Yleiset vaatimukset

Työtehtävien kasaantumisesta, tiiviistä aikataulusta ja suurista oppilas- ja opiskelijamääris-tä johtuva kiire aiheuttaa stressiä opinto-ohjaajien työssä. Kiireen aiheuttama työstressi koetaan hyvinvointia heikentävänä stressinä, mikä näkyy esimerkiksi vireystason laskuna sekä unen heikentymisenä. Työn ollessa stressaavaa jaksaminen koetaan heikompana myös vapaa-ajan ja harrastuksien osalta, vaikka niiden positiivinen merkitys hyvinvoinnille tie-dostetaan.

”---mulle tyypillistä stressaantuneena on se et mä heräilen öisin tai sit öisin tulee just mieleen jotain et se pitää hoitaa ---” (Lukion opinto-ohjaaja, H1.)

”Huonoina yöunina, ja sit välillä semmonen tai jossai vaiheessa on ollu sel-lanen et huomaa et ei meinaa jaksaa ees harrastaa et sit se näkyy siellä et ei jaksa tehä mitää ja sit kuitenkin tietää ite sen, et kannattaa siit huolimatta ku sit niist taas saa töihin energiaa, ku tekee asioita, joissa on pakko unohtaa kaikki työasiat ja näin.” (Peruskoulun opinto-ohjaaja, H4.)

Ohjauksen resurssit ja kiire työssä vaikuttavat oleellisesti siihen kuinka hyvin opinto-ohjaajat kokivat pystyvänsä kohtaamaan opiskelijoita. Ohjattavien suuri määrä aiheuttaa sen, että ohjaukselle asetetut tavoitteet kohtaamisesta eivät täyty. Kiireisten aikataulujen puitteissa opiskelijoiden kohtaamiseen ei jää tarpeeksi aikaa, mikä aiheuttaa esimerkiksi riittämättömyyden tunteita opinto-ohjaajilla.

”Toki opiskelijamäärä omassa organisaatiossakin isompi, kuin mitkään val-takunnalliset suositukset, ja se toisaalta tuo sitä työn vaativuutta. Ja mistä si-tä stressitekijää tulee, niin se riitsi-tämättömyyden tunne, kun itsellä on se ko-kemus, että näkee tietyllä tavalla ohjauksen, ja että kun olis mahdollisuus mennä hiukan syvemmälle, käyttää enemmän aikaa opiskelijoiden kans ja olis mahdollisuus tarjota enemmän aikoja ja olla opiskelijan kans ja tehdä ja päästä syvällisemmin heidän maailmaan.” (Aikuislukion opinto-ohjaaja, H2.)

Kokonaisvaltaisena vaatimuksena opinto-ohjaajan työssä mainittiin päivittäinen aito läsnä-olo. Oppilaiden ja opiskelijoiden aito kohtaaminen koulun arjessa edellyttää opinto-ohjaajan kykyä pysähtyä tilanteisiin, joissa vuorovaikutusta oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa tapahtuu. Lisäksi opinto-ohjaajien tulee olla läsnä myös koulun muuta henkilökun-taa varten.

”Kyl nyt ihan ehkä kaikista tärkein on mun mielestä se et pitää olla nyt en-sinäkin läsnä niille oppilaille, että sellanen niinkun mukanaoleminen siinä kouluarjessa. Hmmmm ennen kaikkea oppilaille mutta sitten toki myös opet-tajille ja tämmösille.” (Peruskoulun oppilaanohjaaja, H7.)

Jatkuvan kiireen keskellä pysähtyminen hetkeen on haastavaa. Stressi näkyy hajamielisyy-tenä sekä kognitiivisena kuormittumisena. Konkreettisesti kognitiivinen kuormittuminen vaikuttaa muistiin ja keskittymiskykyyn. Kiireen ja työstressin vaikutuksesta kohtaamisten laatu voi kärsiä ja työn hallinnan tunne heiketä.

”Semmonen asioitten hallinnan tunne on sillee aika heikko, että tuntuu et ai-ka monia juttuja pitää hoitaa ja niin monta asiaa pitää muistaa niin se näkyy niinku semmosena et niinku paljon ehtii unohtaa et mikä täs onkaan tai jos on käynyt jonkun keskustelun jonkun kans ni sit niitä asioita vaan lipsuu mie-lestä eikä muista hoitaa niitä samalla tavalla.” (Peruskoulun ja lukion opin-to-ohjaaja, H6.)

Kohtaamisten merkitys on olennainen sekä oppilaiden ja opiskelijoiden, kuin muunkin koulun henkilökunnan osalta. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä koulun muiden opettajien

sekä muun henkilökunnan kanssa päivittäin. Eräs opinto-ohjaaja pohtii yhteistyön vasta-vuoroisuutta sekä yhteistyön toimimisen tärkeyttä. Lähimpiä yhteistyötahoja opinto-ohjaajilla ovat opokollegat, ryhmänohjaajat sekä esimiehet eli rehtorit. Lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti oppilashuoltoryhmään kuuluvien asiantuntijoiden, kuten erityisopettajien, kouluterveydenhoitajien, koulukuraattorin sekä koulupsykologin kanssa.

”---yhteistyön tekeminen ja sama koskee sit myös niinku psykologeja ja ku-raattoreja ja erityisopettajia et opolta odotetaan sellasta niinkun yhteistyön tekemistä niinkun erilaisissa oppilasasioissa.” (Peruskoulun oppilaanohjaa-ja, H7.)

Stressi kytkeytyy myös yhteistyön vaatimukseen. Ilman yhteistyötä ohjauksen toteutumi-nen kärsii. Yhteistyön avulla varmistetaan ohjaustyön laatu ottamalla mukaan kaikki tarvit-tavat asiantuntijat ohjaustyöhön. Toimimaton yhteistyö tai yhteistyön puute voivat lisätä stressiä opinto-ohjaajan työssä. Esimerkiksi luokanvalvojan tai ryhmänohjaajan omien tehtävien laiminlyönnin johdosta voi opinto-ohjaajan ennestään suuri työtaakka kasvaa.

Erityisesti haastavissa oppilashuollollisissa tilanteissa yhteistyön merkitys korostuu ja vas-tuun jakautuminen eri toimijoiden kesken on tärkeää, etteivät haastavat tilanteet kasaannu yhden ihmisen hoidettaviksi.

”Ja sit koska opon työssä siis se on yhteistyötä hirveen pitkälle ja sit mun työssä näkyy sit se jos joku ei hoida hommiaan, jos luokanvalvoja ei oo rea-goinut jonkun oppilaan asioihin tarpeeks ajoissa ni sit se näkyy kohta mulla, ku mä tapaan niin paljon oppilaita henkilökohtaisesti tai pienemmis ryhmis ja opin tuntemaan ni sit jos jollakin on vaikka paljon poissaoloja ja luokan-valvoja ei oo reagoinu niinku olis pitäny ni se näkyy mulla.” (Peruskoulun oppilaanohjaaja, H4.)

Opinto-ohjaajalta vaaditaan erinomaisia vuorovaikutustaitoja. Koulun sisäisten vuorovai-kutussuhteiden syntyminen ja toimiminen edellyttävät luottamusta ja kunnioitusta vuoro-vaikutussuhteen osapuolia kohtaan. Opinto-ohjaajalta vaaditaan joustavaa ja diplomaattista työotetta, jotta yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa olisi joustavaa. Vuorovaikutustilan-teet, joissa on mahdollisuus oppimiseen rakentavat pedagogista hyvinvointia kouluyhtei-sössä.

”Kouluyhteisöltä tai siinä toimiminen vaati opolta äärimmäisen kovaa jous-tamista ja semmosia diplomaatin taitoja ja semmosta että saa hoidettua kaik-ki asiat mahdollisimman hyvin ja jouhevasti ja sillee et oppilaan ja opiskeli-jan näkökulmasta mahollisimman hyvin mutta se aina vaatii vähän opettajien ja muun henkilökunnan kans kaikkee keskusteluu mikä ei näy sille oppilaalle sitten että semmosta vaatimusta sieltä suunnalta.” (Peruskoulun ja lukion opinto-ohjaaja, H6.)

Vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavat yksilöiden taustat sekä käsitykset itsestään sekä suh-teestaan muihin. Opinto-ohjaajat, vuorovaikutuksen ammattilaiset, saattavat joutua kipe-riinkin vuorovaikutustilanteisiin, joiden ratkaiseminen osapuolia miellyttävällä tavalla voi aiheuttaa positiivista hyvinvointia edelleen koko kouluyhteisössä. Toisaalta näissä tilan-teissa piilee myös mahdollisuus konflikteihin, jotka hajottavat pedagogista hyvinvointia kouluyhteisössä.

Opinto-ohjaajan työn luonteeseen kuuluu ajan hermoilla oleminen ja oman osaamisen jat-kuva päivittäminen. Jatkokoulutukseen siirtymistä ja korkeakouluopintojen aloittamista on pyritty nopeuttamaan uudistamalla muun muassa yhteishakua sekä yliopistojen ja ammat-tikorkeakoulujen valintakriteereitä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformin avulla pyri-tään vauhdittamaan työelämään siirtymistä ja uudelleen kouluttautumista. Konkreettisten uudistusten lisäksi opinto-ohjaajien tulee olla perillä työelämän muutoksista sekä tulevai-suuden työelämän haasteista ja mahdollisuuksista.

”No sitten tottakai pitää olla aika kartalla koko ajan sit niinkun esimerkiks koulutusmahollisuuksista ja niitä muutoksia on nyt jotenkin ihan hirveesti on näitä ammatillisia reformeja ja kaikenmaailman opseja ja sitä ja tätä ja tota ja pitää olla niinkun koko ajan niinkun kuulolla kaikesta mitä tapahtuu ja mi-kä vaikuttaa sit niinku oppilaisiin tai rakenteellisesti vaikka omaan työhön tai jotain tällästä näin ja tota…” (Peruskoulun oppilaanohjaaja, H7.)