1
Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat
Minna Hanski, MMM
Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä
2
MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa
• ELY-keskusten , SYKEn ja RKTL:n (jatkossa
Luonnonvarakeskuksen) ohjaaminen vesi- ja kalataloustehtävissä – vuosittaiset tulossopimukset
– määrärahojen kohdentaminen
– Inarijärven kalatalousvelvoitteen hoitoon n. 700 000 € / vuosi
– Inarijärven kunnossapitovelvoitteisiin n. 300 000 € / vuosi
3
Luonnonvarakeskus (LUKE)
• Yhdistetään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riistan- ja kalatalouden
tutkimuslaitos (RKTL) sekä MMM:n tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastotehtävät vuoden 2015 alussa.
• Valtion vesiviljelytoiminnan kehittämistä tarkastellaan erillisenä kysymyksenä, työ on tällä hetkellä vielä kesken.
• Mahdollisuus vaikuttaa
– Vesienhoito- ja tulvariskien hallintasuunnitelmat kuultavina 1.10.2014-31.3.2015
• Alueiden tarpeiden yhteensovittaminen
– Tavoitteena monitavoitteiset ratkaisut, esim. säännöstelyt ja kosteikot
– Tärkeitä tavoitteita myös virkistyskäyttö, kalatalous,
vesibiomassojen hyödyntäminen, uusiutuva energia ja näihin liittyvän elinkeinotoiminnan edistäminen
• Suunnitelmien hyväksyminen joulukuussa 2015 – VN hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat ja
merenhoitosuunnitelman
– MMM hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelmat
Vesienhoito ja tulvariskien hallinta
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Riskien ehkäiseminen ja lieventäminen
• vesirakenteiden mitoitus ja turvallisuus
• vesistöjen säännöstelyn kehittäminen, lupaehtojen joustavuus
• tulvavesien pidättäminen ja tulvasuojelurakenteet
• varoitusjärjestelmät ja vahinkojen korvausjärjestelmät
• Toimenpiteiden ilmastokestävyyden varmistaminen
• Mahdollisuuksien hyödyntäminen
• vesivoima-, maa- ja metsätaloustuotannon kasvu
22.9.2014
• Tulvakeskus käynnistyi 1.1.2014 – IL:n ja SYKEn yhteinen toiminto – Kaikki tulvatyypit, 24/7 palvelu
– Vastaa valtakunnallisesta 24/7 vesi- ja tulvatilannekuvasta, -ennusteista sekä tulvavaroituksista
– Viranomaisten ja muiden sidosryhmien yhteistyön ja käyttäjätarpeiden kehittäminen
– Kaikki häiriötilanteet, joissa tarvitaan hydro-meteorologista asiantuntemusta
– Valtakunnallinen tulvaviestintä ja tulvatietoisuuden lisääminen
Kalatalousasiat
• Kalastuslain uudistus
– HE valtioneuvostoon syksyllä 2014, laki tämän Eduskunnan käsittelyyn. Poliittiset keskustelut käynnissä
– Laki tulisi voimaan vuoden 2016 alusta alkaen
• Tavoitteena on selkeä ja tietoon perustuva laki joka edistää – kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti
kestävää hyödyntämistä
– elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyviä hyvinvointivaikutuksia ja kestävää kasvua – kalakantojen elinvoimaisuuden ja luonnon
monimuotoisuuden säilymistä
– eri toimijoiden roolin selkeyttämistä ja keskinäisen yhteistyön lisäämistä sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden
osallistumista
7
Kalastuslaki, keskeisiä uudistusehdotuksia
– tietoon perustuva kalavarojen käytön ja hoidon alueellinen suunnittelujärjestelmä
– prosessi on alhaalta ylöspäin suuntautuva ja eri osapuolia osallistava
– kalastuksen säätelyyn tarvittavat riittävät ja selkeät toimivaltuudet – (mm. istutettujen kalojen merkintä, alamittojen lisäksi
mahdollisuus säätää ylämitoista jne.)
– yksinkertainen, yhteen maksuun perustuva käyttäjien maksama rahoitus (kalastonhoitomaksu), joka oikeuttaa viehekalastukseen koko maassa (35 €/vuosi)
– kaupallisten kalastajien mahdollisuus saada ELY-keskukselta määräaikainen lupa kaupalliseen kalastukseen yksityisvesillä tiukkojen edellytysten täyttyessä
– kotitarvekalastus jatkuu aivan kuten aiemminkin, vaikka termeissä tapahtuu muutoksia
8
Elinkeinokalatalous
• Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuetaan
kalatalouselinkeinojen kehittämistä vuosina 2014–2020.
Pääpaino kalatalouden alkutuotannon eli kalastuksen ja kalanviljelyn kehittämisessä
• Tavoitteena lisätä kotimaisen kalan tarjontaan kestävällä tavalla
• Rahastosta voidaan tukea mm. kalasatamien kehittämistä, kalataloutta edistävää innovaatiotoimintaa sekä alueellista
kalatalouden toimintaryhmätyötä, joka vastaa maaseutupuolen Leader –toimintaa.
• Inarinjärvi tärkeä kohde kalatalousrahaston puitteissa tehtävälle kehittämiselle
9
Kotimaista kalaa kauppoihin
10
• Kotimainen kala haastaa ulkomaisen
• kestävästi pyydetyn järvikalan arvostuksen kasvattaminen
• ympäristöystävällisen vesiviljelyn laajentaminen
• Haaste elintarviketeollisuudelle:
helppoja ja hyviä kalatuotteita lisää markkinoille
Vesi ja hyvinvointi
11
• Monimuotoinen vesiluonto ja -maisemat osa suomalaisuutta
• Suomalaisten rakkaimpia harrastuksia: mökkeily, kalastus, veneily, uinti, retkeily, hiihto, retkiluistelu…
• Mahdollisuus kehittää merkittävästi vesistöjen virkistyskäyttöä ja luontomatkailua
