Empiirisiä tutkimuksia euroalueen inflaatio-odotuksista

Empiirisiä tutkimuksia

euroalueen inflaatio-odotuksista*

Maritta Paloviita VTT, Ekono�isti suomen pankki

n

tuu suurelta osin uuskeynesiläiseen phillips­

käyrään. sen alkuperäisen, puhtaasti eteenpäin katsovan muodon mukaan tämänhetkinen in­

flaatio riippuu sekä tulevaisuutta koskevista inflaatio­odotuksista että tämänhetkisistä reaa­

lisista rajakustannuksista (taylor 1980, rotem­

berg 1982, Calvo 1983). uuskeynesiläisellä phillips­käyrällä on eksplisiittinen mikrotalou­

dellinen perusta, jonka mukaan hintojen mää­

räytyminen perustuu yritysten optimointiin ja jonkinasteiseen monopolivoimaan. lisäksi hin­

tojen sopeutumisessa oletetaan olevan jäyk­

kyyttä. Myöhemmin esitetty uuskeynesiläisen phillips­käyrän hybridimuoto perustuu oletuk­

seen, jonka mukaan inflaatiodynamiikassa on myös taaksepäin katsovia piirteitä (Galí ja Gertler 1999). Hybridimallissa on lisämuuttu­

jana viivästetty inflaatio, sillä osan yksittäisten hyödykkeiden hinnoista oletetaan määräytyvän optimoinnin sijaan menneen hintakehityksen, esimerkiksi indeksoinnin, perusteella. empiiri­

nen inflaatiotutkimus perustuu usein yhteishy­

poteesiin uuskeynesiläisestä phillips­käyrästä ja rationaalisista odotuksista. Mikäli talouden­

pitäjien käyttäytyminen on rationaalista, he eivät tee systemaattisia ennustevirheitä tulevaa hintakehitystä arvioidessaan.

Monien empiiristen tutkimusten mukaan puhtaasti eteenpäin katsova ja odotusten ratio­

naalisuuteen perustuva uuskeynesiläinen phil­

lips­käyrä ei kykene täsmällisesti kuvaamaan toteutunutta inflaatiokehitystä. inflaatiossa ha­

vaitun jäykkäliikkeisyyden mallintaminen on ollut erityisen haastavaa. Myös rationaalisten odotusten hypoteesi on kyseenalaistettu monis­

sa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Makrotalous­

tieteessä onkin enenevässä määrin ryhdytty kehittämään vaihtoehtoisia malleja odotusten muodostumisesta. on esimerkiksi johdettu op­

pimiseen perustuvia malleja (evans ja Honka­

pohja 2001, 2003; Milani 2007). toistaiseksi ei ole esitetty vakiintunutta teoriaa odotusten muodostumisesta. kritiikki odotusten ratio­

* Kirjoitus �erustuu �elsin�in �lio�iston Valtiotieteellisess�Kirjoitus �erustuu �elsin�in �lio�iston Valtiotieteellisess�

tiedekunnassa 16.1.2009 tarkastettuun v�itöskirjaani ”D�­

na�ics of inflation ex�ectations in the euro area”. V�itöskir­

jan esitarkastajat olivat �rofessori Juha Junttila (�ulun �li­

o�isto) ja �rofessori Gunnar Bårdsen (Norwe�ian Univer­

sit� of Science and Technolo��). Vastav�itt�j�n� toi�i �ro­

fessori So�hocles Mavroeidis (Brown Universit�) ja kustok­

sena �rofessori Markku Lanne (�elsin�in �lio�isto).

naalisuusoletusta kohtaan on yhä voimistunut viimeaikaisen taloustaantuman myötä, ja odo­

tusten tarkastelu puhtaasti empiirisenä ilmiönä on näin tullut lähtökohtana hyvin luontevak­

si. Väitöskirjani (paloviita 2008a) on empiiri­

nen tutkimus inflaatio­odotuksista ja inflaatio­

dynamiikasta euroalueella. se koostuu johdan­

toesseestä sekä kuudesta erillisestä empiirisestä tutkimuksesta. Väitöskirjassani tarkastellaan erityisesti odotusten merkitystä talouden kas­

vun ja inflaation välisessä vuorovaikutuksessa.

siinä sovelletaan pääosin GMM­estimointime­

netelmää käyttäen phillips­käyrää koskevan teorian uusimpia lähestymistapoja euroalueen maiden inflaatioprosessiin. lisäksi euroalueen inflaatiodynamiikkaa analysoidaan vektoriauto­

regressiivisten mallien avulla.

kaikissa väitöskirjani vuosiaineistoihin pe­

rustuvissa tutkimuksissa luovutaan rationaalis­

ten odotusten hypoteesista. sen sijaan käyte­

tään suoraan mitattuja empiirisiä vastineita inflaatio­odotuksille. odotusten pro�y­muut­

tujina käytetään oeCd:n julkaisemia inflaa­

tioennusteita 1970­luvun lopulta alkaen. yhtä kattavia ja pitkiä aikasarjoja euroalueen inflaa­

tio­odotuksista ei ole saatavilla muista lähteistä (Gerlach 2004). kun inflaatio­odotuksia mita­

taan vaihtoehtoisesti Consensus economicsin kyselyaineistojen avulla, tarkastelujakso alkaa 1980­luvun lopulta. suoraan mitatut inflaatio­

odotukset ovat reaaliaikaista tietoa taloudenpi­

täjien tulevaisuuden hintakehitystä koskevista näkemyksistä. ne eivät ota huomioon myö­

hempiä aineistotarkistuksia. suoraan mitattuja inflaatio­odotuksia ei ole aiemmin sovellettu euroalueen empiiriseen inflaatiotutkimukseen.

adam ja padula (2003) ovat käyttäneet samaa lähestymistapaa tutkiessaan yhdysvaltojen inf­

laatiodynamiikkaa.

Väitöskirjani ensimmäinen tutkimus tarkas­

telee sekä uuskeynesiläisen phillips­käyrän että sen hybridimuodon empiiristä soveltuvuutta euroalueelle (paloviita 2006). tarkastelussa käytetään sekä aggregoitua että aikasarja­poik­

kileikkausaineistoa euroalueelle 1970­luvun lopulta lähtien. taloudellisten päätöksentekijöi­

den inflaatio­odotuksia mitataan suoraan käyt­

tämällä oeCd:n ennusteita. reaalisten raja­

kustannusten empiirisinä vastineina käytetään kolmea eri käsitettä: Hodrickin ja prescottin suotimella laskettua tuotantokuilua, oeCd:n tuotantofunktiomenetelmällä laskettua tuotan­

tokuilua sekä työtulojen Bkt­osuutta.

tulosten mukaan uuskeynesiläisen phillips­

käyrän hybridimuoto soveltuu paremmin eu­

rooppalaisen inflaatiodynamiikan kuvaamiseen kuin puhtaasti eteenpäin katsova malli. siten tulokset viittaavat siihen, että odotusten mah­

dollisesta epärationaalisuudesta huolimatta hybridimalli tarvitaan euroalueen inflaation täsmälliseen mallintamiseen. tutkimustulokset osoittavat myös, että tuotantokuilu on ainakin yhtä hyvä reaalisten rajakustannusten empiiri­

nen vastine kuin työtulojen Bkt­osuus. inflaa­

tio­odotusten ja toteutuneen inflaation välinen yhteys on muuttunut olennaisesti viime vuosi­

na: 1990­luvun alun jälkeen inflaatiohistorian merkitys euroalueen hintakehityksen selittäjänä on vähentynyt ja tulevaa inflaatiota koskevien odotusten vastaavasti kasvanut. Muutos on ol­

lut erityisen suuri niissä maissa, joissa inflaatio vielä 1980­luvulla oli keskimääräistä nopeam­

paa.

Väitöskirjani toinen tutkimus (paloviita 2008b) jatkaa euroalueen inflaatioprosessin tar­

kastelua 1980­luvun lopulta alkaen ottamalla phillips­käyrävertailuun mukaan uusklassisen phillips­käyrän, joka poikkeaa uuskeynesiläi­

sistä malleista odotusmuuttujan ajoituksen suh­

teen (phelps 1967, Friedman 1968, Woodford 2003). uusklassisessa mallissa periodintinflaa­

tio riippuu sekä viivästetyistä (periodilla t–1 muodostetuista, periodia tkoskevista) inflaa­

tio­odotuksista että periodilla t vallitsevasta talouden liikakysynnästä. tässä tutkimuksessa talouden päätöksentekijöiden odotuksia mita­

taan käyttämällä Consensus economicsin kyse­

lyaineistoja. työssä verrataan uusklassisen ja uuskeynesiläisen phillips­käyrän sekä hybridi­

mallin empiiristä selityskykyä ekonometrisin spesifikaatiotestein käyttämällä 11 euroopan maan aikasarja­poikkileikkausaineistoa.

tulosten mukaan uusklassinen phillips­käy­

rä estimoituu tilastollisesti järkevästi. lisäksi puhtaasti eteenpäin katsovan uuskeynesiläisen phillips­käyrän empiiriset tulokset ovat selväs­

ti huonompia kuin uusklassisen phillips­käyrän ja hybridimuodon tulokset. uuskeynesiläisessä phillips­käyrässä tarvitaan euroopan inflaatio­

dynamiikkaa kuvattaessa viivästetty inflaatio­

termi odotusten mahdollisesta epärationaali­

suudesta huolimatta. Väitöskirjani toinen tut­

kimus poikkeaa ensimmäisestä sekä tarkastelu­

ajankohdan että inflaatio­odotusten mittarin suhteen. kuitenkin molemmat tutkimukset tu­

kevat näkemystä, jonka mukaan inflaatiopro­

sessi ei ole euroopassa puhtaasti eteenpäin katsova. tämän vuoksi inflaatio ei voi sopeutua odotusten muutokseen heti.

kolmannen tutkimuksen olen tehnyt yhdes­

sä david Mayesin kanssa (paloviita ja Mayes 2008). siinä päätavoitteena on selvittää, poik­

keavatko euroalueen yksittäisten talouksien inflaatioprosessit merkittävästi toisistaan. tar­

kastelussa käytetään oeCd:n inflaatioennus­

teita inflaatio­odotusten empiirisinä vastineina.

lisäksi euroalueen maiden tuotantokuilut mää­

ritellään yksinkertaisten autoregressiivisten mallien avulla. uusklassisen ja uuskeynesiläisen

phillips­käyrän sekä hybridimallin empiiristä soveltuvuutta verrataan ekonometristen testien avulla (davidson ja Mackinnon 1993). Vertai­

lu osoittaa, että yksittäisille maille estimoitujen vaihtoehtoisten phillips­käyrien jyrkkyyksissä on huomattavia eroja. lisäksi kunkin phillips­

käyrän estimointi tuottaa selviä eroja yksittäis­

ten maiden phillips­käyrien kulmakertoimiin.

Myös väitöskirjani neljännen tutkimuksen olen tehnyt yhdessä david Mayesin kanssa (pa­

loviita ja Mayes 2005). se laajentaa reaaliaikai­

sen tiedon käyttöä phillips­käyräestimoinneis­

sa. reaaliaikaista informaatiota käytetään in­

flaatio­odotusten lisäksi myös muissa phillips­

käyrän muuttujissa (toteutunut inflaatio ja tuo­

tantokuilu). lisäksi GMM­estimoinneissa käy­

tettävät instrumentit perustuvat reaaliaikaiseen tietoon. tutkimus käyttää laajaa ainutlaatuista oeCd:n tiedoista konstruoitua euroalueen ai­

kasarja­poikkileikkausaineistoa vuosilta 1977–

2003. tutkimuksessa selvitetään, kuinka reaa­

liaikaisen tiedon käyttö vaikuttaa vaihtoehtois­

ten phillips­käyrien empiiriseen suoritusky­

kyyn. tulokset osoittavat, että reaaliaikaisella tiedolla on selvästi merkitystä phillips­käyrän empiiriseen soveltuvuuteen. erityisesti reaali­

aikaiseen informaatioon perustuvien inflaatio­

odotusten käyttö parantaa phillips­käyrän em­

piiristä suorituskykyä.

kaksi viimeistä tutkimusta olen tehnyt yh­

dessä Matti Virénin kanssa (paloviita ja Virén 2008a, 2008b). näissä tutkimuksissa pää­

huomio on inflaation, inflaatio­odotusten ja tuotantokuilun välisissä dynaamisissa riippu­

vuuksissa. yksinkertaisten vektoriautoregres­

siivisten eli Var­mallien avulla selvitetään, kuinka inflaatio­odotukset vaikuttavat sekä in­

flaatioon että tuotantoon. lisäksi tarkastellaan sitä, kuinka inflaatio­odotukset heijastavat in­

flaation ja tuotannon kehitystä. estimoitavien

Var­mallien muuttujina ovat inflaatio, inflaa­

tio­odotukset ja tuotantokuilu. Malli estimoi­

daan koko euroalueen kattavalla aikasarja­ai­

neistolla, euroalueen maiden aikasarja­poikki­

leikkausaineistolla sekä yksittäisten maiden aikasarja­aineistoilla ajanjaksolta 1979–2003.

empiiriset tulokset osoittavat selvästi, että inflaatio­odotukset ovat keskeinen tekijä sekä koko euroalueen että useimpien yksittäisten maiden inflaatioprosessissa. inflaatio­odotuk­

set vaikuttavat (negatiivisesti) myös tuotan­

toon. inflaatio­odotusten määräytymisen tar­

kastelu osoittaa, että odotukset ovat melko jäykkäliikkeisiä. odotusten jäykkäliikkeisyys on lähes yhtä suurta kuin tuotannon jäykkäliik­

keisyys. erityisesti keskipitkällä aikavälillä in­

flaatio­odotukset sopeutuvat sekä tuotannon että toteutuneen inflaation muutoksiin.

suoraan mitattujen odotusten käyttö on hyödyllinen lähestymistapa inflaatiotutkimuk­

sessa, sillä se mahdollistaa inflaatiodynamiikan mallintamisen uuskeynesiläisen phillips­käyrän avulla ilman oletusta odotusten rationaalisuu­

desta. tällöin voidaan sallia odotusten mahdol­

linen jäykkäliikkeisyys ilman rajoittavaa oletus­

ta siitä, kuinka odotukset muodostetaan. kai­

ken kaikkiaan väitöskirjassa esitetyt tutkimus­

tulokset vahvistavat inflaatio­odotusten roolin keskeisenä inflaatiota selittävänä tekijänä. siten sekä inflaatio­odotuksilla että uskottavuudella on keskeinen merkitys käytännön rahapolitii­

kassa. 

Kirjallisuus

adam, k. ja padula, M. (2003), “inflation dynamics and subjective e�pectations in the united states�, european Central Bank Working paper series, no. 222.

Calvo, G.a. (1983), “staggered prices in a utility­

ma�imizing framework�, Journal of Monetar�

Econo�ics12: 383–398.

davidson, r. ja Mackinnon, j.G. (1993),Esti�ation and inference in econo�etrics, o�ford university press.

evans, G.W. ja Honkapohja, s. (2001),Learnin� and Ex�ectations in Macroecono�ics, princeton uni­

versity press, princeton, nj.

evans, G.W. ja Honkapohja, s. (2003), “adaptive learning and Monetary policy design�,Journal of Mone�, Credit, and Bankin�35: 1045–1072.

Friedman, M. (1968), “the role of monetary poli­

cy�,A�erican Econo�ic Review58: 1–17.

Galí, j. ja Gertler, M. (1999), “inflation dynamics:

a structural econometric analysis�, Journal of Monetar� Econo�ics44: 195–222.

Gerlach, s. (2004), “the two pillars of the eCB�, Econo�ic Polic�19(40): 389–439.

Milani, F. (2007), “e�pectations, learning and mac­

roeconomic persistence�, Journal of Monetar�

Econo�ics54: 2065–2082.

paloviita, M. (2006), “inflation dynamics in the euro area and the role of e�pectations�, E��irical Econo�ics31: 847–860.

paloviita, M. (2008a), “dynamics of inflation e�pec­

tations in the euro area�,Bank of Finland Scien­

tific �ono�ra�hs E:40.

paloviita, M. (2008b), “Comparing alternative phil­

lips curve specifications: european results with survey­based e�pectations�,A��lied Econo�ics 40: 2259–2270.

paloviita, M. ja Mayes, d.G. (2005), “the use of real­time information in phillips Curve relation­

ships for the euro area�,North A�erican Journal of Econo�ics and Finance16: 415–434.

paloviita, M. ja Mayes, d.G. (2008), “asymmetry and inflation dynamics in different specifica­

tions of the phillips Curve for the euro area�, Current Politics and Econo�ics of Euro�e 19:

203–232.

paloviita, M. ja Virén, M. (2008a), “the role of in­

flation e�pectations in the eMu�,A��lied Eco­

no�ics Letters(ilmestyy).

paloviita, M. ja Virén, M. (2008b), “the role of e�­

pectations in the inflation process in the euro area�,The Role of Ex�ectations in Modellin� and Monetar� Polic� Makin�(ilmestyy).

phelps, e.s. (1967), “phillips curves, e�pectations of inflation, and optimal unemployment over time�,Econo�ica34: 254–281.

rotemberg, j. (1982), “Monopolistic price adjust­

ment and aggregate output�, Review of Eco­

no�ic Studies49: 517–531.

taylor, j. (1980), “aggregate dynamics and stag­

gered contracts�, Journal of Political Econo��

88: 1–23.

Woodford, M. (2003),Interest and Prices, princeton university press.