V E S A V A R T I A I N E N
tMaataloutpitäjä&ä teollisuuskaupungiksi
Harjavallan historia 1860-luvulta 2010-luvulle
H arjavallan kaupunki ja H arjavallan seurakunta
I S B N - N U M E R O
978-951-97142-2-6
T Y P O G R A F I A
Pauliina Leikas & Miika Immonen
T A I T T O JA K U V A N K Ä S I T T E L Y
Miika Immonen
K I R J A I N T Y Y P P I
Minion Pro
P A I N O P A P E R I
Munken Pure
P A IN O T Y Ö T R T 2 0 11
K U S T A N T A J A T
Harjavallan kaupunki ja seurakunta
E T U - JA T A K A L I E P E E N K A R T A T
Harjavallan ja Kokemäen kunnat teettivät maan
mittaushallituksella yhteisen pitäjänkartan. Kartan laatimisessa käytettiin paikkakuntalaisten apua ja se valmistui vuonna 1914. Karttaan merkittiin muun muassa yleiset rakennukset, talot, torpat, myllyt, tehtaat ja sahat. Teistä erotettiin erikseen maantiet, kylätiet, pienemmät ajotiet ja polut. Numerot kartalla osoittavat paikan korkeutta meren pinnasta.
Sisällys
Es i p u h e... ix
Ki r j o i t t a j a na l k u s a n a t...x i 1. VÄESTÖ HARJAVALLASSA VUOSINA 1870-2010 Harjavalta - sijainti ja ympäristö...3
Väestö ja sen alueellinen sijoittuminen . . . 4
Luonnollinen väestökehitys ja muuttoliike . . 7
2. KUNNAN PERUSTAMISESTA SISÄLLISSOTAAN (1870-1918) Ha r j a v a l l a s t a i t s e n ä i n e n k u n t a . 17 Kunnan perustam inen... 17
Kunnallishallinto vuoteen 1 9 1 8 ... 19
Kunnalliset kokoontum iset...20
Kasvava kuntatalous...21
Ku n t a j as e n t o i m i a l u e e t - KOHTI M O D E R N IA ...24
Koulu ja s i v i s t y s ...24
Kiertokoulu lasten opettajana... 24
Kohti kansakoulua... 26
Pitkäpäälän kansakoulu toiminnassa . . 27
Laajeneva kouluverkosto ja jatko-opetus . 30 Kirjasto ja Lukuyhtiö Harjavaltaan . . . . 33
Köyhäinhoito seurakunnalta kunnalle. . . 34
Nälkävuosista kunnalliseen vaivaishoitoon - vaivaistalo perustetaan...34
Terveyden- ja sairaanhoitoa ja rokotuksia . 39 Piirimielisairaala Harjavaltaan . . . . 41
Toimet tulipaloja v a s ta a n ... 44
Ma a t a l o u s, m e t s ä t JA KALASTUS PÄÄELINKEINOINA. . . 46
Maatalous leiväntuojana Harjavallassa . . 46
Satoa ja katoa - lainajyvästö turvana . . 46 Ruista ja kauraa pellolta pöytään . . . . 48
Maatalous koneistuu ja uudistuu - Maamiesseura valistajana... 50
Torpparit ja tilaton väestö ahtaalla . . . 52
Osuusmeijeri Harjavaltaan...54
Metsätaloudesta luonnon antimiin . . . . 56
Metsät ja Kokemäenjoen tukinuitto . . . 56
Metsästys ja kalastus - saaliit kotiin ja m y y n tiin... 57
Kä s it y ö t, t e o l l is u u s, k a u p p a JA PALVELUT KASVUSSA...6l Käsitöistä alkavaan teollisuuteen... 62
Pikkupajoista höyrysahaan...62
Puimakoneita H arja va lla sta...64
Sähköä koteihin - Lammaisten Sähkölaitos Oy . . . . 65
Kaupankäyntiä ja rahoitustoimintaa . . . 67
Kulkukauppiaista maakauppiaisiin . . . 67
Kilpailu kiristyy - osuuskauppa Harjavaltaan . . . . 68
Säästöpankki hankkeiden rahoittajaksi. . 71
Liik e n n e k e h it y k s e n k o h t e e n a . . 73
Kokemäenjoki kunnan jakajana... 73
Kirkkoportaat ja lauttayhteys... 73
Riippusilta Harjavallan yhdistäjäksi. . . 75
Maanteiltä rautateille...78
Tiet, kestikievaritoiminta ja hollikyydit. . 78
Rautatie H a rja va lta a n... 80
Tieto liikkeessä... 82
Kehittyvä postitoim inta... 82
Puhelinyhteydet rakennetaan... 84
Ha r j a v a l l a n s e u r a k u n t a KUNNALLISUUDISTUKSEN JÄLKEEN . . Kappelista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Oma kirkkoherra ja pappilan palo . . . Uusi kirkko H a rja va lta a n... Kirkkoa kehitetään - urut ja lämmitys . . Seurakuntatyö ja herätysliikkeet... Seurakunta ihmisten muuttuvassa arjessa . Rukoilevaisuus Harjavallassa vuosisadan vaihteessa... 86 86 86 89 92 93 93 94 Ko h t i k a n s a l a i s y h t e i s k u n t a a . . 97
Kansanmusiikista kuvataiteeseen . . . . 97
Raittiusliikkeestä nuorisoseuraan . . . . 99
Po l i t i i k a n s y n t y j a u u s i
VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUS . . 107
Valtiopäivät ja järjestysvalta...107
Sortokausi ja vastarinta - helmikuun manifestista suurlakkoon . 108 Eduskuntavaalit 1907-1917 Harjavallassa. . 1 11 Vuosi 19 18 j a s i s ä l l i s s o t a . . . . 115
Kohti kahtiajakoa... 115
Maailmansodan vaikutuksia: työttömyyttä ja vallitöitä... 115
Puute, säännöstely ja venäläiset sotilaat . 116 Maatyöväki lakkoilee - Metsäpalokunta isäntien turvaksi . . 119
Työväen järjestyskaarti syntyy - tunnelmat kiristyvät... 120
Harjavalta sisällissodassa...121
Punaiset valtaan...121
Valkoiset tulevat - punaiset pakenevat . . 124
Vankileirejä ja kuolemantuomioita . . . . 126
3. HARJAVALTA ITSENÄISESSÄ SUOMESSA (1918-1945) So d a n s e u r a u k s i a j a u u s ik u n n a l l i s h a l l i n t o . . . 13 1 Paluu rau h aan ...131
Kunnanvaltuusto käyttöön...132
Vaalit Harjavallassa 1920- ja 1930-luvuilla . 135 Kunnallisvaalit ja valtuustot 1920-luvulla . 135 1930-luvun kunnallisvaalit ja -politiikka . 136 Kunnallislautakunnan ja valtuuston puheenjohtajat . . . . 139
Eduskuntavaalit Harjavallassa...141
Kuntatalous ja 1930-luvun la m a ...144
Ku n n a n t o i m i a l a t l a a j e n e v a t . . 148
Koulutus ja s iv is t y s ...148
Oppivelvollisuuslaki kansakoulun muokkaajana... 148
ja Pitkäpäälään... 151
Koulukeittolatoiminnasta sotavuosiin . . 153
Harjavallan k irja sto ... 154
Köyhät, sairaat ja terveydenhoito . . . . 156
Köyhäinhoidosta kunnalliseen huoltoon . 156 Taistelu kulkutauteja vastaan...157
Mielisairaiden h o i t o...161
Satakunnan keuhkotautiparantola Harjavaltaan... 162
Apteekki perustetaan...165
Harjavallan vpk perustetaan...166
Ma a- j a m e t s ä t a l o u s m u u t t u v a s s a TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ... 169
Torpparivapautus ja maatalouden muutos . 169 Viljelyn tehostamistoimista 1930-luvun pakkohuutokauppoihin...173
Kehittyvä karjatalous ja yhteistoiminta . . 175
Metsätalous ja u i t o t ... 177
Metsänhoitoyhdistys Harjavaltaan . . . 177
Puutavaran kuljetus Kokemäenjoessa vaikeutuu... 178
Laskevista kalakannoista metsästykseen . . 180
Te o l l i s u u s, p a l v e l u tj a l i i k e n n e MUUTOKSEN KYNNYKSELLÄ . . . . l 8l Paikallinen puu-, metalli- ja sementtiteollisuus...181
Sähköverkko laajenee - käyttömuodot lisääntyvät... 184
Voimalaitos rakennetaan - suurteollisuus saapu u ...186
Vesivoimalaitos ja Kokemäenjoen patoaminen... 186
Teollisuuden siirrot Harjavaltaan. . . . 188
Kasvava rahatalous ja pankkipalvelut . . . 190
Kaupan kasvusta kohti erikoistumista . . 190
Pankkitoiminta ja kiristyvä kilpailu . . . 193
Liikenne m u rro k sessa...195
Uusi silta H arjavaltaan... 195
Kasvava juna-ja autoliikenne... 198
Tiedonkulku n o p e u tu u... 202
VI
Jä r j e s t ö t o i m i n t a j a
POLIITTINEN K U O H U N T A ...205
Raittiustyö ja kieltolaki... 205
Lastensuojelutyötä ja nuorisoseuratoimintaa 207 Kasvava suojeluskuntatoiminta ja Lotta Svärd -yhdistys... 208
Työväenyhdistystoiminta vaikeuksissa . . 2 11 Lapuan liike, kommunistit ja työväenyhdistyksen lakkautus . . . . 212
i K L :n perustamisesta työväentoiminnan vapautumiseen . . . 215
Ku l t t u u r i a j a u r h e i l u a...218
Torvisoittoa ja kuorolaulua...218
Emil Cedercreutz - taiteilija ja museomies . 219 Raviurheilusta painiin ja pesäpalloon . . . 221
Se u r a k u n t a ja h e n g e l l i n e n t o i m i n t a...223
Seurakunta ja seurakuntalaiset... 223
Kirkko osana ihmisten a r k e a... 223
Kirkkoherrat ja toimihenkilöt... 225
Honkala seurakuntatalona -kirkkoa ja pappilaa kehitetään . . . 226
Helluntailaisuus ja herätysliikkeet . . . . 228
So t a v u o d e t 1 9 3 9 - 1 9 4 5 ...230
Toinen maailmansota a l k a a ...230
Talvisodasta v ä lirau h aa n ...232
Jatkosodan vuodet...233
Elämää kotirintam alla... 237
Siirtoväki saapuu - pika-asutuksesta uuteen evakuointiin . 241 4. HARJAVALTA SOTAVUOSIEN JÄLKEISESSÄ MUUTOKSESSA (1945-2010) Pa l u u r a u h a a n j aa s u t u s t o i m i n t a 247 Pulavuodet ja aika sodan jälkeen...247
Asutustoiminta ja uusi maanhankintalaki . 248 Poliittinen käänne...251
Ku n t a j a k u n n a l l i s h a l l i n t o SODAN JÄLKEEN... 253
Poliittiset voimasuhteet 1940-luvun lopulta 2000-luvulle...253
Kunnallinen valta vasemmistolle . . . . 253
Eduskuntavaalit Harjavallassa 1945-2007. 260 Kasvava keskushallinto... 262
Kunnanjohtaja Harjavaltaan - kauppalaksi ja kaupungiksi . . . . 262
Uusi kunnantalo, virastotalo sekä vaakuna 267 Taloutta, aluesiirtoja ja kaavoitusta . . . . 271
Kehittyvä kuntatalous ja lamavuodet . . 271
Harjavallan pinta-ala kasvaa - aluesiirroista kaavoitukseen . . . . 277
Hy v i n v o i n t i v a l t i o t a r a k e n n e t a a n 281 Harjavallasta koulukaupunki...281
Kasvava kansakouluja uudet koulurakennukset...281
Keski-ja kansalaiskoulusta peruskouluun . 285 Lukio H a rja va lta a n... 288
Taistelu am m attikoulusta...290
Sosiaali-ja terveydenhuoltoalan oppilaitos perustetaan...291
Työväenopistosta kesäyliopistoon . . . . 294
Kirjasto - kiertolaisen asemasta omaan kotiin... 295
Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut - hoitoa ja huolenpitoa... 298
Terveystalosta terveyskeskussairaalaan. . 298
Mielisairas- ja tuberkuloosihoito muutoksessa...299
Sosiaalipalvelut laajenevat - vanhukset, vammaiset ja lapset . . . 302
Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu . 306 Kunnallistekniikan perustamisesta kattavaan verkostoon... 3 11 Vesi, viemärit ja jätehuolto...3 11 Lämpöä ja sähköä Harjavaltaan . . . . 316
El i n k e i n o r a k e n n e m u r r o k s e s s a - SUURTEOLLISUUS PÄÄOSAAN . . . 318
Maa- ja metsätalous - valtaelinkeinosta sivuosaan...319
suurempia tilakokoja... 323 Koneet ja kotieläimet
maatalouden m urroksessa...325 Metsänhoito ammattimaistuu,
uitoista luovu taan... 330 Elpyvistä kalakannoista suurpetoihin . . 332 Suurteollisuus toiminnassa - Harjavallasta
»Suomen maaseudun Manchester» . . . 335 Kuparia, nikkeliä ja lannoitteita maailmalle 335 Suuryhtiöt huolehtivat väestään . . . . 340 Teollisuus ja ympäristöongelmat . . . . 345 Sokeritehdashankkeesta
Harjavalta Oy:n kasvuun...347 Monipuolisempaa teollisuutta...350 Kehittyvä kauppa ja p alvelut...356
Ensimmäisestä tavaratalosta
Harjavallan m arkkinoihin... 356 Lisää erikoisliikkeitä ja liiketiloja. . . . 359 Apteekki-ja pankkipalvelut...364 Viihdettä ja majoitustoimintoja . . . . 368
Li i k e n n e y h t e y d e t j a t i e d o n v ä l i t y s 37 1 Rautatien huippuajoista
liikennemäärien l a s k u u n ...371 Autoliikenne, tieverkosto ja liikennepalvelut 373 Uusi silta yli Kokem äenjoen...380 Posti-ja p u helin liiken ne... 381 Paperisista sanomalehdistä
sähköiseen m e d ia a n ... 384 Se u r a k u n t a s o d a nj ä l k e e n . . . 387 Seurakuntatyö ja sen t e k ijä t ...387 Lisää seurakuntalaisia ja toimintamuotoja 387 Uusi seurakuntatalo... 391 Seurakunnan palvelijoita... 393 Hautausmaa ja kirkot...396
Hautausmaa, muistomerkit
ja vanha puukirkko... 396 Uusi tiilikirkko...399
Monipuolistuva kulttuuritoiminta . . . . 4°5 Emil Cedercreutzin museo-
ja kulttuurikeskus ja Harjulan Kilta . . 4°5 Taidettuja ta ite ilijo ita... 4 1°
Musiikista e lo k u v iin...4 12 Urheilua ja liikunnan riemua...4J 6
Jymy ja Hiittenharjun urheilukeskus. . . 4*6
h t uvasemmiston liikuttajaksi...421 Lisää erikoisseuroja ja liikuntapaikkoja . 423 Yhdistys-ja järjestökenttä liikkeessä . . . 427
Karjalais- ja veteraanijärjestöt,
martatja elä k e lä ise t... 427 Nuorisoseuratoiminta hiipuu, tilalle uusia
liiku ttajia... 428 Poliittinen kansalaistoiminta
ja vahvistuva vasemmisto...432 Ammattiosastoja ja
yrittäjäjärjestöjä perustetaan . . . . 436
5. ITSENÄINEN HARJAVALTA MUUTTUVASSA SUOMALAISESSA
YHTEISKUNNASSA
VIITTEET, LÄHTEET, LIITTEET & HENKILÖHAKEMISTO
Vi i t t e e t... 447 Lä h t e e t... 4 77 Li i t t e e t... 492 He n k i l ö h a k e m i s t o...497
V I I I
E S IP U H E
K
okemäen ja Harjavallan yhteinen historiateos Joki ja sen väki valm istui jouluksi 2007. Kirjassa käsitellään Kokemäen ja Harjavallan yhteistä historiaa 1860-luvulle, mihin saakka Harjavalta oli Kokemäen kappeli. Itsenäiseksi seurakun
naksi ja kunnaksi Harjavalta tuli vuonna 1869.
Samalla kunnan hallinto erotettiin seurakunnan hallinnosta niin, että kuntaan tuli omat hallinto
elimet. Yhteisen historian valmistumisen jälkeen oli historiatoimikunnan alkuperäisen suunnitel
man mukaan aika laatia kummallekin kunnalle oma historiateos 1860-luvulta 2010-luvulle asti.
H arjavallan kaupunki ja seurakunta se
kä Kokemäen kaupunki ja seurakunta tekivät Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen kanssa sopimukset historioiden kirjoittamises
ta. Kirjojen tekemisestä aiheutuvat kustannuk
set päätettiin jakaa niin, että kaupungit maksavat 85 % ja seurakunnat 15 %. Harjavallan historian kirjoittajaksi yliopisto nimesi Vesa Vartiaisen ja Kokemäen historian kirjoittajaksi Tuomas Ho
pun. Molemmat kirjat ovat jatko-osia teokseen Joki ja sen väki. Sen tähden on luonnollista, että olemme pitäneet yhteisiä kokouksia Kokemäen historiatoimikunnan kanssa niin, että molemmat kirjoittajat ovat olleet mukana. Jo tässä vaihees
sa haluan kiittää Kokemäen historiatoimikuntaa, sen puheenjohtajaa ja yhteisen toimikunnan pu
heenjohtajaa Harri Kivenmaata hyvästä yhteis
työstä.
Harjavallasta ei aiemmin ole kirjoitettu koko
naisvaltaista, tieteellistä historiateosta. Tämä teos tulee paikkaamaan sen puutteen. Harjavallassa on kyllä tehty suppeampia historiankirjoja mm.
Vanhaa Harjavaltaa vuonna 1953 ja erilaisia his
toriikkeja yhteiskunnan eri toimialueilta, yh
distystoiminnasta, teollisuuden ja liike-elämän alalta sekä eri kunnallistoiminnoista. Tässä historiateoksessa kerrotaan miten Harjavalta
muuttui pienestä maatalouspitäjästä teollisuus
kaupungiksi. Muutoksesta on kiintoisaa lukea, mutta mielenkiintoisia ovat myös kunnallishal
linnon ensiaskeleet, esimerkiksi koululaitoksen alkuajat, samoin sen ajan köyhäin- ja vanhusten
hoito. Kokemäenjoki jakoi pitäjän kahtia, varsin
kin kelirikkoaikoina joen ylittäminen oli vaikeaa.
Sillan tarpeellisuudesta ja sen rakennuskustan
nuksista johtuvat erimielisyydet ja riidat jakoi
vat eteläpuolen eli raatopuolen ja pohjoispuolen eli nälkäpuolen asukkaita. Ongelmasta päästiin eroon vasta kun saatiin kiinteä siltayhteys joen yli, jos silloinkaan. Yhteiskunnallinen muutos Harjavallassa on poikkeuksellisen suuri ja se jo sinänsä tekee tästä teoksesta mielenkiintoisen.
H a rjavallan k au p u n gin h allitu s päätti 10.3.2008 valita kaupungin edustajiksi historia- toimikuntaan kaupunginvaltuuston 1. vara
puheenjohtaja Simo Uotilan, sivistystoimen
johtaja Hannele Tähtisen ja kulttuuritoimenjoh
taja Esa Stranderin. Samassa kokouksessa päätet
tiin, että kaupungin nimeämät jäsenet toimivat yhteistyössä Harjavallan seurakunnan valitsemi
en edustajien kanssa. Harjavallan seurakunnan valitsemina toimikuntaan ovat kuuluneet kirkko
herra, rovasti Veijo Järvinen ja kirkkoneuvoston jäsen Eija Paananen. Toimikunnan kokouksissa on aina ollut paikalla myös historiankirjoittaja, FM Vesa Vartiainen ja muutaman kerran Tampe
reen yliopiston historiatieteen laitoksen johtaja professori, f t Pertti Haapala.
Toimikunnan työskentely on sujunut hyvin koko ajan. Asioista on keskusteltu paljon raken
tavassa hengessä. Varsinaiseen historian kirjoit
tamiseen ei juuri ole puututtu, mutta kirjoittajaa on tarvittaessa avustettu aineistojen hankinnas
sa. Harjavallan historian kirjoitustyö on edennyt sujuvasti alusta alkaen. Historiatoimikunta on voinut seurata kirjoitustyötä ja näin se on ollut koko ajan tietoinen työn etenemisestä aikataulun
mukaan ja myös toimikunnan päätökset on pys
tytty tekemään ajallaan.
Toimikunnan mielestä Vesa Vartiainen on kirjoittanut Harjavallan historiaa innostuneesti ja tutkinut lähdeaineistoja perusteellisesti. Tästä toimikunnan jäsenet ovat kokouksissa antaneet tunnustusta ja esittäneet kiitoksen sanoja. Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää Vesa Vartiaista hyvin tehdystä työstä. Tämä kirja on historian kirjana tieteelliset mitat täyttävä, selkeästi ja mielenkiintoisesti kirjoitettu.
Historiateoksen virallisena tarkastajana toimi Suomen historian professori, f t Kari Teräs Tu
run yliopistosta. Hän teki tarkastuksen huolelli
sesti ja antoi tunnustusta Vesa Vartiaisen työlle, mutta esitti myös muutamia vähäisiä komment
teja, jotka Vartiainen otti huomioon lopullisessa tekstissä. Lausunnossaan Teräs kirjoittaa muun muassa: »Vesa Vartiainen kirjoittaa tyylillisesti varmaa ja huoliteltua asiatekstiä. Hän osoittaa vastaansanomattomasti, että tieteellisesti pätevä teksti voi olla lukijaystävällistä ja avautua vaivatta kaikille lukijoille. Pidän Vartiaisen käsikirjoitusta kaiken kaikkiaan korkeatasoisena.» Kirjan kielel
lisen oikoluvun suoritti fm Anu Karrimaa. His
toriatoimikunnan puolesta haluan kiittää sekä Terästä että Karrimaata heidän työpanoksestaan.
Haluan kiittää hyvästä yhteistyöstä myös Harjavallan kaupungin sekä seurakunnan työn
tekijöitä. Samoin Emil Cedercreutzin museon arkistot olivat aina käytettävissä, ja museon toi
mesta tehtiin suuri osa kirjan valokuvien skan- naustyöstä. Tästä kiitokset museon henkilö
kunnalle. Historian taittajaksi valikoitui Miika Immonen. Vaikka hänen työnsä on tätä kirjoi
tettaessa vielä kesken, vaikuttaa kirjasta tulevan taitonkin näkökulmasta korkealaatuinen. K ii
tokset myös hänelle hyvästä yhteistyöstä. Kirjan kansikuvaan historiatoimikunta halusi mukaan
peltomaisemaa, Kokemäenjoen ja sen ylittävän sillan, vanhan kirkon sekä Harjavallan muutosta hyvin kuvaavat suurteollisuuden piiput. Siinä ne myös ovat. Valokuvan otti Matti Luotola, kiitos hänelle haasteellisesta työstä.
Toimikunnan työ on ollut mielenkiintoista ja haasteellista. Olemme saaneet seurata historian kirjoittamista läheltä ja elää siinä mukana. His
toriatoimikunta on antanut täyden työrauhan kirjoittajalle, vaikka usein olemmekin pystyneet avustamaan häntä pyydettyjen tietojen hankin
nassa ja tärkeiden vanhojen valokuvien löytä
misessä. Kiitokset monille henkilöille, jotka ovat antaneet valokuviaan julkaistavaksi ja auttaneet valokuvien hankinnassa.
M aatalouspitäjästä teollisuuskaupungiksi -kirja on itsenäisen Harjavallan historia. Saamme olla tyytyväisiä, kun vihdoin Harjavallan tähän
astinen historia on saatu kokonaisuudessaan kirjoitettua. Tästä teoksesta me harjavaltalaiset löydämme runsaasti uutta tietoa kotipaikka
kunnastamme, ja jos joku haluaa tutustua tar
kemmin johonkin yksityiskohtaan, voi laajan lähdeaineiston viitteiden perusteella hakea lisä
tietoja. Kotipaikkakunnan historian tunteminen on tärkeää kaikille harjavaltalaisille: vanhoille asukkaille kiintymys omaan paikkakuntaan ja sen historiaan vahvistuu, uusille harjavaltalaisille kaupungin monet kehitysvaiheet ovat avartavaa luettavaa ja vahvistavat heidän paikallista identi
teettiään. Kirja kokonaisuudessaan on kiinnos
tava ja siitä löytyy paljon tietoa Harjavallan his
toriasta.
Harjavallassa elokuun 6. päivänä 2011
Sim o Uo t i l a
historiatoimikunnan puheenjohtaja
x
K I R J O I T T A J A N A L K U S A N A T
P
ian Kokemäen ja Harjavallan yhteistä historiaa 1860-luvulle saakka käsittelevän Joki ja sen väki -teoksen julkai
semisen jälkeen loppuvuodesta 2007, Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seura
kunnat päättivät Tampereen yliopiston kanssa uuden nykypäivään ulottuvan historiaprojek
tin käynnistämisestä. Kesän 2008 kynnyksellä Tampereen yliopistosta Harjavallan historian kirjoittajaksi nimettiin f m Vesa Vartiainen ja Kokemäen f t Tuomas Hoppu.
Harjavallan 1860-luvulta 2010-luvulle ulottu
van historian kirjoitustyö käynnistyi heinäkuussa 2008 ja päättyi loppuvuodesta 2010. Kahden ja puolen vuoden työrupeaman jälkeen historia- projekti on päätöksessään. Kirjan tutkimus- ja kirjoitustyöhön on kuulunut paljon hienoja työ
päiviä. Kun pitkään työstetyt tapahtumat ensin aukesivat tutkijalle ja sitten muuttuivat tekstiksi, tuntuivat työpäivät paikoin loppuvan kesken.
Joskus taas päänsärkyä aiheutui lähdeaineiston puutteista tai näkökulmaltaan ja tutkittavalta ajanjaksoltaan laaja-alaisen projektin aikataulu- rajoitteista. Aikataulut ovat tosin myös tarpeel
lisia, koska ne antavat raamit tutkimukselle ja pitävät työn tarkoituksen tiukasti tutkijan mie
lessä. Arkisen aherruksen tunneskaalojen väliin mahtui lisäksi paljon tavallisia työpäiviä, jolloin tutkimus eteni pienin askelin.
Siitä, että sain mahdollisuuden kirjoittaa Harjavallan noin 150-vuotisen historian, haluan kiittää Tampereen yliopiston Suomen historian professoria, vararehtori Pertti Haapalaa. Hän rekrytoi minut tehtävään, luki käsikirjoituksen ja osallistui historiatoimikuntien kokoontumi
siin. Suuri kiitos yliopistolla kuuluu myös yhtä aikaa Kokemäen historiaa kirjoittaneelle Tuomas Hopulle. Teimme mielestäni hienoa ja sujuvaa yhteistyötä lähdeaineistojen ja arkistomatkojen parissa. Niiden lomassa käydyt keskustelut olivat
paitsi mukavia, niin myös tutkimustyön kannalta opettavaisia.
Harjavallan historian kirjoitustyötä valvoi Harjavallan historiatoimikunta. Sen puheen
johtajana toimi Simo Uotila. Toimikunnan muut jäsenet olivat Harjavallan kaupunkia edustaneet Esa Strander ja Hannele Tähtinen sekä Harja
vallan seurakunnan edustajat Veijo Järvinen ja Eija Paananen. Tutkijan ja Harjavallan historia- toimikunnan välinen yhteistyö oli läpi projektin erittäin miellyttävää - tutkijalle osoitetun luot
tamuksen lisäksi toimikunnan antama palaute oli poikkeuksetta kannustavaa ja tutkimusta eteenpäin vievää. Lisäksi toimikunnasta löytyi tärkeää paikallistuntemusta sekä hyödyllisiä kontakteja. Kiitos myös Harri Kivenmaan joh
tamalle Kokemäen historiatoimikunnalle, min
kä kanssa pidimme Kokemäen ja Harjavallan yhteiskokouksia. Kokemäen historiatoimikunta myös luki Harjavallan historian käsikirjoituksen.
Tutkimuksen virallisena tarkastajana toimi Suo
men historian professori, f t Kari Teräs Turun yliopistosta. Kielellisen oikoluvun suoritti f m Anu Karrimaa.
Muita kiitoksen ansaitsevia ihmisiä ja tahoja on lukuisia. Vain muutamia mainitakseni, haluan kiittää Harjavallan kaupunkia ja seurakuntaa hienosta yhteistyöstä. Kaupunginarkistossa ar
kisto- ja valokuva-asioissa keskeisessä roolissa oli toimistosihteeri Kaarina Lallukka, joka jous
tavalla toiminnallaan teki mahdolliseksi tutki
muksen etenemisen. Harjavallan seurakunnan arkistovierailuilla minua auttoi avuliaasti muun muassa toimistosihteeri Sirpa Hertell. Oman pa
noksensa tutkimukselle antoi myös seurakunnan arkistoja järjestellyt Helena Aalto.
Harjavallassa tärkeässä osassa olivat lisäk
si Em il Cedercreutzin museo- ja kulttuuri
keskuksen arkistot ja kuva-arkistot, joiden käy
töstä haluan kiittää museotoimenjohtaja Henry
Flinkmania sekä museon kuva-arkiston hoitaja Pirkko Jakosta. EC-museo kantoi myös pää
vastuun kirjaan valitsemieni valokuvien skan- naustyöstä. Lisäksi haluan kiittää Harjavallan kirjastoa, Kokemäki-Seuraa, Lallin kuva-arkistoa sekä useiden muiden tutkimuksessa käytettyjen arkistojen ja kirjastojen auttamishaluisia työn
tekijöitä Harjavallassa, Kokemäellä, Porissa, Tu
russa, Tampereella ja Helsingissä. Kiitos myös niille lukuisille Harjavallan ja muiden paikka
kuntien ihmisille, yrityksille ja järjestöille, jotka osallistuivat tutkimukseen lähdeaineistoja, valo
kuvia tai tiedonantoja antamalla.
Harjavallan historian tutkiminen tempaisi tutkijan voimakkaasti mukaansa, mistä osoi
tuksena muutamat lähipiiriin kuuluvat ihmiset saivat useaan otteeseen, ulkopuoliselle yllättä
vissäkin asiayhteyksissä, kuulla lauseen: »Ai
nakin H arjavallassa...». Spontaanit lausah
dukset kuvaavat paitsi Harjavallan monipuolista historiaa, niin myös tutkijan intensiivistä työs
kentelyä, mikä ei ole aina perheenjäsenille help
poa. Kotona Marika ja Viima-tyttö sekä projektin aikana syntynyt Valtteri-poika ovatkin tehneet oman tärkeän osansa myös tämän projektin on
nistumisen eteen.
Kuten työtä aloittaessani kuvittelin, Harjaval
lan historian tutkimus- ja kirjoitustyö osoittautui erittäin hienoksi työmahdollisuudeksi - avarta
vaksi, mielenkiintoiseksi, haastavaksi ja opetta
vaiseksi. Tutkimustyötä kantaneen innostuksen tunteen toivon välittyvän myös kirjan lukijoille.
Huhtikuun 27. päivänä 2011 Tampereen yliopistolla,
Ve s a Va r t i a i n e n
l. 'Väestö harjavallassa
vuosina 1870-2010
V
uonna 1870 Kokemäen kappeliseurakunnasta itsenäiseksi kunnaksi muuttunut Harjavalta sijaitsee Länsi- Suomen läänissä Keski-Satakun- nassa. Vuonna 1968 kuntamuotonsa kauppa
laksi ja vuonna 1977 kaupungiksi muuttanut Harjavalta on osa Kokemäenjoen nauhamaista asukaskeskittymää, jonka muodostavat Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Nakkilan kunta. Harjavalta rajoittuu idässä Kokemäkeen, etelässä Kokemäkeen ja Euraan ja pohjoisessa Kokemäkeen, Nakkilaan ja Ulvi
laan. Harjavallan kaupungin kokonaispinta-ala on 128 neliökilometriä, josta vesistön osuus on neljä neliökilometriä.1
kahteen lähes yhtä suureen osaan. Kokemäen
joki on Harjavallan kohdalta järvimäisen leveä, tosin näin ei ole ollut aina. Ennen joen patoa
mista vuonna 1939 Kokemäenjoki virtasi Harja
vallan kohdalla syvässä ja kapeassa uomassa, jota ympäröivät pääosin lehtimetsää kasvaneet jopa 30-metriset äyräät. Tuolloin Kokemäenjoki muodostui Harjavallan kohdalla kapeista koski- paikoista ja leveämmistä suvantopaikoista sekä alajuoksun viimeisistä suurista koskista, joita olivat 1,3 kilometrin Havinki, 600 metrin Kree- tala, 1,4 kilometrin Harjavallan koski sekä yh
den kilometrin pituinen Pirilän koski. Yhteen
sä Kokemäenjoen putouskorkeus oli 10 kilo
metrin matkalla lähes 20 metriä. Vuonna 1939
Kokemäenjoki jakaa Harjavallan kahteen osaan, etelä- ja pohjoispuoleen, e c m.
3
Väestö Harjavallassa vuosina 1870-2010
Veden irtaimien maamassojen alta esiin kaivamaa hiekkakiveä Harjavallan voima
laitoksen alapuolella.
Harjavallan kaupun
gin valokuvat.
valmistuneen Pirilänkosken padon seurauksena kosket yhdistyivät altaaksi ja joki rauhoittui.
Samalla vedenpinta nousi ja peitti alleen satoja hehtaareja viljelysmaita. Kokemäenjoen lisäksi kaupungin pohjoispuolella on pieniä järviä. Ne ovat Pitkäjärvi, Huilujärvi ja Ahvenjärvi.2
Maastoltaan Harjavalta on yleisesti tasaista mäntykangasta, poikkeuksena joen pohjoispuo
len kalliomuodostumat sekä kaupungin etelälai
dassa sijaitseva Hiittenharju.3 Harjavallan maa
perä koostuu pääosin irtaimista maalajeista.
Kokemäenjoen eteläpuolella maaperä on pää
osin hiekkaa ja soraa. Hiittenharjun selänteen keskiosassa on karkeaa kivistä ja lohkareista soraa sekä siirtolohkareita. M yös m uinais
rantam uodostum ia, kuten rantakivikolta ja törmäterasseja, esiintyy alueella. Joen pohjois
puolella alkaa laajempi moreenikallioalue, kun taas savea ja turveliejua esiintyy pieninä alueina Kokemäenjoen etelärannalla Kokemäen rajan tuntumassa.4
Satakunnan kallioperä on maapallon vanhim
piin kuuluvaa kovaa ja kiteistä peruskalliota, jon
ka iäksi on arvioitu jopa 2 000 miljoonaa vuotta.
Peruskallio koostuu erilaisista syväkivilajeista, joista yleisin on graniitti. Alueen kallioperään kuuluu myös pintakivilajeja, jotka ovat maan
kuoren myllerryksissä joutuneet syvälle maan uumeniin ja muuttuneet kiteisiksi. Harjavallan voimalaitoksen alapuolella sijaitseekin harvinai
nen hiekkakiven laaja-alainen paljastuma, joka
on seurausta maankuoren siirrosten tuloksena syntyneestä suuresta hautalaskeumasta.5
Väestö ja sen
alueellinen sijoittuminen
Vuonna 1870 Harjavallan kunnassa oli 1326 asukasta. Kunnan ensimmäiset itsenäiset vuosi
kymmenet sujuivat väestöllisesti tasaisen kasvun merkeissä. Vuonna 1885 Harjavallassa asui noin 1500 ja 1900-luvun käynnistyessä noin 1 800 ihmistä. Sisällissota karsi hieman Harjavallan väestöä, mutta vuoden 1918 jälkeen väestökehi
tys kääntyi jälleen lievään kasvuun. Vuonna 1920 Harjavallassa asui 1 927 ihmistä (995 naista, 932 miestä). Maailmansotien välisellä kaudella kas- vutrendi jatkui edelleen ja vuonna 1940 harjaval- talaisia oli 2712. Heistä edelleen niukka enem
mistö oli naisia.6
1940-luvulla Harjavallan väestömäärässä tapahtui toisen maailmansodan seurauksena dramaattisia muutoksia. Karjalan kannakselta evakuoidun siirtolaisväestön tulo sekä sodan seurauksena kuntaan siirretty suurteollisuus yhdyskuntineen yli kaksinkertaisti Harjavallan asukasluvun vuosina 1944-1946 noin 5 600 asukkaaseen. Kasvu jatkui 1950-luvulla, jolloin Harjavallan kunnan asukasluku kehittyi tasa
tahtia esimerkiksi Porin kanssa. Teollisuuden luomien mahdollisuuksien avittamana Harja
valta onnistui jatkamaan väestöllistä kasvuaan aina 1980-luvulle saakka - vuonna 1985 harjaval- talaisia oli lähes 9 000, tarkalleen 8 973. Samalla Harjavallasta oli tullut Satakunnan kolmanneksi suurin taajama.7
1980-luvun lopulla, hieman muuta Satakun
taa myöhemmin, Harjavallan väkiluku kääntyi laskuun. Vuosina 1993-2009 Harjavallan kau
pungin väkiluku putosi 11,5 prosenttia 8 532:sta 7580 ihmiseen. Lasku oli suhteellisesti varsin suuri, sillä koko Satakunnassa väkiluku laski samanaikaisesti keskimäärin kuusi prosenttia.
Vuonna 2010 Harjavallassa oli 7548 asukasta, joista 51,7 prosenttia (3 901) oli naisia ja 48,3 pro
senttia (3 647) miehiä.8
V äestönkasvun rin n alla m yös kunnan asukastiheys suureni. Kun vielä 1870-luvulla
yhdellä neliökilom etrillä asui noin 15 harja- valtalaista, niin 1920-luvulle tultaessa heitä oli jo 20.9 1930-luvulla väentiheysluku nousi 3o:een, joka oli tuolloin kaikkein korkein luku Satakunnan maalaiskuntien joukossa. Toisen m aailm ansodan loppuvuosina Harjavallassa tapahtuneen väestöllisen piikin johdosta kun
nan asukastiheys edelleen yli kaksinkertaistui, ja vuonna 1950 kunnassa oli noin 65 asukasta yhtä neliömetriä kohden. Vuonna 1964 lasken
nallinen luku oli jo 84 henkilöä yhtä neliömetriä kohden, kunnes vuosikymmenen puolivälissä naapurikuntien kanssa toteutetut m erkittä
vät aluesiirrot kasvattivat kunnan pinta-alaa alentaen samalla asukastiheyttä. Harjavallan väestökehityksen huippuvaiheessa 1980-luvun puolivälissä kaupungissa oli keskimäärin noin 72 henkilöä neliökilometrillä. Vuosituhannen taitteen väestöllisen laskuvaiheen jälkeen Harja
vallassa asui vuonna 2010 noin 61 asukasta yh
dellä neliökilometrillä.10
Erityisesti kunnan itsenäisen ajan ensimmäi
sinä vuosikymmeninä Harjavallan kunnallisessa päätöksenteossa suuren merkityksen Saijako Ko
kemäenjoen etelä- ja pohjoispuolen kuntalaisiin.
Vuonna 1870 Harjavallan kunnan asukkaista lie
vä enemmistö noin 53 prosenttia asui Kokemäen
joen pohjoispuolella. Siellä Harjavallan 16 kylästä sijaitsi yhdeksän: Pirilä, Niuttula, Pirkkala, Suo
menkylä, Vinnare11, Vareksela, Havinki, Hauvo- la ja Mämmimäki. Kokemäenjoen eteläpuolella olivat Hiirijärvi, Torttila, Harjavallan kirkon
kylä, Pitkäpäälä, Merstola, Torvela ja Näyhälä.
Asukasmäärältään suurimpia kyliä olivat poh
joispuolen Pirkkala, Pirilä ja Vinnare sekä etelä
puolen kirkonkylä, Torttila ja Hiirijärvi, joissa jokaisessa asui yli sata asukasta. Suurimmassa kylässä pohjoispuolen Pirkkalassa asukkaita oli yli kaksisataa.12
1800-luvun lopulla väestöllinen painopiste siirtyi vähitellen Harjavallan eteläpuolelle. Ke
hitystä edesauttoi muun muassa Kokemäenjoen eteläpuolelle vuonna 1895 valmistunut Tampere- Pori-rautatie. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kokemäenjoen eri puolilla asuikin jo lähes yhtä paljon kuntalaisia (eteläpuolella 864, pohjois
puolella 874). 1900-luvun ensimmäisillä vuosi
kymmenillä eteläpuolen kylien kasvukehitys jat
kui, kun taas pohjoispuolella kasvua ei tapahtu
nut juuri lainkaan. Vuodesta 1900 vuoteen 1920 eteläpuolen asukasmäärä kasvoi noin kahdeksan prosenttia, jonka johdosta joen eteläpuolella asui
Harjavallan kirkon
kylä vuonna 1935.
ECM.
5
Väestö Harjavallassa vuosina 1870-2010
vuonna 1920 jo lievä enemmistö 51,6 prosenttia kaikista harjavaltalaisista (eteläpuoli 939, poh
joispuoli 882).13
1940-luvun alkupuoliskolla, juuri ennen Harjavallan erittäin voimakasta väestönkas
vua, Kokemäenjoen eteläpuolella asui noin 55 prosenttia kuntalaisista (eteläpuoli 1440, poh
joispuoli 119 1). Eteläpuolella asukasmääriään kasvattivat 1920- ja 1930-luvuilla erityisesti kol
me suurinta kylää, jotka olivat kirkonkylä, Pit- käpäälä ja Merstola. Pohjoispuolella taas Pirilä kaksinkertaisti asukasmääränsä alueelle 1920-lu- vulla rakennetun Satalinnan keuhkoparantolan ansiosta. Samalla Pirilä kasvoi maailmansotien välisenä aikana asukasmäärältään pohjoispuolen suurimmaksi kyläksi ohi Pirkkalan.14
H arjavallan eteläpuoli vastaanotti myös selvästi suurimman osan kuntaan toisen maa
ilmansodan loppuvaiheessa saapuneesta, Kar
jalan siirtoväen sekä suurteollisuusväen muo
dostamasta väestöstä - vuodesta 1944 vuoteen 1954 tultaessa eteläpuolen asukasmäärä lähes
kolminkertaistui. Pohjoispuolellakin väestön
kasvu oli ajanjaksolla vahva, noin 37 prosent
tia, mutta kuitenkin vain noin kahdeksasosa eteläpuolen samanaikaisesta väestönkasvusta.
Muutoksen johdosta joen eteläpuolella asuikin vuonna 1954 jo noin 69 prosenttia harjavalta
laisista (eteläpuoli 4287, pohjoispuoli 19 0 1).
Eteläpuolen kylistä erityisen suurta oli teolli
suusalue Torttilan kasvu, jonka väestömäärä yli 11-kertaistui vuosina 1944-1954. Sam an
aikaisesti myös kirkonkylällä ja M erstolassa väestön määrä enemmän kuin kaksinkertais
tui. Pohjoispuolen väestönkasvusta merkittä
vimmän osan sai Pirkkala, joka kohosi jälleen selvästi pohjoispuolen suurimmaksi kyläksi ohi maailmansotien välisellä kaudella voimakkaas
ti kasvaneen Pirilän.15
Eteläpuolen pohjoispuolta voimakkaampi kasvu laantui Harjavallan jyrkimmän kasvuvai
heen tasaannuttua. Vuonna 1960 Harjavallan asukkaista edelleen noin kaksi kolmasosaa, 66,4 prosenttia, asui joen eteläpuolella (eteläpuoli
Kuvio 1. Harjavallan väkiluku (henkilöä) vuosina 1870-2010.
Lähde: s v tVäestötilastot; Tilastokeskus, PX-Web-StatFin: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp.
4601, pohjoispuoli 2327). Myös kiivaan kasvu
vaiheen läpikäyneen Torttilan kylän asukasluku hieman laski. Samalla Harjavallan väestöllinen kasvu kohdistui eteläpuolella yhä enemmän kirkon seudulle, jonka asukasluku nousi vuo
teen 1960 tultaessa jälleen ohi Torttilan väestö
määrän. Pohjoispuolella taas väestöllinen kasvu tapahtui edelleen Pirkkala, Pirilä ja Vinnari -vetoisesti.16
1900-luvun viim eisinä vuosikym m eninä Kokemäenjoen pohjoispuoli otti asukasmääräs
sä hieman kiinni eteläpuolta. Muutoksia tapahtui myös eri asuinalueiden sisällä. Eteläpuolen Tort
tilan asukasmäärä jatkoi laskuaan, jolloin lisää asukkaita saivat erityisesti kaupungin keskusta- alue ja Pitkäpäälä. Pohjoispuolen suurimpia, kasvavia asuinalueita olivat Pirkkala ja Vinnari.
Vuosituhannen vaihteessa Kokemäenjoen etelä
puolella asui noin 60 prosenttia ja pohjoispuolel
la 40 prosenttia harjavaltalaisista.17
Luonnollinen
väestökehitys ja muuttoliike
1860-luvun lopun vaikeiden nälkävuosien jä l
keen Harjavallassa, kuten myös koko Suomessa, luonnollinen väestökasvu nopeutui. Sen mah
dollistivat paitsi rauhan vuodet myös taloudel
linen vaurastuminen sekä kehittynyt ravinto ja terveydenhuolto. Viisivuotiskausittain katsottu
na Harjavaltaan syntyi 1870-luvulta 1910-luvun lopulle saakka enemmän lapsia kuin kuntalaisia kuoli. Lapsia syntyi pääasiallisesti noin 50 vuo
dessa, kun taas kuoleman kohtasi samanaikai
sesti runsas 30 ihmistä. Syntyvyys oli noin 30 henkilöä ja kuolleisuus noin 20 henkilöä 10 0 0 asukasta kohden. Osuudet olivat hyvin saman
kaltaisia koko Suomen keskimääräisten synty
vyys- ja kuolleisuuslukemien kanssa.18
1800-luvun lopulla aikuisten yleisimpiä kuo
linsyitä olivat tuberkuloosi sekä keuhkokuume
Asutus alkoi sotavuosien jälkeen selvästi tiivistyä Harjavallassa.
Harjavallan kaupun
gin valokuvat.
7
Väestö Harjavallassa vuosina 1870-2010
ja -katarri. Lasten yleisimpiä kuolinsyitä vuosi
sadan taitteen molemmin puolin olivat erilaiset maha- ja suolistotulehdukset, keuhkokuume ja -katarri sekä tuhkarokko, hinkuyskä ja kurkku
mätä. Erityisen suurta kuolleisuus oli im e
väisikäisten alle l-vuotiaiden joukossa, vaikka lapsikuolleisuus vähenikin sekä Harjavallassa että muualla maassa 1870-luvulta lähtien. Lapsi
kuolleisuuden myönteisessä suuntauksessa aut
toivat erityisesti kehittynyt ravitsemus ja terveys
neuvonta sekä rokotukset.19
Taulukko 1. Harjavallan asukasluvut kylittäni
sekä Kokemäenjoen etelä- ja pohjoispuolilla (kpl) 1870-1960.
K ylä 1870 1900 1920 1944 1954 196 0
K O K E M Ä E N JO E N E T E L Ä P U O L I
H arjavalta kko 176 214 262 470 12 2 9 16 7 2
Torttila 103 150 140 144 16 79 1 5 7 1
Merstola 89 133 153 261 555 540
Pitkäpäälä 51 90 87 270 4 1 1 428
H iirijärvi 100 152 136 13 1 173 172
Torvela 3 1 48 63 92 126 119
Näyhälä 87 77 98 72 1 14 99
Eteläpuoli yht. 637 864 939 14 4 0 4287 46 01
K O K E M Ä E N JO E N P O H J O IS P U O LI
Pirkkala 206 208 199 251 609 775
Pirilä 116 132 166 323 403 431
V inn ari 1 1 2 156 179 2 1 1 331 430
Suomenkylä 44 57 48 73 153 195
H avinki 42 47 69 89 10 1 157
Vareksela 91 92 65 7 1 10 1 125
Niuttula 48 58 7 1 72 78 104
Hauvola 57 94 67 81 jo s 93
M äm m im äki 23 30 18 20 17 17
Pohjoispuoli yht. 739 874 882 119 1 19 0 1 2327
Yhteensä 1376 1 7 3 8 1 8 2 1 2 6 3 1 6188 6928 Lähde: Harjavallan henkikirjat 1870, 1900 ja 1920, k a; Kke 1954 ja 1960, h ka.
Yksittäisinä vuosina kuolleisuutta kasvattivat ja syntyvyyttä alensivat, paikallisesti ja valta
kunnallisesti, erilaiset vakavat kriisit. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikym
meninä tällaisia olivat esimerkiksi katovuodet, vaikeat kulkutaudit sekä erityisesti vuoden 1918 sisällissota. Sisällissodan seurauksena H arja
vallan syntyvyys puolittui samalla, kun kuollei
suus kohosi väliaikaisesti ohi syntyvyyden.20 1920-luvulle tultaessa Harjavallan asukas
määrään suhteutettu kuolleisuus lähti selvään laskuun ja syntyvyys taas yhtä vahvaan nousuun.
Toisen maailmansodan vuodet pysäyttivät het
kellisesti kehityksen, jonka jälkeen kuitenkin se
kä kuolleisuuden laskusuuntaus että syntyvyyden nousu saivat jatkoa. Esimerkiksi vuonna 1950 Harjavaltaan syntyi yhteensä 159 lasta, kun kuo
leman kohtasi vain 37 henkilöä. Kunnan kasva
neeseen asukaslukuun suhteutettuna syntyvyys oli 27,3 henkilöä ja kuolleisuus 6,3 henkilöä 1000 asukasta kohden. Koko Suomessa syntyvyys oli samana vuonna 24,3 ja kuolleisuus 10,1 henkilöä 1000 asukasta kohden. Syntyvyyden kasvupiikin aikaansaivat sodan jälkeiset suuret ikäluokat, joiden jälkeen syntyvyys kääntyi niin Harjaval
lassa kuin koko Suomessa vuosikymmeniä jat
kuneeseen laskuun. Harjavallassa syntyvyyden lasku tasaantui selvästi vasta 2000-luvun en
simmäisellä vuosikymmenellä, jolloin kaupun
kiin syntyi vuosittain kuutisenkymmentä lasta asukaslukuun suhteutetun syntyvyyden ollessa kahdeksan promillen luokkaa. Koko Suomessa asukaslukuun suhteutettu syntyvyys oli saman
aikaisesti hieman suurempi eli 11,3 promillea.21 Syntyvyyden pitkän laskun rinnalla alhaisel
la tasolla pysytteli myös kuolleisuus, mikä mah
dollisti vuosikymmenten ajan jatkuneen luon
nollisen väestönkasvun. Alhaisen kuolleisuuden taustalla vaikuttivat suomalaisten parantunut ra
vinto, kohonnut elintaso sekä kehittynyt tervey
denhuolto ja lääketiede. Toisen maailmansodan jälkeisessä alhaisessa kuolleisuudessa Harjaval
lan »huippu» tavoitettiin 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin kunnassa kuoleman kohtasi keskimäärin vain 5-6 henkilöä 10 0 0 asukasta kohden. Kuol
leisuus oli paljon uusia nuoria työikäisiä asuk
kaita vastaanottaneessa kunnassa selvästi koko
Elämää nykyisellä Harjavallankadulla Merstolan suun
nasta kuvattuna 1950-luvun alussa.
Sulo Friisin valo
kuvat (s f), e c m.
Suomen keskimääräistä 9 -10 promillen kuol
leisuutta pienempi. Tämän jälkeen kuolleisuus alkoi kuitenkin hitaasti kohota Harjavallassa väestön ikääntymisen seurauksena. Sotavuosien jälkeen kuolleisuus kasvoi Harjavallassa ensim
mäisen kerran ohi syntyvyyden 1990-luvulla.
2000-luvun alussa väestörakenteeltaan nopeas
ti ikääntyneessä Harjavallassa kuoli vuosittain jo noin 9 0-100 ihmistä, kun taas lapsia syntyi kolmannes vähemmän. Kuolleisuus oli vuonna 2009 Harjavallassa 12,5 henkeä 10 0 0 asukasta kohden, joka oli jo selvästi koko Suomen 9,3 promillen keskiarvon yläpuolella.22
Syntyvyyden ja kuolleisuuden muodostaman luonnollisen väestönkasvun ohella väkilukuun vaikutti muuttoliike eli kuntaan muuttaneen ja sieltä pois muuttaneen väestön määrä. Harjaval
lan kunnan itsenäisen taipaleen ensimmäisillä vuosikymmenillä sisään- ja ulosmuuton mää
rällinen suhde vaihteli taajaan. 1910-luvulta aina 1960-luvulle saakka kuntaan muutti kuitenkin säännönmukaisesti enemmän ihmisiä kuin sieltä lähti pois. Määrällisesti Harjavaltaan sisäänmuu- ton huippuvuosia olivat teollisuuden kasvun sekä väestönkasvun huippuvuodet 1950-1960-luvuil- la. Samanaikaisesti kuitenkin myös Harjavallasta
ulosmuutto lisääntyi voimakkaasti. 1960- ja 1970-lukujen vaihteesta lähtien Harjavallasta poismuuttaneita alkoikin jo olla viisivuotiskau
sittain katsottuna sisäänmuuttaneita enemmän.23 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa muut
toliike suuntautui Harjavallasta sekä naapurikun
tiin että Porin kaupunkiin. Eniten Harjavallasta muutettiin Kokemäelle, Nakkilaan ja Kiukaisiin, jonne muuttivat lähinnä talollisten, torppareiden ja työväen naimattomat lapset sekä piiat ja ren
git. Kaupunkeihin, kuten Poriin, taas muuttivat useimmiten kauppiaat sekä käsityöläiset, joille kaupunki tarjosi joskus maaseutua paremmat elä
misen edellytykset. Poriin, rautatien valmistumi
sen jälkeen Tampereellekin, muutti teollisuustyön perässä myös työväkeä. Muuttoliike ei toki ollut vain yksisuuntaista. Pääosin samoista kunnista ja kaupungeista, joihin Harjavallasta muutettiin, kävi virta myös takaisinpäin.24
1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Harja
vallasta muutettiin edelleen vilkkaasti paitsi lähinaapurikuntiin ja -kaupunkeihin niin myös tuttuun maakunnan keskukseen Poriin. 1980- ja 1990-luvuilla Harjavallasta muutti Poriin vuosit
tain 50-60 henkilöä sekä Kokemäelle, Euraan, Nakkilaan ja Ulvilaan jokaiseen noin 15-40
9
Väestä Harjavallassa vuosina 1870-2010
Kuvio 2. Syntyvyys ja kuolleisuus (%o) Harjavallassa vuosina 1870-2009.
Lähde: sv tVäestötilastot; Tilastokeskus, PX-Web-StatFin:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp; Luotonen 1980,52-53.
Kuvio 3. Sisään-ja ulosmuutto (henkilöä) Harjavallassa vuosina 1880-2009.
Lähde: s v tVäestötilastot; Tilastokeskus, px-Web-StatFin:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp; Luotonen 1980,52-53.
Uudemman suku
polven harjavalta- lainen tutustumassa Kokemäenjoen etelä
puolen Kalevan uu
teen asuinalueeseen vuonna 1969. Kerros
talojen rakentaminen alueelle käynnistettiin vuoden 1966 lopulla.
Harjavallan kaupun
gin valokuvat.
ihmistä. Harjavallasta lähdettiin jonkin verran myös Raumalle. 1900-luvun alkuun verrattuna vuosisadan lopun lähtömuutossa oli kuitenkin uutta muuttoliikkeen leviäminen opiskeluiden ja työn perässä yhä laajemmalle alueelle suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi Turkuun ja Tampe
reelle sekä pääkaupunkiseudulle muutti Harja
vallasta vuosittain useita kymmeniä ihmisiä.
Uusia asukkaita Harjavalta sai samanaikaisesti erityisesti lähiseutujen kunnista ja kaupungeis
ta, kuten Eurasta, Kokemäeltä, Nakkilasta ja Ulvilasta sekä Porista. Kauempana sijainneista suurista kaupungeista tulomuutto Harjavaltaan päin oli lähtömuuttoa vähäisempää, joskaan ei takaisin kotiseudulleen haluavien paluumuutta
jien ansiosta kuitenkaan olematonta.25
1800- ja 1900-lukujen taitteen taloudellisina laskukausina sekä uuden asevelvollisuuslain seu
rauksena Harjavallasta lähti vuosina 1890-1914 myös 110 ihmistä siirtolaisiksi Pohjois-Amerik
kaan. Pitkälle matkalle lähteneet olivat pääosin nuoria, 17-30-vuotiaita naimattomia miehiä ja naisia. Suosituimpia määränpäitä Pohjois-Ame
rikassa olivat tunnetut »suomalaisseudut» Michi
gan ja Minnesota sekä Massachusetts, New York ja Ontario. Harjavallasta lähteneistä siirtolaisista
16 palasi muutaman vuoden jälkeen takaisin kotikuntaansa joko pysyvästi tai väliaikaisesti.26 Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikym meninä tuhannet suomalaiset muuttivat töi
den perässä taas toisiin Pohjoismaihin, pääosin Ruotsiin. Ruotsiin muuton huippuvuosi oli vuosi 1970, jolloin Suomesta läntiseen naapurimaahan muutti yli 41000 ihmistä. Heidän joukossaan oli myös kolmisenkymmentä harjavaltalaista. Muut
toliike Suomesta jatkui tämän jälkeenkin, tosin sekä valtakunnallisesti että paikallisesti katsot
tuna huomattavasti laantuen.27
Koska Harjavallasta pois muuttaneiden jou kossa oli paljon juuri nuoria työikäisiä ihmisiä, kasvanut ulosmuutto merkitsi yhdessä synty
vyyden laskun ja kasvavan eliniän kanssa Harja
vallan väestörakenteen painottumista aikai
sempaa vanhempiin ikäryhmiin. Samanlainen ikääntymiskehitys tapahtui samanaikaisesti koko Satakunnassa ja Suomessa. Kun vielä vuonna 1950 harjavaltalaisista noin kolmannes, 32 pro
senttia, kuului alle 15-vuotiaisiin, niin vuonna 2000 lasten osuus oli tästä enää alle puolet, 15,1 prosenttia. Samanaikaisesti työikäisten osuus kasvoi hieman, mutta yli 65-vuotiaiden osuus nelinkertaistui. Vuosituhannen vaihteessa yli
11
Väestö Harjavallassa vuosina 1870-2010
Kuvio 4. Väestö ikäryhmittäin (%) Harjavallassa vuosina 1875-2009.
6 5- 15-6 4 § H 0 -14
Lähde: s v tVäkiluvuntilastot 1875; Suomen tilastollinen vuosikirja 2007; Kke 1990 ja 2001,
h k a; Satamittari: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=i&id=20.
Huom. Vuonna 1875 ikäjakauma alle 15-vuotiaat, 15-60 -vuotiaat sekä 60 vuotta vanhemmat henkilöt.
Kuvio 5. Harjavaltalaiset (henkilöä) viisivuotisikäryhmittäin vuosina 1960 ja 2009.
Lähde: s v tYleinen Väestölaskenta 1960; Tilastokeskus, PX-Web-StatFin:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp.
65-vuotiaiden osuus (16,9 prosenttia) kasvoi myös ensimmäistä kertaa ohi alle 15-vuotiai
den ikäryhmän (16,2 prosenttia). Vuonna 2009 vanhimman ikäryhmän osuus harjavaltalaisis- ta oli jo 22,2 prosenttia, mikä oli selvästi koko Suomen 16,8 prosentin osuutta suurempi. Alle 15-vuotiaita Harjavallassa oli 14,9 prosenttia ja 15-64-vuotiaita 62,9 prosenttia. Koko maassa alle 15-vuotiaiden osuus oli samanaikaisesti 16,7 prosenttia ja 15-64-vuotiaiden 66,5 prosenttia.28
Viisivuotisikäryhmittäin Harjavallan sodan jälkeistä väestöä 1960-luvulta 2000-luvulle kat
sottaessa voidaan sanoa kunnan väestön ikäjakau
man painopisteen siirtyneen lapsista ja nuorista vanhoihin: vuonna 1960 määrällisesti suurin ikä
ryhmä olivat 10 -14-vuotiaat, kun se vuonna 2009 oli 60-64-vuotiaat. Yli 80-vuotiaita oli vuonna 1960 Harjavallan väestöstä vain 0,5 prosenttia, mutta vuonna 2009 tämän ikäryhmän osuus oli yli kymmenkertainen, 5,9 prosenttia.29 Tämä joh
tui paitsi syntyvyyden laskusta ja muuttoliikkees
tä, myös siitä, että ihmiset elivät vanhemmiksi.
Väestön kokonaismäärässä ja ikärakenteessa tapahtuneiden rajujen muutosten vastapainona Harjavallan väestörakenteessa oli myös lähes muuttumattomana pysyneitä tekijöitä, kuten H arjavallassa puhuttu kieli. Kunnan väestö oli 1870-luvulta 2000-luvulle lähes kokonaan suomenkielistä. Vuonna 1880 kunnan 1530 asukkaan joukossa ei ollut virallisesti yhtään ruotsinkielistä eikä heitä ollut myöskään vuosina 1900-1920 kuntalaisten joukossa korkeimmillaan kymmentä enempää. Muiden kieliryhmien kuin suomen ja ruotsin edustajia ei kunnan virallis
ten asukkaiden joukossa ollut lainkaan.30 Vuonna 1940 Harjavallassa oli kolme ruotsinkielistä, mi
kä merkitsi 0,1 prosentin väestöosuutta. Kolme
kymmentä vuotta myöhemmin ruotsinkielisiä oli kauppalassa 0,3 prosenttia väkiluvusta. Saman
suuruinen osuus oli myös vuonna 2009, jolloin koko maassa oli ruotsinkielisiä 5,4 prosenttia.
Ulkomaalaisia Harjavallassa oli 2000-luvun alus
sa 1,1 prosenttia, mikä myös oli selvästi alle koko Suomen keskimääräisen 2,7 prosentin osuuden.31
13
2. 'Kunnan perustamisesta sisällissotaan
1870-1918
P
itkään Kokemäkeen kuulunut Harjavalta irtautui vuonna 1670 Kokemäestä om aksi kappeliseu raku nnakseen.
Kokemäen kappelina Harjavalta oli kahdensadan vuoden ajan, kunnes vuoden 1870 alusta alkaen Harjavallasta tuli itsenäinen kun
ta. Itsenäistymisen teki mahdolliseksi Venäjän alaisessa autonomisessa Suomessa 1860-luvulla käynnistetty paikallisen itsehallinnon uudistus, jossa kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan.
Samalla maalaiskuntiin perustettiin uudet kun
nan päätäntä- ja hallintoelimet ja kunnan asuk
kaat saivat itsehallinnon.1
Kunnallishallintouudistuksessa kuntien kor
keimmaksi päättäväksi elimeksi tuli kuntakoko
us, jonka työskentelyyn saivat periaatteessa osal
listua kaikki kuntalaiset, tosin äänioikeutettuja olivat ainoastaan veroa maksaneet kuntalaiset.
Käytännössä järjestelmä tarkoitti sitä, että kun
nallishallinnossa valta tuli suuren maaomaisuu
den omanneille maatilojen isännille ja talollisille, kun taas palkollisilla, aviovaimoilla ja pienituloi
silla ei ollut ollenkaan äänioikeutta. Kunnallisis
ta asioista päättäneelle kuntakokoukselle asiat valmisteli ja toteutti kunnallislautakunta, jonka esimiehen ja jäsenet kuntakokous valitsi.2
Kunnan perustaminen
Harjavallassa käytännön toimet itsenäisen kun
nan perustamiseksi alkoivat kesäkuun 17. päivä
nä 1869. Silloin Harjavallan kappelikokouksessa muodostettiin neuvottelukunta laatimaan kunta
kokouksen päätäntävallan perustana toiminutta verolistaa, »ääntölistaa». Harjavallan neuvottelu
kuntaan tuli kahdeksan jäsentä, jotka olivat rust
hollarit Johan Keisari, Erland Naakka ja Frans Lauren, talolliset Maurits Piri, Fredrik Räikkä ja Gustaf Krekula sekä suutari Johan Vallin ja torp
pari Fredrik Kuusisto.3
Kunnallislain mukaan kukin veroäyri antoi maksajalleen yhden äänen. Kuitenkin manttaa
liin pantua maata koskeneissa asioissa oli ää
nestettävä manttaalin perusteella, jolloin koko manttaali oli 10 ääntä. Järjestelmä tuotti paikoi
tellen soveltamisvaikeuksia, mistä syystä Harja
vallan neuvottelukunta määritteli kokouksissaan asteikon manttaalin veroäyreiksi muuntamista varten. Lokakuun 3. päivänä 1869 kokonaisen manttaalin talon omistajille sekä kappalaisel
le Karl Fredrik Gráálle määrättiin Harjavallan kunnalliseen vaikuttamiseen 60 ääntä. Mant
taalin murto-osat laskettiin samassa suhteessa ja jos taas talossa oli syytinkiläisiä, laskettiin heidän äänensä pois isännän äänistä. Muista pitäjän toimijoista maanmittari sai 40 ääntä, kruununvirkatalot 30 ääntä, vallesmanni 12 ja pitäjänapulainen kahdeksan ääntä. Kanttorille tuli viisi, koulunopettajalle kolme sekä silta- ja jahtivoudille kaksi ääntä. Lisäksi torpparit jaet
tiin kuuteen 2-12 äänen luokkaan ja käsityöläiset neljään 3 -12 äänen ryhmään.4
Marraskuun 13. päivänä 1869 Harjavallassa valittiin kuntakokouksen ja kunnallislautakun
nan esimiehet sekä kunnallislautakunnan jäsenet kolmivuotiselle 1.1.1870 alkavalle kaudelle. Har
javallan kuntakokouksen, josta käytettiin myös kunnallishallitus-nimitystä, ensimmäiseksi esi
mieheksi valittiin Kokemäen kirkkoherra August Lilius. Liliuksen varamieheksi nimettiin rust
hollari Frans Lauren (Ylinen).5 August Liliuk
sen valinnan kuntakokouspuheenjohtajaksi teki mielenkiintoiseksi se, että hänet oli vain muuta
mia päiviä aikaisemmin valittu myös Kokemäen kuntakokouksen puheenjohtajaksi.6
H arjavallan ensim m äinen kuntakokous- esimies August Lilius (1820-1876) oli syntynyt Urjalassa vuonna 1820. Hän valmistui ylioppi
laaksi vuonna 1839 ja filosofian kandidaatiksi vuonna 1844. Opintojen jälkeen Lilius toimi
17
Kunnan perustamisesta sisällissotaan 1870-1918
Vuonna 1897 Pirin talon pihalla otetussa kuvassa vasemmalla istumassa Harjaval
lan itsenäistymis
prosessissa mukana ollut Maurits Piri (1825-1917) vierellään poikansa, myöhempi kunnanvaltuutettu, Verneri Piri. e c m.
ensin lehtorina, myöhemmin rehtorina Vaasan lukiossa, jossa hän opetti teologiaa, historiaa, matematiikkaa, kreikkaa, ranskaa ja venäjää.
Lilius oli siis monitaitoinen mies. Vaasan-vuo- sinaan hän julkaisi myös ensimmäisen suomen
kielisen lukukirjan »Suomenkielinen lukemisto».
Vuonna 1861 Lilius suoritti pastoraalitutkinnon ja vuonna 1865 hänestä tuli Kokemäen kirkko
herra. Seurakuntatyössään Liliuksen kerrotaan olleen »harrasmielinen» ja suosittu saarnamies.7 Harjavallan kunnallislautakunnan ensimmäi
seksi esimieheksi kuntakokous valitsi opettaja Gustaf Ahlgrenin, jonka varamieheksi tuli rust
hollari Aleksander Polviander. Heidän lisäkseen kunnallislautakuntaan valittiin viisi jäsentä, jois
ta kolmen piti olla Kokemäenjoen etelä- ja kah
den pohjoispuolelta. Samoin kahden varamiehen tuli tuoda kunnallislautakuntaan Kokemäenjoen molemminpuolinen edustus. Tällaisista lähtö
kohdista Harjavallan ensimmäiseen kunnallis
lautakuntaan valittiin eteläpuolelta rusthollari Johan Keisari Torttilasta, talollinen Maurits Piri
Pitkäpäälästä ja Yli-Näähälän torppari Fredrik Mäenpää. Pohjoispuolelta kunnallislautakuntaan tulivat talolliset Fredrik Räikkä Pirkkalasta ja Johan Kustaa Krekula Varekselasta. Varajäsenik
si valittiin rusthollari Otto Suinula Harjavallan kylästä ja talollinen Kustaa Nokki Varekselasta.8 Kunnallislautakunnan jäsenistä vähintään neljän piti olla esim iehen ohella paikalla, jotta kokous oli lainvoimainen. Kokouksista kunnallislautakunnan esimiehelle maksettiin vuosipalkkaa 75 markkaa, kun taas lautakunnan jäsenet saivat jokaisesta kokouksesta palkkioksi yhden markan. Kulujen karsimiseksi kuitenkin sellaisista kokouksista, joissa käsiteltiin vaivais- asioita, kokouspalkkio päätettiin jättää kokonaan maksamatta.9
Harjavallan ensimmäisen kunnallislautakun
nan esimieheksi nimetyn opettaja Gustaf A hl
grenin valinta oli sikäli erikoinen, että vuoden 1865 kunnallisasetuksen mukaan kunnallislauta
kunnan esimieheksi tai jäseneksi ei saanut va
lita »kuvernööriä, tuomaria, kruununvoutia,
kruununnim ism iestä, kansakoulu-opettajaa, tahi muuta semmoista virkamiestä, joka on joko kunnan asettama tahi siltä palkkansa perivä.»10 Se, että opettaja Gustaf Ahlgren kuitenkin voitiin valita tehtävään, johtui siitä, että Harjavallassa oli toiminnassa vain seurakuntavetoinen kierto- koulu, joten Ahlgren oli kunnallisen toimijan sijaan kirkollinen toimija.
Kunnallishallinto vuoteen 1918
Harjavallan ensimmäisessä kunnallislautakun
nassa enemmistö jäsenistä oli talollisia. Talolliset säilyttivät vahvan, yleensä määräenemmistöi- sen aseman myös seuraavissa kunnallislauta
kunnissa. 1800-luvun loppua kohti mentäessä puolestaan rusthollareilla ja torppareilla oli usein yhden, joskus kahden henkilön edustus Harja
vallan kunnallislautakunnassa. Lisäksi kunnallis
lautakuntaan kuului 1800-luvulla muun muassa suutari, räätäli, teurastaja ja kauppias sekä puus
tellin vuokraajia.11
Kunnallisuudistuksen määräysten m ukai
sesti myös seurakunnan kirkkoherra kuului kunnallislautakuntaan riippumatta siitä, oliko hänet valittu jäseneksi vai ei. Siten käytännössä kirkkoherra August Liliuksella, joka oli jo sekä Harjavallan että Kokemäen kuntakokouksien esimies, oli vahva rooli Harjavallassa kunnallis
uudistuksen jälkeen. Kirkkoherran valinta Harjavallan kuntakokouksen johtoon noudat- teli valtakunnallisia suuntauksia, sillä yleisesti ensimmäisiin kuntakokouksiin valittiin eniten puheenjohtajia juuri pappien joukosta. Näin kävi, vaikka kunnallisuudistuksella oli pyritty vapauttamaan papistoa pitäjänhallinnon työ
taakasta. Kirkkoherrat olivat kuitenkin olleet aiemmassa pitäjätason päätöksenteossa itse
oikeutettuja puheenjohtajia, joten perinteiden jatkaminen helpotti uuteen järjestelmään siir
tym istä.12 Kirkkoherralle kasautuneissa teh
tävissä oli kyse myös sopivien ja halukkaiden vaihtoehtojen puuttumisesta. Tätä todistaa Harjavallan kuntakokouspuheenjohtaja August Liliuksen seuraajan valintaprosessi syksyllä 1872 sen jälkeen, kun kuntaan oli tullut tieto Liliuk
sen siirtymisestä Ulvilan kirkkoherraksi:13
Kun kunnan esimiehen virkaa oli tarjottu yhdelle ja toiselle ilman, että juuri kukaan oli halullinen vas
taan ottamaan tätä, niin valittiin siihen seurakunnan lukkari Johan Nordlund, vaikka ei hänkään siihen tahtonut olla myöntyväinen.'4
Vastentahtoisesti tehtävän vastaanottanut luk
kari Johan Nordlund toimi tehtävässä yhden kauden vuosina 1873-1875 varamiehenään rust
hollari Aleksander Polviander Harjavallan kir
konkylältä.15 Nordlundin jälkeen kuntakokouk
sen puheenjohtajaksi vuosiksi 1876-1878 valittiin rusthollari Frans Henrik Lauren (Ylinen) Näyhä- län kylästä. Hänen varapuheenjohtajanaan toimi talollinen Johan Gustaf Krekula Varekselasta.16
Havingin kylän Hampaan talosta lähtöisin olleesta Frans Laurenista (1840-1902), joka tun
nettiin jatkossa nimellä Frans Ylinen, tuli eräs Harjavallan itsenäisen ajan alkuvuosikymmen
ten keskeisimmistä kunnallisista toimijoista.
Periksiantamattomasta mutta johdonmukaises
ta luonteestaan tunnetuksi tullut Ylinen toimi vuosien 1876-1878 lisäksi Harjavallan kunta- kokouspuheenjohtajana myös vuosina 1882-1884 ja 1886-1902 eli yhteensä 23 vuoden ajan. Näinä vuosina kuntakokouksen varapuheenjohtajan tehtävää hoitivat talollinen Gustaf Krekula sekä opettajat Henrik Ruohonen ja Juho Karjalai
nen. Kunnallisen vaikuttamisen ja maanviljelyn ohella Frans Ylinen, joka vihittiin maaliskuussa 1860 avioliittoon kokemäkeläisen Eeva Kristiina Laurin kanssa, ehti olla mukana perustamassa Harjavaltaan muun muassa kansakoulua, kun
nalliskotia, piirimielisairaalaa ja puhelinlaitosta.
Lisäksi hänellä oli Näyhälän kylässä kolmen kivi
parin vesimylly.17
Ylisen puheenjohtajuuden välivuosina Harja
vallan kuntakokouksen johtoon valittiin ensin vuonna 1879 talollinen Kustaa Huttu Mämmi- mäen kylästä. Hän kuitenkin halusi omaan
»kykenemättömyyteensä sekä kivulloisuuteensa»
vedoten nopeasti pois virasta. Alkuvuodesta 1879 kuntakokouspuheenjohtajan tehtäviä hoitikin käytännössä varapuheenjohtaja, torppari Johan Kustaa Krannila. Keväällä 1879 uutena puheen
johtajana aloitti kauppias Johan Häyhtiö. Häyh- tiön varapuheenjohtajana toimi talollinen Frans
19
