Fanikulttuuri

Sosiaalisen median kehittyessä populaarikulttuurin näkyvyys elämissämme on jatkuvasti huomattavampaa. Suosittujen kohteiden kuten henkilöiden tai ilmiöiden kautta muovautuu trendejä, ihanteita ja tavoitteita, jotka leviät fanikulttuuriin osallistuessa. Kulutusyhteiskunnassa se voi olla tiedostamatonta mutta silti jatkuvasti elämiimme vaikuttavaa, esimerkiksi normien ja arvojen mallia luodessa (Poikolainen 2015, 186). Fanikulttuurilla on modernissa yhteiskunnassa aiempaa merkittävämpi rooli muun muassa kulttuuriseen pääomaan vaikuttamalla. Kapitalistisessa yhteiskunnassa on mahdotonta olla aktiivisesti idolia tukeva fani, ilman että tukee taloudellista pääomaa. (Lewis 1992, 33.) Fanikulttuuri muodostuu erilaisista faniyhteisöistä ja kaikki faniyhteisöt ovat massatuotetun ja massajaetun sisällön kuluttajia (Em., 30). Faniyhteisöt ovat sosiokulttuurinen ilmiö, joka liitetään kapitalistiin yhteiskuntiin, elektroniseen mediaan ja julkiseen keskusteluun. Se ei ole uusi ilmiö, vaan jatkuvasti yhteiskuntien muutoksiin mukautuva. Nykypäivänä fanikulttuuri painottuu mediassa esiintyviin kohteisiin, kun taas aiemmin se on keskittynyt selvemmin esimerkiksi taiteilijoihin tai historiallisiin hahmoihin. Faniyhteisöön kuuluminen voi olla vain lyhyt osa elämänkaarta mutta se voi vaikuttaa yksilön identiteettiin pitkäaikaisesti. (Duffett 2013, 28.)

Kulttuuriteoria painottaa jokaiseen kulttuuriin sisältyviä omakohtaisia identiteettejä, yhteisöjä ja performatiivisia keinoja (Gray, Sandvoss & Harrington 2007, 126). Mihinkään yhteisöön ei kuitenkaan kuulu täydellisen edustajan mallia, vain ulospäin näkyviä stereotypioita. Sama pätee myös faniyhteisöihin. Muille näkyvät tavat ja ilmiöt eivät aina kuvasta yhteisön sisältöä realistisesti ja näkemys yhteisöstä muuttuu vasta yhteisössä osallistuessa. (Duffett 2013, 50.) Yhteisössä osallistuminen tuo arkeen rutiinia ja se voi vaikuttaa elämään keinoin, joihin yhteisön ulkopuoliset eivät voi samaistua. Yhteiskunnissa, erityisesti länsimaisissa, populaarikulttuuria on haastavaa vältellä ja sen vaikutukset näkyvät monin eri tavoin. Tarkoituksenmukaisesti populaarikulttuuriin

4

osallistuminen vie aikaa ja energiaa, jotta voi pysyä perillä ajankohtaisista ilmiöistä. Aktiivisuus populaarikulttuuriin osallistumisesta voi johtua vain sosiaalisesta paineesta. (Williams 2008, 27.) Yksi näkyvimmistä osista populaarikulttuurin julkista keskustelua ovat julkimot. Julkimot eli kulttuurista valtaa omaavat menestyjät ovat faniuden aiheuttajia ja kohteita, eli fani tarvitsee sidoksen julkimoon tai julkisuuteen (Lewis 1992, 10). Julkimot nostetaan jalustalle julkiseen keskusteluun tavallisten ihmisten esimerkeiksi ja tavoitteiksi erityisillä elämäntavoillaan. Vain fanit voivat ymmärtää faniuteen kuuluvan ihannoinnin, priorisoinnin sekä vaikutuksen elämään. Fanit ovat yhteisön monipuolinen joukko erilaisia ideologioita ja taustoja jakavia yksilöitä, joita kaikkia yhdistää idolisoinnin kohteeseen koettu side. (Lewis 1992, 1–2.)

Jaettu kokemus yhteisössä tuo jäsenille samaistumisen kokemusta ja tämän seurauksena suhde fanittamisen kohteeseen voi vahvistua entisestään (Poikolainen 2015, 192). Faniyhteisöt koetaan yleisesti mielihyvän lähteenä eli ilmapiiriä työstetään tarkoituksenomaisesti positiiviseksi (Gray et al., 2007, 77). Fanikulttuuri tarjoaa osallistujille mahdollisuuden uudenlaiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään (Em., 125). Duffett (2013, 11) huomioi, kuinka faniyhteisössä osallistuessa yksilön kulttuurinen identiteetti muovautuu, mutta yhteisökokemukseen vaikuttaa myös oman henkilökohtaisen kulttuurin läsnäolo elämässä. Kulttuuri, johon on kasvatettu vaikuttaa yksilön arvomaailmaan sekä käytöstapoihin eivätkä ne täysin katoa faniyhteisön ansiosta.

Aiempi tutkimus fanikulttuurissa osallistumisesta on keskittynyt populaarikulttuuriin koska se on faneille helpoiten saatavilla ja sillä on julkisen keskustelun takia merkittävimmin näkyvyyttä ja valtaa (Lewis 1992, 3). Fanikulttuuriin liittyvää keskustelua hallitsevat yleisesti musiikki- ja urheilufanit.

Populaarikulttuurin voi ymmärtää suosittujen sosiaalisten ilmiöiden verkostona, joka riippuu muista samanvertaisista ilmiöistä pysyäkseen merkittävänä. Kulttuuri luo itselleen paikkaa ja näkyvyyttä sijoittaessaan itsensä muihin ajankohtaisesti näkyviin ilmiöihin kuten viittaamalla muuhun mediaan, esimerkiksi sisällyttämällä elokuvateollisuuteen liittyviä viittauksia musiikissa. (Slade, Narro &

Givens-Carroll 2015, 24). Fanit laajentavat kulttuuriaan näkyvämmäksi myös tuottamalla omaa mediasisältöä, esimerkiksi fanifiktiota (Nikunen 2008, 196).

Fanitutkimus on aiemmin tuonut esiin länsimaiden digitalisoituessa tapahtunutta muutosta fanien osallistumiseen. Länsimaissa on mahdotonta tutkia faniyhteisöjä ilman teknologian muutoksen huomioimista. Teknologian asema kulttuurisia ilmiöitä muovaamassa näkyy tarjoamalla ympäristön yhteisöjen muodostamiseen ja informaation tehokkaaseen jakamiseen. (Duffett 2013.) Digitalisoitumisen vaikutuksista yhteisössä osallistumiseen kerron lisää luvussa 2.2.

5

Fani- ja nuorisokulttuuri kulkevat käsi kädessä, eli nuorisotutkimuksen näkökulma on olennainen faniuteen perehtyessä. Aiemman tutkimuksen avulla on mahdollista tarkastella vuosikymmenten aikana tapahtunutta kehitystä, kun nuorisokulttuurin muutokset ovat muovanneet fanikulttuurin ilmenemiskeinoja. Poikolainen (2015) tuo väitöskirjassaan esiin, kuinka nykypäivänä fanittaminen nähdään aiempaa vähemmän vain nuorisokulttuuriin liitettävänä ilmiönä. Fanittaminen on yleistynyt aikuistenkin arjessa eikä fani-termiä yhdistetä yhtä merkittävästi vain lapsiin ja nuoriin. Nuoruuden tavoitteleminen on nykyään näkyvämpää länsimaissa eli nuoruuden teemoja kuten fani-identiteettiä jopa tavoitellaan.

Populaarikulttuurin vaikutus lasten ja nuorten aikuisten elämään on suurempi kuin aikuisilla koska vaikutus identiteettiin on todennäköisempi. Kehitysiässä ihmisen ympäristö muovaa persoonallisuutta, kun opetellaan vielä toimimaan yhteiskunnan jäsenenä. Tässä vaiheessa yksilön itsetunto ja arvomaailma ovat vielä muodostumassa eli luotto esimerkiksi auktoriteetteihin sekä ihannoinnin kohteisiin johtaa heidän matkimiseen. (Adams & Marshall 1996, 9.) Itsetunnon vaikuttaessa myös yksilön tapaan suhtautua muihin ihmisiin, idolkulttuuri voi jättää pysyviäkin vaikutuksia sen osallistujiin (Em., 2). Vielä kehitysiässä ollessa vaikutteiden ottaminen ympäristöstä on todennäköisempää ja vaikutus pysyvämpää. Fanikulttuurin osana muodostuvat fani-idoli-suhteet ja faniyhteisöt voivat toimia mallina, joita ei aina osata kyseenalaistaa. Kokemus positiivisesta ilmapiiristä yhteisössä voi huomaamatta vaikuttaa yksilön identiteettiin tarjotessaan ainutlaatuisia kokemuksia, jolloin negatiiviset vaikutukset lakaistaan maton alle (Tajfel & Turner 1986). Erityisesti populaarikulttuurin vaikutuksesta muodostuvat trendit ja ihanteet asettavat yhteiskunnille malleja, jotka vaikuttavat merkittävimmin juuri nuorisoon (Keipi et al., 2017, 19).

Populaarikulttuurin pitäessä nuorisoa tiukasti otteessaan, myös nuorisolla on mahdollisuus vaikuttaa itse populaarikulttuuriin. Kaiken kulttuurin ollessa sosiaalisesti rakentuvaa ja jatkuvasti kehittyvää, populaarikulttuurikin riippuu sen osallistujista. Näin ollen fanikulttuuriin osallistujat, eli faniksi identifioituvat, ohjaavat populaarikulttuuria eli fanittamisen kohteitaan omilla reaktioillaan. Reaktiot vaikuttavat kuluttamiseen ja populaarikulttuurin pysyessä merkittävänä kuluttajien mielipiteiden pohjalta, on sen mukauduttava jatkuvasti. (Lewis 1992, 208.) Muuttuvien reaktioiden takia päivittyvät myös yhteiskunnan yleiset trendit ja mallit. Tämän takia jokainen sukupolvi kokee populaarikulttuurin eri tavoin.

6

2.2. Verkkoympäristö

Faniyhteisöjä tarkastellessa on syytä huomioida sosiaalisen median vaikutus yhteisöjen muodostumiseen sekä vuorovaikutuksen keinojen erilaisuuteen. Internetissä vuorovaikuttaminen eroaa kasvotusten tapahtuvasta ja siihen kuuluu sekä hyvät että huonot puolensa. Verkossa yhteisöjen saavuttaminen ja niissä osallistuminen helpottuu, eli yhteisöllisyyttä on helpompi rakentaa. Kun sosiaalinen verkosto laajenee, se vaikuttaa useammin eri tavoin yksilön identiteettiin. Eri yhteisöissä vuorovaikutuksen tavat ja tarkoitukset ovat erilaisia toisistaan ja tarjoavat toistaan erilaista sisältöä.

(Kim & Kim 2017, 2.) Verkkovuorovaikutus rajoittaa oman identiteetin ilmaisua ja jokaisella meistä onkin erilainen identiteetti verkossa ja kasvotusten (Keipi et al. 2017, 19). Oman identiteetin ilmaiseminen ei ole aina tiedostettua ja vaikka haluaisi uskoa ilmaisevansa itseä samoin keinoin eri ympäristöissä, se ei kuitenkaan yleensä toteudu. Erityisesti online-offline-asetemassa representaation keinot ovat välttämättömästi erilaiset.

Internetin avulla faniyhteisöissä voidaan rakentaa fani-identiteettiä jakamalla kokemuksia, mikä vahvistaa faniyhteisön sidettä (Duffett 2013, 42). Faniyhteisöissä identiteetin ilmaiseminen voi rajoittua vain faniuteen, mutta on täysin omalla vastuulla, kuinka paljon haluaa itseään ilmaista.

Mahdollisuus anonymiteettiin verkossa voidaan kokea helpottavana tekijänä, mikä mahdollistaa offline-asetelmaa sosiaalisemman ja avoimemman persoonan. Anonymiteetti muuttaa ryhmän sisällä esiintyviä normeja koska ryhmän edustamisen keinot muuttuvat. (Keipi et al. 2017, 21.) Identiteetin ilmaiseminen voi verkkofaniyhteisössä rajoittua vain fani-identiteettiin, jos niin itse haluaa. Internet antaa käyttäjille mahdollisuuden olla kuka tahansa, kuulua mihin tahansa yhteisöön ja vuorovaikuttaa siellä vapaammin. Anonyyminä on helpompaa ja todennäköisempää jakaa henkilökohtaisia ja arkoja kokemuksia. (Em., 32.)

Verkossa ryhmädynamiikka voi aiheuttaa positiivisia sekä negatiivisia reaktioita (Em., 22).

Merkittävin positiivinen reaktio on jo oman yhteisön löytäminen, jotta voi rakentaa sosiaalisen verkoston ”kuplaansa”. Sosiaalinen media on ympäristö, jossa kulutettavaan sisältöön voi vaikuttaa itse rajaamalla negatiiviseksi koetut teemat ulkopuolelle ja keskittymällä vain henkilökohtaisesti itseä miellyttäviin kanaviin, esimerkiksi omien mielenkiinnonkohteiden kautta (Duffett 2013, 24).

Verkkoyhteisöjä käytetään erilaisiin tarkoituksiin riippuen kontekstista. Kommunikointi, viihdekäyttö, oman statuksen parantaminen ja tiedonsaanti ovat kaikki lopulta oman hyödyn eteen toimimista, erityisesti sosiaalisen verkoston vahvistamisen kannalta (Baccarella, Wegner, Kietzmann