Myös tulevaisuudessa tarve tarkastella naisverkostoja ja naisten verkostoja on ilmeinen. Tähän tutkimukseen haastatelluilla naisilla oli kokemusta monenlaisista naisverkostoista, niin organisaatioiden sisäisistä, organisaatioista irrallisista kuin pelkästään internetalustoilla toimivista verkostoista. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista lukea, kuinka erilaiset internetalustoilla toimivat naisverkostot suhteutuvat perinteisempiin kasvokkaista vuorovaikutusta painottaviin verkostoihin.
Tutkimukseni tulokset painottuivat koskemaan miesenemmistöisistä työyhteisöistä tulevien naisten kokemuksia. Jatkossa olisikin tärkeää tutkia, millaisena verkostot näyttäytyvät naisille, jotka työskentelevät tasa-ammateissa tai sellaisissa työyhteisöissä, joissa sukupuolijakauma ei ole miesenemmistöinen. Myös miesten ääni olisi tärkeä nostaa esiin ja kuulla, miten miehet hahmottavat sukupuolenmukaista verkostoitumista ja verkostojen toimintaa.
Tutkimukseni tulokset voivat tarjota mielekkäitä näkökulmia naisverkostojen suunnitellessa ja arvioidessa toimintaansa. Työyhteisöt voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia arvioidessaan, millaisena työpaikan vuorovaikutus ja ilmapiiri näyttäytyvät. Tutkimukseni tuo julki, millaisia ongelmia sukupuolen mukaan segregoituneissa työyhteisöissä koetaan ja millaisia haasteita naisverkostojen toiminnassa nähdään.
Naisten verkostot ja naisverkostot näyttäytyivät tässä tutkimuksessa monimuotoisena kokonaisuutena, jolla on merkitystä yksilöille, naisille ryhmänä sekä koko yhteiskunnalle.
Naisverkostojen tulevaisuutta on kuitenkin hyvä miettiä. Onko verkostojen toiminnan nojauduttava totuttuihin tapoihin, vai tuleeko verkostojen aktiivisesti uudistua. Tutkimukseni tulokset toivat esiin, kuinka verkostojen jäseniä yhdistävät sukupuolen lisäksi muutkin asiat. Haastatteluissa nostettiin esiin toive yhdenvertaisuuden ja intersektionaalisuuden näkökulmien huomioimisesta verkostojen toiminnassa. Sukupuolen merkitystä ei kuitenkaan tule unohtaa. Naisten verkostoituminen ja naisverkostojen olemassaolo kytkeytyivät vahvasti sukupuolten epätasa-arvoon.
Tutkimukseni puhuu sen puolesta, että sukupuolten välinen tasa-arvo on edelleen saavuttamaton tavoite suomalaisessa yhteiskunnassa. Naisten ollessa työelämässä heikommassa asemassa suhteessa miehiin, näyttäytyvät naisten keskinäinen verkostoituminen ja naisverkostojen olemassaolo perusteltuina. Ainakin niin kauan kuin tasa-arvoa ei ole saavutettu, naiset tarvitsevat toisiaan.
9 LÄHTEET
Adams, Robert (1996) Social work and empowerment. Basingstoke: Macmillan Press ltd.
Alasuutari, Pertti (2011) Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Avdelidou-Fischer, Nicole & Kirton, Gill (2016) Beyond burned bras and purple dungarees: feminist orientations within working women’s networks. European Journal of Women’s Studies 23:2, 124–139.
Barnes, John (1954) Class and Committees in Norwegian Island Parish. Human Relations. 7, 39–58.
Beauvoir, de Simone (2009) Toinen sukupuoli. Suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski. Helsinki: Tammi. Ranskankielinen alkuteos Le deuxiéme sexe 1949.
Bierema, Laura (2005) Women’s Networks: A Career Development Intervention or Impediment?
Human Resource Development International. 8: 2, 207–224.
Brass, Daniel (1984) Being in the right place: a structural analysis of individual influence in an organization. Administrative Science Quarterly 29, 518–539.
Brass, Daniel (1985) Men's and women's networks: A study of interaction patterns and influence in an organization. Academy of Management Journal 28:2, 327–343.
Burke, Warner (1993) Networking. Teoksessa Nigel Nicholson (toim.) Encyclopedic Dictionary of Organizational Behavior. Oxford: Blackwell
Burr, Vivien (2016) Social Constructionism. London: Routledge.
Burt, Ronald (1992). Structural Holes. The Social Structure of Competition. Cambridge, MA:
Harvard University Press.
Butler, Judith (2006) Hankala sukupuoli. Suomentaneet Tuija Pulkkinen ja Leena-Maija Rossi.
Helsinki: Gaudeamus. Englanninkielinen alkuteos Gender Trouble. Feminism, and the Subversion of Identity 1990.
Casciaro, Tiziana & Gino, Francesca & Kouchaki Maryam (2014) The contaminating effects of building instrumental ties: How networking can make us feel dirty. Administrative Science Quarterly 54:4, 705–735.
Diekman, Amanda & Brown, Elizabeth & Johnston, Amanda & Clark, Emily (2010) Seeking Congruity Between Goals and Roles: A New Look at Why Women Opt Out of Science, Technology, Engineering and Mathematics Careers. Psychological Science 21: 8. 1051–1057.
Eriksson, Kai (2015) Verkostot yhteiskuntatutkimuksessa. Helsinki: Gaudeamus.
Forret, Monica & Dougherty, Thomas (2001) Correlates of networking behavior for managerial and professional employees. Group and Organization Management. 26, 283–311.
Forret, Monica & Dougherty, Thomas (2004) Networking behaviors and career outcomes:
diffenerences for men and women. Journal of Organizational Behavior 25, 419–437.
Future female ry. https://www.futurefemale.com. Viitattu 15.9.2020.
Gabrera, Susan & Thomas-Hunt, Melissa (2007) ”Street cred” and the executive woman: The effects of gender differences in social networks on career advancement. Social Psychology of Gender 24, 123–147.
Gaia Network ry. https://gaianetwork.fi/. Viitattu 15.9.2020.
Gamba, Michelle & Kleiner, Brian (2001) The old boys’ network today. International Journal of Sociology and Social Policy 21:8, 101–107.
Garfinkel, Harold (1967) Studies in Ethnomethodology. New Jersey: Prentice Hall.
Granovetter, Mark (1973) The strength of weak ties. American Journal of Sociology 78, 1360–1380.
Granovetter, Mark (1974) Getting a job; a study of contacts and careers. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Granovetter, Mark (1982) The strength of weak ties: A network theory revisited. Teoksessa Peter Marsden & Nan Lin (toim.) Social structure and network analysis. Beverly Hills: Sage Publications, 105–130.
Greguletz, Elena & Diehl, Marjo-Riitta & Kreutzer, Karin (2019) Why women build less effective networks than men: The role of structural exclusion and personal hesitation. Human Relations 72:7, 1234–1261.
Hanson, Susan (2000) Networking. Professional Geographer. 52:4, 751–758.
Hanson, Susan & Pratt, Geraldine (1991) Job Search and the Occupational Segregation of Women.
Annals of the Association of American Geographers. 81: 2, 229–253.
Helsingin Sanomat (2016) ”Naisverkostojen suosio lähti kasvuun – Mihin naiset tarvitsevat toisiaan näinä aikoina niin kovasti?” 14.8.2016. https://www.hs.fi/ura/art-2000002915579.html.
Viitattu 20.4.2021
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena (2014) Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Gaudeamus: Helsinki
Hyvärinen, Matti (2017) Haastattelun maailma. Teoksessa Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander &
Johanna Ruusuvuori (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 11–46.
Ibarra, Herminia (1992) Homophily and differential returns: Sex differences in network structure and access in an advertising firm. Administrative Science Quarterly 37:3, 422–447.
Ibarra, Herminia (1993) Personal networks of women and minorities in management: A conceptual framework. Academy of Management Review 18:1, 56–87.
Ibarra, Herminia (1997) Paving an alternative route: Gender differences in managerial networks.
Social Psychology Quarterly 60:1, 91–102.
Johanson, Jan-Erik & Mattila, Mikko & Uusikylä, Petri (1995) Johdatus verkostoanalyysiin.
Kuluttajatutkimuskeskus. Helsinki. Menetelmäraportteja ja käsikirjoja 1995:3.
Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (2016b) Diskursiivinen maailma: Teoreettiset lähtökohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen (toim.) Diskurssianalyysin aakkoset. Teoriat, perusteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino, 25–50.
Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (2016a) Johdanto. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen (toim.) Diskurssianalyysin aakkoset. Teoriat, perusteet ja käyttö.
Tampere: Vastapaino, 17–22.
Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi (2016a) Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kenttä. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen (toim.) Diskurssianalyysin aakkoset. Teoriat, perusteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino, 267–310.
Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi (2016b) Valtasuhteiden analysoiminen. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen (toim.) Diskurssianalyysin aakkoset. Teoriat, perusteet ja käyttö.
Tampere: Vastapaino, 75–104.
Jokinen, Arja (2016) Diskurssianalyysin suhde sukulaistraditioihin. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen (toim.) Diskurssianalyysin aakkoset. Teoriat, perusteet ja käyttö.
Tampere: Vastapaino, 249–267.
Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (2016) Kymmenen kysymystä diskurssianalyysistä. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen (toim.) Diskurssianalyysin aakkoset. Teoriat, perusteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino, 445–463.
Julkunen, Raija (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino: Tampere.
Juvonen, Tuula (2016) Irtiottoja sukupuolen luonnollisuudesta. Teoksessa Marita Husso & Risto Heiskala (toim.) Sukupuolikysymys. Helsinki: Gaudeamus, 33–53.
Kanter, Moss (1977) Men and Women of the Corporation. Basic Books, New York.
Kantola, Johanna & Nousiainen, Kevät (2008) Pussauskoppiin? Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien yhtenäistämisestä. Naistutkimus 2008: 2, 6–20.
Kauppalehti (2017) Naisten verkostossa ura etenee vaikka vauva kainalossa. 5.2.2017.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/naisten-verkostossa-ura-etenee-vaikka-vauva-kainalossa/c3bec456-3ed0-3ec6-9f5b-63e8270115dd. Viitattu 24.4.2021.
Koivunen, Tuija & Ojala, Satu & Saari, Tiina & Viitasalo, Niina (2017) Sukupuolten tasa-arvo työelämässä. Teoksessa Pasi Pyöriä (toim.) Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki:
Gaudeamus, 130–144.
Koivunen, Tuija (2013) Miesjohtajien yhteisuus uuden talouden yrityksessä. Naistutkimus 2: 2013, 17–28.
Korvajärvi, Päivi & Heiskanen, Tuula (2019) Ikkunoita työelämän tasa-arvoon sukupuolen näkökulmasta. Teoksessa Tuula Heiskanen, Sirpa Syvänen & Tapio Rissanen (toim.) Mihin työelämä on menossa? – tutkimuksen näkökulmia. Tampere: Tampere University Press, 267–
301.
Korvajärvi, Päivi (2010) Sukupuolistunut ja sukupuolistava työ toimitetussa teoksessa Käsikirja sukupuoleen. (toim.) Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi, Tuula Juvonen. Vastapaino: Tampere, 183–196.
Koskinen Sandberg, Paula (2016) Palkkojen sukupuolittunut politiikka. Sukupuolentutkimus 29:4, 46–51.
Kuntarekry (2019) Verkostoista apua työnhakuun.https://www.kuntarekry.fi/fi/tyoelamauutiset/toita-hakemassa/verkostoista-apua-tyonhakuun/Viitattu 24.4.2021.
Kuortti, Joel & Mäntynen, Anne & Pietikäinen, Sari (2008) Kielen rakennustelineillä: Kielellisen ja yhteiskuntatieteellisen käänteen merkitys. Tiedontutkimus 31:3.
Kuwabara, Ko & Hildebrand, Claudius A. & Zou, Xi (2018) Lay theories of networking: How laypeople's beliefs about networks affect their attitudes toward and engagement in instrumental networking. Academy of Management Review 43:1, 50–64.
Lincoln, James R & Miller, Jon (1979) Work and friendship ties in organizations: A comparative analysis of relational networks. Administrative Science Quarterly 24:2, 181–199.
Lyness, Karen S. & Thompson, Donna E. (2000) Climbing the corporate ladder: Do female and male executives follow the same route? Journal of Applied Psychology 85:1, 86–101.
McCarthy, Helen (2004) Old boys and new girls: Women’s networks and diversity in the workplace.
Teoksessa Helen McCarthy, Pauk Miller & Paul Sidmore (toim.) Network Logic: Who Governs in an Interconnected World? London: Demos, 115–129.
Me Naiset (2020) Verkostoidu, nainen! Näin pääset mukaan porukoihin, joista on työelämässä selkeää hyötyä. https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000006619817.html Viitattu 24.4.2021.
Moore, Gwen (1990) Structural determinants of men's and women's personal networks. American orientations within working women’s networks. European Journal of Women’s Studies 23:2, 124–139. American Sociological Review 55:5, 726–735.
Naisten Kauppaseura Bisnes Böönat ry:n Facebook-sivu.
https://www.facebook.com/groups/200834507182476/ Viitattu 26.4.2021.
Nikander, Pirjo (2010) Laadullisen aineiston litterointi, kääntäminen ja validiteetti. Teoksessa Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi.
Nouko-Juvonen, Susanna (1999) Pyörätuolitango. Näkökulmia vammaisuuteen. Helsinki: Edita.
OECD (2021) Gender wage gap. https://data.oecd.org/earnwage/gender-wage-gap.htm. Viitattu 26.4.2021.
Perrons, Diane (2005) Gender Mainstreaming and Gender Equality in the New (Market) Economy:
An Analysis of Contradictions. Social Politics 12:3, 389–411.
Pietikäinen, Sari & Mäntynen, Anne (2019) Uusi kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino.
Pirskorski, Mikolaj (2014) A Social Strategy. Princeton, NJ: Princeton University Press.
Potter, Jonathan & Wetherell, Margaret (1987) Discourse and Social Psychology. Beyond Attitudes and Behaviour. Lontoo: Sage Publications.
Pulkkinen, Tuija 2000: ”Judith Butler – Sukupuolen suorittamisen teoreetikko. Teoksessa Anttonen, Lempiäinen ja Liljeström (toim.): Feministejä, aikamme ajattelijoita. Vastapaino: Tampere, 43–
60.
Renzulli, Linda & Aldrich, Howard & Moody, James (2000) Family matters: Gender, networks and entrepreneurial outcomes. Social Forces 79:2, 523–547.
Rothenstein, Mitchell G. & Burke, Ronald J. & Bristor, Julia M. (2001) Structural characteristics and support benefits in the interpersonal networks of women and men in management. The International Journal of Organizational Analysis 9:1, 4–25.
Salminen, Ari & Mäntysalo, Venla (2013) Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 182.
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Schor, Susan (1997) Separate and unequal the nature of women’s and men’s career-building relationships. Business Horizons 40:5, 51–58.
Seikkula, Jaakko (1994) Sosiaaliset verkostot. Ammattiauttajan voimavara kriiseissä. Helsinki:
Kirjayhtymä Oy.
Siitonen, Juha (1999) Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulun yliopisto.
Sutela, Hanna & Pärnänen, Anna (2018) Yrittäjät Suomessa 2017. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/til/tyti/2020/12/tyti_2020_12_2021-01-28_tau_050_fi.html.
Viitattu 10.4.2021.
TENK (2019) Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf
Tiedotekanava.fi (2020) Naisverkostot tasa-arvoistavat miesvaltaisia toimialoja – koodausuralle naisia rohkaisevat esikuvat ja vertaistuki.
https://tiedotekanava.fi/naisverkostot-tasa-arvoistavat-miesvaltaisia-toimialoja-koodausuralle-naisia-rohkaisevat-esikuvat-ja-vertaistuki/.
Viitattu 2.4.2021.
Tiittula, Liisa & Ruusuvuori, Johanna (2005) Johdanto. Teoksessa Johanna Ruusuvuori & Liisa Tiittula (toim.) Haastattelu. Tutkimus, tilanteisuus ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino, 9–
21.
Tilastokeskus (2018) Suomen virallinen tilasto (SVT): Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018.
Helsinki:Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_sts_201800_2018_19722_net.
Viitattu 18.4.2021.
Tilastokeskus (2021) Suomen virallinen tilasto (SVT): Tasa-arvo Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus https://www.tilastokeskus.fi/tup/tasaarvo/index.html. Viitattu 18.4.2021.
Travers, Cheryl & Pemberton, Carole & Stevens, Samantha (1997) Women’s networking across boundaries: recognizing different. Women in Management Review 12:2, 61–67.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2018) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Villesèche, Florence & Josserand, Emmanuel (2017) Formal women-only networks: literature review and propositions. Personnel Review 46:5, 1004–1018.
Vinnicombe, Susan & Colwill, Nina (1996) The Essence of Women in Management. Prentice-Hall.
Vuori, Jaana (2021) Laadullinen sisällönanalyysi. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan-valinta-ja-yleiset-analyysitavat/laadullinen-sisallonanalyysi/. Viitattu 19.04.2021.
Walby, Sylvia (1990) Theorizing Patriarchy. Oxford: Blackwell
Wasserman, Stanley & Faust, Katherine (1994) Structural analysis in the social sciences. Social network analysis: Methods and applications. Cambridge: Cambridge University Press.
Weatherall, Ann (2002) Gender, language and discourse. Hove: Routledge.
Wellman, Barry & Berkowitz, Stephen (1988) Social Structures: A Network Approach. Cambridge:
Cambridge University Press.
Wolf, Hans-Georg & Moser, Klaus (2009) Effects of networking on career success: A longitudinal study. Journal of Applied Psychology 94:1, 196–206.
YLE (2016) ”Uravalmentajan vinkit verkostoitumiseen – Kukaan ei enää pärjää työelämässä täysin ilman niitä” 21.3.2016. https://yle.fi/uutiset/3-8749701. Viitattu 24.4.202
Liite 1
LIITTEET
Tutkimusesite 1: Verkostojen koordinaattorit
Osallistu naisten verkostoitumista käsittelevän pro gradu -tutkielman aineiston keruuseen!
Hei Sinä [Naisverkoston] toiminnan koordinaattori,
Opiskelen sosiaalipsykologiaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa ja olen tekemässä pro gradu -tutkielmaani koskien naisten verkostoitumista. Tutkielman tarkoituksena on saada tietoa naisten verkostoitumisesta ja erityisesti naisille suunnatuissa uraverkostoissa toimimisesta. Olen kiinnostunut kuulemaan näkemyksiäsi [Naisverkoston] toiminnasta sekä roolistasi verkostossa. Haastattelussa sinä olet asiantuntija, eikä oikeita tai vääriä vastauksia ole. Toimintaa koordinoivien tahojen haastatteluja käytetään taustoittamaan toimintaan osallistuvien verkoston jäsenten haastatteluja.
Tutkielmassani käsittelen haastatteluja luottamuksellisesti. Kerätty aineisto muunnetaan tekstiksi siten, että henkilötiedot ja muut tunnistamisen mahdollistavat tiedot anonymisoidaan. Tutkielmassa voidaan käyttää suoria lainauksia haastattelusta. Verkoston nimi mainitaan tutkielmassa. Erillisellä suostumuksellasi anonymisoitu tekstiaineisto voidaan tallentaa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tulevaa tieteellistä tutkimusta varten. Haastattelunauhoitteita säilytetään lukitussa tilassa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa luvallasi viisi vuotta haastatteluiden päätyttyä, jonka jälkeen nauhoitukset tuhotaan. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista.
Haastattelu toteutetaan kevään/syksyn 2020 aikana sinulle sopivana ajankohtana videovälitteisen etäyhteyden avulla. Haastattelun kesto on noin 60–75 minuuttia. Mikäli sinulla on mitä tahansa aiheeseen liittyvää kysyttävää, annan mielelläni lisätietoja.
Ystävällisin terveisin, Wilma Haapala
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma Tampereen yliopisto
email:
puh:
Tutkielman ohjaava professori Johanna Ruusuvuori
email:
puh:
Liite 2
Tutkimusesite 2: Verkostojen jäsenet
Osallistu naisten verkostoitumista käsittelevän pro gradu -tutkielman aineiston keruuseen!
Hei Sinä [Naisverkoston] jäsen,
Opiskelen sosiaalipsykologiaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa ja olen tekemässä pro gradu -tutkielmaani koskien naisten verkostoitumista. Tutkielman tarkoituksena on saada tietoa naisten verkostoitumisesta ja erityisesti naisille suunnatuissa uraverkostoissa toimimisesta. Etsin haastateltavaksi naisia, jotka ovat osallistuneet [naisverkoston] toimintaan vuosien 2019 tai 2020 aikana. Olen kiinnostunut kuulemaan kokemuksiasi, joten haastattelussa sinä olet asiantuntija, eikä oikeita tai vääriä vastauksia ole.
Tutkielmassani käsittelen haastatteluja täysin luottamuksellisesti. Kerätty aineisto muunnetaan tekstiksi siten, että henkilötiedot ja muut tunnistamisen mahdollistavat tiedot anonymisoidaan.
Tutkielmassa voidaan käyttää suoria lainauksia haastattelusta. Verkoston nimi mainitaan tutkielmassa. Erillisellä suostumuksellasi anonymisoitu tekstiaineisto voidaan tallentaa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tulevaa tieteellistä tutkimusta varten. Haastattelunauhoitteita säilytetään lukitussa tilassa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa luvallasi viisi vuotta haastatteluiden päätyttyä, jonka jälkeen nauhoitukset tuhotaan. Osallistuminen tutkimukseen on täysin vapaaehtoista.
Haastattelu toteutetaan kevään/syksyn 2020 aikana sinulle sopivana ajankohtana videovälitteisen etäyhteyden avulla. Haastattelu on kestoltaan noin 1,5 h–2 h. Mikäli sinulla on mitä tahansa aiheeseen liittyvää kysyttävää, annan mielelläni lisätietoja.
Ystävällisin terveisin, Wilma Haapala
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma Tampereen yliopisto
email:
puh:
Tutkielman ohjaava professori Johanna Ruusuvuori
email:
puh
Liite 3
KIRJALLINEN SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISESTA
Suostun haastatteluun, jossa käsitellään naisten verkostoitumista ja uraverkostoissa toimimista.
Haastattelua käytetään aineistona pro gradu -tutkielmassa, jonka tarkoituksista ja tavoitteista olen saanut tietoa etukäteen. Tiedän, että haastattelu nauhoitetaan ja tutkielmassa voidaan käyttää suoria lainauksia haastattelusta. Verkoston nimi voidaan mainita tutkielmassa. Olen tietoinen tutkimuksen luottamuksellisuudesta ja minulle on selvitetty, ettei henkilöllisyyttäni ole mahdollista tunnistaa missään tutkimusprosessin vaiheessa. Minulla on milloin tahansa mahdollisuus keskeyttää tutkimukseen osallistuminen syytä mainitsematta.
Rastita seuraavista sinulle sopivat kohdat:
Haastattelutallenteen säilytys:
[ ] Haastatteluni äänitallennetta saa säilyttää Tampereen yliopiston suljetussa arkistossa vuoteen 2025 saakka, jonka jälkeen se tuhotaan.
TAI
[ ] Haastatteluni äänitallenne tulee tuhota heti pro gradu -tutkielman valmistumisen jälkeen.
Haastattelun käyttö tutkimuksissa:
[ ] Haastatteluni anonymisoidun ja tekstimuotoon muokatun version saa tallentaa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon mahdollisia muita tutkimuksia varten.
TAI
[ ] Haastatteluani saa käyttää ainoastaan tähän kyseiseen pro gradu -tutkielmaan.
Tutkimukseen osallistuvan allekirjoitus Päivämäärä
Nimenselvennys
Wilma Haapala Tampereen yliopisto email
Liite 4
Haastattelurunko 1: Verkostojen koordinaattorit
1 Kertoisitko omin sanoin verkoston toiminnasta?
- Toiminta, keskeiset teemat, - Jäsenmäärä
- Jäsenyyden kriteerit - Toiminnan tavoitteet
- Toiminnan ajallinen muutos
2 Kertoisitko omasta roolistasi verkostossa?
- Milloin/miksi/miten mukaan toimintaan - Erilaiset roolit/tehtävät
3 Millaisia verkoston jäsenet ovat?
- Ikäjakauma, koulutustausta, työtehtävät - Jäsenyyden kriteerit
- Jäsenien sitoutuneisuus
- Vuorovaikutus jäsenien kanssa
4 Tarvitaanko naisille suunnattuja verkostoja?
- Millaisiin tarpeisiin - Kuka tarvitsee
- Ennen/nyt/tulevaisuudessa 5 Millainen on verkoston tulevaisuus?
6 Onko sinulla lisättävää/täydennettävää tai jotain muuta, mitä haluat kertoa?