390
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 1 . v s k . – 3 / 2 0 0 5 V Ä I T Ö K S I Ä
Empiirisiä tutkimuksia työvoiman kysynnästä, palkoista ja työpaikkojen häviämisestä
1Kristiina Huttunen VTT, tutkija
Uppsalan yliopisto
K
orkeasti koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt kaikissa teollisuusmaissa viime vuo- sikymmeninä. Joissakin maissa, kuten Yhdys- valloissa, tämä on johtanut selkeämpiin palk- kaeroihin, kun taas toisaalla, kuten Manner- Euroopassa, tämä on johtanut työttömyyden voimakkaaseen kasvuun. Kaksi useimmin esi- tettyä selitystä tälle ilmiölle ovat teknologinen kehitys ja globalisaatio. Teknologisen kehityk- sen oletetaan muuttaneen töiden tehtävära- kennetta siten, että koulutetun työvoiman ky- syntä on kasvanut. Kansainvälistyminen on puolestaan johtanut uudenlaiseen työnjakoon maiden välillä siten, että länsimaiset yritykset ovat alkaneet ulkoistaa työvoimavaltaista tuo-tantoaan halvan työvoiman maihin. Globalisaa- tio on myös johtanut ulkomaalaisten sijoitus- ten ja ulkomaalaisomisteisten toimipaikkojen määrän voimakkaaseen kasvuun, millä saattaa olla merkittäviä seurauksia kotimaisilla työ- markkinoilla.
Väitöskirjassani on koottu yhteen neljä em- piiristä tutkimusta teknologisen kehityksen ja kansainvälistymisen vaikutuksista Pohjoismai- silla työmarkkinoilla. Tavoitteena on tutkia, miten nämä muutokset vaikuttavat eri työn- tekijäryhmien palkkoihin ja työn kysyntään.
Lisäksi tutkimuksessani tarkastellaan, mitä tapahtuu työntekijöille, jotka menettävät työ- paikkansa näiden muutosten seurauksena.
Väitöskirjani ensimmäisessä esseessä ”R&D Activity, Exports, and Changes in Skill De- mand in Finland” tutkitaan, miten teknologi- sen muutoksen ja kansainvälistymisen mittarit selittävät muutoksia Suomen teollisuuden toi- mipaikkojen rakenteessa. Essee pyrkii vastaa- maan kysymykseen, ovatko T&K-investointien
1Tämä kirjoitus esittelee väitöskirjani ”Empirical studies on Labour Demand, Wages and Job Displacements”, joka hyväksyttiin Helsingin yliopistossa huhtikuussa 2005. Väi- töskirjani esitarkastajina toimivat Professori Pekka Ilma- kunnas (HKKK) ja dosentti Roope Uusitalo (PT). Vastaväit- täjänä oli Professori Tor Eriksson (Aarhus School of Busi- ness).
391 K r i s t i i n a H u t t u n e n
ja viennin kasvu lisänneet koulutetun työvoi- man kysyntää suomalaisissa toimipaikoissa, ja ovatko näiden tekijöiden vaikutukset erilaisia eri ikäryhmissä. Tulokset osoittavat, että ikään- tyvien (yli 45-vuotiaiden) ja korkeasti koulutet- tujen osuus Suomen yksityisen sektorin työn- tekijöistä on kasvanut vuosina 1988–2001. Reg- ressiotulokset eivät kuitenkaan osoita, että teol- lisuuden toimipaikkojen T&K-toiminnalla ja viennillä olisi vaikutusta toimipaikkojen sisäi- siin työntekijärakenteessa tapahtuneisiin muu- toksiin.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ul- komaalaisomisteiset yritykset maksavat kor- keampia palkkoja kuin kotimaiset yritykset (esim. Aitken et al. 1996). On kuitenkin epävar- maa, kertooko tämä kausaliteetista näiden kah- den ilmiön välillä. Vaikuttaako ulkomaalais- omistus työntekijöiden palkkoihin, vai maksa- vatko ulkomaalaisomisteiset yritykset korkeam- pia palkkoja ainoastaan sen takia, että ne poi- mivat tuottavimmat yritykset kotimaisilta markkinoilta? Väitöskirjani toisessa esseessä
”The Effect of Foreign Acquisition on Wages and Skill Composition” tarkastellaan, miten yrityksen omistuksen vaihtuminen kotimaises- ta ulkomaiseen vaikuttaa palkkoihin ja työ- voiman rakenteeseen suomalaisissa toimipai- koissa. Esseessä käytetään erilaisia ekonomet- risiä menetelmiä, mukaan lukien difference-in differences-matching-menetelmiä (Heckman, et al., 1997), palkkojen ja ulkomaalaisomistuk- sen välisen mahdollisen kausaalisuhteen iden- tifioimiseksi. Tulokset osoittavat, että haltuun- oton jälkeen palkat suomalaisissa toimipai- koissa nousevat. Palkkojen nousu on voimak- kainta korkeasti koulutettujen työntekijöiden kohdalla. Haltuunotolla ei näytä olevan vaiku- tusta toimipaikkojen työntekijärakenteeseen.
Kolmas essee ”How destructive is creative
destruction? The costs of worker displace- ment” – joka on kirjoitettu yhdessä Jarle Møe- nin ja Kjell G. Salvaneksen kanssa – tarkaste- lee kuinka vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia työpaikkojen häviämisellä on työntekijöille, jot- ka menettävät työpaikkansa toimipaikan sulke- misen tai joukkoirtisanomisen seurauksena Norjassa. Tutkimuksessa käytetään ainutlaa- tuista linkitettyä työnantaja-työntekijä -paneeli- aineistoa vuosilta 1988–2000. Tutkimus nojau- tuu ”job displacement” kirjallisuuteen, joka käsittelee työpaikan tuhoutumisen seuraamuk- sia työntekijän työuralle. Aikaisempi kirjalli- suus on keskittynyt tarkastelemaan tätä ilmiö- tä Yhdysvalloissa (esim. Jacobson et al. 1993).
Tämä tutkimus pyrkii selvittämään miten va- kavia ja pitkäkestoisia seuraamuksia irtisano- tut työntekijät kärsivät työpaikan häviämisen jälkeen, ja ovatko Yhdysvaltalaisilla aineistoil- la saadut tulokset kauaskantoisista negatiivisis- ta palkkavaikutuksista paikkansapitäviä myös Euroopassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastel- laan eroavatko nämä seuraamukset työntekijän tai toimipaikan havaittavien ominaisuuksien mukaan. Tulokset osoittavat, että työpaikkan- sa menettäneet työntekijät työskentelevät kes- kimäärin 3 kuukautta vähemmän seuraavana vuonna kuin samanlaiset työntekijät, jotka ei- vät menettäneet työpaikkojaan. Palkat ovat keskimäärin 2 prosenttia alemmat ja pysyvät alemmalla tasolla jopa seitsemän vuotta työpai- kan menettämisen jälkeen. Seuraukset ovat va- kavimmat työntekijöille, joilla on vähemmän koulutusta ja jotka työskentelivät pienissä toi- mipaikoissa.
Neljäs essee ”Worker Turnover in Dying Plants and Reemployment Wages” tarkastelee työvoiman vaihtuvuutta kuolevissa toimipai- koissa. Tarkoituksena on selvittää, miten eri vaiheessa kuolevista toimipaikoista lähteneiden
392
V Ä I T Ö K S I Ä KAK 3 / 2005
työntekijöiden palkat eroavat uusissa työpai- koissa. Tutkimuksessa käytetään Norjalaista linkitettyä työnantaja-työntekijä -paneeliaineis- toa, joka mahdollistaa työntekijöiden työuran seuraamisen ennen ja jälkeen toimipaikan kuo- leman. Tulokset osoittavat, että kuolevista toi- mipaikoista vapaaehtoisesti lähtevät työnteki- jät tienaavat keskimäärin enemmän seuraavis- sa työpaikoissa kuin työntekijät, jotka pysyvät toimipaikoissa niiden kuolemaan saakka. "
Kirjallisuus
Aitken, B. J., Harrison, A. E. ja R. E. Lipsey (1996):
”Wages and foreign ownership: A comparative study of Mexico, Venezuela, and the United States”, Journal of International Economics, 3–
4, s. 345–371.
Heckman, J. J., Ichimura, H. ja P. Todd (1997):
”Matching as An Economic Evaluation Estima- tor: Evidence from a Job Training Program”, Review of Economic Studies, 64 (4), s. 605–654.
Jacobson, L. S., LaLonde, R. J. ja D. G. Sullivan (1993): ”Earnings Losses of Displaced Work- ers”, American Economic Review, Vol. 83(4), s. 685–709.
