• Ei tuloksia

4. Kokemuksia verkkofaniyhteisöstä tukiverkostona

4.3. Kokemus sosiaalisesta tuesta

Ryhmäidentiteetin muodostuessa ryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisön ulkopuolisiin tapahtumiin, kuten jäsenten identiteettiin. Kokemukset erilaisista vaikutuksista yhteisön ulkopuoliseen elämään ovat piirteitä, jotka näkyvät identiteetin mukautuessa ja tämän seurauksena muuttaessa yhteisön toiminnan ulkopuolistakin elämää. Kysyessäni faniyhteisössä osallistumisen vaikutusta elämään, merkittävä osa vastaajista (26/38) käyttävät sanaa positiivinen. Erilaisten ihmisten lyöttäytyessä yhteen jaetun fani-identiteetin takia yksilöille muodostuu mahdollisuus laajaan, jopa kansainväliseen, verkostoon. Koetun sosiaalisen tuen määrää ei voida yhdistää suoraan sosiaalisen verkoston laajuuteen, mutta aineistossa vastaajat painottavat verkoston myötä muodostettujen ihmissuhteiden tärkeyttä elämissään.

21

Osa vastaajista (15) kuvailee faniyhteisöverkoston olevan tärkeä osa heidän sosiaalista elämäänsä.

Yhteisössä aktiivisella osallistumisella vastaajat ovat muodostaneet ihmissuhteita, jotka vahvistavat ryhmäidentiteettiä. Verkkofaniyhteisössä toimiminen mahdollistaa kansainvälisen toiminnan sekä sisäryhmien muodostumisen. Vastauksissa ilmenee ystävyyssuhteiden muodostuminen esimerkiksi fanien yhdistämällä CH-fanius sekä videopeliharrastus. CH-faniyhteisöä kuvataan hyvänä väylänä löytää muitakin faniyhteisöjä tai ystäväryhmiä, jolloin verkosto laajenee entisestään.

”I learn a lot about my idol, and I meet new friends that I could always count on. I relate to them and I could hype up with them since I have no friends that is a fan of Corpse.”

Erityisesti CH:sta puhuminen liitetään faniyhteisöihin ja monet kokevatkin, etteivät pääse puhumaan aiheesta ryhmän ulkopuolella. Tällöin nähdään erityistä vaivaa osallistua keskusteluihin, jotta pystytään tuomaan esiin omia näkemyksiä ja aidosti ilmaisemaan itseään mielenkiinnonkohteiden avulla. Yhdistävä teema vahvistaa luottamusta ja tekee yhteisön jäsenistä helpommin lähestyttäviä, mutta osa vastaajista haluaa pitää osallistumisen vain fanikulttuurin sisältöön liittyvissä aiheissa.

Yhteisö mielletään aineistossa luotettavaksi ja helposti lähestyttäväksi, mikä voi olla hyvinkin erilainen kokemus yhteisön ulkopuoliseen verkostoon verrattaessa. Osalle vastaajista (5) faniyhteisö toimii tärkeimpänä tai jopa ainoana sosiaalisena verkostona eli tällöin yhteisöllä on muita jäseniä enemmän valtaa vaikuttaa sosiaaliseen hyvinvointiin. Osa vastaajista kuitenkin kuvailee kokemustaan yhteisössä vain fanina ilman henkilökohtaisia sidoksia tai velvoitteita ketään muuta jäsentä kohtaan. Suhtautuminen ja yhteys yhteisöön vaihtelee yksilökohtaisesti ja tämän takia jokaisella jäsenellä on hieman erilainen suhtautuminen sekä odotukset ryhmää kohtaan. Kaksi vastaajaa ilmaisee, että suhde yhteisöön ei ole merkittävä, joten he pysyvät sivusta seuraajan roolissa.

Yhteisön tärkeys nähdään vaikuttavan tarkoituksenmukaisen panostamisen määrään osallistua yhteisössä.

Jo aiemminkin mainittu vertaistuki on tärkeä esimerkki yhteisön vaikutusmahdollisuuksista.

Vertaistuen kokeminen on subjektiivista eikä välttämättä vaadi edes yhteisössä aktiivisesti vuorovaikuttamista. Vertaistuki tuodaan aineistossa esiin erityisesti samaistumisen ja onnellisuuden lisääntymisen aiheuttamana. Sosiaalisen tuen elementtinä vertaistuki on ohjaamassa vuorovaikuttamisen keinoja ja todennäköisyyksiä osallistua. Yhteisöstä saatua tukea kuvataan inspiroivaksi, mikä voi muuttaa näkökulmia elämässä yleisesti.

22

Yhteisössä osallistumalla on mahdollista muuttaa jopa näkökulmaa faniyhteisöstä ja laajemmin fanikulttuurista. Vastaajien henkilökohtaisten näkökulmien muutos ilmenee myös informaation lisääntyessä. Vastauksissa (9) tuodaan esiin uuden oppimisen osana yhteisössä osallistumista.

Useimmiten tieto liittyy fanittamisen kohteeseen tai samaan aihepiiriin. Vastaajat antoivat informaation lisääntymisestä esimerkkeinä CH:in persoonana, hänen kollegansa ja yleisemmin peli/streaming -maailman. Vastaajat (4) tuovat ilmi olevansa mukana yhteisössä saavuttaakseen enemmän juuri CH-sisältöä.

”I’ve gotten to know corpse and other fans more because of what other fans post on the group, my admiration for corpse has grown and I just respect the guy so much now that I’ve known him more through the stories and posts other fans share.”

Helpon informaation saavutettavuuden avulla on mahdollista oppia lisää itse fanittamisen kohteesta ja fani-identiteetti voi tiedon myötä vahvistua entisestään (Duffett 2013). Teknologian kehittymisen myötä idoleihin tutustuminen on helpompaa kuin aiemmin, oli se sitten yhteisössä osallistumisen tai tiedonhaun takia. Vastaajista 12 ilmaisee olevansa suurempia faneja yhteisöön liittymisen jälkeen.

Mahdollisuus päästä keskustelemaan jaetuista mielenkiinnonkohteista kasvattaa innostusta ja motivoi pysymään ajan tasalla tapahtumista. Positiiviset kokemukset yhteisössä parantavat kokemusta fanina ja aiheuttavat muun muassa ylpeyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Koska fani-identiteetti on merkittävämpi, on faniudella osallistumismahdollisuuksien mukaan suurempi rooli elämässä. CH-fanittamiseenkin voidaan liittää käytöstapojen muutokset yhteisönormien takia. Aineistossa ilmenee normeja, jotka vaikuttavat osaan vastaajista myös yhteisön ulkopuolella. Tällaisia ovat fanittamisen kohteeseen käytetyn ajankäytön lisääntyminen (4) ja CH:in käyttäytymisen matkiminen (5), esimerkiksi tiettyjen pelien pelaamisen tai tapojen miten CH ilmaisee itseään kautta. CH:ia persoonana peilataan ottamalla itsekin käyttöön hänen sanontojaan tai esimerkiksi tapoja julkaista sosiaalisessa mediassa. Yhteisön vaikutus identiteettiin näkyy tämän takia arkisessa toiminnassa yhteisön toimijuuden ulkopuolella.

”Being part of a fandom has given me more access to Corpse content (news, fan art, videos) and has increase my participation in observing and engaging in his content. I am more invested in my time and energy to know more about Corpse because of fandom participation.”

23

Yhteisön toiminta koetaan tärkeäksi osaksi fanikokemusta eli sosiaalinen toiminta ohjaa tukiverkoston merkittävyyttä. Aineistossa tiedostetaan, että ilman yhteisön toimintaa suhde idoliin ei olisi läheskään yhtä suuri kuin yhteisössä osallistumisen mahdollisuuden kanssa. Ilmapiiri faniyhteisössä muovautuu yhteisön omalla toiminnalla eikä fanittamisen kohde ole ainoa vastuussa.

Aineistossa tulee esiin, että jos yhteisössä huomataan negatiivisia ilmiöitä kuten selvää hierarkkisuutta tai sosiaalista painetta, siihen puututaan tarkoituksenmukaisesti. Pyritään siis pitämään yhteisön ilmapiiri mahdollisimman miellyttävänä kaikille. Fanikulttuuriin kuuluvien yhteisöjen vapaaehtoisuutta tuodaan esiin huomioimalla, kuinka yhteisöstä etäännytään herkästi, jos negatiivisia kokemuksia on vähänkään. Jos yhteisö aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia yksilöön, fanittamisen kohteen tarjoama tuki ei välttämättä ole tarpeeksi pitää yllä halua jakaa fanikokemusta muiden kanssa. Tästä voi mahdollisesti seurata etääntyminen fanittamisen kohteesta ylipäätänsä.