• Ei tuloksia

vähemmistöryhmien tukemisena, jäsenten oikeuksien näkyväksi tuomisena ja edistämisenä sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaan osallistumisena. Verkostojen tehtävinä pidettiin erilaisten ongelmakohtien keskusteluun nostamista. Etenkin naisverkostoille rakentui tällaisia yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen liittyviä vaatimuksia ja toiveita.

Kolme edellä mainittua ulottuvuutta painottuivat eri tavoin eri haastatteluissa. Myös eri verkostojen toiminnalta toivottiin eri asioita. Toivomuksiin yhdistyi aineistossa yksilön henkilökohtaiset arvot, tavoitteet ja toiveet. Järjestäytyneen verkoston nähtiin toimivan alustana, joka kokoaa yhteen yksilöitä ja mahdollistaa heidän oman verkostonsa kasvattamisen, ammatillisen kasvun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen erilaisien toiminnan ulottuvuuksien kautta.

Järjestäytyneet verkostot näyttäytyivät aineistossa monimuotoisina toimijoina. Edelliset huomiot ja niiden pohjalta muodostamani malli (Kuvio 3) eivät sellaisenaan täysin kuvaa jokaista olemassa olevaa järjestäytynyttä verkostoa. Ne kuitenkin antavat yleiskatsauksen verkostojen rakenteeseen ja toimintaan.

Kuvio 3 Järjestäytyneen verkoston rakenne ja toiminta

HYÖDYT YKSILÖLLE:

Henkilökohtaiset tarpeet

Aineistosta yksilöiden henkilökohtaiset tarpeet hahmottuivat kolmen kategorian kautta: itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarve, ammatilliset tarpeet sekä sosiaaliset tarpeet. Näiden tarpeiden kuvailtiin täyttyvän sosiaalisessa vuorovaikutuksessa verkoston jäsenten kanssa. Vuorovaikutusta seuraavat hyödyt hahmottuivat tarpeiden kaltaisesti. Olen jakanut ne yksilön itsensä totuttamiseen ja kehittämiseen liittyviin hyötyihin, ammatillisiin hyötyihin sekä sosiaalisiin hyötyihin. (Kuvio 4.)

Kuvio 4 Henkilökohtaiset tarpeet

Itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyvät hyödyt koostuivat aineistossa kuvailuista, kuinka verkostojen koetaan auttavat yksilöä toisaalta toteuttamaan itselleen luontaisia vuorovaikutustapoja, toisaalta kehittymään paremmaksi ihmiseksi, työntekijäksi tai ammattinsa harjoittajaksi. Verkostojen kerrottiin tarjoavan uusia näkökulmia sekä turvallisen tilan jakaa omia ajatuksiaan.

Ammatillisiksi hyödyiksi luin kuvailut tilanteista, joissa verkostojen kerrottiin auttaneen työssä tai uralla. Työhön liittyvä apu konkretisoitui esimerkiksi bisnesyhteistyön tai uusien asiakassuhteiden

HENKILÖKOHTAISET TARPEET:

ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN JA KEHITTÄMISEN TARVE AMMATILLISTEN TARPEET

SOSIAALISTEN TARPEET

TARPEET TÄYTTÄVÄT TOIMINNOT:

VUOROVAIKUTUS VERKOSTON KANSSA

Tarpeet vaihtelevat ajan

ja tilanteen mukaan

ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN JA KEHITTÄMISEN HYÖDYT:

Saa olla oma itsensä Voi jakaa ajatuksiaan Voi peilata toimintaansa

Oppii uusia asioita Saa uusia näkökulmia Kehittää vuorovaikutustaitoja Avarakatseisuuden edistäminen

AMMATILLISET HYÖDYT:

Apua uravalintaan Apua työnhakuun Tietoa työmahdollisuuksista

Apua mentorin etsimiseen Uusia asiakkaita ja yhteistyötahoja

Näkyvyyden kasvattaminen sosiaalisessa mediassa Vahvistaa ammatti-identiteettiä

SOSIAALISET HYÖDYT:

Saa uusia ystäviä Saa uusia tuttuja Uusia kokemuksia Tutustuu samankaltaisiin

ihmisiin

Tutustuu erilaisiin ihmisiin Saa tukea ja ymmärrystä

sekä tuen ja neuvojen muodossa. Ammatillisina hyötyinä pidettiin myös oman ammatti-identiteetin vahvistumista sekä verkostojen kautta saavutettua näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalisiin hyötyihin jaottelin kuvailut verkostojen vaikutuksesta sosiaalisten suhteiden muotoutumiselle. Verkostojen avulla haastateltavat kertoivat löytäneensä samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa on syntynyt sekä kaveri- että ystävyyssuhteita. Verkoston jäsenten kanssa kerrottiin koettavan samankaltaisuutta, minkä nähtiin mahdollistavan ymmärryksen ja tuen saamisen.

Henkilökohtaisten tarpeiden kerrottiin vaihtelevan ajan ja tilanteen mukaan. Esimerkiksi erilaisten ammatillistien tarpeiden sanoitettiin aktivoituvat etenkin erilaisissa uran taitekohdissa ja muutostilanteissa. Kaikissa haastatteluissa korostui näkemys siitä, että ensin tulee olla valmis auttamaan muita verkoston jäseniä, ennen kuin voi odottaa saavansa itse hyötyjä.

Verkoston jäseniin kohdistuvat tarpeet

Aineistossa haastateltaville rakentui muiden auttamiseen liittyviä tarpeita, jotka täyttyvät verkoston jäsenten kanssa vuorovaikutuksessa. Tarpeiden toteutuessa myös yksilö itse hyötyi toiminnastaan.

(Kuvio 5)

Haastateltavat puhuivat paljon muiden auttamisesta. Se näyttäytyikin yhtenä merkittävimmistä asioista sekä järjestäytyneissä verkostoissa toimimisessa että oman yksilön verkoston ylläpitämisessä.

Muiden auttamiseen tarpeen täyttäviksi toiminnoiksi hahmotin aineistoista kuvailut, jotka liittyivät esimerkiksi omien kokemuksien jakamiseen, esimerkkinä tai mentorina toimimiseen, työmahdollisuuksista kertomiseen, suosittelijana toimimiseen ja verkostossa olevan henkilön yrityksen palveluiden käyttämiseen.

Vaikka muiden auttaminen rakentui tärkeäksi verkoston ominaisuudeksi, ei toiminta kuitenkaan näyttäytynyt täysin epäitsekkäänä. Aineistossa näkyi, kuinka muiden auttamisella nähtiin olevan myös itselle hyötyä. Siitä tulee paitsi hyvä mieli, auttaminen myös vahvistaa yksilöiden suhdetta ja saa aikaan kokemuksen oman osaamisen merkityksellisyydestä. Haastatteluissa verkostoitumiseen liitettiin vahvasti vastavuoroisuus. Se hahmottui haastateltavien puheessa oletukseksi siitä, että saa itse myöhemmin tarvittaessa apua, kunhan on ensin valmis auttamaan muita. Etenkin pidemmän uran tehneillä oli enemmän muiden auttamiseen liittyviä tavoitteita.

Kuvio 5 Verkoston jäseniin kohdistuvat tarpeet

Yhteiskuntaan kohdistuvat tarpeet

Verkostoissa toimiminen rakentui palvelemaan yksilöiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen tarvetta.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kytkeytyi etenkin tasa-arvoisen työelämän kehittämiseen. Nämä tarpeet kerrottiin täytettävän sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Niistä hahmottui hyötyjä myös yksilölle (Kuvio 6). Yhteiskuntaan kohdistuvat tarpeet liitettiin erityisesti naisverkostojen toimintaan ja naisten kanssa verkostoissa toimimiseen.

Haastateltavat kuvailivat, kuinka verkostojen kautta on mahdollista yhdessä samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa tuoda esiin kohdattuja epäkohtia ja keskustella niiden ratkaisusta.

Verkostoja hyödyntämällä koettiin olevan mahdollista osoittaa tukensa muutosta edistävien ihmisten toiminnalle, jakaa tietoa ja pyrkiä vaikuttamaan oman verkoston jäseniin. Vaikka suuria muutoksia ei toiminnalla saisi aikaan, haastateltavat painottivat pienienkin muutosten merkitystä.

Yhteiskuntaan kohdistuvien tarpeiden tavoittelu näyttäytyi haastateltavien puheessa kaikkien etua edistävänä toimintana. Yhteisen edun edistämisen nähtiin vaikuttavan myös yksilöihin positiivisesti.

VERKOSTON JÄSENIIN KOHDISTUVAT TARPEET:

HALU AUTTAA MUITA

TARPEEN TÄYTTÄVÄT TOIMINNOT:

Tiedon ja kokemusten jakaminen Kuuntelu, keskustelu, neuvojen tarjoaminen

Mentorointi, esimerkin näyttäminen Avoimesta työmahdollisuudesta kertominen

Suosittelijana toimiminen Ihmisten yhteen saattaminen

Bisnesyhteistyö

Palveluiden/tuotteiden ostaminen

HYÖDYT YKSILÖLLE:

Hyvä mieli

Merkityksellisyyden kokemus Samankaltaisuuden kokemus Suhteen ylläpito ja syventäminen Yhteistyökumppaneiden/asiakkaiden saaminen

Oletus vastavuoroisuudesta Tarpeet

vaihtelevat ajan ja tilanteen

mukaan

henkilökohtaiseen uraan. Sen lisäksi toiminnan kerrottiin tuottavan kokemuksen siitä, että yksilökin pystyy vaikuttamaan asioihin. Aineistossa tuli myös esiin muiden auttamisen kokeminen ”velan maksamisena”, jolla tarkoitettiin oman etuoikeutetun aseman tiedostamista ja sen tuomaa vastuuta auttaa heikommassa asemassa olevia. Heikompien tukeminen näyttäytyi myös eräänlaisena eettisenä mielihyvänä, eli kokemuksena siitä, kuinka toisia tukemalla yksilö kokee tekevänsä oikein.

Kuvio 6 Yhteiskuntaan kohdistuvat tarpeet

Yksilön itseensä, muihin verkoston jäseniin sekä yhteiskuntaan kohdistamat tarpeet näyttäytyivät aineistossa ohjaavan naisten toimimista sekä omissa verkostoissaan että järjestäytyneissä verkostoissa. Nämä muodostuneet tarpeet pyritään täyttämään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa verkoston kanssa erilaisin keinoin. Joskus vuorovaikutus näyttäytyy enemmän oman avun tarjoamisena, toisissa tilanteissa avun saamisena. Keskeistä vuorovaikutukselle oli haastateltavien mukaan ajatus molemminpuolisesta tuesta ja avunannosta. Yksilöiden kokemien tarpeiden ja eri tarpeiden välisten painotusten kerrottiin vaihtelevat ajan ja elämäntilanteen mukaan. Tarpeiden täyttyessä niistä näyttäytyi seuraavan erilaisia hyötyjä myös yksilölle itselleen, vaikka päätarkoitus tekojen takana olisi tuottaa hyötyjä verkoston muille jäsenille tai laajemmin yhteiskunnalle.

Kaikki kolme tarpeiden täyttämisen ulottuvuutta kietoutuivat osittain toistensa ympärille. Esimerkiksi yksilöiden auttaminen voidaan nähdä myös yhteiskunnallisena tekona ja yhteiskunnallinen

YHTEISKUNTAAN KOHDISTUVAT TARPEET:

HALU MUUTTAA YHTEISKUNTAA JA TYÖELÄMÄÄ

TARPEEN TÄYTTÄVÄT TOIMINNOT:

Epäkohtien esiin nostaminen Keskustelun herättäminen Muutoksentekijöiden tukeminen

Asenteisiin vaikuttaminen Tiedon jakaminen

HYÖDYT YKSILÖLLE:

Muutoksen edistäminen Tasa-arvon edistäminen Oman aseman parantaminen

”Velan maksaminen”

Eettinen mielihyvä Tarpeet

vaihtelevat ajan ja tilanteen

mukaan

vaikuttaminen heijastuu verkoston jäseniin. Kaikista toiminnoista on jollain tapaa hyötyä myös yksilölle itselleen.