vaikuttaminen heijastuu verkoston jäseniin. Kaikista toiminnoista on jollain tapaa hyötyä myös yksilölle itselleen.
YHTEYDENPITO:
Automaattinen toiminta määrittyi säännöllisenä yhteydenpitona ja arjen pieninä tekoina. Tällaisia yhteydenpidon muotoja ei koettu laskelmoituna verkoston ylläpitoon liittyvänä toimintana.
Verkostojen ylläpitoa verrattiin ajoittain myös elämäntapaan ja luontevaan käyttäytymiseen.
Erilaisille yhteydenpidon muodoille rakentui aineistossa omat roolinsa. Teknologian, erilaisten viestintäsovellusten ja etenkin sosiaalisen median alustojen, kuten LinkedInin, nähtiin helpottavan yhteydenpitoa verkoston jäseniin. Kuitenkin kasvokkaisella kohtaamisella koettiin olevan oma tärkeä asemansa verkoston ihmissuhteiden ylläpidossa ja suhteiden syventämisessä.
Yhteydenpito näyttäytyi aineistossa vaihtelevana toimintana, johon vaikuttavat työssä tapahtuvat muutokset, verkostolle asetetut tarpeet ja muun elämän kuormittavuus. Aineistossa verkoston ylläpitäminen oli sidoksissa myös alaan ja työnkuvaan. Haastateltavien puheessa esimerkiksi myyntialan tehtävissä verkostojen aktiivista ylläpitämistä pidettiin tärkeämpänä, kuin terveydenhuollon tehtävissä.
Kuvio 7 Yksilön verkoston ylläpito
Yksilön verkoston kasvattaminen eli verkostoituminen
Verkostoituminen rakentui aineistossa täyttymättömien tarpeiden ja vähäisten hyötyjen seurauksena.
Kun verkostosta saadut hyödyt eivät ole riittäviä, eivätkä verkostolle asetetut tarpeet täyty, näyttäytyi
YKSILÖN VERKOSTON YLLÄPITO
AKTIIVISTA/PASSIIVISTA/AUTOMAATTISTA TOIMINTAA:
Kuulumisten vaihtaminen Kokemusten ja tiedon jakaminen
Haasteista keskusteleminen Avun pyytäminen, auttaminen
Myötäeläminen
KASVOKKAIN:
Lounastreffit Tapahtumissa käyminen
Ulkoilu Verkostojen tapahtumat
After work
TEKNOLOGIAVÄLITTEISESTI:
Soittaminen, sähköposti WhatsApp, Slack, Telegram, LinkedIn, Twitter, Facebook, Instagram:
Somejulkaisujen tekeminen ja muiden julkaisuihin reagointi
Yksityisviestit, ryhmäkeskustelut
yksilöiden toiminta verkostoa pyrkimyksenä laajentaa verkostoa. Verkostoituminen määrittyi aineistossa uusien ihmisten tapaamiseksi ja heihin tutustumiseksi. Eli toiminnaksi, jonka kautta yksilön oma verkosto syntyy ja kasvaa.
Verkostoituminen näyttäytyi aineistossa monimuotoisena sosiaalisena toimintana, joka ei jokaisen ihmisen kohdalla tai jokaisessa tilanteessa ole samanlaista (Kuvio 8). Verkostoituminen yhdistettiin aina ammatillisuuteen ja työelämään. Verkostoitumisen voidaan hahmottaa tapahtuvan tilanteessa, jossa kaksi tai useampi ihmistä kohtaa toisensa kasvokkain tai verkkovälitteisesti.
Kuvio 8 Verkostoituminen toimintana
Verkostoitumista on tutkimuksissa hahmotettu erilaisten tarkentavien määritelmien kautta. Se on jaettu välineellisiin ja itseisarvoisiin siteisiin (Casciaro ym. 2014), nähty joko tarkoituksellisena tai spontaanina toimintana (Wellman & Berkowitz 1988) ja kuvailtu epäeettisenä oman edun tavoitteluna (Casciaro ym. 2014; Pirskorski 2014). Hyödynsin näitä näkökulmia tulkitessani haastateltavien puhetta. Aineiston pohjalta muodostin kuusi verkostoitumisen ulottuvuuksia kuvaavaa käsiteparia:
automaattinen ja tietoinen, spontaani ja suunnitelmallinen, helppo ja vaikea, ajoittainen ja pitkäjänteinen, eettinen ja arveluttava sekä välttämätön ja hyvä lisä.
Automaattisena toiminta näyttäytyi haastateltavien kertoessa, kuinka verkostoituminen tapahtuu kuin itsestään muun toiminnan ohessa. Näin kuvailtiin käyvän esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin osallistuessa tai erilaisten työhön liittyvien projektien myötä. Verkostoitumisen kuvailtiin tietyissä hetkissä olevan myös varsin tietoista. Haastateltavien puheessa verkostoituminen näyttäytyi ajoittain tietyt tarkat kriteerit täyttävien ihmisten etsimisenä.
Verkostoitumisen suunnitelmallisuus liittyi aineistossa verkoston kasvattamisen ajallisiin ja rakenteellisiin tavoitteisiin. Esimerkiksi verkoston laajentamiseen tietyn kokoiseksi tietyssä ajassa tai monimuotoisesti erilaisten kontaktien etsimiseen ja omaan verkostoon liittämiseen. Spontaaniksi verkostoituminen määrittyi toiminnan ollessa suunnittelematonta. Verkostoitumisen helppous ja haastavuus selittyivät aineistossa usein persoonallisuuden kautta. Haastavana verkostoitumisen
VERKOSTOITUMINEN
= Ihmisiin tutustumista
ammatillisessa mielessä kasvokkain tai netissä Täyttymättömät
tarpeet ja riittämättömät
hyödyt
VERKOSOITUMISEN OLOMUODOT:
AUTOMAATTISTA---TIETOISTA SPONTAANIA---SUUNNITELMALLISTA
HELPPOA---HAASTAVAA AJOITTAISTA---PITKÄJÄNTEISTÄ
EETTISTÄ---ARVELUTTAVAA HYVÄ LISÄ---VÄLTTÄMÄTÖNTÄ
henkilökohtaisesti se koettiin epämiellyttäväksi. Useampi haastateltava kuitenkin kertoi, että verkostoituminen on aluksi ollut haastavaa, mutta opettelun myötä muuttunut helpoksi.
Verkostoituminen näyttäytyi aineistossa pitkäjänteisenä, vuosia kestäneenä työnä. Joidenkin kohdalla verkostoituminen oli ajoittaista ja se liitettiin esimerkiksi pelkästään työnvaihtotilanteisiin. Joissain puheenvuoroissa verkostoituminen näyttäytyi hyvänä lisänä, toisissa taas välttämättömänä toimintana. Arveluttavuus liitettiin oman edun tavoitteluun. Eettisenä toiminta hahmottui silloin, kun toisten auttaminen ja vastavuoroisuus nostettiin keskeiseksi piirteeksi verkostoitumisessa.
Edellä mainitut verkostoitumista kuvailevat toiminnot kietoutuivat haastatteluissa toisiinsa. Toiminta hahmottui joissain puheenvuoroissa samaan aikaan esimerkiksi helpoksi ja suunnitelmalliseksi, haastavaksi ja välttämättömäksi tai eettiseksi ja tietoiseksi.
Järjestäytyneiden verkostojen toimintaan osallistumisen koettiin lisäävän ja helpottavan yksilöiden verkostoitumista, sillä nämä loivat luontevan ympäristön sosiaaliselle kanssakäymiselle.
Verkostoitumisen kuvailtiin olevan kuitenkin mahdollista missä tahansa tilanteessa, kuten työpaikan kahvihuoneessa tai vapaa-ajan harrastusten parissa. Myös sosiaalisen median kautta verkostoituminen mainittiin haastatteluissa useaan kertaan. Positiivisina puolina kerrottiin, että sosiaalisen median kautta on helppo löytää samalla tavalla ajattelevia ihmisiä fyysisestä etäisyydestä riippumatta. Kasvokkaisen ja verkkovälitteisen tason koettiin tukevan toisiaan, sillä kasvokkain tavattujen ihmisten lisääminen kontaktiksi sosiaalisen median alustalla koettiin tavallisena. Myös sosiaalisen median kautta solmittuja suhteita oli tavallista syventää tapaamalla kasvokkain.
Haastatteluissa tuli ilmi myös erilaisten ammatillisten kontekstien merkitys verkostoitumisessa. Osa korosti oman työyhteisön tai työnantajatahon sisällä verkostoitumisen tärkeyttä, joidenkin kohdalla oman työyhteisön ulkopuolella verkostoituminen rakentui merkityksellisenä. Jotkut kokivat globaalin verkostoitumisen erilaisia verkkoalustoja hyödyntäen olevan kaikkein tärkeintä. Verkostoitumiselle vaikutti olevan tyypillistä, että se näyttäytyy erilaisena toimintana eri tilanteissa ja eri ihmisille.
Verkostoihin liittyvät käsitykset hahmottuivat verkostoissa toimivien naisten puheessa monimuotoisina. Keskeistä on huomioida, että verkostojen rakenne sekä verkoston hallintaan liittyvät toiminnot määrittyivät tilanteisina ja ajallisille muutoksille alttiina. Verkostoihin kohdistettiin tarpeita, jotka voidaan yksinkertaistamalla jakaa yksilöön itseensä, muihin ihmisiin sekä yhteiskuntaan liittyviin tarpeisiin. Ihmisten toiminta ei kuitenkaan ole rationaalista, minkä vuoksi erilaiset käyttäytymistä kuvaavat mallit eivät ole aukottomia. Muodostamani mallit kokoavat yhteen verkostojen keskeisimmät piirteet ja auttavat hahmottamaan käsitteiden moniulotteisuutta.
6 SUKUPUOLEN MERKITYS VERKOSTOISSA
Tässä analyysin toisessa osassa avaan diskurssianalyysin avulla aineistossa esiintyneitä yleistyneitä puhetapoja, jotka tekivät sukupuolesta merkityksellisen verkoista puhuttaessa. Analyysiluku vastaa tutkielman toiseen tutkimuskysymykseen: ”Miten verkostot ja verkostoituminen jäsentyvät sukupuoleen sidottuina asioina naisverkostojen toimintaan osallistuvien naisten puheessa?”
Muodostin aineistosta kaksi toisilleen vastakkaista diskurssikokoelmaa. Ensimmäistä diskurssikokoelmaa käsittelen luvussa 6.1 Sukupuolen merkitystä korostavat diskurssit ja toista luvussa 6.2. Sukupuolen merkitystä häivyttävät diskurssit.
Argumenttien tukena esittelen aineistolainauksia naisverkostojen toimintaan osallistuneiden naisten haastatteluista. Näistä olen tummentanut analyysin kannalta oleellisia kohtia. Haastateltavat olen merkinnyt tunnisteilla Haastateltava 1 – Haastateltava 9.