Corpse Husband -fanien kokemuksia verkkoyhteisöstä tukiverkostona

0

Pinja Majava

CORPSE HUSBAND -FANIEN KOKEMUKSIA VERKKOYHTEISÖSTÄ TUKIVERKOSTONA

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kandidaatintutkielma Toukokuu 2021

TIIVISTELMÄ

Pinja Majava: Corpse Husband -fanien kokemuksia verkkoyhteisöstä tukiverkostona Kandidaatintutkielma

Tampereen yliopisto

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma Toukokuu 2021

Kandidaatintutkielmani tarkoituksena on tarkastella verkkofaniyhteisön erilaisia mahdollisuuksia toimia tukiverkostona yhteisön jäsenille. Sosiaalisen median jatkuvan näkyvyyden lisääntymisen kautta populaarikulttuuriin sisältyvä fanikulttuuri on aiempaa enemmän esillä yhteiskunnassa. Etävuorovaikutuksen painottuminen koronaviruspandemian kautta on muokannut vuorovaikutuksen normeja sekä ohjannut ihmisiä, erityisesti nuoria aikuisia, aktiivisemmiksi verkkoyhteisöissä. Faniyhteisöjen normalisoituessa on tärkeää olla tietoisia, miten ryhmäjäsenyys voi vaikuttaa faniin.

Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu fanikulttuurin, verkkovuorovaikuttamisen sekä ryhmäidentiteetin tarkastelusta toisiinsa vaikuttavina tekijöinä. Tutkimuskysymyksenä rajaan ryhmäidentiteetin positiivisiin vaikutuksiin hyvinvointiin eli tarkastelen, kuinka yhteisössä muodostunut ryhmäidentiteetti koetaan tukiverkostona.

Tutkielman aineisto kerättiin internetkyselyllä. Kyselylomake julkaistiin internetpersoona Corpse Husband -faniyhteisön kansainvälisessä Facebook-ryhmässä. Helmikuussa 2021 julkaistuun kyselyyn vastasi 38 nuorta aikuista (16–38- vuotiaita). Aineisto koostuu vastaajien henkilökohtaisista kokemuksista ja näkemyksistä Corpse Husband -faniyhteisössä osallistumiseen. Analyysi kertomuksista on tehty teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta eli pelkistämällä aineisto ala- ja yläkategorioihin.

Analyysin keskeiset tulokset ovat jaettavissa kolmeen pääkategoriaan kuvaten eri tapoja kokea yhteisö tukiverkostona:

kokemukseen yhteisöllisyydestä, kokemukseen emotionaalisesta tuesta sekä kokemukseen sosiaalisesta tuesta.

Faniyhteisön jäsenten kokemukset yhteisön vaikutuksesta olivat kaikki joko positiivisia tai neutraaleja. Jaetun fani- identiteetin kautta muodostuvan samaistumisen ja yhteisöllisyyden kautta muodostuu side yhteisöön eli ryhmäidentiteetti itsessään toimii emotionaalisen tuen lähteenä. Yhteisön kautta muodostettu sosiaalisen verkoston merkittävyys sekä laajuus riippuu fanin omasta osallistumisesta, mutta yhteisön tuottama sisältö voidaan kokea tukena myös ilman aktiivista vuorovaikuttamista muiden kanssa. Faniyhteisö verkkoympäristössä koetaan lähteenä viihteelle, sosiaalisille suhteille sekä informaatiolle. Edellä mainitut keinot koetaan tuen muotoina ja hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavina tekijöinä. Tutkielman tulokset kuvaavat ajankohtaisia arvoja, trendejä sekä vuorovaikutuskeinoja fanikulttuurissa. Sosiaalinen eristäytyminen pandemia-aikana on lisännyt tuen tarkoituksenmukaista hakemista verkkoyhteisöistä.

Avainsanat: fanikulttuuri, verkkoyhteisö, sosiaalinen media, sosiaalinen tukiverkosto, ryhmäidentiteetti Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.

Sisällysluettelo

1. Johdanto ... 1

2. Verkkofaniyhteisöt ryhmäidentiteetin rakennusalustoina ... 3

2.1. Fanikulttuuri ... 3

2.2. Verkkoympäristö ... 6

2.3. Ryhmäidentiteetti ... 8

3. Tutkimuksen tavoite, aineisto ja menetelmä ... 11

3.1. Tutkimuksen tavoite ... 11

3.2. Tutkimuksen aineisto ... 11

3.3. Eettiset kysymykset ... 13

3.4. Tutkimusmenetelmä ... 13

4. Kokemuksia verkkofaniyhteisöstä tukiverkostona ... 14

4.1. Kokemus yhteisöllisyydestä ... 15

4.2. Kokemus emotionaalisesta tuesta ... 18

4.3. Kokemus sosiaalisesta tuesta ... 20

5. Johtopäätökset ja pohdinta ... 23

Lähteet ... 26

Liitteet ... 28

1

1

1. Johdanto

Meille internetin aikana kasvaneille on useasti toistettu ”älä puhu tuntemattomille netissä” jo siitä lähtien kun olemme saaneet luvan osallistua verkkoyhteisöissä itsenäisesti. Tästä huolimatta verkkoympäristön helppouden takia osallistumme foorumeilla, liitymme yhteisöihin ja tutustumme vieraisiin ihmisiin. Huoltajien mielessä tuntemattomat netissä nähdään ehkä pahaa tarkoittavina aikuisina, jotka hyödyntävät lasten viattomuutta. Mutta mitä jos nämä tuntemattomat netissä olisivatkin tarjoamassa emotionaalista tukea vertaisuuden ja samaistumisen avulla? Ehkä jopa mahdollistamassa pitkäaikaisia ihmissuhteita? Tarkastelen tutkielmassani verkkoyhteisön erilaisia mahdollisuuksia toimia tukiverkostona, keskittyen fanikulttuurin muodostamaan verkkoyhteisöön.

Fanikulttuuri muuttuu jatkuvasti sosiaalisen median tarjoamien uusien vuorovaikutusympäristöjen ja -keinojen takia. Sosiaalinen media tarjoaa yksilöille mahdollisuuden osallistua populaarikulttuuriin omien henkilökohtaisten valintojen ja mielenkiinnon kohteiden mukaisesti.

Tällaisten mahdollisuuksien seurauksena fanikulttuuri on mukautunut arkeemme normaaliksi ja osittain huomaamattomaksi elementiksi (Kim & Kim 2017, 1). Merkittävä osa fanikulttuuria onkin fanien muodostamat faniyhteisöt. Fanin ja fanittamisen määritelmä on kontekstisidonnainen, yleisesti tarkoittaen ihannointia ja erityistä kiinnostusta tiettyyn kohteeseen. Fani-identiteetin omistaminen tarkoittaa itsensä tietoisesti faniksi määrittelemistä ja faniuden laskemista osaksi persoonallisuutta.

(Poikolainen 2015, 13.) Julkisessa keskustelussa puhuttaa usein superfanit ja heidän näyttävät tempauksensa ja ulkopuolisille epätavalliseksi koettu käyttäytyminen. Harvemmin julkisessa keskustelussa kuitenkaan tulee ilmi, miten faniyhteisöissä eli fandomeissa (Nikunen 2008) osallistuminen vaikuttaa faneihin itseensä.

Erityisesti sosiaalisen median mahdollistava vuorovaikutustapa tarjoaa sen käyttäjille helpon väylän osallistua erilaisissa yhteisöissä. Sosiaalisen median aktiivisella käyttämisellä on vaikutusta mielenterveyteen ja yksi sen mahdollisista positiivisista vaikutuksista on verkostojen tarjoaman yhteisöllisyyden kokemus (Sharma, John & Sahu 2020). Sosiaalinen media ja sen sisältämät yhteisöt ovat helposti saavutettavissa, esimerkiksi nettifoorumeiden määrän ja kansainvälisyyden takia.

Verkkoyhteisöt tarjoavat jokapäiväiseen elämään kuuluvan verkostosta ulkopuolisen lähteen erilaisille ihmissuhteille. Aiempi tutkimus on todennut, että henkisesti haastavina aikoina ihmiset, erityisesti nuoret aikuiset, turvautuvat sosiaalisen mediaan aiempaa enemmän (Abi- Jaoude, Naylor & Pignatiello 2020).

2

COVID-19-pandemian aikana sosiaalista aktiivisuutta ja tukea on ollut mahdollista kokea pääpainotteisesti etäkeinoin eli internetiin tukeutumalla. COVID-19-pandemia aiheuttaa sukupolvittain pitkäaikaisia traumoja, joita käsitellään jo nyt. Internetin helpon saavutettavuuden takia vaikeina aikoina emotionaalista tukea ja positiivisia kokemuksia haetaan verkkoyhteisöistä.

(Bu, Yakun & Qian 2012.)

Verkkoyhteisön tarjoaman tuen tarkasteluun olen valinnut kohteeksi internetpersoona Corpse Husbandin faniyhteisön. Corpse Husband on sosiaalisen median vaikuttaja ja muusikko, joka on kerännyt seuraajakuntansa tekemällä yhteistyötä muiden menestyneiden sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Käytän Corpse Husbandista jatkossa lyhennettä CH. CH:in suosion nousu on liitettävissä videopeli Among Us -menestyskauteen vuoden 2020 lopussa. Muiden internet vaikuttajien avulla hän on herättänyt mielenkiintoa elämällä täysin anonyymiä elämäntapaa, paljastamatta ikinä nimeään tai kasvojaan. CH puhuu avoimesti psyykkisistä ja fyysisistä terveysongelmistaan, jotka vaikuttavat fanien samaistumismahdollisuuksiin. Anonymiteetin ylläpitäminen mutta samanaikaisesti todella henkilökohtaisten kertomusten jakaminen tarjoavat erityisen suhteen CH:in ja hänen seuraajakuntansa välille. Elämällä anonyymiä elämäntapaa faniyhteisöllekin saatavilla olevat lähteet ovat rajalliset, mikä vaikuttaa yhteisön sisäiseen keskusteluun. CH:in identiteetin mysteerisyys voi olla faniyhteisöä yhdistävä tekijä sen esiintyessä yhteisissä keskusteluissa. (Dhar 2020.) Verkkoyhteisöä tarkastellessa on huomioitava ajallinen konteksti ja pandemian läsnäolo vuosina 2020–2021, kun tukea verkosta on haettu tahallisesti sekä tahattomasti aiempaa enemmän (Bu, Yakun & Qian 2012).

Keskityn tutkielmassani yhteisön vaikutuksiin yksilökohtaisesti ryhmäidentiteetin sekä yhteisöllisyyden kokemuksen seurauksena, keskittyen vastaajien positiiviseen näkökulmaan.

Positiivisia kokemuksia ovat hyvinvointia tukevat tekijät kuten hyväksynnän ja samaistumisen kokemukset. (Kim & Kim 2017, 2.) Hyvinvointia tukee tukiverkosto. Tukiverkoston toiminta koostuu emotionaalisesta tuesta ja neuvonnasta, käytännön avusta sekä sosiaalistavasta toiminnasta (Vaux 1988). Tarkastelen tutkielmassani faniyhteisön jäsenten omia kokemuksia yhteisöstä koetusta tuesta. Teoreettisessa viitekehyksessä avaan sosiaalisen identiteetin muovautumista verkkoympäristössä. Yhteisön tarkastelun täsmennän fanikulttuurin sisälle, josta kerron myös yhteiskunnallisena ilmiönä. Sosiaalisen median näkyvyyden takia faniyhteisöllä on entistä suurempi mahdollisuus vaikuttaa osallistujien identiteettiin. Erityisesti nuorisolla on suurempi todennäköisyys ottaa vaikutteita identiteettiinsä yhteisössä vuorovaikuttamalla (Keipi, Näsi, Oksanen & Räsänen 2017, 19).

3

Teoriaosuuden jälkeen kerron kolmannessa luvussa tutkielman tavoitteista, aineiston keruusta, eettisyydestä ja tutkimusmenetelmästä. Neljäs luku sisältää aineison analyysin ja tulokset.

Viidennessä luvussa kerron tutkielman johtopäätökset ja mahdollisia jatkotutkimusaiheita.

2. Verkkofaniyhteisöt ryhmäidentiteetin rakennusalustoina

2.1. Fanikulttuuri

Sosiaalisen median kehittyessä populaarikulttuurin näkyvyys elämissämme on jatkuvasti huomattavampaa. Suosittujen kohteiden kuten henkilöiden tai ilmiöiden kautta muovautuu trendejä, ihanteita ja tavoitteita, jotka leviät fanikulttuuriin osallistuessa. Kulutusyhteiskunnassa se voi olla tiedostamatonta mutta silti jatkuvasti elämiimme vaikuttavaa, esimerkiksi normien ja arvojen mallia luodessa (Poikolainen 2015, 186). Fanikulttuurilla on modernissa yhteiskunnassa aiempaa merkittävämpi rooli muun muassa kulttuuriseen pääomaan vaikuttamalla. Kapitalistisessa yhteiskunnassa on mahdotonta olla aktiivisesti idolia tukeva fani, ilman että tukee taloudellista pääomaa. (Lewis 1992, 33.) Fanikulttuuri muodostuu erilaisista faniyhteisöistä ja kaikki faniyhteisöt ovat massatuotetun ja massajaetun sisällön kuluttajia (Em., 30). Faniyhteisöt ovat sosiokulttuurinen ilmiö, joka liitetään kapitalistiin yhteiskuntiin, elektroniseen mediaan ja julkiseen keskusteluun. Se ei ole uusi ilmiö, vaan jatkuvasti yhteiskuntien muutoksiin mukautuva. Nykypäivänä fanikulttuuri painottuu mediassa esiintyviin kohteisiin, kun taas aiemmin se on keskittynyt selvemmin esimerkiksi taiteilijoihin tai historiallisiin hahmoihin. Faniyhteisöön kuuluminen voi olla vain lyhyt osa elämänkaarta mutta se voi vaikuttaa yksilön identiteettiin pitkäaikaisesti. (Duffett 2013, 28.)

Kulttuuriteoria painottaa jokaiseen kulttuuriin sisältyviä omakohtaisia identiteettejä, yhteisöjä ja performatiivisia keinoja (Gray, Sandvoss & Harrington 2007, 126). Mihinkään yhteisöön ei kuitenkaan kuulu täydellisen edustajan mallia, vain ulospäin näkyviä stereotypioita. Sama pätee myös faniyhteisöihin. Muille näkyvät tavat ja ilmiöt eivät aina kuvasta yhteisön sisältöä realistisesti ja näkemys yhteisöstä muuttuu vasta yhteisössä osallistuessa. (Duffett 2013, 50.) Yhteisössä osallistuminen tuo arkeen rutiinia ja se voi vaikuttaa elämään keinoin, joihin yhteisön ulkopuoliset eivät voi samaistua. Yhteiskunnissa, erityisesti länsimaisissa, populaarikulttuuria on haastavaa vältellä ja sen vaikutukset näkyvät monin eri tavoin. Tarkoituksenmukaisesti populaarikulttuuriin

4

osallistuminen vie aikaa ja energiaa, jotta voi pysyä perillä ajankohtaisista ilmiöistä. Aktiivisuus populaarikulttuuriin osallistumisesta voi johtua vain sosiaalisesta paineesta. (Williams 2008, 27.) Yksi näkyvimmistä osista populaarikulttuurin julkista keskustelua ovat julkimot. Julkimot eli kulttuurista valtaa omaavat menestyjät ovat faniuden aiheuttajia ja kohteita, eli fani tarvitsee sidoksen julkimoon tai julkisuuteen (Lewis 1992, 10). Julkimot nostetaan jalustalle julkiseen keskusteluun tavallisten ihmisten esimerkeiksi ja tavoitteiksi erityisillä elämäntavoillaan. Vain fanit voivat ymmärtää faniuteen kuuluvan ihannoinnin, priorisoinnin sekä vaikutuksen elämään. Fanit ovat yhteisön monipuolinen joukko erilaisia ideologioita ja taustoja jakavia yksilöitä, joita kaikkia yhdistää idolisoinnin kohteeseen koettu side. (Lewis 1992, 1–2.)

Jaettu kokemus yhteisössä tuo jäsenille samaistumisen kokemusta ja tämän seurauksena suhde fanittamisen kohteeseen voi vahvistua entisestään (Poikolainen 2015, 192). Faniyhteisöt koetaan yleisesti mielihyvän lähteenä eli ilmapiiriä työstetään tarkoituksenomaisesti positiiviseksi (Gray et al., 2007, 77). Fanikulttuuri tarjoaa osallistujille mahdollisuuden uudenlaiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään (Em., 125). Duffett (2013, 11) huomioi, kuinka faniyhteisössä osallistuessa yksilön kulttuurinen identiteetti muovautuu, mutta yhteisökokemukseen vaikuttaa myös oman henkilökohtaisen kulttuurin läsnäolo elämässä. Kulttuuri, johon on kasvatettu vaikuttaa yksilön arvomaailmaan sekä käytöstapoihin eivätkä ne täysin katoa faniyhteisön ansiosta.

Aiempi tutkimus fanikulttuurissa osallistumisesta on keskittynyt populaarikulttuuriin koska se on faneille helpoiten saatavilla ja sillä on julkisen keskustelun takia merkittävimmin näkyvyyttä ja valtaa (Lewis 1992, 3). Fanikulttuuriin liittyvää keskustelua hallitsevat yleisesti musiikki- ja urheilufanit.

Populaarikulttuurin voi ymmärtää suosittujen sosiaalisten ilmiöiden verkostona, joka riippuu muista samanvertaisista ilmiöistä pysyäkseen merkittävänä. Kulttuuri luo itselleen paikkaa ja näkyvyyttä sijoittaessaan itsensä muihin ajankohtaisesti näkyviin ilmiöihin kuten viittaamalla muuhun mediaan, esimerkiksi sisällyttämällä elokuvateollisuuteen liittyviä viittauksia musiikissa. (Slade, Narro &

Givens-Carroll 2015, 24). Fanit laajentavat kulttuuriaan näkyvämmäksi myös tuottamalla omaa mediasisältöä, esimerkiksi fanifiktiota (Nikunen 2008, 196).

Fanitutkimus on aiemmin tuonut esiin länsimaiden digitalisoituessa tapahtunutta muutosta fanien osallistumiseen. Länsimaissa on mahdotonta tutkia faniyhteisöjä ilman teknologian muutoksen huomioimista. Teknologian asema kulttuurisia ilmiöitä muovaamassa näkyy tarjoamalla ympäristön yhteisöjen muodostamiseen ja informaation tehokkaaseen jakamiseen. (Duffett 2013.) Digitalisoitumisen vaikutuksista yhteisössä osallistumiseen kerron lisää luvussa 2.2.

5

Fani- ja nuorisokulttuuri kulkevat käsi kädessä, eli nuorisotutkimuksen näkökulma on olennainen faniuteen perehtyessä. Aiemman tutkimuksen avulla on mahdollista tarkastella vuosikymmenten aikana tapahtunutta kehitystä, kun nuorisokulttuurin muutokset ovat muovanneet fanikulttuurin ilmenemiskeinoja. Poikolainen (2015) tuo väitöskirjassaan esiin, kuinka nykypäivänä fanittaminen nähdään aiempaa vähemmän vain nuorisokulttuuriin liitettävänä ilmiönä. Fanittaminen on yleistynyt aikuistenkin arjessa eikä fani-termiä yhdistetä yhtä merkittävästi vain lapsiin ja nuoriin. Nuoruuden tavoitteleminen on nykyään näkyvämpää länsimaissa eli nuoruuden teemoja kuten fani-identiteettiä jopa tavoitellaan.

Populaarikulttuurin vaikutus lasten ja nuorten aikuisten elämään on suurempi kuin aikuisilla koska vaikutus identiteettiin on todennäköisempi. Kehitysiässä ihmisen ympäristö muovaa persoonallisuutta, kun opetellaan vielä toimimaan yhteiskunnan jäsenenä. Tässä vaiheessa yksilön itsetunto ja arvomaailma ovat vielä muodostumassa eli luotto esimerkiksi auktoriteetteihin sekä ihannoinnin kohteisiin johtaa heidän matkimiseen. (Adams & Marshall 1996, 9.) Itsetunnon vaikuttaessa myös yksilön tapaan suhtautua muihin ihmisiin, idolkulttuuri voi jättää pysyviäkin vaikutuksia sen osallistujiin (Em., 2). Vielä kehitysiässä ollessa vaikutteiden ottaminen ympäristöstä on todennäköisempää ja vaikutus pysyvämpää. Fanikulttuurin osana muodostuvat fani-idoli-suhteet ja faniyhteisöt voivat toimia mallina, joita ei aina osata kyseenalaistaa. Kokemus positiivisesta ilmapiiristä yhteisössä voi huomaamatta vaikuttaa yksilön identiteettiin tarjotessaan ainutlaatuisia kokemuksia, jolloin negatiiviset vaikutukset lakaistaan maton alle (Tajfel & Turner 1986). Erityisesti populaarikulttuurin vaikutuksesta muodostuvat trendit ja ihanteet asettavat yhteiskunnille malleja, jotka vaikuttavat merkittävimmin juuri nuorisoon (Keipi et al., 2017, 19).

Populaarikulttuurin pitäessä nuorisoa tiukasti otteessaan, myös nuorisolla on mahdollisuus vaikuttaa itse populaarikulttuuriin. Kaiken kulttuurin ollessa sosiaalisesti rakentuvaa ja jatkuvasti kehittyvää, populaarikulttuurikin riippuu sen osallistujista. Näin ollen fanikulttuuriin osallistujat, eli faniksi identifioituvat, ohjaavat populaarikulttuuria eli fanittamisen kohteitaan omilla reaktioillaan. Reaktiot vaikuttavat kuluttamiseen ja populaarikulttuurin pysyessä merkittävänä kuluttajien mielipiteiden pohjalta, on sen mukauduttava jatkuvasti. (Lewis 1992, 208.) Muuttuvien reaktioiden takia päivittyvät myös yhteiskunnan yleiset trendit ja mallit. Tämän takia jokainen sukupolvi kokee populaarikulttuurin eri tavoin.

6

2.2. Verkkoympäristö

Faniyhteisöjä tarkastellessa on syytä huomioida sosiaalisen median vaikutus yhteisöjen muodostumiseen sekä vuorovaikutuksen keinojen erilaisuuteen. Internetissä vuorovaikuttaminen eroaa kasvotusten tapahtuvasta ja siihen kuuluu sekä hyvät että huonot puolensa. Verkossa yhteisöjen saavuttaminen ja niissä osallistuminen helpottuu, eli yhteisöllisyyttä on helpompi rakentaa. Kun sosiaalinen verkosto laajenee, se vaikuttaa useammin eri tavoin yksilön identiteettiin. Eri yhteisöissä vuorovaikutuksen tavat ja tarkoitukset ovat erilaisia toisistaan ja tarjoavat toistaan erilaista sisältöä.

(Kim & Kim 2017, 2.) Verkkovuorovaikutus rajoittaa oman identiteetin ilmaisua ja jokaisella meistä onkin erilainen identiteetti verkossa ja kasvotusten (Keipi et al. 2017, 19). Oman identiteetin ilmaiseminen ei ole aina tiedostettua ja vaikka haluaisi uskoa ilmaisevansa itseä samoin keinoin eri ympäristöissä, se ei kuitenkaan yleensä toteudu. Erityisesti online-offline-asetemassa representaation keinot ovat välttämättömästi erilaiset.

Internetin avulla faniyhteisöissä voidaan rakentaa fani-identiteettiä jakamalla kokemuksia, mikä vahvistaa faniyhteisön sidettä (Duffett 2013, 42). Faniyhteisöissä identiteetin ilmaiseminen voi rajoittua vain faniuteen, mutta on täysin omalla vastuulla, kuinka paljon haluaa itseään ilmaista.

Mahdollisuus anonymiteettiin verkossa voidaan kokea helpottavana tekijänä, mikä mahdollistaa offline-asetelmaa sosiaalisemman ja avoimemman persoonan. Anonymiteetti muuttaa ryhmän sisällä esiintyviä normeja koska ryhmän edustamisen keinot muuttuvat. (Keipi et al. 2017, 21.) Identiteetin ilmaiseminen voi verkkofaniyhteisössä rajoittua vain fani-identiteettiin, jos niin itse haluaa. Internet antaa käyttäjille mahdollisuuden olla kuka tahansa, kuulua mihin tahansa yhteisöön ja vuorovaikuttaa siellä vapaammin. Anonyyminä on helpompaa ja todennäköisempää jakaa henkilökohtaisia ja arkoja kokemuksia. (Em., 32.)

Verkossa ryhmädynamiikka voi aiheuttaa positiivisia sekä negatiivisia reaktioita (Em., 22).

Merkittävin positiivinen reaktio on jo oman yhteisön löytäminen, jotta voi rakentaa sosiaalisen verkoston ”kuplaansa”. Sosiaalinen media on ympäristö, jossa kulutettavaan sisältöön voi vaikuttaa itse rajaamalla negatiiviseksi koetut teemat ulkopuolelle ja keskittymällä vain henkilökohtaisesti itseä miellyttäviin kanaviin, esimerkiksi omien mielenkiinnonkohteiden kautta (Duffett 2013, 24).

Verkkoyhteisöjä käytetään erilaisiin tarkoituksiin riippuen kontekstista. Kommunikointi, viihdekäyttö, oman statuksen parantaminen ja tiedonsaanti ovat kaikki lopulta oman hyödyn eteen toimimista, erityisesti sosiaalisen verkoston vahvistamisen kannalta (Baccarella, Wegner, Kietzmann

7

& McCarthy 2018, 434). Omaa henkilökohtaista hyötyä vahvistaakseen on tiedostettava sopivat toimintamallit tilanne- ja ympäristökohtaisesti.

Aiempi tutkimus (Fujita, Harrigan & Soutar 2018) opiskelijaidentiteetin vahvistumisesta opiskelijoiden yhteisissä verkkoyhteisöissä toteaa verkkoyhteisöjen vahvistavan myös suhdetta kasvotusten osallistuttaviin yhteisöihin. Sosiaaliseen ryhmään liittyvää ryhmäidentiteettiä vahvistetaan internetissä erilaisin vuorovaikutuskeinoin ja saaden erilaista informaatiota kuin miten kasvotusten. Tutkimus painottaa verkkoyhteisön positiivisia vaikutuksia, kuten mahdollisuuksia pysyä paremmin ajan tasalla ryhmän teemaan liittyvistä tapahtumista, pitää vaivattomasti yllä verkostoa ja jopa nähdäkseen itsensä aiempaa positiivisemmassa valossa. Verkkoyhteisöissä positiivisen palautteen saaminen on todennäköistä, kun omaan yhteisöön reagoidaan usein hyväksyntää ilmaisemalla, esimerkiksi jakamalla julkaisuja eteenpäin tai tukemalla niitä tykkäyksillä ja positiivisilla kommenteilla.

Sen lisäksi, että verkkoyhteisö toimii mahdollisesti myös kasvotusten osallistuttavan yhteisön tukena, se voidaan kokea keinona laajentaa sosiaalista verkostoa ”oikeassa elämässä”. Yhteisöt tuovat yhteen yksilöitä, jotka voivat muodostaa erityisen läheisen suhteen tai luoda tapahtumia mihin verkkoihmiset kokoontuvat kasvotusten. Erityisesti fanikulttuuri ja harrastustoiminta ovat yleisiä keinoja luoda pohjaa ensin etänä ja myöhemmin kasvotusten (Duffett 2013, 49).

Nykyään lapset ja nuoret aikuiset ovat kasvaneet internetin aikakaudella eli verkossa vuorovaikuttamiseen on opittu hiljalleen elämänkaaren aikana. Sukupolvien väliset erot verkossa näkyvät erilaisissa vuorovaikutuksen keinojen ja verkon käyttötarkoituksissa mutta erityisesti verkossa osallistumisen vaikutuksissa yksilöön. Aikuiset osallistuvat verkkoyhteisöihin enemmän hyödykseen kuten tiedonhaun ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisen vuoksi. Nuorison syy aktiivisesti osallistua sosiaaliseen mediaan on aikuisia useammin sosiaalinen paine. (Ferris 2011, 167–168).

Erityisesti sosiaalisen median asema ja sen lisäämä faniyhteisöissä osallistuminen vaikuttaa nuorten elämään. Nuorisokulttuurin ytimen voi nykypäivänä paikantaa internetiin, eli populaarikulttuuriin kehittyminen voidaan liittää suoraan sosiaaliseen mediaan. Massamedian kehittyminen on luonut kuluttajien ja kulutettavan sisällön tuottajien välille uudenlaisen väylän luoda dialoginen yhteys (Slade, Givens-Carroll & Brojakowski 2015, 3).

Sosiaalinen paine ohjaa yhteisöjen sisällä tapahtuvaa normien muodostumista, koska tavoittelemme suosiota ja menestystä jokaisen ryhmän sisällä (Garicano, Palacios-Huerta & Predergast 2005).

Menestyminen faniyhteisön kontekstissa voidaan ymmärtää sopeutumiseksi ja vertaisuudeksi muiden joukossa. Sosiaalisen paineen kokeminen on yksilökohtaista eikä sitä aina edes itse tiedosta, varsinkin

8

jos kokemus yhteisössä on positiivispainotteinen. (Kim & Kim 2017,3.) Verkkoympäristössä sosiaalinen verkosto on julkinen (Keipi et al. 2017, 24) eli mahdollisuus tutustua yhteisöön ennen siihen itse osallistumista parantaa todennäköisyyttä saada itse hyväksyntää ryhmään myöhemmin kuuluessa. Tällöin yhteisön normeja pystytään tiedostamaan jo etukäteen. Verkossa on helppo asettaa itsensä myös sivusta seuraajan rooliin, jos yhteisön konteksti ja henkilökohtaiset perusteet kuulua yhteisön jäseneksi sen mahdollistaa. Yhteisöjen julkisen näkyvyyden takia syntyy representaatioita yhteisön tavoista, arvoista ja stereotyyppisistä jäsenistä (Duffett 2013, 50). Vaikkei tarkoituksenmukaisesti jaa ryhmän sisältöä ulkopuolisille, sen julkinen ilmeneminen nähdään kuitenkin osana kulttuurien verkostoa.

2.3. Ryhmäidentiteetti

Tutkielmani keskittyy ryhmäjäsenyydestä seurauksena muodostuvaan ryhmäidentiteettiin ja sen mahdollisuuksiin vaikuttaa yksilöön henkilökohtaisesti. Ryhmäidentiteetin vaikutusta yksilöön on mahdollista tarkastella Henri Tajfelin ja John Turnerin sosiaalisen identiteetin teorian avulla (1986).

Sosiaalisen identiteetin teorian perusteella jokainen ihminen muodostaa sosiaalisen identiteetin osallistumalla ryhmissä, joihin itse tietoisesti identifioituu. Saman ryhmän jäsenet voivat muodostaa erilaisen sosiaalisen identiteetin ryhmää kohden, koska suhtautuminen ja näkökulmat vaihtelevat henkilökohtaisten attribuuttien mukaan. Identifioituminen vaatii, että ryhmä on erotettavissa muista ryhmistä me–te-asetelman avulla. (Tajfel & Turner 1986, 278.) Me–te-asetelma muodostuu ryhmää yhdistävän tekijän vaikutuksesta, jolloin voidaan löytää sosiaalisen ryhmän tarkoitus sekä suhde ulkoryhmiin (Jenkins 2014, 104). Tämä yhdistävä tekijä painottuu yhteisen yhteyden hakemiseen, mitä vahvistetaan kokemuksien jakamisella. Ryhmissä tavoitellaan samaistumista, jotta ryhmäidentiteetti on merkittävämpi. (Poikolainen 2015, 192–193.) Yhdistävä tekijä ryhmässä voi olla esimerkiksi yhteinen roolimalli, kuten populaarikulttuuriin kuuluva julkimo. Tällöinkin omaa faniyhteisöä verrataan toisiin faniyhteisöihin me–te-asetelman vaikuttaen. Me–te-asetelman takia sosiaaliset ryhmät näkevät oman ryhmänsä parempana kuin muut, erityisesti jos ulkoryhmiin perustuva tieto painottuu stereotypioihin. Jokainen yksilö näkee oman ryhmänsä puolueellisesti parempana koska ryhmä on tutumpi ja kokemukset sen yhteydessä ovat positiivisempia (Keipi &

Näsi & Oksanen & Räsänen 2017, 21.)

9

Identiteetin voimme ymmärtää ihmiskielenä, joka määrittää ihmisten tapaa ajatella itsestään, määritellä kuka kukin on ja mitä ajatella muista. Se on keino erotella ihmisiä toisistaan erilaisina.

(Jenkins 2014, 6.) Ryhmäidentiteetti, eli kollektiivinen identiteetti muodostuu ryhmän jäseneksi identifioitumisen takia ja se voi olla ristiriidassa henkilökohtaisen identiteetin kanssa (Em., 7) Jotta yksilö voi tietoisesti määritellä identiteettiään, puhutaan minäkäsityksen omistamisesta. Minäkäsitys tarkoittaa itsetietoisuutta ja tapaa nähdä itsensä (Keipi et al., 2017, 22).

Tärkeää sosiaalisen identiteetin vaikutuksesta henkilökohtaiseen identiteettiin kokonaisuudessaan on kollektiivisuuden ja ryhmän vaikutuksen tiedostaminen osana yksilön minuutta. Sosiaalinen identiteetti muodostuu vain omista kokemuksista. Ryhmään kuuluminen on subjektiivinen kokemus, eli se ei vaadi tietyntasoista vuorovaikutusta tai tavoitteita. Sosiaalinen identiteetti muodostuu juuri kuulumisen kokemuksesta. Ryhmäidentiteetin eli sosiaalisen identiteetin seurauksena yksilö muodostaa ryhmään kohdistuvan vastuuntunnon sekä yhteisöylpeyden (Tajfel & Turner 1986, 283).

Yksilöt tavoittelevat positiivista sosiaalista identiteettiä, eli todennäköisemmin erottavat itsestään helpommin positiiviseksi mielletyt piirteet (Kim & Kim 2017, 3). Positiivisen näkökulman avulla muodostuu kokemus tukiverkostosta eli yhteisön liittäminen osaksi henkilökohtaista verkostoa, jolla on positiivisia vaikutuksia yksilöön. Sosiaalinen tukiverkosto on monipuolinen ihmissuhteiden rakenne. (Arthur 2006.)

Kokemusta yhteisössä muovaavat yhteisökohtaiset normit, joita noudattamalla jäsenet saavat hyväksyntää sosiaalisessa ryhmässä (Keipi et al., 2017, 18). Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan yhteisöihin liittyy tavat, jotka liitetään kyseisen yhteisön kontekstiin. Yhteisönormit, eli tavat, jotka vahvistavat luottamusta ja yhteistyön todennäköisyyttä yhteisön jäsenten keskuudessa ovat jokaisessa yhteisössä erilaisia ja myös eri jäsenten eri tavoin kokemia (Kim & Kim 2017, 2). Sosiaalisten ryhmien sisäinen yhteisymmärrys muodostuu yhteisestä tavoitteesta ja tavat vahvistavat kuuluvuuden tunnetta. Tapoja toteutetaan oman talouden ja kulttuurin rajoissa, mutta sosiaalisen ryhmän kanssa vuorovaikuttamalla niitä tuodaan mahdollisimman paljon esiin. Yhteiset tavat kuuluvat sosiaalista ryhmää yhdistävään kohteeseen, oli se sitten esimerkiksi harrastusten perusteella. Jaetut tavat ovat tärkeä osa kuulumisen kokemusta, mutta niiden toteuttaminen ei ole välttämätöntä toimintaa tunteakseen itsensä ryhmän oikeutetuksi jäseneksi. (Tajfel & Turner 1986, 283–284.) Tavat riippuvat yhdistävän kohteen lisäksi myös sosiaalisen ryhmän ympäristöstä. Sosiaalisissa ryhmissä osallistumisen painottuessa esimerkiksi internetiin, tavat rajoittuvat verkkovuorovaikuttamisen raameihin tai joissakin ryhmissä halutaan osallistua ehkä vain tietyissä tapahtumissa, kuten konserteissa tai urheilupeleissä. Tapoja toteuttaen vahvistetaan tiimikoheesiota ja pidetään yllä

10

tavoitteiden mukaista ilmapiiriä, kun samaistuessa yhteistyö on tehokkaampaa (Park, Santero &

Kaneshiro & Lee 2021, 4). Tapojen avulla on nähtävissä myös ryhmässä jaetut arvot, kuten idolin asettamat näkemykset. Yhteistyö mahdollistaa yhteisön tavoitteita, oli se sitten yhteisön jaetun hyödyn eteen tai isomman ilmiön puolesta. (Em., 3.) Yhteisön yhteiseen diskurssiin voi liittyä merkittävästi esimerkiksi stigman kanssa kamppaileminen. Stigma eli häpeäleima voidaan yhdistää tuen tarpeeseen ja yhteisöön tarkoitukselliseen hakeutumiseen. Stigma liitetään esimerkiksi mielenterveysongelmia omaaviin yksilöihin (Skinner 2015).

Sosiaalista identiteettiä tarkasteltaessa faniyhteisön kautta, se liitetään suoraan populaarikulttuuriin, joka jo itsessään muodostaa osallistujistaan laajan sosiaalisen ryhmän. Kaikki sosiaaliset ryhmät, joihin yksilö identifioituu eivät ole omasta päätöksestä kehittyneitä, mutta jokaisella on valta päättää, että missä määrin yhteisössä osallistuu. Faniyhteisöön liittymisen ollessa kuitenkin kaikkien oma henkilökohtainen ja vapaaehtoinen päätös, ne aiheuttavat erityisesti positiivisia vaikutuksia jäsenille, mikä taas vahvistaa positiivista sosiaalista identiteettiä. (Tajfel & Turner 1986, 283.) Faniyhteisöissä sosiaalisen identiteetin vaikutus voidaan nähdä yleisten fani-identiteettiin kuuluvien tapojen lisäksi ryhmäkohtaisten yhteisönormien, asenteiden ja arvojen ilmenemisenä. Tällaisia ryhmään rajoittuvia piirteitä ovat esimerkiksi sisäpiirivitsit sekä idolisoinnin kohteen tapojen matkiminen. Ryhmällä ei ole henkilökohtaiseen identiteettiin vaikuttaessa mahdollisuuksia muokata suoraan yksilön käyttäytymistä, vaan enemmänkin yksilön motiiveja (Jenkins 2014, 6). Sosiaalisen identiteetin takia muodostuva sosiaalisten ryhmien välinen me–te-asetelma motivoi henkilökohtaista toimijuutta muun yhteisön kanssa samanlaisuuteen ja samanlaisuus vahvistaa yhteyttä (Em., 104). Yhteisökokemus ei ole kaikilla samanlainen, vaikka identiteetti on yhdistävän tekijän takia osittain jaettu eli kollektiivinen (Duffett 2013, 52). Ryhmien sisällä olevien pienempien ryhmien välillä kokemukset vaihtelevat huomattavasti. Faniyhteisöissäkin laajuudestaan riippumatta on erilaisia sisäryhmiä, joissa esiintyy erilaisia diskursseja eli sosiaalisesti jaettuja tapoja puhua tietystä aiheesta (Em., 50).

Fanikulttuuria, verkkoyhteisöjä ja sosiaalista identiteettiä tarkastellessa on huomattavaa, kuinka paljon ne vaikuttavat toisiinsa. Modernissa yhteiskunnassa kulttuurin jatkuva kehitys haastaa ihmisiä pysymään ajan tasalla vauhdilla muuttuvissa trendeissä ja ilmiöissä. Ilmiöt vaikuttavat ihmisiin kuitenkin yhtä paljon kuin ihmiset vaikuttavat ilmiöihin. Lähden seuraavassa luvussa tarkentamaan tutkimusasetelmaani verkkoyhteisöjen merkityksestä sosiaalisen identiteetin rakentumisen kenttinä.

11

3. Tutkimuksen tavoite, aineisto ja menetelmä

3.1. Tutkimuksen tavoite

Pyrin tutkielmassani selvittämään verkkofaniyhteisössä muodostuneen ryhmäidentiteetin mahdollisuuksia luoda yksilöön positiivisesti vaikuttava tukiverkosto. Tutkimuskysymykseni on, miten eri tavoin verkkofaniyhteisö voidaan kokea tuen lähteenä.

3.2. Tutkimuksen aineisto

Aineistona tutkielmassa on kyselylomakkeella kerätyt kertomukset faniyhteisön jäsenten henkilökohtaisista kokemuksista faniyhteisössä osallistumisesta. Kyselylomake on paras keino tuoda esiin yksilön näkökulmia ja perusteluja käytökseensä vain rajattuun aiheeseen liittyen (Tuomi &

Sarajärvi 2017, 63). Tutkielmassa rajattuna aiheena ovat kokemukset verkkofaniyhteisössä.

Aineisto on kerätty Office Forms 365 -palvelua käyttäen. Sitä käyttämällä aineisto jää yksityiseksi ja palvelu muodostaa automaattisesti Excel-taulukon kerätyistä vastauksista. Julkaisin kyselylomakkeen (Liite 3) Corpse Husband -faniyhteisön Facebook-ryhmässä, jossa oli julkaisuhetkellä noin 19 tuhatta jäsentä. Facebook on valittu alustaksi helpon saavutettavuuden takia ja kyseinen ryhmä suuren jäsenmäärän takia. Uskon omalla nimellä ja/tai kuvalla esiintymisen vaikuttavan yhteisön ilmapiiriin positiivisesti, eli anonymiteetin varjolla tapahtuvaa tahallista tutkielman aineiston sabotaasia tapahtuu todennäköisesti vähemmän kuin täysin anonyymeillä sivustoilla. Luvan julkaisemiseen sain ryhmän ylläpidolta. Ryhmän jokainen julkaisu liittyy fanittamisen kohteeseen eli Corpse Husbandiin, eli oli mahdollista tehdä oletus, että kaikki ryhmän jäsenet identifioivat itsensä kyseiseen faniyhteisöön. Ryhmä noudattaa Facebookin asettamaa ikärajoitusta eli alle 13-vuotiaat kielletään ryhmän sääntöjen kuvauksessa. Ryhmän sisältö on julkinen mutta mahdollisuus julkaisuun vaatii ylläpidon hyväksynnän ja jäsenyyden, eli julkaisuvaiheessa olin itse ryhmässä jäsenenä. Koska ryhmän sisältö on kaikille näkyvissä, kyselylomake oli siis saatavilla muillekin kuin ryhmän jäsenille. Ainoa rajaus aineiston koostumisesta oli rajaus vastaajien vähimmäisiästä, joka oli eettisistä syistä 16 vuotta. 16-vuotiaat siksi, ettei huoltajien suostumusta tarvitse vaatia ja tiedostin etukäteen kyseisen faniyhteisön iän painottuvan nuoriin aikuisiin.

12

Lomakkeen ohessa oli tiivis saatekirje (Liite 1) sekä Tampereen korkeakouluyhteisön yleinen tietosuojailmoitus (Liite 2). Valitsemani Facebook -ryhmä on englanninkielinen eli lomake, liitteet ja sen vastaukset ovat englanniksi. Englanninkielinen ryhmä on valittu suuren jäsenmäärän takia sekä suomenkielisen yhteisön hankalan tavoitettavuuden vuoksi. Aineiston keruun aikana suomenkielistä tai suomalaisille tarkoitettua ryhmää ei löytynyt. Kyselylomake julkaistiin 4.2. ja suljettiin 5.2.

Aineisto muodostuu 38 vastaajasta. En huomioi aineiston kertomuksien sisällönanalyysissä vastaajien sukupuolta, mutta on merkittävää, että vastaajista 85 % ovat naispuolisia. Facebook- ryhmän demografia ei ole julkinen eli ryhmän sukupuolijakauma ei ole saatavilla.

Vapaaehtoiset vastaajat toimivat vain näytteenä perusjoukosta, eli sitä ei voi yleistää koko faniyhteisöön tai laajemmin fanikulttuuriin. Kerätessäni kokemuksia faniyhteisöstä on huomioitava, että vastauksia antaa todennäköisemmin ne, joilla on positiivispainoitteisia kokemuksia yhteisössä.

Merkittävämmin negatiivisia kokemuksia omaavat yhteisön jäsenet todennäköisesti eivät ole enää aktiivisia ryhmän jäseniä. Vastaukset painottuvat tämän takia myönteisiin näkökulmiin fanittamisesta sekä yhteisöön osallistumisesta.

Laadullinen kyselylomake koostuu kolmesta kysymyksestä vastaajan taustasta (ikä, sukupuoli ja asuinpaikka) sekä neljästä avoimesta kysymyksestä vastaajien henkilökohtaisiin kokemuksiin verkkofaniyhteisössä liittyen.

Avoimet kysymykset:

How would you define a Corpse Husband fan? What unites the fan community?

Miten määrittelisit Corpse Husband -fanin? Mikä yhdistää faniyhteisöä?

How do you consider interacting in the fan community has affected you as a fan?

Miten mielestäsi vuorovaikuttaminen faniyhteisössä on vaikuttanut sinuun fanina?

How do you consider being a part of the fan community has affected your life?

Miten mielestäsi faniyhteisöön kuuluminen on vaikuttanut elämääsi?

How do you express yourself differently online compared to your real "offline" life?

Miten ilmaiset itseäsi eri tavoin verkossa verrattuna oikeaan ”offline” elämääsi?

13

3.3. Eettiset kysymykset

Eettisyys tutkielmassani toteutuu avoimen tieteen ohjeiden mukaisesti (TENK 2012). Se on huomioitu tutkielmassa aineiston anonymisoinnilla, vapaaehtoisuudella sekä selkeällä saatekirjeellä vastauksien käyttötarkoituksesta. Saatekirjeeseen sisältyi Tampereen yliopiston tietosuojailmoitus.

Saatekirjeessä ilmaisin vastaajille mahdollisuuden perääntyä osallistumisesta ottamalla minuun yhteyttä. Vastaajien identiteetit pysyivät anonyyminä analyysin ajan sekä valmiissa työssä.

Analyysissä vastaukset ovat yhdistetty toisiinsa kategorioita muodostaen eli yksilökohtaisten vastaukset näkyvät vain lainauksina, joita nostan esimerkeiksi aineistosta. Osana tutkimussuunnitelmaa muodostettu aineistonhallintasuunnitelmaan sisältää huomioinnin, että anonymiteetti säilyy koko tutkielman ajan ja aineiston kerääjä on ainoa, joka vastauksia käsittelee.

3.4. Tutkimusmenetelmä

Analyysi on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena abduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Abduktiivinen eli teoriaohjaava sisällönanalyysi etenee aineiston ehdoilla, mutta analyysi liitetään teoreettisiin käsitteisiin. Viitekehys on apuna ohjaamassa kyselylomakkeen muodostamista sekä analyysissä näkyvien kategorioiden muodostamista. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 98.)

Viitekehyksenä tutkielmassa toimii sosiaalisen identiteetin teoria, jonka tuella etsin faniyhteisöön liitettäviä normeja ja monipuolisia kokemuksia, joista nähdään yhteisökohtaisia tapoja tarjota tukea.

Sosiaalisen identiteetin teorialla pystyn hahmottamaan ryhmäidentiteettiä ja liittämään sen fani- identiteetin ja vertaistuen tarkasteluun. Koska fanikulttuuri liitetään voimakkaasti mediaan, analyysi sisältää mediatutkimuksen näkökulmaa. On tärkeää huomioida fanikulttuurin ja sosiaalisen median yhteys faniyhteisöjen toiminnan painottuessa verkkoympäristöihin. Teoreettinen viitekehys on huomioitu kyselylomaketta muodostaessa, koska tällöin asetetaan rajat aineistolle kysymyksien muodossa (Em., 65).

Sisällönanalyysin aloitin muodostamalla lomakkeen vastauksista ala- ja yläkategorioita, joista pystyn tarkastelemaan teemoja toisistaan erillisinä sekä päällekkäisinä. Abduktiivinen päättely mahdollistaa teoriasta poikkeamisen analyysissä, eli pystyn luomaan myös sosiaalisen identiteetin teorian ulkopuolisia kategorioita, jos analyysi silti vastaa tutkimuskysymykseeni. Analyysitapa on sidoksissa viitekehykseen, mutta erityisesti se on apuna ohjaamassa kategorioiden muodostamista.

14

Alakategoriat muodostuvat sosiaalisen identiteetin teoriaan kuuluvista kuvaavista käsitteistä kuten yhteisöylpeys, yhteisönormit, verkosto ja samaistuminen. Pääkategoriat ovat laajempia käsitteitä kuten yhteisöllisyys ja vertaistuki, joita avaan enemmän alakategorioiden avulla. Etsin vastauksista monipuolisia kokemuksia yhteisön vaikutuksesta yksilöön ja monet niistä ovat yleisiä kokemuksia mutta mukana on myös massasta poikkeavia ja yksityiskohtaisempia esimerkkejä. Analyysi toteutetaan vain aineiston ilmisisällöstä, enkä etsi piilossa olevia merkityksiä esimerkiksi yksittäisten kokemuksien kontekstista tai historiasta.

Ensimmäisenä pelkistin aineiston eli tiivistin vastaajien kertomukset olennaisiin käsitteisiin. Monet vastaukset sisältävät saman sisällön mutta se on ilmaistu hieman eri tavoin, joten on löydettävä sopivia käsitteitä ennen alakategorioihin ohjaamista. Esimerkkejä keräämistäni käsitteistä ovat mielenterveys, vertaistuki, roolimalli ja ajankäyttö. Käsitteet jaoin alakategorioiden mukaan, esimerkiksi CH:ia käsittelevät omaansa sekä vertaistuki ja verkostoituminen omaansa. Alakategoriat ovat hyödyllistä analyysivaiheessa aineiston monipuolisuutta kuvatessa, mutta tulokset keskittyvät pääkategorioihin. Pääkategorioissa näkyy alakategorioiden päällekkäisyyksiä, koska aineistosta löytämäni tavat kokea yhteisö tukiverkostona ovat toisiinsa niin selvästi yhteydessä.

4. Kokemuksia verkkofaniyhteisöstä tukiverkostona

Sosiaalisen identiteetin sisällönanalyysissä pääkategorioiksi muodostuivat kokemus yhteisöllisyydestä, kokemus emotionaalisesta tuesta sekä kokemus sosiaalisesta tuesta. Kaikkia näistä yhdistää Corpse Husband -faniyhteisössä osallistumisesta muodostunut sosiaalinen identiteetti, eli jaettu fani-identiteetti yhteisössä osallistuessa. Alakategorioita tuon analyysissä esille yksityiskohtaisten esimerkkien avulla. Otan myös nostoja laajasta aineistosta, jotta inhimilliset kokemukset esitetään analyysissä selvemmin.

Kysyin kyselylomakkeessa taustoittavaksi informaatioksi ikää, sukupuolta ja asuinpaikkaa. Nämä vastaukset eivät ole suorassa yhteydessä tutkimuskysymykseen mutta analyysissä on huomioitava, että ketkä ovat muodostavat aineiston. Vastaajat koostuivat 16–34-vuotiaista. Vastaajien iän sekä keskiarvona että moodina on 23-vuotiaat eli merkittävimmin aineisto kuvaa nuoria aikuisia.

15

Vastaajien sukupuoli kallistui selvästi naispuolisiin, naisia ollessa 38 vastaajasta 32 eli noin 85 prosenttia. Miehiä vastaajista oli vain yksi. Tämän voi liittää oletukseen Corpse Husband -fanien vallitsevasta sukupuolesta sekä kyseisen Facebook-ryhmän demografiasta.

Faniyhteisön kansainvälisyys tulee ilmi vastaajien asuinpaikkojen jakautuessa Pohjois-Amerikkaan (16), Eurooppaan (13), Aasiaan (5) ja Etelä-Amerikkaan (3). Todennäköisesti maakohtaisia faniyhteisöjä on myös olemassa, mutta ryhmän globaalius voi mahdollisesti muokata yhteisöllisyyden kokemista ja sen seurauksena ohjata ryhmän normeja. Yhteisön merkittävä kansainvälisyys tuo esiin faniyhteisön laajuutta ja sekä ryhmän tapojen soveltuvuutta erilaisiin kulttuuritaustoihin. Pelkästään ryhmän englanninkielisyys kertoo yhteisöllisyydestä oman kulttuurin rajojen ulkopuolelta, kun kaikki vastaajat eivät ole kotoisin maista, joissa englanti on virallinen kieli.

Globaalisuuden takia yhteisön sisältö ei painotu muuhun kulttuuriin kuin fanien itse rakentamaan, mutta amerikkalaisuus tulee ilmi CH:in sijainnin vaikuttaessa esimerkiksi aikaeroihin.

Kyselylomakkeeseen sisältyi kysymys siitä, ilmaiseeko itseään verkossa eri tavoin kuin kasvotusten vuorovaikuttamalla. Tämän kysymyksen tarkoituksena oli selvittää, kokevatko vastaajat itse identiteettiinsä erilaiseksi yhteisössä osallistuessa. 22 vastaajaa tuo vastauksissa esiin kokevansa itsensä verkossa joko sosiaalisemmaksi tai avoimemmaksi offline-asetelmaan verraten.

Sosiaalisemman osallistumisen takia on helpompi kokea yhteisöllisyyttä ja syvempiä ihmissuhteita.

Vastauksissa tulee ilmi esimerkiksi sosiaalisen ahdistuksen vaikuttavan verkossa selvästi vähemmän, kuten myös tarjoamalla täysin erilaisen mahdollisuuden ilmaista yhteisön ulkopuolella piilossa olevia identiteetin puolia, esimerkiksi vähemmistöidentiteettiä. Mahdollisuus tuoda itseään esiin uusin keinoin vahvistaa suhdetta ryhmään ja faniuteen. Verkkoympäristö madaltaa kynnystä osallistua riippumatta henkilökohtaisen elämän mahdollisista vaikuttajista, kuten terveysongelmista.

4.1. Kokemus yhteisöllisyydestä

Jokaiseen yhteisöön kuuluu erilaiset yhteisöllisyyden kokemuksien ilmenemistavat. Tarkastelemani faniyhteisön keskuudessa olennaisin jäseniä yhdistävä tekijä on mielenkiinto Corpse Husbandia kohtaan. 28 vastaajaa 38:sta mainitsi joko CH:in tuottaman sisällön kuluttamisen, ihmisenä arvostamisen tai vain hänestä persoonana pitämisen olevan määritelmä CH-fanille. Yhteisön yhteinen vuorovaikuttaminen keskittyy CH:in tekoihin, oli se sitten videoiden, musiikin tai muun hänen persoonan ilmaisemisen keinojen seurauksena. CH:ia arvostetaan, pidetään roolimallina ja

16

henkilökohtaisen emotionaalisen tuen lähteenä. Vastauksista ilmenee, että mysteeri, joka liittyy CH:in identiteettiin, houkuttelee faniksi. Populaarikulttuuriin liitettävät kuriositeettikabinetit yhdistävät yleisöä luomalla kohteita, esimerkiksi julkimoita, joista halutaan jatkuvasti oppia lisää (Kuivakari 2008, 23). CH-fanien keskuudessa tieto on erityisen rajattua, mikä voi lisätä mielenkiintoa entisestään. Osa yhteistä keskustelua onkin samanaikaisesti hänen tukeminen pitämällä identiteettiä salassa sekä mysteerin ratkaisemisen yritystä selvittääkseen esimerkiksi CH ulkonäköä.

Koska CH:in sanomisilla on erityisen paljon painoarvoa, ei tule yllätyksenä, kuinka hänen tekojensa ja sanomistensa aiheuttamana muotoutuu faniyhteisön sisäisiä yhteisönormeja. Yhteisönormeja ei noudateta automaattisesti yhteisöön liittyessä vaan niiden seuraaminen vahvistaa sidettä yhteisöön (Tajfel & Turner 1986). Tällaisia tapoja CH-fanien keskuudessa ovat muun muassa samojen pelien pelaaminen ja yhteisten vitsien muodostuminen. CH on tullut tunnetuksi merkittävimmin YouTube- videoiden sekä Among Us -pelin avulla ja molemmat ovat mainittu vastauksissa yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä. Yhteisön sisällä muodostuu sisäryhmiä, joissa yhteisönormit eroavat toisistaan (Duffett 2013). Yhteisönormien kautta huomioidaan yhteisön vaikutuksen lisäävän aikaa, jota CH:iin liittyen käytetään. Ajallista vaikutusta ei koeta negatiivisena tekijänä, vaan enemmänkin positiivisena kokemuksena. Fanittaminen mielletään harrastukseksi, jolle annetaan omaa aikaa arjessa. Ajankäyttö yhteisössä osallistuessa ei kuitenkaan ole aineiston perusteella suoraan yhteydessä koetun tuen ja muun vaikutuksen määrään.

”The community is very friendly, funny and understanding. Corpse's personality is exactly like this and in my opinion, this is what unites us.”

Kuten yllä olevassa lainauksessakin tuodaan ilmi, CH-fanit ymmärretään monissa vastauksissa omaavan samanlaisia persoonallisuuspiirteitä. Yhteisöä kuvaillessa tuodaan esiin persoonallisuuspiirteitä, jotka vastaaja todennäköisesti liittää myös itseensä. Yhteisöä yhdistävät persoonallisuuspiirteet mielletään johtuvan CH:n omista identiteetin ilmaisemisen keinoista ja hänen roolimallin aseman takia piirteitä ihannoidaan ja matkitaan. Vastaajat tuovat näistä ilmi esimerkkeinä avoinmielisyyden ja myötätuntoisuuden. Nämä voidaan yhdistää yhteisössä merkittävästi ilmeneviin mielenterveysteemoihin, jotka nousevat esiin CH:n omista kokemuksista. Positiiviseksi kuvatut piirteet kuten kiltteys ja uskollisuus näkyvät vastauksissa konkreettisen auttamisen kautta, kun ilmaistaan halua auttaa yhteisön jäseniä kuin myös itse idolia. Auttamista kuvataan läsnäololla toisen

17

elämässä ja omienkin kokemuksien jakamisella luodessa luotettavaa ja tasavertaista ilmapiiriä.

Tukiverkoston käytännöllinen tuki esiintyy ohjeina ja ratkaisuna esimerkiksi itsetunto-ongelmiin tai ahdistukseen. Kuten seuraavasta lainauksesta käy ilmi fanit voivat luottaa toisiinsa apua kaivatessa.

”Whether you love his voice, music, or YouTube videos you are still considered as part of the fandom. I would say what unites the fan community would be the general love we all have for him and knowing that most of us has each others backs.”

CH:sta pitäminen persoonana voi olla jo tarpeeksi faniksi identifioitumiseen, mutta monet laskevat mukaan myös CH:in pelaamat pelit sekä hänen edustamansa musiikkigenren. Tämän takia yhteisön jäsenillä on usein muutakin yhteistä kuin fani-identiteetti ja samaistuminen on vielä todennäköisempää. Samaistuminen on yleinen kokemus sosiaalisen identiteetin muodostuessa ja yhteisöstä lisää oppiessa. Samaistuminen toimii emotionaalisen sekä sosiaalisen tuen keinona.

Vastauksissa samaistumisen suurta todennäköisyyttä avataan muun muassa faniyhteisön monipuolisuuden seurauksena. Suuriin ryhmiin kuuluu useampia pienempiä sisäryhmiä, joista voidaan löytää vielä henkilökohtaisempia yhteyksiä ja tiiviimpiä verkostoja. Yhteisön monipuolisuudesta annetaan esimerkkinä iän vaikutus, eri sosiaalisten median alustojen käyttäjät ja painotus joko musiikkifaneihin tai pelifaneihin. Kaikki vastaajat kuuluvat Facebook-ryhmään mutta vastauksissa nousee esiin myös Twitter ja Discord ja kuinka yhteisöllisyys näkyy niissä eri keinoin.

Twitterissä sisältö on huumoripohjaista, Discordissa vahvistetaan henkilökohtaisempia ystävyyssuhteita ja Facebookista haetaan informaatiota. Sisäryhmät voivat mahdollisesti aiheuttaa faniyhteisöjen sisällä hierarkkisuutta. Vastauksissa hierarkkisuutta tuodaan esiin esimerkiksi yhteisessä keskustelussa, kun osa faneista nähdään ”myrkyllisempinä” kuin toiset tai kun iäkkäämmät fanit ottavat vastuuta nuoremmista. Faniyhteisössä hierarkkista asemaa voi määrittää myös fani- identiteetin ajankohta eli esimerkiksi kuka on ollut fani pidempään kuin toiset. Käytetyn ajan tai kerätyn tiedon määrä ei määritä fani-identiteetin vahvuutta eikä sidettä yhteisöön.

Vastauksissa nousee esille myös yhteisössä osallistumisen aiheuttama ylpeyden tunne.

Yhteisöllisyyden kokemusta kuvataan muodostuneen yhteisössä osallistumisen takia, kun yhteys on muodostunut henkilökohtaisemmaksi. Kuvaillessaan faniyhteisöä useat fanit (7) yleistävät koko yhteisön jäsenet positiivisiin piirteisiin sekä huomioimalla niiden avulla faniyhteisön eroavaisuuksia toisiin faniyhteisöihin (3). Vastauksissa tulee esiin vertauksia ulkopuolisiin faniyhteisöihin omien

18

kokemuksien seurauksena ja kaikissa niissä CH-fanit nähdään positiivisemmassa valossa, kuten muita yhteisöjä avoinmielisemmän ilmapiirin perusteella. Ylpeys yhteisöstä aiheuttaa jaetun tavan nähdä oma yhteisö parempana kuin muut, mikä taas on yhteydessä samaistumiseen ja vahvistuvaan suhteeseen ryhmää kohtaan.

4.2. Kokemus emotionaalisesta tuesta

Tärkeä osa sosiaalista identiteettiä on yhteisön tarjoama tuki sen jäsenistölle. Aineistossa tulee ilmi itse Corpse Husbandin sekä yhteisön tarjoama vertaistuki, oli se sitten yhteisten mielenkiinnon kohteiden, samanlaisten terveysongelmien tai muiden yhdistävien kokemuksien ansiosta. Koska faniyhteisön yhteisönormit muodostuvat idolien toimesta (Click, Lee & Willson Holladay 2013), on heillä vastuu asettaa pohjaa yhteisön vuorovaikutustavoille. Idolin jakama arvomaailma on muodostamassa yhteisönormeja ja luomassa fani-idoli-suhdetta.

CH puhuu julkisuudessa paljon omista terveysongelmistaan, jotta hänen seuraajillaan olisi mahdollisuus samaistua ja siten saada emotionaalista tukea. Hän huomioi tabujen läsnäolon yhteiskunnassa ja kuinka hän on itse kokenut vaikeaksi, kun ei itse ole saanut tukea samoin keinoin.

Terveysongelmista keskusteleminen tulee vastauksissa ilmi yleisenä tuen kokemuksena sen jälkeen, kun on tavoittanut verkoston, josta saa hyväksyntää ja vertaistukea. Vastaajat tuovat aineistossa mielenterveysongelmista tarkempina esimerkkeinä masennuksen ja ahdistuksen. Molemmat ovat myös CH:in jakamista kokemuksista esille nousevia. Vastaajat kuvailevat yhteisöä avuliaana ja empaattisena, mikä vahvistaa turvallista ilmapiiriä ja todennäköisyyttä olla avoin henkilökohtaisista ongelmista. Vaikeista teemoista keskusteleminen voi vaikuttaa hyvinvointiin ja vahvistaa sidettä yhteisöön. Osa vastauksista viittaa ryhmäidentiteetin vahvistumiseen henkilökohtaisista teemoista puhuessa koska silloin oma rooli ja paikka yhteisössä on selvempi.

”Corpse Husband brings a comforting light to mental illnesses and physical illnesses.

Others who share those illnesses feel more heard and accepted as well as being able to feel that they are acknowledged.”

19

Oheisesta esimerkistä tulee ilmi CH:in jakavan tietoisuutta ja uudenlaisia näkökulmia terveysongelmiin liittyen. Tabuiksi ymmärrettyjä teemoja käsitellään ilman häpeää ja tuomitsemista.

Osa vastaajista (5) tuo esiin faniyhteisössä ongelmista kertomisen helppouden eron faniyhteisön ulkopuoliseen sosiaaliseen verkostoon verrattuna. Kokemuksiaan jakamalla CH opettaa monille uutta tietoa harvinaisista kroonisista sairauksistaan, tukee niihin samaistuvia sekä pitää huolestuneita faneja ajan tasalla terveystilanteestaan. CH painottaa jakavansa vain henkilökohtaisista kokemuksistaan eikä toimi luotettavana lähteenä terveysongelmia koskien. Mielenterveysteemojen käsitteleminen tabuna on yhteydessä stigmaan eli häpeään (Skinner 2015) ja idolilla on mahdollisuus käyttää asemaansa aiheen käsittelemiseen. Mielenterveysteemoja ei voida liittää jokaiseen CH-faniin mutta se on selvä ilmiö yhteisessä keskustelussa aiheuttamassa emotionaalisen tuen kokemusta.

”I am much more confident through typing than actually talking to people in real life and especially with people that I’ve grown to become comfortable with online, I feel like they are less judgy and a lot accepting especially in the CH fandom.”

Kokemus psyykkisen terveyden muutoksesta faniyhteisössä osallistumisen myötä toistuu vastaajien kertomuksissa. Esimerkiksi sosiaalisen ahdistuksen on huomattu laskevan, kun side yhteisöön on selvempi. Toistuva miellyttävässä ilmapiirissä vuorovaikuttaminen on vähentänyt pelkoa sosialisoinnin epäonnistumisesta. Osa vastaajista (4) kertoo yhteisössä osallistumisen vaikuttavan positiivisesti onnellisuuden tasoon. Yhteisössä osallistuminen koetaan inspiroivana, kun ollut mahdollisuus tutustua erilaisiin ihmisiin, samalla päästessä ilmaisemaan itseään uusin keinoin.

Valintaa liittyä faniyhteisöön kuvaillaan jopa tietoisena keinona hallita omia stressitasoja, mikä viittaa fanikulttuurin tarjoamaan mahdolliseen todellisuuden pakoiluna. Yhteisö toimii samanaikaisesti sekä turvana että viihteenä eli se voidaan nähdä keinona irtautua hetkellisesti henkilökohtaisesta ”oikeasta” arkisesta elämästä. Faniyhteisöjen toimiessa arjen pakoilun keinona, ne samanaikaisesti myös muovaavat sen rutiineja (Williams 2008). Nämä rutiinin osat voidaan kokea tuen elementteinä elämässä. Erityisesti vastaajat, jotka mainitsivat pitävänsä faniyhteisön irrallisena sen ulkopuolisesta elämästä kokevat faniyhteisön vain paikkana vierailla, kun heitä tarvitsee jotain.

Oli se sitten viihdettä, informaatiota tai seuraa.

20

”There are a lot of people who tend to check up on us all, like how was our day etc.and that is very nice of them, to kind of remind us that we are not alone and everything, definitely in times of staying at home.”

Aineistossa nousee esille COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät haastavat kokemukset, kuten yksinäisyys. Vaikka en kyselylomakkeessa erikseen kysynyt vertaistuen ajankohtaisuuden merkittävyydestä, pandemia-aika liitetään aineistossa silti faniyhteisössä osallistumiseen. CH on kerännyt suosionsa merkittävimmin vuoden 2020 aikana ja valitsemani Facebook -ryhmä on perustettu 2020 lokakuussa. Samanaikaisesi COVID-19-pandemia muutti elämiä kansainvälisesti. On siis todettavissa, että yhteisössä monien jäsenten fani-identiteetin muodostumisen ajallinen konteksti voidaan nähdä vaikeiden aikojen tukena. Osa vastaajista (4) kertoo kokevansa faniyhteisön vaikutukseen positiivisena yleisestikin, mutta erityisesti se on koettu positiiviseksi pandemian aikana.

Yhteisön tarjoamaa tukea kuvataan henkisesti vakauttavana ja lohduttavana. Pandemia-aikana yksinäisyyden kokemukset ovat kasvaneet ja faniyhteisö on ollut helppo tapa löytää seuraa, oli se sitten tuttavallista tai jopa syvempiä ihmissuhteita. Yhteisössä osallistuminen on piristänyt synkkiä päiviä, tarjonnut motivointikeinoja pitää yllä sosiaalisia suhteita ja muistuttanut faneja, että he eivät ole yksin.

4.3. Kokemus sosiaalisesta tuesta

Ryhmäidentiteetin muodostuessa ryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisön ulkopuolisiin tapahtumiin, kuten jäsenten identiteettiin. Kokemukset erilaisista vaikutuksista yhteisön ulkopuoliseen elämään ovat piirteitä, jotka näkyvät identiteetin mukautuessa ja tämän seurauksena muuttaessa yhteisön toiminnan ulkopuolistakin elämää. Kysyessäni faniyhteisössä osallistumisen vaikutusta elämään, merkittävä osa vastaajista (26/38) käyttävät sanaa positiivinen. Erilaisten ihmisten lyöttäytyessä yhteen jaetun fani-identiteetin takia yksilöille muodostuu mahdollisuus laajaan, jopa kansainväliseen, verkostoon. Koetun sosiaalisen tuen määrää ei voida yhdistää suoraan sosiaalisen verkoston laajuuteen, mutta aineistossa vastaajat painottavat verkoston myötä muodostettujen ihmissuhteiden tärkeyttä elämissään.

21

Osa vastaajista (15) kuvailee faniyhteisöverkoston olevan tärkeä osa heidän sosiaalista elämäänsä.

Yhteisössä aktiivisella osallistumisella vastaajat ovat muodostaneet ihmissuhteita, jotka vahvistavat ryhmäidentiteettiä. Verkkofaniyhteisössä toimiminen mahdollistaa kansainvälisen toiminnan sekä sisäryhmien muodostumisen. Vastauksissa ilmenee ystävyyssuhteiden muodostuminen esimerkiksi fanien yhdistämällä CH-fanius sekä videopeliharrastus. CH-faniyhteisöä kuvataan hyvänä väylänä löytää muitakin faniyhteisöjä tai ystäväryhmiä, jolloin verkosto laajenee entisestään.

”I learn a lot about my idol, and I meet new friends that I could always count on. I relate to them and I could hype up with them since I have no friends that is a fan of Corpse.”

Erityisesti CH:sta puhuminen liitetään faniyhteisöihin ja monet kokevatkin, etteivät pääse puhumaan aiheesta ryhmän ulkopuolella. Tällöin nähdään erityistä vaivaa osallistua keskusteluihin, jotta pystytään tuomaan esiin omia näkemyksiä ja aidosti ilmaisemaan itseään mielenkiinnonkohteiden avulla. Yhdistävä teema vahvistaa luottamusta ja tekee yhteisön jäsenistä helpommin lähestyttäviä, mutta osa vastaajista haluaa pitää osallistumisen vain fanikulttuurin sisältöön liittyvissä aiheissa.

Yhteisö mielletään aineistossa luotettavaksi ja helposti lähestyttäväksi, mikä voi olla hyvinkin erilainen kokemus yhteisön ulkopuoliseen verkostoon verrattaessa. Osalle vastaajista (5) faniyhteisö toimii tärkeimpänä tai jopa ainoana sosiaalisena verkostona eli tällöin yhteisöllä on muita jäseniä enemmän valtaa vaikuttaa sosiaaliseen hyvinvointiin. Osa vastaajista kuitenkin kuvailee kokemustaan yhteisössä vain fanina ilman henkilökohtaisia sidoksia tai velvoitteita ketään muuta jäsentä kohtaan. Suhtautuminen ja yhteys yhteisöön vaihtelee yksilökohtaisesti ja tämän takia jokaisella jäsenellä on hieman erilainen suhtautuminen sekä odotukset ryhmää kohtaan. Kaksi vastaajaa ilmaisee, että suhde yhteisöön ei ole merkittävä, joten he pysyvät sivusta seuraajan roolissa.

Yhteisön tärkeys nähdään vaikuttavan tarkoituksenmukaisen panostamisen määrään osallistua yhteisössä.

Jo aiemminkin mainittu vertaistuki on tärkeä esimerkki yhteisön vaikutusmahdollisuuksista.

Vertaistuen kokeminen on subjektiivista eikä välttämättä vaadi edes yhteisössä aktiivisesti vuorovaikuttamista. Vertaistuki tuodaan aineistossa esiin erityisesti samaistumisen ja onnellisuuden lisääntymisen aiheuttamana. Sosiaalisen tuen elementtinä vertaistuki on ohjaamassa vuorovaikuttamisen keinoja ja todennäköisyyksiä osallistua. Yhteisöstä saatua tukea kuvataan inspiroivaksi, mikä voi muuttaa näkökulmia elämässä yleisesti.

22

Yhteisössä osallistumalla on mahdollista muuttaa jopa näkökulmaa faniyhteisöstä ja laajemmin fanikulttuurista. Vastaajien henkilökohtaisten näkökulmien muutos ilmenee myös informaation lisääntyessä. Vastauksissa (9) tuodaan esiin uuden oppimisen osana yhteisössä osallistumista.

Useimmiten tieto liittyy fanittamisen kohteeseen tai samaan aihepiiriin. Vastaajat antoivat informaation lisääntymisestä esimerkkeinä CH:in persoonana, hänen kollegansa ja yleisemmin peli/streaming -maailman. Vastaajat (4) tuovat ilmi olevansa mukana yhteisössä saavuttaakseen enemmän juuri CH-sisältöä.

”I’ve gotten to know corpse and other fans more because of what other fans post on the group, my admiration for corpse has grown and I just respect the guy so much now that I’ve known him more through the stories and posts other fans share.”

Helpon informaation saavutettavuuden avulla on mahdollista oppia lisää itse fanittamisen kohteesta ja fani-identiteetti voi tiedon myötä vahvistua entisestään (Duffett 2013). Teknologian kehittymisen myötä idoleihin tutustuminen on helpompaa kuin aiemmin, oli se sitten yhteisössä osallistumisen tai tiedonhaun takia. Vastaajista 12 ilmaisee olevansa suurempia faneja yhteisöön liittymisen jälkeen.

Mahdollisuus päästä keskustelemaan jaetuista mielenkiinnonkohteista kasvattaa innostusta ja motivoi pysymään ajan tasalla tapahtumista. Positiiviset kokemukset yhteisössä parantavat kokemusta fanina ja aiheuttavat muun muassa ylpeyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Koska fani-identiteetti on merkittävämpi, on faniudella osallistumismahdollisuuksien mukaan suurempi rooli elämässä. CH- fanittamiseenkin voidaan liittää käytöstapojen muutokset yhteisönormien takia. Aineistossa ilmenee normeja, jotka vaikuttavat osaan vastaajista myös yhteisön ulkopuolella. Tällaisia ovat fanittamisen kohteeseen käytetyn ajankäytön lisääntyminen (4) ja CH:in käyttäytymisen matkiminen (5), esimerkiksi tiettyjen pelien pelaamisen tai tapojen miten CH ilmaisee itseään kautta. CH:ia persoonana peilataan ottamalla itsekin käyttöön hänen sanontojaan tai esimerkiksi tapoja julkaista sosiaalisessa mediassa. Yhteisön vaikutus identiteettiin näkyy tämän takia arkisessa toiminnassa yhteisön toimijuuden ulkopuolella.

”Being part of a fandom has given me more access to Corpse content (news, fan art, videos) and has increase my participation in observing and engaging in his content. I am more invested in my time and energy to know more about Corpse because of fandom participation.”

23

Yhteisön toiminta koetaan tärkeäksi osaksi fanikokemusta eli sosiaalinen toiminta ohjaa tukiverkoston merkittävyyttä. Aineistossa tiedostetaan, että ilman yhteisön toimintaa suhde idoliin ei olisi läheskään yhtä suuri kuin yhteisössä osallistumisen mahdollisuuden kanssa. Ilmapiiri faniyhteisössä muovautuu yhteisön omalla toiminnalla eikä fanittamisen kohde ole ainoa vastuussa.

Aineistossa tulee esiin, että jos yhteisössä huomataan negatiivisia ilmiöitä kuten selvää hierarkkisuutta tai sosiaalista painetta, siihen puututaan tarkoituksenmukaisesti. Pyritään siis pitämään yhteisön ilmapiiri mahdollisimman miellyttävänä kaikille. Fanikulttuuriin kuuluvien yhteisöjen vapaaehtoisuutta tuodaan esiin huomioimalla, kuinka yhteisöstä etäännytään herkästi, jos negatiivisia kokemuksia on vähänkään. Jos yhteisö aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia yksilöön, fanittamisen kohteen tarjoama tuki ei välttämättä ole tarpeeksi pitää yllä halua jakaa fanikokemusta muiden kanssa. Tästä voi mahdollisesti seurata etääntyminen fanittamisen kohteesta ylipäätänsä.

5. Johtopäätökset ja pohdinta

Tarkastelin tässä tutkielmassa sosiaalista identiteettiä verkkofaniyhteisön jäsenten tuen kokemuksissa. Tutkimuskysymyksenäni pyrin selvittämään verkkofaniyhteisössä osallistumisen mahdollistamia erilaisia keinoja kokea tukea. Keskeisimpänä tuloksena tutkielmassa on yhteisöstä saadun tuen kokeminen vertaistuen ja yhteisöllisyyden seurauksena, jotka vaikuttavat yhteisössä osallistuvan identiteettiin ja sen seurauksena mahdollisesti yhteisön ulkopuoliseen elämään.

Yhteisössä osallistumista ja sen vaikutuksia ohjaa merkittävästi verkkoympäristö ja sen monipuoliset vaihtoehdot vuorovaikutuskeinojen ja yhteisön jakautuessa. Internetin tarjoaman laajan ja kansainvälisen keskusteluympäristön avulla Corpse Husband -faniyhteisön on mahdollista muodostaa suuri ja aktiivinen verkosto. Yhteisön laajuuden ja useiden aktiivisten sosiaalisen median kanavien takia yhteisöön kuuluu paljon erilaisia sisäryhmiä. Yhteisön saavutettavuuden avulla sosiaalinen verkosto kasvaa, ja sen vaikutukset koetaan hyvin eri lailla yksilökohtaisesti riippuen osallistumisesta ja suhteesta yhteisöön. Internet yhteisön vuorovaikutusympäristönä koetaan vaikuttavan positiivisesti yhteisöllisyyden kokemiseen.

Samaistumisen kokemusta mahdollistava yhteisö koetaan lisäävän hyväksyntää ja muuta emotionaalista tukea, mikä johtaa positiiviseen sosiaaliseen identiteettiin. Ryhmän jäseneksi identifioituessa muodostuneen me–te-asetelman takia ilmapiiri koetaan positiiviseksi ja paremmaksi kuin muissa vertaisissa yhteisöissä. Tutkielmani viitekehyksessä liitin sosiaalisen identiteetin teorian

24

yksilöiden puolueellisuuteen nähdä oma sosiaalinen ryhmä positiivisesti hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Näkökulmaan ryhmän positiivisiin vaikutuksiin vaikuttaa oman ryhmän tunteminen paremmin kuin muiden ryhmien. Vastaajat huomioivat myös, ettei yhteisö ole aina tasavertainen eikä ole täydellistä CH-fanin mallia, jonka muottiin pitäisi mukautua. Yhteisö on monipuolinen verkosto, joka rakentuu useista sisäryhmistä.

Faniyhteisössä yhdistäväksi tekijäksi kuvaillut persoonallisuuden piirteet antavat näytteen yhteisön yleisen ilmapiirin kokemuksesta. CH-faneja kuvatessa myötätuntoisiksi, avuliaiksi ja lojaaleiksi, jaetaan yhteisön osallistujien motiiveja identifioitua kyseiseen sosiaaliseen ryhmään. Toisaalta ilmapiirin kuvaaminen perustuu vain vastaajien omiin kokemuksiin, ja kokemukset voivat olla rajoittuneet vain tiettyyn sosiaalisen median alustaan.

Jaettu fani-identiteetti yhteisössä voidaan aineiston perusteella jo itsessään ymmärtää tuen lähteeksi.

Idoli nähdään osana tukiverkostoa mutta se on kuitenkin eri tasolla kuin itse faniyhteisö. Idoli asettaa mallin yhteisön arvoille ja tavoitteille, muttei suoraan vaikuta yhteisöön. Nämä mallit tekevät jokaisesta faniyhteisöstä omanlaisen ”kuplan” tietyille teemoille ja odotuksille, mutta osallistumisen tavat ja päätökset jokainen tekee täysin yksilönä. Olen tutkielmassani havainnut, että suuri osallistumisen määrä yhteisössä ei suoraan tarkoita vahvaa sidettä yhteisöön. Jokaisella on omanlaiset tapansa osallistua ja sen takia tavat ymmärtää yhteisö tuen lähteenä ovat monipuolisia.

COVID-19-pandemian ajankohtaisuus ilmenee vastauksissa fanien vuorovaikutuksen painottuessa internettiin. Fyysisesti toisista ihmisistä eristäytymisen aikana hakeudutaan osallistumaan verkossa erilaisissa yhteisöissä, mukaan lukien fanikulttuuriin kuuluvissa. Fanikulttuuria käytetään keinona piristää omaa arkea ja kasvattaa sosiaalista verkosto omien mielenkiinnonkohteiden myötä.

Pandemia-aikana lisääntyneen vapaa-ajan myötä faniyhteisön jäsenet ovat pystyneet omistautumaan mielenkiinnonkohteilleen ja niistä oppimiseen aiempaa enemmän. CH-fanit kuvaavat faniyhteisöä yksinäisyyttä vähentävänä elementtinä laajentuneen sosiaalisen verkoston myötä.

Tutkielmassani yhteisökohtaisuus CH:in kannalta näkyy vastaajien sukupuolijakauman, esillä olevien terveysongelmien teemojen sekä yhteisöllisyyttä lisäävän idoliin kohdistuvan uteliaisuuden kautta. Sukupuolijakauman eli huomattavan naispuolisten vastaajien ylivoiman avulla voidaan tulkita kyseisen verkkofaniyhteisön koostuvan merkittävimmin naispuolisista nuorista aikuisista.

Faniyhteisön tarkastelua ei voida yleistää muihin faniyhteisöihin, mutta se kuvaa ajankohtaisia fanikulttuurin toimintatapoja tämänhetkisen teknologian sekä populaarikulttuurissa näkyvien trendien ja arvojen avulla. Vuorovaikutuskeinot ja niiden vaikuttaminen faniin itseensä on yksilökohtaista mutta tutkielma tarjoaa näkemystä vaikutusten mahdollisuuksiin sekä