K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 9 . v s k . – 4 / 2 0 0 3
451 V Ä I T Ö K S I Ä
Väitöskirja rahapolitiikan
uskottavuuden taloudellisista vaikutuksista *
Andrew Hughes Hallett Professori
Vanderbilt yliopisto
1. Tutkimuksen tausta ja suhde aiempaan kirjallisuuteen
S
en jälkeen kun euro otettiin käyttöön kahdes- satoista Euroopan taloudessa, on tullut tarpeel- liseksi laatia yhdisteltyjä euroalueen talouksien malleja, jotka korvaavat yksittäisten jäsenmai- den talouksia kuvaavat mallit. Tehtävä on haas- teellinen kahdesta syystä. Ensinnäkin aggre- gointi on vaativa tehtävä. Jäsenvaltioiden talou- det eroavat toisistaan sekä rakenteensa että käyttäytymisensä puolesta, mistä syystä euro- alueen talouden käyttäytymistä ei voida esittää yksittäisten maiden talouksien käyttäytymisten summana tai yksinkertaisesti taloudellisina käyttäytymisinä, jotka määritellään EU:n aggre- gaattimuuttujien avulla. Tämä tarkoittaa, että euroalueen talouden käyttäytyminen on mää- riteltävä alusta alkaen itse ja nimenomaan tätä tutkimusta ajatellen. Toiseksi euroalueen talou-dellista käyttäytymistä koskevaa aineistoa, jota voitaisiin käyttää estimointitarkoituksiin, on luonnollisesti olemassa vielä hyvin vähän.
Tämä merkitsee, että kalibrointi 1990-luvun lopun rahaliiton aineistoon on paras mahdol- linen lähestymistapa.
2. Tutkimuksen ansiot
Kortelainen esittää väitöskirjassaan kätevän ja tarkoin määrittelemänsä mallin, joka täyttää molemmat edellä mainitut vaatimukset. Korte- laisen esittämä euroalueen talouden malli on kattava ja toimiva ja sisältää kaikki tavanomai- set talouden aggregaatit. Lisäksi mallissa kiin- nitetään erityistä huomiota taloudellisen käyt- täytymisen eroihin reaalisten ja nimellisten muuttujien välillä sekä kysyntä- että tarjonta- puolen kategorioiden välillä. Kalibrointi on tehty huolellisesti (mikä ei kuitenkaan tarkoi- ta, etteikö tietyistä parametriarvoista ja määrit-
* Mika Kortelainen: ”EDGE: a model of the euro area with application to monetary policy”. Bank of Finland Studies E:23, 2002.
452
V Ä I T Ö K S I Ä KAK 4 / 2003
telyistä voisi ja tulisikin esittää monia kysymyk- siä). Myös mallin toimivuutta on testattu vuo- sien 1998–2000 aineiston perusteella. Ehkä tä- täkin tärkeämpää on, että mallin rakenne ja ta- louden käyttäytyminen on johdettu kätevästi ja järjestelmällisesti tutkimuksen taustana olevas- ta teoriasta. Tämän pitäisi tukea mallin vali- diutta senkin jälkeen, kun numeeriset kalib- roinnit vanhenevat.
Tämän alan tutkimuksilla voidaan etsiä vas- tauksia suureen määrään erilaisia kysymyksiä.
Yhdellä kysymyssarjalla voitaisiin pyrkiä osoit- tamaan, miten euroalueen talous käyttäytyy – vähän samaan tapaan kuin aikaisemmin on tut- kittu vastaavaa kansallisella tasolla. Saattaa kui- tenkin olla tärkeämpää tutkia euroalueen kuin yksittäisten talouksien käyttäytymistä, koska meillä on toistaiseksi hyvin vähän kokemusta euroalueen talouskehityksestä ja talouden käyt- täytymisestä, ja koska euroalueen yksittäiset taloudet ovat yhä varsin erilaisia. Toinen kysy- myssarja voisi keskittyä euroalueen talouden eri sektorien vakauteen (rahan kysyntä, kulu- tus, investoinnit, työvoiman kysyntä jne.). Kol- mas kysymyssarja voisi koskea sitä, miten eu- roalueen talouden käyttäytyminen eroaa yksit- täisten (kansallisten) talouksien käyttäytymises- tä ja lähentyykö jälkimmäinen ensiksi mainit- tua.
Kortelainen keskittyy väitöskirjassaan yk- sinomaan kahteen ensimmäiseen kysymyssar- jaan. Tutkimusalue on uusi, ja siksi onkin hyvä lähteä liikkeelle perusasioista. Tutkimus osoit- taa selvästi, miten paljon tehtävää on ja pitää- kin vielä tehdä. Todettakoon kuitenkin, että sen jälkeen kun väitöskirja ensimmäistä kertaa esitettiin, muutkin ovat alkaneet tutkia samaa aihetta. Samantapaisia euroalueen malleja on käytössä mm. EKP:ssä, Euroopan komissiossa, IMF:ssä ja Alankomaiden keskuspankissa,
mutta yhdessäkään niistä ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota yksittäisten suhteiden määrit- telyyn ja aggregointiin – siis sisällytetty malliin yhtä yksityiskohdista laajempiin kokonaisuuk- siin eteneviä määritelmiä – tai tehty yhtä pit- källe meneviä simulointeja. Tämä on hyvin tär- keää, kun pyritään ymmärtämään euroalueella harjoitettavan rahapolitiikan laajuutta ja rajoi- tuksia.
3. Kontribuutio
Väitöskirjassa tehdään numeerisia simulointe- ja heterogeenisten odotusten sekä oppimiseen ja läpinäkyvyyteen liittyvien ongelmien vaiku- tuksista yksityiselle sektorille. Simulointitulok- set ovat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä euro- alueen rahapolitiikan harjoittamisen kannalta.
Simuloinnit avaavat mahdollisuuden paljon laajempaankin tutkimukseen tällä alueella, ai- van kuten niiden pitääkin. Yhdessä väitöskir- jassa ei voida tutkia kaikkea, ja pääpainon täy- tyy olla uudessa mallissa. Mallin merkitykselli- syyttä kuitenkin osoittaa, että se avaa välittö- mästi uusia simulointimahdollisuuksia ja herät- tää rahapolitiikan suhteen kysymyksiä. Kaikkea tätä arvioidaan tutkimuksessa ihailtavasti – jos- kin lyhyesti – samassa yhteydessä, jossa tarkas- tellaan, miten mallin voidaan ja ei voida olet- taa toimivan. Kortelainen on selvästi tietoinen mallinsa rajoituksista.
4. Yhteenveto
Kaiken kaikkiaan Kortelaisen työ on hyvin ra- kennettu, laadukas ja huolella tehty, ja sen kontribuutio alan tietämykseen on käyttökel- poinen ja ajankohtainen. Muitakin EU:n laa- juisia malleja kehitetään parhaillaan, mutta niissä ei ole paneuduttu yhtä huolellisesti kuin
453 A n d r e w H u g h e s H a l l e t t
tässä tutkimuksessa teoreettisiin määritelmiin sekä aggregointinäkökohtiin.
Haluan erityisesti kiinnittää huomiota väi- töskirjan neljänteen lukuun, joka käsittelee he- terogeenisiä odotuksia ja rahapolitiikan läpinä- kyvyyttä. Se on mielestäni kirjan merkittävin kontribuutio. Luvussa tehdään useita simuloin- teja, jotka koskevat yksityisen informaation tai rahapolitiikan läpinäkyvyyden puutteen ongel- maa. En ole nähnyt tätä tehtävän missään
muussa yhteydessä, jossa on käytetty samanta- paista mallia. Valitettavasti simulointeja ei ulo- tettu inflaation tai työttömyysloukkujen vaiku- tusten eroihin tai tapauksiin, joissa yksityinen sektori ei tunne keskuspankin rahapoliittista linjaa. Nämä tekijät ovat kuitenkin erityisen tärkeitä läpinäkyvyyden kannalta, varsinkin Euroopassa. Tätä osuutta voisi laajentaa.
(Suomennos: Minna Heiskanen)
