7 POHDINTA
7.2 Tutkielman luotettavuuden arviointi
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opinto-ohjaajien stressiä heidän omien ko-kemuksiensa kautta. Haastattelu aineistonkeruutapana mahdollisti opinto-ohjaajien omien kokemusten esiin nostamisen. Laadullisessa tutkimuksessa aineiston kattavuuden arviointi perustuu aineiston laatuun. Kahdeksan haastattelun jälkeen aineistosta ilmeni paljon tois-tuvia, samoja teemoja, ja tästä syystä päätin kahdeksan haastattelua olevan riittävä määrä aineistoa. Haastattelut toteutettiin luottamuksellisesti ja haastateltavat osallistuivat haastat-teluihin yksityishenkilöinä. Noin puolet haastatteluista toteutettiin kasvotusten ja puolet Skype-yhteyden avulla. Yhtäkään haastattelua ei toteutettu haastateltavien työpaikalla tai työajalla. Näin pyrin varmistamaan haastateltavien olevan aidosti kiinnostuneita osallistu-maan tutkimukseeni. Haastatteluihin osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Osa haastatel-tavista ilmoittautui minulle Facebookissa jakamani haastattelupyynnön kautta. Kahta opin-to-ohjaajaa lähestyin erikseen sähköpostilla, joista toisen kanssa haastattelu toteutui.
Koko tutkielman tekoprosessin ajan reflektoin itseäni tutkijana. Haastatteluiden aikana pyrin olemaan ohjailematta keskustelua omien ennakkoluulojeni suuntaan ja pitämään it-seni avoimena kuulemaan erilaisia vastauksia ja pohdintoja. Haastatteluiden järjestäminen osoittautui haasteellisemmaksi kuin oletin. Opinto-ohjaajien ja minun aikataulujen yhteen-sovittaminen oli välillä haastavaa, mutta Skype-yhteydellä toteutetut haastattelut sujuvoit-tivat aineistonkeruuprosessia. Etäosallistumismahdollisuuden vuoksi sain haastateltavaksi opinto-ohjaajia myös muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Minulla oli huoli, että toteutuisi-ko aito toteutuisi-kohtaaminen ja pystyisinkö muodostamaan haastateltaviin hyvän vuorovaikutus-suhteen etäyhteyden avulla ja vaikuttaisiko etäyhteys negatiivisesti haastattelun kulkuun tai esimerkiksi vuorovaikutussuhteen laatuun. Huoleni osoittautui kuitenkin turhaksi. Koin, että sain muodostettua hyvän yhteyden jokaisen haastateltavan kanssa, eikä haastattelujen
laatu kärsinyt etäyhteyden vuoksi. Haastateltaville etäyhteys oli miellyttävä vaihtoehto, kun haastattelua varten ei tarvinnut kulkea minnekään. Aineistoa litteroidessani huomasin, että itse toimin selkeämmin ja rauhallisemmin Skype-haastatteluissa, kuin kasvokkain käydyissä haastatteluissa. Kysymykseni olivat selkeämpiä, eikä haastateltavien puheen välissä ollut yhtä paljoa omia kuuntelemista ja ymmärrystä ilmaisevia äännähdyksiä. Tämä teki myös aineiston litteroinnista helpompaa.
Tein aineiston analyysin ikään kuin kerroksittain luokittelemalla aineistoa. Aineiston luo-kittelulla sain selvyyttä aineistoon ja pystyin yhdistelemään toisiinsa liittyviä asioita kes-kenään. Koodasin haastattelut niin, ettei haastateltavia voinut tunnistaa haastattelulitteroin-neista. Hävitin nimi- ja työpaikkatiedot, jotta haastateltavien anonymiteetti säilyisi. Tu-lososion sitaateissa olen käyttänyt ainoastaan ammatillista statusta anonyymiuden varmis-tamiseksi. Sukupuolen ja iän tai jommankumman lisääminen olisi voinut paljastaa jo osan haastateltavista, joten koin parhaaksi ratkaisuksi jättää taustatiedot kaikista sitaateista pois.
Tämän tutkimuksen ei ole tarkoitus tuottaa yleistyksiä tutkittavasta aiheesta vaan tuoda esiin kokemuksia, joita tutkimukseen osallistuneilla tutkimuksen aiheesta on. Tutkimus on toistettavissa menetelmiltään, mutta tulosten osalta eri ihmisten kokemusten johdosta tu-loksissa esiintyisi todennäköisesti sekä samankaltaisuuksia mutta myös eroja.
LÄHTEET
Bakker, A.B. & Demerouti, E. (2007). "The Job Demands‐Resources model: state of the art", Journal of Managerial Psychology 22(3), 309-328.
Demerouti E., Bakker, A.B., Nachreiner, F., & Schaufeli, W.B. (2001). The Job Demands – Resources model of burnout. Journal of Applied Psychology 86 (3), 499-512.
Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Folkman, S. (2008). The case for positive emotions in the stress process. Anxiety, stress and coping. 21. 3-14.
Haikonen, M. (1999). Konflikteista aiheutuva stressi ja siitä selviytyminen opettajan työssä. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos.
Hakanen, J. (2011). Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hakanen, J. (2004). Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Helsingin yliopisto. Sosiaalipsykologian laitos. Väitöstutkimus. Helsinki:
Työterveyslaitos.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2011). Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Helsinki University Press.
Hyvärinen, M. (2017). Haastattelun maailma. Teoksessa Tutkimushaastattelun käsikirja.
Toim. Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J. & Granfelt, R. (2017). Tampere:
Vastapaino.
Jauhiainen, A. (1993). Koulu, oppilaiden huolto ja hyvinvointivaltio: Suomen
oppivelvollisuuskoulun oppilashuollon ja sen asiantuntijajärjestelmien muotoutuminen 1800-luvun lopulta 1990-luvulle. Turku: Turun yliopisto.
Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. (toim.) (2005). Työ leipälajina – työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Korhonen, E. (2018). Ohjaajat työn imussa – työolot ohjaustyön voimavaroina. Itä- Suomen yliopisto. Kasvatustieteen ja psykologian laitos. Pro-gradu tutkielma.
Koski, E. (2015). Oppilaanohjauksen syntyvaiheet (1. p.). Helsinki: Otava.
Kuckartz, U. (2014). Qualitative text analysis: A guide to methods, practice and using soft- ware. Los Angeles: SAGE.
Kumpulainen, T. (2017). Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016. Raportit ja selvitykset 2017:2. Opetushallitus. Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy.
Lappalainen, K., Kuittinen, M., Meriläinen, M., Nurmi, J., Haring, M., Havu-Nuutinen, S.,
Haapala, A. (2008). Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seu-ra.
Lazarus, R. S. (1999). Stress and emotion: A new synthesis. New York: Springer.
Lazarus, R. S., & Folkman, S. (1984). Stress, appraisal, and coping. https://ebookcentral- proquest-com.ezproxy.uef.fi:2443
Lukiolaki 629/1998.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980629?search%5Btype%5D=pika&search%
5Bpika%5D=lukiolaki. (Viitattu 27.3.2018.)
Manka, M. (2016). Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Media.
Maslach, C., Schaufeli, W. & Leiter, M. 2001. Job burnout. Annual Review of Psychology 52 (1), 397-422.
Mauno, S. & Ruokolainen, M. (2005). 4.2. Organisaatiokulttuurin yhteys henkilöstön työhyvinvointiin ja työasenteisiin. Teoksessa: Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S.
(2005). Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS kustannus.
Morrissette, P. J. (2000). School Counsellor Well-Being. Guidance & Counseling, 16(1), 2.
Nissinen, L. 2015. Myötätunto ihmissuhdetyössä. Teoksessa Koivuluhta, M. & Kauppila, P.
A. (2015). Toimijuuden tuki: Dialoginen ohjaus. Joensuu: University of Eastern Fin-land.
Nissinen, L. 2012. Rajansa kaikella: miten estää myötätuntouupuminen? Helsinki: Edita.
Nissinen, L. 2007. Auttamisen rajoilla: myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Helsinki:
Edita.
Numminen, U. (2002). Opinto-ohjauksen tila 2002: Opinto-ohjauksen arviointi
perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymä- vaiheessa. Helsinki: Opetushallitus.
OAJ. (2016). Opetusalan ammattijärjestö. Resurssipula riivaa opinto-ohjausta. 4.2.2016 klo
13.30. http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?contentID=1408913316577&page_name=Re- surssipula+riivaa+opinto-ohjausta. (Viitattu 13.4.2018).
OECD. (2004). Career Guidance and Public Policy. Bridging the Gap.
http://www.oecd.org/education/skills-beyond-school/34050171.pdf. (Viitattu 9.4.2018.) Opetus-ja kulttuuriministeriö. (2018a). Esitys uudeksi lukiolaiksi julki: vahvaa yleis-
sivistystä, tiivistyvää korkeakouluyhteistyötä ja panostuksia lukiolaisten hyvinvointiin.
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2fc0e238-627e-4906-9b02-2f0bfcfc1810/a14c85f3-2ea0-43cf-8e7f-0a0981d52ea1/ESITYS_20180124104815.PDF. Julkaistu 24.1.2018.
(Viitattu 27.3.2018.)
Opetushallitus. (2014). Hyvän ohjauksen kriteerit. https://opintopolku.fi/wp/wp-con- tent/uploads/2015/11/158918_hyvan_ohjauksen_kriteerit-1.pdf. (Viitattu 9.4.2018.) Opetushallitus. LOPS. (2015). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015.
http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf.
(Viitattu 27.3.2018.)
Opetushallitus. POPS. (2016). Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014.
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2 014.pdf. (Viitattu 27.3.2018.)
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2018b). Opintojen henkilökohtaistaminen.
http://minedu.fi/henkilokohtaistaminen. (Viitattu 28.3.2018.)
Puhakka H. ilvonen . (2011). Opinto-ohjaajan työstä ja työhyvinvoinnista, Kasvatus, 42.
3/2011, Artikkeleita, 256–267.
Ranta, J. & Kuula-Luumi, A. (2017). Haastattelun keruun ja käsittelyn ABC. Teoksessa Tutkimushaastattelun käsikirja. Toim. Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J. &
Granfelt, R. (2017). Tampere: Vastapaino.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (2017). Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teoksessa Tut- kimushaastattelun käsikirja. Toim. Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J. & Gran-felt, R. (2017). Tampere: Vastapaino.
Santavirta, N., Aittola, E., Niskanen, P., Pasanen, I., Tuominen, K. & Solovieva, S. (2001).
Nyt riittää: Raportti peruskoulun ja lukion opettajien työympäristöstä, työtyytyväisyy-destä ja työssä jaksamisesta. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Schaufeli, W. B. & Bakker, A. B. (2004). Job demands, job resources, and their relation- ship with burnout and engagement: a multi sample study. Journal of Organizational Be- havior 25, 293-315.
Sinisalo, P. (2000). Ohjauksen ja neuvonnan tutkimuksesta Suomessa. Teoksessa Ohjaus ammattina ja tieteenalana: 1, Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (2000). Jyväskylä: PS-Kustannus.
SOPO ry. (2018). Toimintasuunnitelma 2018. https://www.sopo.fi/yhdistys/toiminta suunnitelma/. (Viitattu 13.4.2018.)
SOPO ry. (2017). Toimintakertomus 2017. https://www.sopo.fi/yhdistys/toimintakerto mus/ (Viitattu 27.3.2018.)
SOPO ry. (2009). Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet. https://www.sopo.fi/yhdis- tys/eettiset-periaatteet/ (Viitattu 27.3.2018.)
Suomen virallinen tilasto (SVT). (2017). Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset [verkko julkaisu]. ISSN=1796-3796. 2017. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa:
http://www.stat.fi/til/kjarj/2017/kjarj_2017_2018-02-13_tie_001_fi.html. (Viitattu 27.3.2018.)
Työterveyslaitos. (2018.)
https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyokykytalo/. Viitattu 30.5.2018.
Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. 924/2014.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140942?search%5Btype%5D=pika&search%
5Bpika%5D=opinto-ohjaus. (Viitattu 27.3.2018.)
Valtioneuvoston kanslia. (2015). Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.4.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015.
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTET
TY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf.pdf. (Viitattu 9.4.2018.)
Valtioneuvoston kanslia. (2011). Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma.
22.6.2011. Hallituksen julkaisusarja 1/2011.
http://vnk.fi/documents/10616/622966/H0111_P%C3%A4%C3%A4ministeri+Jyrki+K
ataisen+hallituksen+ohjelma.pdf/a49b3eb5-9e98-44c6-bd92-b054bea36f61?version=1.0. (Viitattu 9.4.2018.)
Waltzer, K. (2017) Rikoksen uusijan elämänkulku: hyvinvoinnin ja syrjäytymisen polut.
Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Väitöskirja.
Wilo M. & Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (2012). Jännän äärellä. Selvitys abiturienttien jatko-opintoihin ohjauksesta. http://lukio.fi/lukio.fi/wp-content/uploads/2015/04/sll-jannan-aarella-web.pdf. (Viitattu 9.4.2018.)
LIITTEET
Tässä haastattelussa on tarkoitus pohtia opinto-ohjaajan työhyvinvointiin liittyviä asioita.
Ensin minua kiinnostaa stressikokemukset työssäsi ja se, miten sinä itse huomaat kokevasi stressiä.
Mistä asioista koet stressiä työssäsi?
Miten tunnistat stressin työssäsi?
Miten huomaat stressin muissa ihmisissä?
Tarkastelen työhyvinvointia työn voimavarojen ja työn vaatimusten näkökulmista.
- Millaisia vaatimuksia työssäsi on?
- Millaisia vaatimuksia kouluyhteisö luo työllesi?
- Millainen on roolisi työympäristössäsi? Oletko kokenut ristiriitoja liittyen rooliisi työyhteisössäsi?
- Mikä on se kaikista raskain juttu työssäsi? Mikä työssäsi ras-saa/kuormittaa/askarruttaa eniten? Miksi?
Teema 3: Opinto-ohjaajan työn voimavarat
Työn voimavarat voidaan jakaa työntekijässä oleviin voimavaroihin sekä työssä itsessään oleviin voimavaroihin.
Työssä olevat voimavaratekijät
- Millaista tukea saat kouluyhteisöltä työhösi?
- Pystytkö vaikuttamaan omaan työnkuvaasi?
o Miten?
Työntekijässä olevat voimavaratekijät
- Millainen persoona olet? Miten se vaikuttaa ja näkyy työssäsi?
- Miten toimit epäonnistumisen sattuessa?
- Mikä on sinun vahvuutesi tässä työssä? Entä heikkoutesi?
- Mikä on palkitsevaa? Mikä antaa eniten?
Teema 4: Opinto-ohjaajan työn tarkastelu vuosikellon sekä erilaisten työtehtävien luo-kittelun avulla
Alustus vuosikelloon
- Miten työn stressitekijät jaottuvat vuoden eri kohdille?
- Mitkä asiat vaikuttavat stressin ilmenemiseen tiettyinä ajankohtina?
Alustus työtehtävien luokitteluun
- Mitkä työtehtävät koet sellaisina, että ne kuuluvat sinun hoidettaviksesi?
- Mitkä työtehtävät ovat sellaisia, että et ole varma tulisiko sinun vai jonkun muun hoitaa ne?
- Mitkä työtehtävät (joiden kanssa olet tekemisissä) ovat sellaisia, jotka eivät mie-lestäsi kuulu sinulle?
Mitä muuta haluaisit sanoa aiheesta?
Millä tavalla kiteyttäisit koko vuoden