Ihmisyysdiskurssi

Tämä diskurssi koostui kahdesta jäsennyksestä, jotka liittyivät sukupuolenmukaisiin verkostoihin ja verkostoitumiseen. Sukupuoli ei määrittele toimintaa -jäsennyksessä sukupuolen merkitys yksilön toiminnan ohjaajana kiistettiin. Luonnollisuus ja tavat ohjaavat -jäsennyksessä taas sukupuolen

nähtiin määrittelevän ihmistä ja tuottavan merkittävän eroavaisuuden eri sukupuolten välille.

Sukupuolen nähtiin vaikuttavan yksilöiden toimintaan niin paljon, ettei yksilöiden ole mahdollista toimia sen vastaisesti, mikä tekee sukupuolesta merkityksettömän.

Sukupuoli ei määrittele toimintaa

Haastateltavat erottivat ajoittain sukupuolen merkityksen verkostoissa toimimisesta. Sukupuolen sijaan vuorovaikutuksessa tärkeämmiksi asettuivat muut piirteet, kuten keskinäinen luottamus:

”--Tiedän, että mitä isompi dirikka ja mitä isompi firma, niin ne on ihmisiä kuitenkin. -- luottamus on kaikkein tärkein. Molemmin puolin luotetaan toiseen siinä, että mitä tehdään.

Siinä ei oo väliä, onko mies tai nainen. --” Haastateltava 5

Edellä haastateltava korosti kommentissaan, kuinka sukupuoli tai status ei vuorovaikutustilanteissa ohjaa yksilöiden toimintaa. Tärkeämpänä näyttäytyi osapuolten välinen luottamus. Luottamus rakentui aineistossa tärkeäksi kriteeriksi verkostojen toiminnalle. Verkostoja verrattiin haastatteluissa ajoittain ystävyyssuhteisiin. Sukupuolta ei haluttu asettaa ystävyyden ehdoksi, kuten yksi haastateltavista kertoi:

”--Ni mä en sanois et se on se naiseus se juttu, miks se erottaa, vaan se, että se on ystäväporukka. Et yhtälailla se voi olla miesten ystäväporukka.” Haastateltava 7

Ystävyydessä sukupuolella ei koettu olevan väliä, minkä vuoksi sukupuolen merkitys myös verkostoissa kiistettiin. Keskeiseen asemaan haastateltavat nostivat verkostoitumisen kriteereinä jaetun ajatusmaailman ja muut kiinnostavat piirteet:

”-- Mä sanoisin, et ei oo merkitystä, että onks nainen vai mies. Enemmänkin on merkitystä, mitä tekee, miten ajattelee ja mikä on se kiinnostava piirre. Mulla on ystävissäkin miehii ja naisii yhtä lailla. Myös miehiä, jotka on parhaiks ystäväksi luokiteltavissa. ” Haastateltava 1

Useampi haastateltavista kertoi, kuinka sukupuoli oli sattumalta yhdistettävissä tärkeämpiin verkostoitumisen kriteereihin. Sattumanvaraisuutta kuvailtiin seuraavasti:

”--Kriteerinä on ollut se, että tunnemme toisemme [sekaverkostosta] ja kaikki sattuu olemaan naisia sukupuoleltaan. --” Haastateltava 9

”Enkä mä oo ajatellut, että mä liityn siihen siksi, että se on naisille. Se nyt vaan sattuu olemaan vain naisille. Mutta yhtä hyvin se voisi olla johtajaverkosto miehille ja naisille ja mulle se kävisi ihan yhtä hyvin.” Haastateltava 7

”--Mutta mä sanoisin, et se ei ole itse tarkotus, että tää on naisten verkosto. Se vaan nyt on naisille tämä verkosto. Kaikki kuulu sitten näihin muihinkin verkostoihin, missä on sitten

miehiäkin. Ja miehille on omia, missä sitten miehet on keskenään. Se on ihanaa, että on erilaisia verkostoja.” Haastateltava 5

Edellä olevissa kolmessa katkelmassa sukupuolen sattumanvaraisuus näyttäytyi ikään kuin sukupuolenmukaista verkostoitumista puolustavana tekijänä. Haastateltavat kuvailivat, kuinka samaa sukupuolta olevien ihmisten verkostot syntyvän ilman, että sukupuoli on ollut synnyn taustalla.

Naisverkostoihin liittyessäkään sukupuoli ei haastateltavien puheessa aina näyttäytynyt haastateltaville itselleen merkityksellisenä liittymisen kriteerinä.

Tavat ja luonnollisuus ohjaavat

Ajoittain aineistossa korostui sukupuolten samanlaisuus, ajoittain taas haastateltavat sanoittivat miesten ja naisten erilaisuutta. Erot syntyivät puheessa biologian, luonnollisuuden ja perinteiden noudattamisen kautta. Sukupuolenmukaisen verkostoitumisen kriteerinä ei pidetty sukupuolta itsessään, vaan sukupuolen aiheuttamia eroavaisuuksia ihmisten käyttäytymisessä ja ajattelutavoissa.

Sukupuolenmukainen verkostoituminen nähtiin hyväksyttävänä, koska tällaisia verkostoja on aina ollut ja niitä ajateltiin olevan tulevaisuudessakin. Näkemyksiään naisverkostojen historiallisista juurista, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta yksi haastateltavista sanoitti seuraavasti:

”-- Jos mä ajattelen vaikka mun äitiä [naurua] ja näin niin kaikkihan ne on kuulunu Marttoihin tai johonkin. Ehkä ne on ollu nimenmaan harrastuspiirejä. Voishan se olla joku johtajuuteen liittyvä yhdistys yhtä lailla. -- Mut kyllä mä uskon, et on ne sitten yhdistyksiä tai jotain löyhempiä verkostoja, et semmosii tarvitaan.” Haastateltava 8

”Miksi?” Haastattelija

”Kyl ihminen haluaa kuulua johonkin porukkaan. Koska niitä on aina ollu, niin miks nyt sitten uudemmat sukupolvet olis jotenkin täysin erilaisia? -- Kyllä mä luulen, että jotain tämmösiä porukoita aina on ollu ja tulee olemaankin. Se on ihan selvä.” Haastateltava 8 Naisverkostojen merkitys selittyi katkelmassa totuttujen ja opittujen toimintamallien sekä ryhmään kuulumisen tarpeen kautta. Edellä haastateltava kuvaili, kuinka naiset kautta aikojen ovat kuuluneet erilaisiin naisten ryhmiin, joille naisverkostot näyttäytyivät jatkumona. Samankaltaisesti puhui toinenkin haastateltava verratessaan naisten ja miesten sukupuolenmukaisia verkostoja:

”-- Siitä puhutaan, et kuinka kamalaa on, et äijät verkostoituu omissa kerhoissaan ja saunan lauteilla. Sit naisilla on omat, niin onko se sen parempi? En osaa sanoo. Ehkä niitä aina tulee.

Pointti on se, et on miehet ja naiset. Ei ne muutu. (naurua)” Haastateltava 7

Edellisessä katkelmassa haastateltava kuvaili, kuinka sukupuoli saa ihmiset toimimaan tietyllä tavalla. Hän näki, etteivät nämä toimintatavat muutu, sillä miehet ovat miehiä ja naiset ovat naisia, ja he noudattavat sukupuolelleen tyypillisiä toimintatapoja. Aineistossa tuli useampaan kertaan esiin ajatus siitä, kuinka sukupuolenmukaista verkostoitumista tulee aina olemaan.

Haastateltavat rakensivat puheessaan miehille ja naisille tiettyjä ominaisuuksia ja tyypillisiä toimintatapoja. Miesten ja naisten erilaisuus hahmottui esimerkiksi näin:

”Ehkä tapa ajatella maailmaa. Siinä on kotoisampi fiilis sit kuitenkin naisten kaa. On jotenkin helppoo olla ja ne lähtökohtaisesti ajattelee vähän samalla tavalla. --” Haastateltava 1 Sukupuolten erilaisuutta rakennettiin haastatteluissa usein eri tavoin, mutta ajattelutapojen erilaisuus oli käytetyin peruste. Naisten kuvailtiin ajattelevan samalla tavalla, mikä tekee verkostoitumisesta hyväksyttävää. Haastateltavat kuitenkin toivat esiin, kuinka miesten koettuun erilaisuuteen on mahdollista sopeutua. Asemoitumista miesten tyypillisiin toimintamalleihin kuvaili yksi haastateltavista seuraavasti:

”--Mä tykkään kyllä miesten suoruudesta hirmu paljon. Mä oon kans semmonen, et nopeesti etenen. Mennään asiaan. Tsap, tsap, tsap.” Haastateltava 5

Katkelmasta rakentui kuva, että miehet ja naiset ovat kommunikointitavoiltaan erilaisia . Haastateltava sanoi pitävänsä miesten suoruudesta ja kuvaili oman asioissa nopeasti etenemisensä edesauttavan toimimista miesten kanssa. Katkelmasta tulee mielikuva, että haastateltava kokee oman toimintamallinsa naisille epätyypilliseksi, mutta miesten toimintamalleihin yhteensopivaksi. Eräs haastateltavista jäsensi sukupuolen merkitystä ihmissuhteissa luonnollisuuden kautta:

”Mun parhaimmat ystävät, joista monet on näissä verkostoissa, niin he on naisia. Mikä on varmaan aika luonnollista. Jos mä aattelen laajaa verkostoo, ettei puhuta sydänystävistä, niin mä en oo koskaan ajatellu, että sillä on mitään merkitystä, et ooksä nainen vai mies. En koskaan. Kyllä mulla siellä on ihan yhtä paljon miehiä ja naisia. Ja kuten sanoin, et käydään lounaalla ja sparraillaan, niin ne on ihan yhtälailla naisia ja miehiä.” Haastateltava 7

Saman sukupuolen seuraan hakeutuminen jäsentyi edellisessä katkelmassa tottumuksella ja luonnollisuudella.

Opittujen toimintatapojen lisäksi luonnollisuudella perustellut erilaiset kiinnostuksenkohteet selittävät sukupuolittuneiden verkostojen olemassaoloa haastateltavien puheenvuoroissa.

Naisverkostoihin kerrottiin hakeuduttavan, koska naiset ovat kiinnostunet keskenään samoista asioista. Näiden taas kerrottiin olevan asioita, joista mistä miehet eivät ole kiinnostuneita.

Ensisijaisesti verkostoja jäsennettiin kiinnostuksenkohteiden, ei sukupuolen kautta. Tässä puhetavassa toiminta näyttäytyi automaationa ja itsestäänselvyytenä ja se erotettiin tietoisista valinnoista. Koska naisten seuraan hakeutumista ei pidetä tietoisena, näyttäytyy sukupuoli merkityksettömänä.

Ihmisyysdiskurssissa sukupuolenmukaisten verkostojen olemassaolo ja verkostoituminen hahmottui muiden kriteerien kuin sukupuolen kautta. Kuitenkin monet haastateltavien käyttämistä kuvailuista ja kriteereistä kytkeytyivät välillisesti sukupuoleen, mikä tekee puhetavoista ristiriitaisia.