M I L J Ö C E N T R A L V Ä S T R A F I N L A N D S Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
. . . .
Ympäristölupayksikkö
PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisessa asiassa
Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2006
Diaarinumero
LSU-2005-Y-1058 (131)
ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon- ja lihantuo- tantotoimintaa Isojoen kunnan Heikkilän kylässä.
HAKIJA
Juha ja Minna Halkola Heikkilänjoentie 651 64850 Möykky
LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI
Tilalla on nykyisin 54 lypsylehmää, 29 hiehoa, 14 lihanautaa ja 19 vasikkaa. Tilalle rakennetaan uusi lihanautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 55 lypsylehmää, 40 hiehoa, 35 li- hanautaa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen lihanautakasvattamoon sijoittuu 35 lihanautaa ja muut eläimet sijoittuvat nykyiseen navettarakennukseen. Nykyinen navetta ja rakennettava lihanautakas- vattamo sijaitsevat Isojoen kunnan Heikkilän kylässä tilalla Viljamaa RN:o 1:86.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1. momentin ja ympäristönsuo- jeluasetuksen 1 §:n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähin- tään 30 lypsylehmälle.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympä- ristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 7.11.2005. Lupaha- kemusta on täydennetty 20.1.2006.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty sijoituspaikka- tai ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja- asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa.
SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Tila sijaitsee Isojoen kunnan Heikkilän kylässä noin 8 km Isojoen kunnan keskustasta pohjoiseen.
Lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 200 metrin, noin 210 metrin ja noin 240 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät kuusi naapurin asuin- ja lomarakennusta sijaitsevat noin 270 metrin, noin 340 metrin, noin 350 metrin, noin 380 metrin, noin 410 metrin ja noin 430 metrin etäisyydellä. Hakemuksen mukaan näistä noin 270 metrin ja noin 340 metrin etäisyydellä sijaitsevat kiinteistöt ovat loma-asuntoja, noin 350 metrin etäisyydellä sijaitseva naapuri harjoittaa lypsykarja- toimintaa ja noin 380 metrin etäisyydellä sijaitseva kiinteistö on tyhjillään. Muut naapurien asuinra- kennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Eläinsuojien ympäristö on peltoaluetta.
Tila sijaitsee Heikkilänkylän II-luokan pohjavesialueella. Heikkilänkylän pohjavesialue on peittei- nen muodostuma, jossa pohjavesi on voimakkaasti paineellista. Pohjavesipurkautuma tapahtui sil- tapaikan tutkimustyömaalla 1970-luvulla. Purkautuman johdosta suoritettiin alueella pohjaveden- pinnan alennuspumppaus ja vuotokohdan injektointi. Purkautumispaikan antoisuudeksi on arvioitu 1 000 m3/d. Kyseinen purkautumispaikka sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Lähin I-luokan pohjavesialue, Järvimäki A pohjavesialue, sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan omasta porakaivosta.
ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto
Tilalla on nykyisin 54 lypsylehmää, 29 hiehoa, 14 lihanautaa ja 19 vasikkaa. Tilalle rakennetaan uusi lihanautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 55 lypsylehmää, 40 hiehoa, 35 li- hanautaa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen lihanautakasvattamoon sijoittuu 35 lihanautaa ja muut eläimet sijoittuvat nykyiseen navettarakennukseen. Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 470 000 kg vuodessa ja lihamäärä noin 14 000 kg vuodessa.
Lannan ja jätevesien käsittely
Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu liete- ja kuivalannalla. Lietelannalla on 53 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). Kuivalannalla on 2 lypsylehmää ja 2 vasikkaa (alle 6 kk) sekä kuivikepohjalla 35 lihanautaa ja 12 vasikkaa (alle 6 kk).
Tilalla on nykyisin noin 130 m3:n peltikatteella katettu, noin 393 m3:n betonikannella katettu ja noin 1 123 m3:n avoin lietesäiliö. Lietekuilutilavuutta on noin 360 m3. Yhteensä tilalla on lietetilavuutta noin 2 006 m3. Lietesäiliöistä noin 130 m3:n ja noin 393 m3:n lietesäiliöt täytetään alakautta ja noin 1 123 m3:n lietesäiliö yläkautta. Lisäksi tilalla on nykyisin noin 915 m3:n kuivalantala, jossa on kolmella reunalla 1,5 metrin reunat. Kuivalantalan pohja ja reunat ovat betonia ja lantala on varus- tettu 0,5 metrin ajoluiskalla. Kuivalantalan kuormauslaatta tullaan rakentamaan asfaltista tai beto- nista.
Rakennettavaan lihanautakasvattamoon tulee noin 160 m2:n kuivikepohja ja navettarakennuksessa tulee olemaan noin 14 m2:n kuivikepohja 12 vasikalle (alle 6 kk). Kuivikkeena kuivikepohjissa käy- tetään turvetta ja olkea. Lihanautakasvattamosta kuivikepohja tyhjennetään tarvittaessa kuivalanta- laan ja navettarakennuksesta noin 3-4 kertaa vuodessa kuivalantalaan.
Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 70 m3vuodessa sekä muita eläinsuojan pesuvesiä noin 25 m3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet ja muut jätevedet johdetaan asuinra- kennuksen jätevesien kanssa neljän sakokaivon kautta ojaan.
Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 535 tonnia vuodessa laakasiiloihin ja noin 355 tonnia pyöröpaaleihin. Laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan kahteen noin 2,3 m3:n umpisäili- öön, jotka on katettu betonikansilla. Umpikaivoista puristenesteet siirretään lietesäiliöihin.
Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 125,21 ha, josta omaa peltoa noin 29,05 ha, vuokrapeltoa noin 14,58 ha ja sopimuspeltoa 81,58 ha. Lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 60 % tapahtuu keväällä viikkojen 19-23 aikana, 15 % kesällä viikon 28 aikana ja 25 % syksyllä viikkojen 38-41 aikana.
Tilalla ei laidunneta eläimiä. Jaloittelutarha rakennetaan mahdollisesti myöhemmin.
Muut varastot
Tilalla on noin 3 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja joka sijaitsee betoni- laatan päällä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa ulkorakennuksessa. AIV- happoa varastoidaan neljässä noin 1 000 litran kontissa. Kasvinsuojeluaineita varastoidaan lukitussa tilassa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely
Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 2 kpl/vuosi toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt noin 200 l /vuosi, torjunta-aineet, akut ja loisteputket toimitetaan Isojoen kunnassa sijaitsevalle jätease- malle. Metalliromu toimitetaan hyötykäyttöasemalle tai J. Virtasen romuliikkeeseen. AIV-muovit toimitetaan Isojoen kunnassa sijaitsevalle hyötykäyttöasemalle tai jätekeskukseen Teuvalle. Pilaan- tuneet rehut varastoidaan lantalaan ja levitetään lannanlevityksen yhteydessä pellolle.
Toiminnasta aiheutuva liikenne
Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä ja eläinten kuljetusauto kerran kuukaudessa. Lantaa kuljetetaan kausiluonteisesti ja rehuja tuodaan lähes viikoittain.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta
Hakemuksen mukaan suoria valumia ympäristöön ei muodostu, koska liete, kuivalanta ja eläin- suojan muut jätevedet varastoidaan riittävän suurissa ja asianmukaisissa lietesäiliöissä ja kuivalan- talassa. Hajuhaittoja ei juurikaan ole muutoin kuin lantaa käsiteltäessä ja levitettäessä. Hajupäästö- jen vähentämiseksi kuivalantala peitetään turpeella ja lietesäiliöistä kaksi on katettu. Lietelanta levi- tetään letkulevittimellä. Uuden tekniikan soveltaminen huomioidaan tulevaisuudessa mahdollisuuk- sien mukaan.
ASIAN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Isojoen kunnan ja Länsi-Suomen ympäris- tökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 13.2.-14.3.2006 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Isojoen kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Suupohjan Sanomissa sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakir- joihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.
Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Isojoen kunnanhallitukselta, ympäristö- lautakunnalta ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmältä.
Isojoen kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa ympä- ristölupahakemukseen. Myöskään rakennus- ja tielautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta, koska kyseinen paikka on ennestään karjatila.
Kristiinankaupungin-Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöosasto toteaa lausunnos- saan, että luvan myöntämiselle ei ole estettä. Karjatila on ollut pitkään nykyisellä paikallaan ja muu- taman kilometrin säteellä on myös useita muita karjatiloja. Alueen halki virtaa Natura-alueisiin kuu- luva Heikkilänjoki, jonka suojeleminen on tärkein ympäristövaikutuksissa huomioitava asia. Toi- minnan laajentaminen ei olennaisesti muuta vaikutuksia lähiympäristöön, joten siitä ei synny naapu- ruussuhteesta annetun lain 17 §:n 1. momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä toteaa lausunnossaan mm, että toiminta sijaitsee peitteisellä pohjavesialueella, jolla pohjaveden pilaantumisvaara normaalitoiminnassa ei ole todennäköistä. Sen sijaan pohjaveden muuttumisvaaraa voi aiheuttaa kaivaminen, kun vettä pidättävät tiiviit kerrokset rikotaan. Rakennettavan lihanautakasvattamon pohjarakenteet tulee olla vesitiiviit. Mikäli pohja- vesialueella säilytetään öljytuotteita, tulee säiliöt varustaa tiiviillä ja katetulla suoja-altaalla. Konei- den ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on kirjeellä 15.3.2006 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta.
Hakija on todennut 22.3.2006 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole.
Tarkastus
Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 20.1.2006, jossa käytiin läpi mm.
nykyisen navetan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laakasiilojen sekä rakennettavan lihanautakasvat- tamon sijaintia ja sijaintipaikan ympäristöä. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahake- musasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Juha ja Minna Halkolalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Isojoen kunnan Heikkilän kylään tilalle Viljamaa RN:o 1:86 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6 §, 41 §, 42 §, YsA 10 §, 19 §)
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin
Ympäristökeskus on tutkinut annetut lausunnot ja antanut määräyksen rakennettavan lihanautakas- vattamon pohjarakenteista sekä ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden sijoittami- sesta suoja-altaaseen.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Eläinsuojien eläinmäärä
Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 55 lypsylehmää, 40 hiehoa, 35 lihanautaa ja 30 vasik- kaa (alle 6 kk).
2. Lannan ja jätevesien varastointi
Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet tulee varastoida ve- sitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuiva- lantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivis- tä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden, puristenesteiden, pesu- ja jäteve- sien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 2 165 m3. Varastotilavuuteen voi- daan laskea lietekuilujen tilavuus. Lietesäiliötilavuuksissa olevan vajeen, noin 160 m3:n osalta, voi- daan lietettä sekoittaa kuivalantalassa turpeeseen sekä varastoida turpeeseen sekoitettu liete kuiva- lantalassa. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 840 m3.
Rakennettavan lihanautakasvattamon pohjarakenteet sekä lihanautakasvattamon kuivikepohjan reu- nat tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta asfaltista tai betonista 31.8.2007 mennessä.
Navettarakennuksen sosiaalitilojen WC-vedet ja muut jätevedet tulee johtaa umpikaivoon tai ne tu- lee käsitellä asianmukaisessa jätevesien käsittelyjärjestelmässä esim. panospuhdistamossa tai muus- sa vastaavassa jätevesien käsittelyjärjestelmässä. Umpikaivo tai jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee rakentaa 31.12.2007 mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ympäristökeskukseen suunni- telma 31.8.2006 mennessä navettarakennuksen sosiaalitilojen WC-vesien ja muiden jätevesien kä- sittelytavasta. Suunnitelmassa tulee esittää mm. umpikaivon tai jätevesien käsittelyjärjestelmän paikka, mitoitus, umpikaivoon tai jätevesien käsittelyjärjestelmään johdettavien jätevesien laatu ja määrä. Mahdollisen jätevesien käsittelyjärjestelmän osalta tulee esittää myös puhdistustehot or- gaanisen aineen (BHK7), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta.
Nykyinen noin 130 m3:n lietesäiliö tulee pitää katettuna peltikatteella ja nykyinen noin 393 m3:n lie- tesäiliö betonikannella. Kyseiset lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Kaksi noin 2,3 m3:n puristenes- tesäiliötä tulee pitää katettuna betonikansilla. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytysti- lat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
3. Jaloittelutarha
Mikäli tilalle jatkossa rakennetaan jaloittelutarha, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa Länsi- Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle suunnitelma jaloittelutarhan rakentamisesta vähintään 3 kk ennen rakennustoimenpiteiden aloittamista. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. ja- loittelutarhan sijainti, jaloittelutarhan pohjan ja reunojen materiaali sekä selostus virtsan/sadevesien poisjohtamisesta ja lannan siirtämisestä varastoitavaksi. Jaloittelutarhan pohja ja reunat tulee raken- taa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni tai asfalttibetoni) ja jaloittelutarhan reunojen korkeus tu- lee olla vähintään 10 cm.
4. Lannan ja jätevesien levitys
Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä/lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu koh- tuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitok- seen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 59,2 hehtaa- ria.
Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosfo- ripitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty.
Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voi- daan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole.
Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö tois- tuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana.
Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kak- si prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.
Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jäl- keen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdol- lisimman vähäinen. Lietteen, säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantu- misvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamal- le välivyöhykkeelle.
5. Hajuhaittojen vähentäminen
Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typ- piyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siis- teydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrit-
tävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilo- jen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.
6. Kuolleet eläimet
Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden kä- sittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee jär- jestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhyt- aikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila.
Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdy- tyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.
7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi
Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentu- neet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajättei- den vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimit- taa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jät- teet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolli- set vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella. Toimen- piteet tulee tehdä 31.8.2007 mennessä.
Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pi- tää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille.
8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito
Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toi- minnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tu- lee liittää navetan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäris- tökeskuksen valvontaviranomaisille.
Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottoso- pimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen.
Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.
9. Käyttöönottotarkastus
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden lihanautakasvattamon käyttöönottoajankohta viimeis- tään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset
Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon.
Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaan- tumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumises- ta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksel- le.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuoji- en toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetus- ten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan si- joituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ter- veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapu- ruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämi- sen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6
§:ssä säädetään.
Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei toden- näköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ym- päristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edelly- tykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.
Lupamääräysten perustelut
Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1)
Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden lasken- nallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve- siin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja –ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden va- rastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.
Määräys kahden nykyisen lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä pitäminen katettuna pelti- ja be- tonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Säilörehun puristenestesäiliöt on määrätty
katettavaksi myös hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Liet- teen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismäärä- yksien ja –ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta.
Määräys navettarakennuksen sosiaalitilojen WC-vesien ja muiden jätevesien johtamisesta umpi- kaivoon tai niiden käsittelemisestä asianmukaisessa jätevesien käsittelyjärjestelmässä on tarpeen, koska ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, että niistä ei ai- heudu ympäristön pilaantumista. Suunnitelman toimittaminen navettarakennuksen sosiaalitilojen WC-vesien ja muiden jätevesien käsittelytavasta ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 2)
Mikäli tilalle jatkossa rakennetaan jaloittelutarha, tulee jaloittelutarhan rakentamista koskeva suun- nitelma toimittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle valvonnallisista syistä. Jaloittelutar- ha-alueen pohja ja reunat tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonis- ta pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. (määräys 3)
Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen.
Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka pe- rustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien kes- kimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hie- hoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden.
Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lan- noitusmäärät.
Liete, lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaaliti- lojen pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemi- seksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustu- vat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttii- den ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön.
Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittä- misestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohja- vesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 4)
Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lan- taan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoni- akkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voi-
daan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, lantavarastojen ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5)
Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä.
Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipai- kasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua ter- veys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6)
Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ym- päristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jättei- den asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaan- tuminen.
Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehos- taa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomäärä- ysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavan- omaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukai- sesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jättei- tä.
Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohja- vesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7)
Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenes- teiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vauri- oitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 8)
Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9)
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jät- teitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.
Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin.
(määräys 10)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 31.5.2016 mennessä. Hakemuk-
sessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tila- vuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen.
Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta.
Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-98, 100 ja 105 § Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-11, 15-19, 22, 23 ja 37 §
Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 § Jäteasetus 3, 3a, 5 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja –ohjeet (MMM-RMO-C4)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 200 euroa
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä mak- suista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 200 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muu- tosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Isojoen kunnanhallitus
Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Halkola Juhani, Halkolantie 62, 64850 Möykky Nevala Timo, Pihlajanpuolentie 113, 64900 Isojoki Peltomaa Arto, Heikkilänjoentie 620, 64850 Möykky Pihlaja Terttu, Heikkilänjoentie 620, 64850 Möykky Leppäranta Antti, Heikkilänjoentie 700, 64850 Möykky Hosiaisluoma Erkki, Lainesharjuntie, 64850 Möykky Hosiasluoma Jarmo, Lainesharjuntie 23, 64850 Möykky Tommila Reima, Heikkilänjoentie 653, 64850 Möykky
Pitkäranta Minna ja Markku, Kauhajoentie 658, 64850 Möykky Jokela Reijo, Vastatuulentie 6, 61800 Kauhajoki
Halkola Asko, Heikkilänjoentie 685, 64850 Möykky Korpihalkola Kauko, Lähdeniityntie 3, 37130 Nokia
Ikäheimonen Kaija, Vaasankatu 18, 64100 Kristiinankaupunki Korpihalkola Antti, Lålbyntie 111, 64300 Lapväärtti
Korpihalkola Leila, Uuraistentie 253, 43130 Tarvaala Korpihalkola Mikko, Kaartotie 8, 35800 Mänttä Jokela Marko, Lainesharjuntie 15, 64850 Möykky Siltaoja Marko, Lainesharjuntie 22, 64850 Möykky Jokela Ari, Nyårsv 6, 15600 Vagnhärad, Sverige Teikari Simo, Heikkilänjoentie 573, 64850 Möykky Pihlaja Ylermi ja Aili, Åsav 8, 63369 Eskilstuna, Sverige Nevala Helvi ja Eero, Kauhajoentie 675, 64850 Möykky Teikari Olavi, Siltasuntintie 114, 64830 Villamo
Tommila Jarmo, Heikkilänjoentie 653, 64850 Möykky Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Isojo- en kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Suupohjan Sanomissa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneel- le viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella ky- symyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ym-
päristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.
Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs
Ylitarkastaja Maarit Vuorela
LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
