kennuksen teko rakennusmestari Antti Kähkösen tehtäväksi urakalla hyväksyt
tyjen piirustusten ja työselitysten mu
kaan Smk 28.000 hinnasta. Rakennus teetettiin graniitista ja pidettiin "nurkan- laskijaisjuhla” vappuna 1907. Rakennus valmistui vielä samana vuonna. Harjan
nostajaiset oli elokuun 30 pnä.
Meijerin kehitys
Meijeritoiminnan kehityksestä on saa
tavissa jonkin verran tilastotietoja eri vuosilta 1903—1932.
ovat jo monenkin meijerin jäsenen muis
tilta saavuttamattomissa, ja jolloin on ehkä eletty yhtä vaikeita aikoja kuin täl
läkin kertaa. Historia osoittaa, että näistä on selvitty, kun vain yritteli
äisyyttä on riittänyt. Karstulan Osuus
meijerillä on silläkin ollut vaikeat ai
kansa, ehkäpä vaikeammat kuin monella muulla vastaavalla yrityksellä. Vuodesta 1932 näihin päiviin saakka ulottuvasta historiasta tietääkin moni vielä joukos
samme matkaava maatalouden harjoit
taja kertoilla niin valoisimmista kuin synkemmistäkin hetkistä. Meijerihän Vuosi Jäseniä Osuuksia Vastaanotettu maitoa Valmist. voita
1903 17 285 145.536 kg 6.068 kg
1905 149 1.143 873.575 ” 36.399 ”
1907 211 1.439 600.876 ” 25.037 ”
1932 593 3.323 2.909.808 ” 121.663 ”
Lopuksi
lienee historiansa elänyt, vain esi-isien Menneisyyttä on aina silloin tällöinmuistettava, olipa kysymys jostakin aat
teellisesta toiminnasta tahi suorastaan taloudellisesta yrityksestä, jota esim.
Karstulan Osuusmeijeri edusti. On hyvä joskus palauttaa mieliin aikoja, jotka
uhkea monumentti Pääjärven rannalla kertoilee ohikulkevalle omaa mykkää kieltänsä.
Lähteitä:
Karstulan Osuusmeijerin 25-vuotishistoriikki
V. Matti Tamminen
Saksittua
Karstulan Kimingin rautatehtaan toi
mesta ruvettiin ruukin yhteydessä har
joittamaan myöskin maanviljelystä.
Täällä ryhdyttiin käyttämään jonkun verran uudenaikaisempia maanviljelysta- poja, jotka sieltä levisivät vähitellen myös muualle Karstulaan. Mainitaan ruukilla olleen maanviljelyksen "malli
kelpoisessa kunnossa”. Samoin edisti Saarijärvelle perustettu Tarvaalan maan
viljelyskoulu maanviljelyksen kehitystä Karstulassa. Järjestipä Vaasan läänin Maanviljelysseura vuonna 1874 maata
lousnäyttelynkin Tarvaalaan. Näytte
lyyn osallistui myös joukko karstusia, joista Kyyjärven kylästä kotoisin oleva karstulalainen maanviljelijä Antti Hon- kalehto sai Vaasan läänin Maanviljelys
seuralta kehoituspalkintona auran, joka oli ensimmäinen aura Karstulassa.
Maanviljelys edistyi vähitellen Karstu
lassa. 1880-luvun vaihteessa alettiin ky
tömaita jo savetakin. Samoihin aikoihin ryhdyttiin kydöissä viljelemään myöskin heinää. Kovilla mailla ei heinää viljelty vielä silloinkaan. Mainitaanpa, että kun jokunen maanviljelijä tätä yritti, leimasi
vat naapurit hänet hulluksi. Kovilla mailla oli tavallisin viljelyskierto n.s. 3- jakoviljelys, joka käsitti kesannon, rukiin ja kevätviljan. Vasta 1890 vuodesta läh
tien ruvettiin kovilla maillakin viljele
mään heinää, alussa vähemmän, myö
hemmin lisääntyvässä määrässä.
Heinänsiemen hankittiin aluksi kaukaa (usein myös metsäniittyjen heinistä lato
jen pohjalle varisseista roskista, joissa oli myös siemeniä). Vasta 1900-luvulla tuli heinänsiementä Pohjanmaan kauppoi
hin, joista karstusetkin sitten sitä saivat.
Heinätyöt tehtiin siihen aikaan myöhem
mällä kuin nykyisin. Aikaisemmin ei käytetty hevosta ollenkaan heinänkor
juussa. Heinät kannettiin ns. takkavitalla ihmisvoimin latoihin. Nyt ruvettiin hevo
siakin käyttämään tähän tarkoitukseen.
Hankittiin jopa niittokoneitakin, tosin vasta 1900-luvulla suuremmassa määrin.
Ensimmäinen niittokone tuli Karstulaan vuonna 1891 Juho Koskipäälle Kyyjär
ven kylään. Niin ensimmäisen auran, kuin niittokoneenkin löytämiseksi järjes
tetään peräänkuulutus Kyyjärven Mu
seon kokoelmiin saamiseksi. Aurasta on enää siipi jäljellä ja se löytyi Vilho Kor- peisen pajan luota. Siiven Korpeinen luo
vuttaa Museolle.
Lähteitä:
Karstulan Osuusmeijerin 25- vuotiskertomus 1907—1932.
Haastatteluja
