä 73,487 ja naista 99,292 eli yhteenjä 172,779 henkeä, tehben koko mäeStön lukum äärästä 14,5 prosenttia, h ä is tä kuului m aanm iljelyspalm eiijoihm 144,295 henkilöä. 9käin juuren työ*

iäiSjoukon ajerna ja olofuhteet eimät ole m ailla merkitystä, jiUä palmeli- jäin lukum äärä on paljon juurem pi kuin koko teoIIijunSmäeStön. M u tta palkoIIiSalalla mallitfee m ielä m itä manhoillifim m at olofuhteet. £eoIIi»

juuSalalla on työpäimä enirnrnäffeen KM untinen, osittain 9=tuntinen päi*

mäSfä; palkoli. fe on ufeirnrniten ä i

män rajaton. :£eoIIifuuSaIaIIa on p a l

kat faatu kohoamaan -jonkun m erran ; palkoIIiSalalla ne omat kaikkien huo

noim m at. SteoilifuuSalatta fuojelee laki ebeS hiukan työntekijää; palkol»

IiSala.Ua moi janoa, että laki fuojelee ifäntää palm elijain maatimukfilta.

¿eottifuuS a la lla on täm ä kaikki faatu aikaan filten, että teoilifuuStyömäeStö on järjestynyt, fe on kehittänyt it»

(2)

— 2 ^— feään, liittynyt am m atillifiin yhbiS*

tgffiirt ia fitert yhteiSmoimin pakoitta- n u i työnantajiSton m yöntäm ään heti- Ie erinäisiä etuja, jotta ei työnantajat ilm an pakottamaa kyytä tapbo työn- tekijöille myöntää. Katketkaamme palm elijain afernaa, m illainen fe on*.

^ ito n ap alto eliiat.

iäftuo napalm etikoita -omat, ei ai

n o astaan n. i. jym ätorppareita, maan myöskin m nonarengit, karjakot, fyei*

hän apulaifenfa y. m. f., jotka kuulu

mat talon palm elijoihin, m utta eimät f aa talo sta ylöspitoa, maan ofan elan- totarpetfiin tarm ittam iä 'karkeampia raaka-aineita. 'äöarfinkin etelä-isno- meSfa omat m aanom istajat katfoneet ebullifemntakfi siirtää kaikki maata- louteen tarm ittam at palm elijanfa ta

lon ruuaS ta muonalle, fiHä fe on ifän=

nalle paljon ebuiitfempaa, ettei tar- mitfe huolehtia palm elijainfa ru u a s ta, maan a n ta a ainoastaan tilantuot- teitä raaka-aineina. £ ä ie n m apautuu ifäntä hankkimasta teilaisi a ruokatar

peita, joita täytyy oStaa, siirtäen %an>*

lim a n palmelijoilieen. äftnonapalme- lija t ja niiben mukana jym ätorpparit rnuoboStamatkin eteIä-@nomeSfa fuuren ofan maanmiljeryStyömäeStöStä.

Suutta maikka maanm tljelySiä pibe- iäänkin yhtenä tärkeim m istä elinkei

noista, n iin sittenkin ken työn pääte

kijöitä hukme^iikmu ja heille makfetaan kaikkein huonoin palkka. !iuiuona- mieS on mielä kiinteämmin kuin m uut paim elijat fibottu toirnecnfa, niin ettet moi tu lla kyfymykfeenkään fiitä m apauium inen m uuten kuin fat- tum an kautta. SOkuonamieStä kiristää furkean kuulu parkkauSlaki mielä enemmän kuin m uita palmelijoita, fiHä rnuonarnieSoIoiSfa ei tunneta 0-1=

lenkaan Iphempiä kuin muofifoipimuk- fia. K un muoftpalmeluS mielä päättyy n iin epäebullifeen tpöaikaan kuin m arraskuun 1 pätm änä, jolloin kaikki työt on feifaukfiSfa, niin fuurperhei-

nen rnuonarnieS, jo lla ei ole fääStö- maroja, ei moi jä ttä ä itfeään ma- paakfi, m aan o n hänen pakko uuhes

ta a n ja t>hä uuhestaan tehbä fopirnuS feliaifitHa ehb-oilla m itä ifäntä ta r mo.

N o n a n ta ja t omat aina ja joka pai- kaSfa malrniit m äittäm ään, että pie

nistäkin tu lo ista moi, joS tahoo, fääS- tää, ja ettei iyömöen ollenkaan tar- mitfifi kärfiä puutetta, joS f e ei eläisi niin ylettifeSti; ja että työläisten p a l

kat muka omat nyt jo niin korkeat, ettei moi tu lla kyfymykfeenkään niiben korottaminen. Katkokaamme fen muokfi rnuonarnieSten palkkoja.

Uubenntaan lä ä n istä kerätty, to fin puutteellinen tilasto rnuonarnieSten palkoista n äy ttää minkälaisilla tu lo il

la rnuonarnieSten on tultam a toimeen.

SEäSfö on mielä otettama huomioon, että Uubellam aalla omat paim elijain palkat ehkä korkeammat kuin muiSja lääneiSfä. l a a t u j e n tietojen mukaan oli m; 1911 rnuonarnieSten palkat keskimäärin feuraam at:

% 23 (siiZ 5® 23 S 3 5 2 . a 3 2 . S g 3 ! e s—f ' *

3 s o 2 . 0 «

ra rrq i O e Q; O 2 . 0 — O Q rt- —; o o O: .-** O

p o

O O ^

O O O O to OitOfcO vTT

P. = f

I i 1 p. i p/ 1 p< p' p/

i I ! o i to I Q CO S H I ? U I 3*

CO

ro *-* 1—4 d-4 co

^ O H O ^ O O O J t o

* 3 U , , * 3

r* o r*

(3)

Stfunnolfi annetaan tamaEifeSii pkfi pieni puone, joka ujeim m iten on^

n iin rappeutunut, ettei fitä ju u ri afunnon nimeEä kannata kutfua. M i- tään m araStopuonetta ta i „laSketta- m aa" ei ole, joten kaikki koko perpeen ornaifuuS on fäilptettäm ä famaSfa puoneeSfa, miSfä ufein 8— 1 O p enti

nen perpe afuStaa.

P u u t faa muonamieS ottaa talon meijäStä, m u tta ain o a lta a n kaatunei

ta p u ita ja riju ja , ppStppuuta ei f aa ottaa. %a kun p u ita ei kpEikfi kaabu ja rifutkin käpmät m itättöm än pie- niksi, faamai m uonamiepet moniSfa ialoiSfa kaiken m uun lifäkfi kärsiä — m iina, l a p a n a onkin janoa, että m ilu ja nälkä omat rnuonarniepen ai

naisia m ieraita.

¿beE ä m ainitun tulonfa maSti- neeksi on rnuonarniepen teptämä tpötä 4 päim ää miikoSfa, fiiS 208 päimää muobeSfa, jota m astoin n iiltä pui

m ista, mitkä tepbään n. f. plipäiminä, makfetaan rapapalkka Seuraaman tak- fan mukaan:

8 kuukauben a ja lta 2 mk. päim ältä, toifen 3 kuukauben a ja lta 1 mk. 70 p.

ja 6 kuukauben a ja lta 1 mk. 30 p.

p äim ältä. O n kuitenkin puom atta- ma, että rnuonarniepen on ornaEa ajaEanfa teptämä omaa tpötä, mipin kuluu puom attam a luku päiraiä, ku

ten käptämä rnpEpSfä, kokoonpaalit- tama pu u t ja rifu t rnetfäStä ja ajet- tam a ne kotia j. n. e. h a lo s ta faa toki pemofen, jonkin siitä ufein m u

rista a n . 9tiin, että joS oletamme muonamie|pen ei ppiään sairastam an, eikä minkään m uun tärkeän Seikan täpben, joka joSkuS käp m älttäm ättö- mäkfi, päim iä pämittämän, n iin moifi pän kaikkein parpairnrnaSfa tapauk- feSfa tepbä 80 piip äim ää muobeSfa.

S iiS rapaEinen tulonfa olifi täm än otakfuman mukaan:

20 plipäim ää ä 2 mk. päim ä 40 mk.

20 plipäim ää h 1 mk. 70 p. p. 34 mk.

40 plipäim ää a 1 mk. 30 p. p. 52 mk.

gjpteeufä 126 mk.

öuonnontuotteiSfa makfettaman palkan rapaliinen armo 387 markkaa 50 penniä pnnä nt)t plipäim iStä kor

keimman mapbollifuuben mukaan tu lema 126 markkaa, tekemät fiiS pp- teenfä — ei enempää eikä mäpempää kuin 513 mk. 50 p. (£iköS olekin pui- maama palkka muoben tpöStä?

SöirallifeSfa M aanmiljelpSpallituk- fen keräärnäSfä tilaStoSfa m :Ita 1907 m ainitaan, että muonamieSten muofi- tulot oli keskimäärin 500— 600 m a r

kan m älillä. M u tta oli palkkarpprnäS- fä alle 400 mk. keko m aan kunnista 4,2 profenttia. M ain itaan p a tiiaStoS- fa mielä, että la tru n lä ä n in M etjä- maaSfa ja K ristiin an maälaiSkunnaS- fa makfettiin rengille omaSfa ruuaSfa 300 mk. muobeSfa. P iia n palkka omaSfa ruuaSfa ilm oitetaan tilaStoSfa olleen S a lm in K ontiolapbella 180 mk. KaEein fe oli SSalkjärmeEä 600 mk. 0takfuttam aa on, että „piian"

keskipalkka oli omaSfa ruuaSfa lä- pempänä 180 kuin 600 mk.

. Zämä tilasto tobentaa f en, m itä on ebeEä efitettp m uonapalm elijain p al

koista. @ttei 300 rnk:n tai 180 rnk:n muofipalkaEa omaSfa ruuaSfa eletä lipamaSti, moi jokainen ajattelema ip- mtnen pm m ärtää. KpIIä fiinä faa näi- kämpötä kiristää, eläköön kuinka fääS- tämäSti tapanfa.

p a itfi jpm ätorppareiia, on mielä n. f. rnuonarenkejä, jotka tekemät tpö- tä taloon joka päimä. p alkkausjärjes

telmä näille ei moniaiSfa paiioiSfa paljoa eroa ebeEä efitetpStä, toifet ei- mät faa p itää leprnää, m aan faamat litra n p ari m aitoa päimäSfä. ImifiS- fa annetaan rnaitorapana 25 mk. muo

beSfa ja kiskotaan fitien rnaiboSta 25 p. litra lta . Sftiin tepbään ainakin $ el- fingin läpellä olemiSfa kartanoiSfa.

Kuten ebellä efitetpt num erot tobiS-

(4)

— 4 ^— tumat, ei rnuonarniehen paikka kuin- kaan ole loistam a. ©ikä Xuulift kenen- käärt päähän pälkähtäm än .aiatukfen, että rnuonarnieSperheiben äibit hoita

m at talouttanfa „tuhlaam aSti". kPättt- m astoin täytyy ihmetellä kitär kuinka tällaikilla tu lo illa on mahboIIiSta tul- Ia toimeen ufein 10*henkikenkin perheen. £ ä n tä keikka kaakin kelitykkenkä kiitä, kun tiebetään, että ukeammaSka muonamieSperheeSfä on markinaikena ram intona leipä, kilakka ja perunat.

Suutta fittenkään ei miehen anfaitkema m uona riitä perheen elatukfeen, maan on tum alla ta i toifella hunktttama ,,ki- m utuloa". Ukein ja markirtkin kefän aikana perheen ä iti on pakotettu jä ttä m ään kotinfa alaikäisten pienten la s ten hoitoon ja menemään ankiotyöhön, niin kipeästi kuin kobin hoito ja laS- ten kaSmatuS maatifikin äibin pyky- rnään kobin piiriSkä. Räikeänä kumu

n a kiitä kurjuuStilaSta ja orjanake- rnaSta, joSka rnuonarnieS elää, on fe, ettei rnuonarniehen mainiokaan ole oi

keutettu etfimään työtä kieltä, rniSkä enemmän anfaitkiki, m aan on hän p a kotettu työskentelemään fiinä taloSka, m ihin miehenkä on kiinnitetty muoki- fopirnukkella. © illä jo peStauStilai- kuubeSka tekee ifäntä — omelaSti kyl

lä, — kellaiken kopirnukfen, että mai

nion ja lasten ,— joS rnuonarniehellä kattuu niin kuuria lapkia olemaan, et

tä ifäntä luulee niiben työntuIokkiSta hyötymänkö, — on ikännän m äärää

m inä.aikoina tultam a työhön palkalla, joka on naikiIle 80 pennistä 1: 25 penniin 11— 18 tuntikelta työpäimäl- tä. fiapkille rnakketaan ken mukaan m itä ikäntä kulloinkin kumaitkee an

taa. ^ is k ä ä n tapaukkeSka ei työhön kaa mennä m uualle kuin omaan ta loon ilm an ikännän lupaa, ei ebeS lapketkaan. £äSkä kiiS toteutuu mäite, että rnuonarnieS pestiä ottaeSkaan, ei ainoastaan myy itkeänkä orjakki, maan ken likäkki ekiintyy ehkä huom aam at

ta a n — „orjakattppiaana". © illä hän myy myös maimonka ja laStenka

iyömoiman ilman näiben kuoStumuS- ta, ainakaan ei kitä heiltä kykytä.

Kumaamata rnuonarniehen palk

kausjärjestelm älle on keur aamukin tapahtum a. GrrääSkä taloSka keski- 8uomeSka makkettiin muonamiehelle niin mähän, että jo heinäkuuSka oli kaikki ntuona loppuun kyöiy.Kun rnieS ei aiman ilm an ruokaa 'kyennyt työ

hön, kääntyi ikäntä maimaiShoitohal*

litukken puoleen anom alla apua muo- namiehelleen, joka köi niin paljon, et

tei m uona riittänyt. S u ikäntä kun oli maikutuSmaltainen henkilö paikkakun

n alla, kai kun kaikin amun, maikka matmaiShoitoaketuS nim enom aan ka- noo, että ikännän on pibettämä huoli, ei ainoastaan työIäikeStä, m aan myös

kin työläiken perheestä kiliä ajalla kun työkopimuS kestää.

^Puhuttelin erästä muonamieStä UrjalaSka, jo'ka palmeli kartanoSka, joSka oli m uihin m erraten m itä p a r

haat olot m uonam iehillä. lykyin tuol

ta m anhulta hunnaähupilkelta miehel

tä, miten m uona on riittänyt. äftieS maSiaki:

— @i'hän kiliä ole elänyt ikon per

heen kanSka, on täytynyt ankatta ki

m ulia päin.

— äftiten kitten moitte ankatta ki

m ulia päin, kun olette talon iyöSkä jo

ka päim ä?

— £een öikin käkitöitä!

Ajatelkaa kitä elämää, että tekee työtä joka päim ä aarnuSta ilta a n eikä ankaitke niin paljoa, että kiitä perhe eläiki, m aan ken eteen on mielä tehs tämä yöt kimutyötä! Söairnon, joka oli 9 lapken äiti ja jniben hoito oliki maa- tinni koko hänen aikanka, täytyi jä ttä ä kotinka om an onnenka nojaan ja men

n ä myös työhön taloon. Söoibaanko tä lla ista eläm ää nim ittää entisajan orjan eläm ää paremmafki?

h e rra n tapakin U ubellam aalla erään rnuonarniehen maimón, jo lla oli 6 la sta ja manija maimainen ikänkä hoibettamana. ¿pän kämi taim ella ta lon töiSkä, ankaiten — ■ 25 p. päim ältä.

(5)

loin kun mairnon täptpp jä ttä ä pienet lapfenfa ja jairaS ifänfä poibotta ja mennä anfiotpöpön, joSta anfio ei ole Suurempi kuin 25 p. päim ältä!

M u o n alla olemat naiSpalm elijat faam at m uonaa noin puolet Siitä kuin mieSpalmelijat. £eprnää ei naiSpalme- lija faa p itää, maan faa pän litra n päimäSfä maitoa.

M uona ei, kuten ebellä olemasta felmiää, fifälkä moita, ei lipaa, ei käp- mia. Napapalkka on taaS niin pieni, ettei fe riitä näipin, joten näkpp, että lipat/ moit, kapmit, pibetään plelli- fppstam arana, joita ei palm elijat iar- mitfe.

M uonarnieSten olifi pprittäm ä ra- papalkalle. M uonan faaftniSfa tapap- tu u ufein, että muonamieS faa kelpaa

m atonta tai ainakin ala-arm oista ka

m araa. goS palkka rnakfettaifiin ra- paSfa, olifi rnuonarniepellä oikeus os

ta a ruokanfa m istä pän katfoifi fen ebullifirnrnakfi, joko om alta ifännäl- tä ä n tai n aap u rin ifännältä, riippuen kam aran la ah u sta ja pinnasta.

NaiSpaimelijötn afetna.

QoS rnieSpalmelijain aferna jo on puono, on naiSpalm elijain aferna mieläkin puonornpi. Ip ö p ä im ä on ufeirnmiten naifiHa aim an rajato n Sielläkin, miSfä miesten tpöpäimä on jonkun m erran rajoitettu, ta lo n p o i

kaistalossa p itää naiSpalm elijan n o u sta aarnufella enfirnäifenä. Nuoka- ajat, kefälläkin uikotöiben aikana, menem ät talouSpornrniin. p ila lla , m ies

ten lakattua tpöSiä, on naifilla mielä taloustoim ia, aStiain pupbiStuSta ja puoneiben fiimouSta. palkka taaS on naisilla noin p uolta pienempi kuin m iepillä. t ä m ä n kirjoittaja kpfpi kerran eräältä m aalaiSifännältä, joka paki naiSpaim elijaa, onko peiliä n a is

ten tpö niin paljon pelpornpaa kuin rniepen, koSka pän makfaa naiSpalme- liialle ainoastaan puolet fiitä, m itä

tuum i petkifen ja maStafi, että kpllä pän en täptpp tu n n u staa, että peiliä naiSpalm elijan tpö on raskaam paa kuin mieSpalmelijan, peiliä kun on fuuri karja ja mefi on kannettama na- mettaan. Kpfpin mielä, rnikfi pän fitten makfaa naiSpalm elijalle main puolet miesten palkasta, koSka pän itfe tu n n u sta a naisten tpön taloSfaan raSkaammakfi rnieSpalmelijain tpötä.

S fän tä maStafi: eipän kukaan m u u kaan rnakfa naifille enempää, minkä täpben fitten m inä makfaifin!

(gikö täm ä ifännän maStauS ole ku- maama? Kun ei kukaan muukaan rnakfa naisille enempää! eimäkkä ifännät koskaan rnakfa enempää, joS eimät palm elijat opi enempää maati- maan. N aiSpalm elijan tpö armoStel- laan perin rnitättörnäkfi ja, mikä pa- pinta, natfet itfe uskomat, että peibän tekemästään tpöStä ei moiba makfaa faman m ittakaaman mukaan kuin rniepen käfillä tepbpStä ipöStä. H eto i- fuuS om asta ipmiSarmoSta p u u ttu u ufeamrnalta palm elijalta. @e ei ole

kaan ipme, fillä naiSpaim elijaa pibe

tään kaikkein ala-arm oifim pana olen

tona. g)ffin mieSpalmelijatkin katfo- mat olemaufa oikeutettuja palmekfi- m aan naiSpaimelijaa, joka on osittain peibänkin käSkettämänään. p alm elijat pleenfä, ja marfinkin naiSpalmelijat, omat m ailla koulutietoja. Kotoisin kaikkein köppirnrniStä kobeiSta, on pei

bän täptpnpt läpteä palmelukfeen m ai

lan lapfina, peti kun omat kpnneIle kpenneet. ©ellaiftSfa oloiSfa ei ole ol

lu t aikaa koulutietojen pankkirnifeen.

PalmelukfeSfa olemia alaikäifiä laki ei mielä juojaa, kuten teoIIifuuSalai- Ia, joSfa alle 12-m uotiaita ei faa ol

lenkaan ottaa tpöpön, ja 12-muotiaita- kin faa pitää tpöSfä main 8 tu n tia päimäSfä. P alm eluSalalla rnpöntää laki ifännille oikeuben an taa ru u m iil

lista kuritusta nai§palm elijalle aina 14 ja mieSpaimeiijalle aina 18 ikä*

muoteen aStt. £eoIIifuuSaIaIIa laki

(6)

on ebeS jonkun m erran alaikäifen tu r

mana. P alm eluS alalla a n ta a laki lu- man alaikätfen rääkkääntifeen. (£i fiiS ihme, että palm elijat omat itfekin me

nettäneet uSkonfa om asta ihmiSar- moSiaan.

28iraIIifeSfa tiiaStoSfa m ainitaan naiSpalm elijain palkoista, että ne kes

kim äärin omat 150 mk. muobeSfa, m utta makfettiinpa alle 100 mkn ai

nakin Kuopion, k ik k e lin ja SBiipurin lääneiSfä.

(Sräälle ifännälle, joka m alitti p a l

m elijain palkkojen kallistum ista, eräs m äittelijä 'fanoa tokafi kerran leikilli- feSti, että palm elijain palkat eimät ole kallistuneet, ja että palm elijain paikat omat fuhteellifeSti huimemmat kuin ennen ja että palm elijalle ei nykyään oikeastaan rnakfeta m itään paikkaa.

SBäitettään hun puolusti feuraamaSti:

(£nnen kun „rengin" palkka oli noin 100 mk., oli hemofen hinta farna.

„ P iia n " palkka oli taaS farna kun lehmän hinta. Nenki ja hemonen, p ii

ka ja lehmä olimat fiiS farnaSfa hin3 naSfa. U hitta fitä ne eimät ole ny

kyään. $emofen hinta on jo m iltei lal- fi kertaa niin fu u ri kuin rengin palkka, öehm än hinta on kohonnut myös p al

jon korkeammalle kuin p iian palkka on jakfanut kohota. £ ä S tä feuraa fiiS, että palm elijain palkat omat fuhteel- XifeSti halmernrnat kuin ennen.

K un paim eiijoille ennen käytettiin ruokaan luonnollista m aitoa, fai pal- melija hymäkfeen myöskin fiinä ole

man raSman. N yt kun kaikki maito miebään m eijeriin, ja paim eiijoille an

netaan n. ’f. kurnaalia fyötämäkfi, feuraa tä stä , että ifäntä f aa ra h a t fii- tä raSmaSta, minkä palm elija ennen fai fyöbäkfeen. N yt fiiS ifäntä maraS- ta a rengin ja p iian ru u a sta raSmapi- toifuuben, my y ben fen meijeriin, josta faaim lla rahalla makfaa p a l

kan. £ äS iä meti m äittäjä fen jokjto- päätökfen, että palm elijalle ei ifäntä nykyään rnakfa m itään palkkaa, koSka

ifäntä m araStaa palm elijan ru u a sta fen, minkä palkassa makfaa.

Slfimto-olot

omat palm elijoilla marfin kurjat.

üNuonamieSoIoiSia puhueSfa m ainit

tiin jo heibän afunnoiStaan. la in e ille muonapalm elijoille annetaan toki oma huone, m utta naim attom ille annetaan yhteinen, joko kahbelle tai ufeammal- le; taion ruuaSfa olemat palm elijat faamat pienernrniSfä talonpoikaiSta- loiSfa afu a farnaSfa tumaSfa ifäm tämäen kanSfa, m u tta ifommiSfa, joiSfa ifäntämäki afuStaa karnareiSfa, faamat palm elijat m aata n. f. pirtti*

huoneiSfa, jotka marfinkin teiben m arftlla omat farnalla yleifiä m atkus

tajien yömajoja. Naifetkin faam at afuStaa näiSfä pirteiSfä, yhbeSfä renkien ja m atkustajien kanSfa. £)n luonnollista, että tällainen afunto ei tu n n u kobikkaalta m arfinkaan naifiS- ta, jotka ufein joutum at renkien, mie- läp ä m atkustajien fopimattoma-n ja r a a ’an iman efineikfi. 5Ifunto=oioiSta puhueSfa 'fopii erikoifuutena m ainita

£ap u a, joSfa on yleifenä tapana, että naiSpalm elijat afuStamat koko taim et

kin ulkona aitoiSfa tai luhteiSfa jotka moimat toifinaan olla n iin h ataro ita, että lu n ta kinokfittain tunkeutuu fi- fään feinien rao ista. ©räiSfä pai- koiSfa S ap u alla faifimat naiSpalmeli

ja t afuStaa tumaSfa, rniSfä rengit nukkumat, paikkakunnan tam an m u

kaan on tumiSfa kakfikerrokfifet fängyi.

to ifin a a n renki nukkuu alafängySfä ja

„piika" faifi nukkua yläfängySfä.

NaiSpalm elijat kuitenkin kieltäytymät tuosta, koSka enfikfikin he joutum at fiellä pilkan ja iman efineikfi, ja toi- fekfi tumaSfa, joSfa ken hymänfä moi heittäytyä fänkyyn loikomaan, heibän fan ky m aatteen/f a pilaantum at, kun yleifenä tap an a on, että naiSpalmeli- joilla p itä ä olla om at makuumaatteet.

Kun muita huoneita ei anneta, omat naiSpalm elijat fiten pakotetut afu-

(7)

taomiStaVaEe luokalle, kun tpönanta*

jäin et ole pakko pankkia aianmukaifia konetta tpön peipottamifekfi, koSka on Saatavana peippoa työvoim aa tar*

peekfi aSti, työvoim aa, joitten omista*

jäin nptyifen palkkauSlain oEeSfa VoimaSfa, on pakko tepbä joS ifän»

niStö n iin v a a tii, m iltei pyöreitä työ»

p ä iv iä . S a li Suojelee ifannan oikeuk*

jia täSfä fupieesja p a lv elijo ita VaS»

taan.

P a lv e lija in olisi joka paikkakunnat»

Ia kokoonnuttava ja gpbe^fä neuvo*

ie lta v a , m illä epboitfa tarjo ta a n työ»

v o im a a kaupaksi ja ennen kaikkea kieliäpbksttävä vuofifopimukfiSta, fil- lä kuukaufifopimuS on palvelijoille ebuEifin.

p a lv e lijo ita ntyöS verotetaan!

V aikka p a lv e lija in tulot ovatkin kuten ebeHifeStä Selviää pien Väpäi*

fet, n iin v e ro te ta a n peitä siitä puoli»

m atta pipoinkin raskaasti. P a itfi kruununVeroa, ¡aa p a lv e lija m afiaa kunnan Veroa ja papinm akfuja. _ iSännät a n ta v a t au liisti tiebon kuinka muka fuuret tulot on p a lv e lijo illa ja kun V eroperuste ufeammaSfa kum naSfa on 100 markkaa, niin Saa esim.

muonamieS 500 markan tu lo ista mak»

Saa jo 5 äpriä. Verotukfen oikeubetto*

m u u tta kuv aa parpaiten Se, että p al

v e l i j a t Vaikka peille afetetaankin kun*

nalliSV erot makfettavikfi, e iv ä t silti

¡aa ku n n allista äänioikeutta, v a a n ja a v a t ifännät ja em ännät m äärätä, n upia ne raipat käytetään, jotka täten kerätään pakollisena verotuksena, vie»

läp ä v a lv o v a t, että työläifiä, joiben tu lo t tarkalleen tiebetään, ankarasti Verpietyan, kun taaS m aanom istajat, joiben tuloja on fivullifen mäpboton tietää. V erotetaan fupteellifeSti vä=

pem m än. tila s to llin e n tutkim us h u o m e n m aalaiskuntain tuloverotus*

ja tulofupteista antaa osittain Sattu

ta a n raipapaikaSta, v a a n mpöskin afunnoSta ja ra v in n o sta , jotka ar*

Vioibaan eri kunniSfa eri Suuruisiksi.

Kun VeroäpriperuSte on ufeimmiSfa kunniSfa 100 markkaa, niin ¡illoin 200 m arkan tu lo ista pannaan jo pkfi makfettaVa äpri. lo in te n ¡aban mar»

kan tu lo ista kakíi m aksettavaa ääriä j. n. e. tilaS to S fa m ainitaan, miten fuurekii fummakii on a rv io itu palve*

lijain a(unto ja ra v in to vuobeSia.

beSfa. £ois1Sfa pitäjissä on miepen ja naijen Qlläpito laskettu famakii, toi»

siSfa on miepen pkläpito kalliimpi kuin naifen. h iin p ä Sftoupijärvellä on laskettu miepen plläpito 180 markakfi, naifen 150 markakfi; K a a v in pitä»

jäSfä miepen plläpito 300 mk, naifen 200 mk; p iip a la s ja rengin ruoka 155, p a iv e lija tta ren 145 mk.

SftuonamieSten veroperusteeksi laS»

ketään mgöSkin afunto, joka toisissa paifoiSfa on a rv io itu fupteellifeSti ai»

v a n liian korkeaksi, h iin p ä UlVilaSfa on arv io itu afitinpuone polttopuineen 75 mk, ilm an polttopuita 50 markakfi.

€ rä ib e n kuntien tiebouannoiS'fa fa»

notaan, että p ä lv e lija tta ria et vero*

teta kunnallisveroilla. (SräiSfä taaS

¡anotaan, että v e ro tu s alkaa 150 mar*

kan palkasta, ja eräiSfä, että muona»

miepiä aina verotetaan. UfeimmiSfa knnniSfa et m ainita m itään poikkeuk»

fia ja ettei poikkeuksia tepbä, v o i päät*

tä ä fiitä, että p a iv . tekevät fupteetto»

m an fuuren profentin veronmakfa»

jäin kuvusta. V erotettujen palveli*

jäin lukum äärä teki tilasto n mukaan 3(6,931, muoboStaen v arfin k in Hu*

benm aan ja Rämeen lääneiSfä puo*

m ä ttä v ä n ofan v e ro tetu ista, tepben kokonaista 16 profenttia verotettu»

v ie n koko lukum äärästä.

p a lv e lija in palkkauSfupteeSta an*

ta a tämäkin tilasto mpöS tietoa. V a ik kakin p a lv e lija in afunto ja ruoka oli a rv io itu rapaSfa toifin paikoin aina

(8)

ta p a lv elijalle, joka on pakotettu iyp- fyn y. m. tähben noufem aan aikaifem- min aam u lla, annettakoon v a s ta a v a lepohetki p ä iv ä llä . 10 tunniSfa ehtii jo kyllikfi työskennellä, joten f e riittä ä . R iih en väiiteefeen, että ifännän ja emännänkin pitää tehbä rajattom ia ty ö p äiv iä, täytyy v a s ta ta , että fekä isäntä ja em äntä ahertaeSfaan ra ja t

tom asti, työskentelevät tulevaifuu- tenfa ja perheenfä eteen. P a lv e lija Sitä m astoin ei faa m itään o f aa eikä turm aa talo sta, ainoastaan lomitun palkan. P a lv e lija myy ainoastaan työmoimanfa lom itusta makfuSta.

®uten ebelläolemaSta Selviää, omat p a lv e lija n työetsbot ja -olot m itä kur- jim m at. PalkolIiSluokkaa moi lm"

m ätiä fyyilä m ainita pohjaluokakfi.

palm elij a-am m atti nykyntuoboSf aan on kyliäkin kuolema am m atti. 2Suo- fittain mähenee p a lv e lija in lukum äärä m u tta Vielä pitkät a ja t tulee p a lv e li

joita olem aan ja V ielä nykyisin on hei;

teiSfa täm ä fuitri työIäiSryhmä työs

kentelee. £ofin ufeat p a lv e lijo ista lu u lemat, etteiv ät he moi au ttaa afe- m aanfa. Suutta täm ä uSko on a iv a n m äärä, ©nfiksikin täytyy ottaa huomioon, että ifänniStön puolesta ei koskaan palm elijain oloja paranneta, ellei ole pakkoa ja n iin kauvan ei ote pakkoa, kun ei p a lv elijo ilta ole yhe

teiStoimintaa. ty ö n a n ta ja t kohtelemat työntekijöitään ufein kuin Roimiin*

kemasta työväen lehtiä, fillä yhbistyk- feSfä käymällä ja lehtiä tukemalla raoifi palm elijain silm ät a v a u tu a n ä kemään aitioita toifeSfa vaioS fa^kutn m itä ifännät n iitä heille Selittävät.

P a lv e lija t oppimat tuntem aan oman arV onfa ihnufenä, o p p iv at arv o stele

m aan työnfä tulokfet korkeammaksi ja v a a tim a a n f en mukaifen toim eentu

lon.

P a lv e lu S to V e rit! £e, jotka ra s

kaimman taakan kannatte yhteiskun

nassa, te, jotka niin p aljo sta olette ofattomikfi jääneet, nouskaa yhteis

v o im in taistelem aan olevia oloja maStaan. liitty k ä ä jäfenikii p a lv e li

jain ammattiofaStoon, joS fellainen on paikkakunnalla, ta i joS ei ole, eikä Sa

moin ajattelem ia am m attitovereita ole niin paljon, että v o ita ifiin erikoi

nen ofaSto perustaa, n iin liittykää paikallifeen työväen järjestöön, ?)h3 teenliitiyneen työväen v o im a on mah°

taV a, fen Vaatimuksia ja päätökfiä täytyy työnantajiSton kuulla, (illoin kun järjestö on lu ja, fillä ei rikkain

kaan pääom anom iStaja v o i tu lla toi

meen eikä faa pääom iaan kasvam aan ilm an elä v ä ä työvoim aa, ta r m o lla fiiS toimeen, ©päkohtia ei pibä paeta, fillä ne tu le v a t peräSfä, v a a n n iitä on ry h b y ttäv ä V astu stam aan , p a l v e lija in työ on kohotettava oikeaan arVoonfa.

10 ^—

m m ®

(9)

Tilatkaa

«Suomen palm elijain liiton julkaifuja n iitä on:

P alm elijain ebuStajafokouSten pöytäkirjoja:

T a m p e r e e n ä 25 p.

§ e l f i n g i n „ 25 „ S ö i i p i m t t „ 25 „

P ö y tä k irjo in a on kekuSkelukyfymySten aluStukfet painettu.

S o r r i n i m e t t i *

^Bapaamiikkojulkaifu, ennen 25 p. nyt 10 p.

^ J a U u e l i j a i u o Io fu f)teet«

t i l a s t o n maloSfa. 20 p.

S ö a p a a f f i ttm o f io r ju u b e S ta * 10 p.

K irjoja jo ista annetaan 20 profentin alennus faa tila ta liiton rabaS*

tonboitajalta ofoitteeUa:

P a u l a S a a r i

^ tä in e n k ie rto tie 27.

$ in fo 10 p.

Helsinki 1912, T y ö to ä e n kirjapaino.