Vesiensuojelun periaateohjalmasta annetuista lausunnoista käy kiistattomasti ilmi tällaisen periaateohjelman tarpeellisuus. Tässä suhteessa lausunnot ovat yksimielisiä. Muiden lausun tojen perusteella kumoutuu se eräässä lausunnossa esitetty näkemys, että suunnitelmallista toimintaa ei tarvittaisi vesiensuojelussa.
Periaateohjelman tärkeyttä osoittaa mm. se, että lausunnoissa korostetaan yleisesti tarvetta hyväksyä tarkistettu periaateohjelma poliittisella tasolla, jolloin sille tulisi myös tiettyä sUo vuutta. Useissa lausunnoissa ohjelmalla todetaan olevan käyttömahdollisuuksia jo nykyisessä muodossaan. Nämä mahdollisuudet tosin nähdään varsin erilaisina. Toisaalta ohjelman tarkoi tuksena nähdään keskustelun herättäminen sekä tiedon lisääminen ja toisaalta sen katsotaan paitsi ohjaavan vesihallituksen omaa toimintaa, auttavan myös muiden viranomaisten ja muu toin vesiensuojelun kanssa tekemisiin joutuvien toimintoja
Samoin yksityiskohtaisemman periaatteiden soveltamisohjelman tarve on ilmeinen. Monissa lausunnoissa todetaan, että suppea yleisiä toimintalinjoja käsittelevä periaateohjelma ei yksi nään ole riittävä ohjaamaan käytännön toimenpiteitä tai niitä koskevaa päätöksentekoa. Tehdyt huomautukset eivät yleensä aseta kyseenalaiseksi itse periaatteita, vaan käsittelevät niiden käytäntöön soveltamisessa huomioon otettavia näkökohtia. Edelleen monet lausunnonantajat katsovat voivansa esittää lopullisen kannan periaateohjelmasta vasta, kun käytännön toteutta mismahdollisuudet vaikutuksineen on selvitetty, vaikka pitävät sinänsä periaatteita hyväksyttä vinä.
1.32 Ohjelman sopeuttaminen yhteiskunnan tarpeisiin ja lainsäädäntöön Monissa lausunnoissa on korostettu sitä, että vesiensuojelu on osa yhteiskunnan toimintoja.
Vesiensuoj elun periaateohj elma tulee sopeuttaa muuhun yhteiskuntapolitiikkaan ja muuhun ympä ristönsuojeluun. Periaateohjalmasta ei ilmeisesti sen suppeudesta johtuen katsota ilmenevän onko näin tehty. Yhdessä lausunnossa jopa todetaan, että ohjelmaa ei ole sopeutettu muuhun yhteiskuntapolitiikkaan ja ympäristönsuojeluun. Useissa lausunnoissa nähdään sopeuttaminen kuitenkin yksinomaan taloudellisena kysymyksenä. Toisaalta useissa mm. ympäristön- ja luonnonsuojeluviranomaisten lausunnoissa todetaan periaateohjelman vastaavan yleisiä ympä ristönsuojeluperiaatteita. Samoin eräissä lausunnoissa mainitaan suoraan tai epäsuorasti peri-aatteet sopeutetun yhteiskunnan muihin toimintoihin.
Vesiensuojelun periaateohjelmaa samoin kuin sen soveltamista koskevaa selvitystä laadittaessa ovat lähtökohtana olleet yhteiskunnan vesiin kohdistuvat tarpeet ja muut vesiin vaikuttavat toi minnat. Nämä samoin kuin taloudelliset resurssit on pyritty ottamaan huomioon tämän julkaisun esipuheessa selostetulla tavalla. Periaatteita ladittaessa on otettu huomioon vesiensuojelun periaateohjelman toteuttamisen vaikutukset muihin yhteiskunnan toimintoihin. Tämä ilmenee mm. lisätutkimuksen tarpeena ja vaihtoehtoisina tai ehdollisina toimintalinjoina. Tähän kysy myks een palataan vielä vaihtoehtotarkastelun yhteydessä kohdassa 1. 33.
3 6710—76/12
Periaateohjelmassa on esitetty vesiensuojelun riippuvuus muista yhteiskunnan toiminnoista suppeasti ja toteamuksen luonteisesti. Sen sijaan periaatteiden soveltamista koskevassa selvi tyksessä on eri yhteyksissä pyritty tarkemmin selostamaan ohjelman sopeuttamista yhteiskunnan muihin tarpeisiin ja muuhun ympäristönsuojeluun.
Arvostelua on herättänyt se, että vesihallitus on hyväksynyt ohjelman, ennen kuin sitä on hyväk sytty poliittisella tasolla tai saatettu julkisen keskustelun alaiseksi tahi kuultu muita viranomai sia. Kuitenkin vain yhdessä lausunnossa, ja tällöinkin ilmeisesti vesihallinnolle määrättyjä tehtäviä koskevan tiedon puutteesta johtuen, asetetaan kyseenalaiseksi se, että ohjelma on laa dittu vesihallituksessa. Kuitenkin hallinnollisen käytännön ja vesihallinnosta annetun asetuksen mukaisesti periaatteellista laatua olevissa kysymyksissä nimenomaan edellytetään päätöksen tekoa vesihallituksen istunnossa. Näin on tehtävä, ennen kuin asia voidaan siirtää ylemmän tason päätöksentekijöille. Asian luonteen vuoksi on pidettävä luonnollisena myös sitä, että lausunnot pyydetään keskusviraston eikä sen jonkun toimintayksikön hyväksymästä suunnitelmasta. Epä virallisesti on jo ohjelmaa valmisteltaessa oltu yhteydessä eri viranomaisiin ja etupiireihin.
Sen sijaan selvitys vesiensuojelun periaatteiden soveltamisesta ei käytännön syistä tule vesi-hallituksessa hyväksyttäväksi. Siinä ei kuitenkaan ole tuotu esiin periaateohjelmasta poikkeavia näkökantoja tai uusia toimintalinjoja. Se on katsottava vesiensuojelun periaatteiden tausta aineistoksi ja lisäselvitykseksi.
Minkä tahansa asian tultua käsitellyksi vesihallituksen istunnossa on tavanomaisen käytännön mukaista se, että vesihallinto ottaa päätökset toiminnassaan huomioon. Vesiensuojelun peri aateohjelman kohdalla on vielä vaikuttanut se, että aikaisemmin vastaavia ohjeita ei ole ollut.
Tällaiset ohjeet voidaan helposti korvata uusilla tarvittaessa.
Vesiensuojelun toteuttamisen kannalta olisi tärkeää, että vesiensuojelun periaateohjelma hyväk syttäisiin valtioneuvostossa. Ennen kuin tämä on mahdollista, on tarpeen saada kaikkien vesien-suojelun toteuttamiseen vaikuttavien piirien lausunnot paitsi periaateohjelmasta myös sitä sel ventävästä periaatteiden soveltamista koskevasta ohjelmasta. Tätä edellyttävät monet lausun notkin. Tiettyjen erilliskysymysten tarkempi selvittäminen esim, komitea- tai toimikuntatasolla vastaavasti kuin investointien osalta on jo tehty saattaa myös osoittautua tarpeelliseksi.
Kuten jo periaateohjelman esipuheesta ilmenee, periaateohjelmaa tulee tarkistaa tarpeen mukaan.
Näin tehdään mm. periaateohjelmasta annettujen ja sen soveltamisesta annettavien lausuntojen ja muiden esiintulevien näkökohtien pohjalta.
Eräissä lausunnoissa on korostettu sitä, että periaateolijelma ei korvaa lainsäädäntöä ja ohjelman liyväksymistavasta riippumatta voimassa oleva lainsäädäntö menee sen edelle. Näin luonnolli sesti onkin asia, ja tämä on ollut lähtökohtana myös vesiensuojelun periaateolijelmassa. Vesien-suojelun tavoitteiden saavuttamista saattavat kuitenkin rajoittaa lainsäädännössä esiintyvät puut-teet. Näin lainsäädännön kehittäminen on keskeinen edellytys vesiensuojelun tavoitteiden saavut tamiselle. Periaateohjelmassa ei ole yksilöity lainsäädännön puutteita tai siitä johtuvia erityis toimenpiteitä, Vesiensuojelun periaatteiden soveltamisohjelmassa on kiinnitetty tähänkin puoleen huomiota eri toimintojen kohdalla sekä vielä erillisenä yleisesityksenä.
1.33 Vaihtoehtoiset ratkaisut
Monissa annetuissa lausunnoissa pidetään vesiensuoj elun periaateohjelman virheenä, puutteena tahi vähemmän suositeltavana esitystapana sitä, että ohjelmassa ei ole esitetty vaihtoehtoisia ratkaisumaileja. Perustelut vaihtoehtojen tarpeelle ovat tosin toisistaan suuresti poikkeavia.
Sinänsä oikeana on pidettävä lähtökohtaa, että suunnittelussa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisu malleja. Tavoitteita ja toimintalinjoja käsittelevän vesiensuojelun periaateohjelman kohdalla vaihtoehtojen esittäminen johtaisi kuitenkin laajaan ja monia yhteiskunnan aloja koskevaan esi tykseen ja mm. edellyttäisi tarkempaa tietoa vesiin vaikuttavista tekijöistä ja niiden kehityk—
se stä.
35
Periaateohjelma on pyritty laatimaan pitäen lähtökohtana todettuja ja näköpiirissä olevia yhteis kunnan tarpeita sekä vesiin kohdistuvia vaikutuksia, Vesiensuojelun tavoitteita asetettaessa on lahtokohtana ollut narden tarpeiden tyydyttaminen pitaen perustana luonnon asettamia maarallisia ja laadullisia sekä muita rajoituksia. Toimintaperiaatteita koskevassa osassa on selvitetty näkö piirissä olevien käyttötarpeiden pohjalta vesiensuojelullisesti hyväksyttäviä kysymykseen tulevia toimenpiteitä ja niiden valinta-, painotus-, ajoitus- ja muita valintatekijöitä. Lopuksi todetaan ne toimenpidetasot, rajoitukset ja edellytykset, joilla tavoitteet saavutetaan. Ellei näin tehdä on myös vesiin kohdistuvista käyttötarpeista vastaavasti luovuttava. Vesiensuojelulliset vaihtoehdot sisaltyt at siis toimintaperiaatteisiin
Luonnon olosuhteista johtuvat favoitteet eivat ole muutettaissa enmtaan ain tulkittavissa eri laisiksi. Vaihtoehtoisissa ratkaisumalleissa voisi näin ollen muuttaa vain vesien käyttöön liitty viä tavoitteita sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavaa toimenpidetasoa. Kun vesiin kohdistuvat tarpeet ja vaikutukset tulevat yhteiskunnan taholta ja liittyvät sen erilaisiin toimintoihin, vaihto ehtoiset tatoitteet edeil Lraisiva aihtoeI’toisia iatkaisu ja 1 ehitesmalleja lul wslta jhteiskun na1 totmintasektoreilta Tallaisia ei ole saatavissa eika sellaisten tekennsta iesihallituksen toimesta voi pilaa mahdollisena
Periaateohjelman toimintalinjat ja toimenpiteet on pyritty sitomaan vesistön tai vesien käytön tavoitteisiin. Tavoitteita sinänsä ei aseteta lausunnoissa kyseenalaisiksi. Ilmeinen ristiriita tuleekin niissä tapauksissa, kun todetaan tarpeet ja tavoitteet oikeiksi, mutta odotetaan toimen pidetason kohdalla vaihtoehtoja. Tämä käynee ilmi yksityiskohtaisenimasta soveltamisolijelmasta.
Silloin kun käytännön toinienpiteiden tai vesiensuojelun edellytysten osalta on ohjelmassa pohjau duttu voimassa olevaan lainsaadantoon telityihin paatoksiin tai paattavien elinten kannanottoihin kuten esim rahoituksen ja aikataulun suhteen on esiensuojelullisesti hlvaksyttävia vaihtoeh toisia ratkaisuja löydettävissä jo periaateohjelnian käsittelytasolla. Erityisesti näin on monien sellaisten vesiensuojelun edellytysten kohdalla, joita koskevia säännöksiä tai päätöksiä ei ole tai ne ovat kehitteillä. Tällaisissa tapauksissa on vaihtoehtojen mahdollisuus tuotu periaateoh jelmassa esille muutos- tai tutkimustarpeena silloin, kun se tavoitteiden saavuttamiseksi näyt tää tarpeelliselta. Soveltamisohjelmassa käsitellään yksityiskohtaisemmin näissä vaihtoehdoissa huomioon otettavia ‘esiensuojeluJiisia nakokohtia Tahan on paady ty siks eila on tarpeen .aati essa helpompaa ja reaaliserrpaa muuttaa vesiensuojeluohjelmaa kuin esittaa lukuisia hsaselvi tyksia vaativia ja usein koko yhteiskuntaan ja sen toimintaan vaikuttavia aihtoehtomalleja
1.34 V esiens uojelun tarve
Vesiensuojelun tarvetta koskevan luvun osalta on lausunnoissa yleensä korostettu asian tärkeyttä ja kiireellisyytta seka esitetty vahaisia tasmennksiä ja tarkennuksia Maa- ja metsatalouden vesistöilisten vaikutusten osuutta on eräiden lausuntojen mukaan allarvioitu, eräiden lausuntojen mukaan taas yliarvioitu. iVlonissa lausunnoissa katsotaan vesistöjen rakentamisen vaikutukset jatetyn liian vahalle huomiolle Eraan lausunnon mukaan taasen vesiensuojelun piiriin pitaisi lukea ainoastaan jätevesikuormitus. Parissa lausunnossa katsotaan vesien tila kuvatun todellista kielteisempänä, kun taas toisissa todetaan vesien pilaantumisen pahentuneen jatkuvasti. Näitä tulkintakysymyksiä on yksityiskohtaisemmin tarkasteltu soveltamisselvityksen luvuissa 1-3.
Lukujen 1 ja 2 perusteella on tehty myos johtopaatos etta altakunnallisesti tarkasteltuna vesi varamme riittavat seka laadullisesti etta maarailisesti njkyiseen ja nakopiirissa olevaan kat toon mita johtopaatosta on arvosteltu eraassa lausunnossa Edelljtyksena talle on luonnollisesti vesivaroj en suunnitelmallinen ja johdonmukainen hoito.
Kokonaisuutena on todettavissa lausuntojen perusteella, että periaateohjelman tarvetta koskeva yhteenveto vesien pilaantumisen suunnitelmallisesta ja johdonmukaisesta vähentämisestä ja estämisestä vastaa lausunnon antajien näkemystä. Tarpeiden yksityiskohtien suhteen on näke myseroja. Nämä kuuluvat lähinnä toimenpiteiden tai soveltamisohjelman yhteyteen.
1.35 Vesiensuoj elun tavoitteet
Lausunnoissa todetaan yleensä vesiensuojelun vesistölliset tavoitteet oikeiksi ja tarvetta vas taaviksi sekä usein myös mahdollisiksi saavuttaa. Yhdessä lausunnossa tavoitteet katsotaan liian väljiksi ja joissakin lausunnoissa epäillään eräiden yksilöityjen tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuutta. Varsinaisia uusia tavoitteita ei ole esitetty eikä mitään ohjelman tavoitteista pidetty vääränä.
Monet huomautuksista koskevat yleistavoitteiden toistamis en tarpeellisuutta niiden soveilutus
-tavoitteissa, lähinnä veden käyttö-tavoitteissa, tahi eri tavoitteiden keskinäistä painottamista.
Parissa lausunnossa tavoitteiden lyhyen sanamuodon katsotaan tuovan tulkinnanvaraisuutta.
Tämäkin koskee annetun selostuksen perusteella eri tavoitteiden keskinäistä painottamista.
Käyttöön liittyen on vielä kiinnitetty huomiota siihen, että tavoitteet on asetettu tarve-ennus teiden mukaan eikä sen mukaan mihin pitäisi pyrkiä. Kun tarpeet tulevat yhteiskunnan eri sektoreilta, ei tämän ohjelman puitteissa ole ollut muuhun mahdollisuutta, Osittain jo periaate-ohjelmassa ja erityisesti soveltamisperiaate-ohjelmassa esitetään erilaisten tarpeiden tyydyttämisen vesiensuoj eluiisia edellytyksiä ja rajoituksia.
Muutamissa lausunnoissa on huomautettu, että tavoitteet tulisi asettaa taloudellisten resurssien pohjalta. Tämä ei varmaankaan tarkoita sitä, että vesistölliset tavoitteet asetettaisiin yksin
-omaan kustannusten perusteella jättäen huomioon ottamatta luonnon olosuhteet ja veden käyttö-tarpeet. Tähän liittyen monissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös toimenpiteiden kus tannusten ja niillä saavutettavien hyötyj en vertailuun. Periaateohj elmassa toimenpiteät on sidottu tavoitteisiin ja saavutettava hyöty on tavoitteiden saavuttaminen. Vesiensuojelutoimen piteiden kustannuksia ja hyötyjä selostetaan yksityiskohtaisesti vasta tässä soveltamisohjelmassa.
Yleistavoitteiden osalta on tehty vain yksi huomautus koskien toiminnan sopeuttamista luonnon talousjärjestelmän eli ekosysteemin puitteisiin ja tämäkin lienee selostuksesta päätellen termino logian tuntemattomuudesta johtuva väärinkäsitys.
Vesien laatua ja tilaa koskevista tavoitteista on huomautettu vain kahdessa lausunnossa. Toisen mukaan vesien tilan tavoitteet olisi pitänyt ilmoittaa tarkkoina numeerisina arvoina. Yksiselit teinen vesistön tilan kuvaaminen numerojen avulla on kuitenkin vaikeaa ja tekijöiden runsaudesta johtuen edellyttäisi laajaa ja komplisoitua selostusta. Vesien tilan, laadun ja siihen vikuttavien tekijöiden kriteereitä on tarkasteltu tämän soveltamisohjelman kohdissa 1. 2 ja 3. 1. Toisessa huomautuksessa taas pidetään tavoitteita tulkinnanvaraisina niin, että niistä ei joissakin tapauk sissa Umenisi lopetetaanko vesissä muutoksia aiheuttava toiminta kokonaan. Tavoitteissa mai nitun esimerkin kohdalla käytetystä sanonnasta ‘vähentää’ sekä periaateohjelman toimenpiteitä ja vaikutuksia koskevasta osasta ilmenee, että myös vesien tilan ja laadun tavoitteet on pyritty asettamaan käytännön realiteettien pohjalta.
Käyttötavoitteissa eräät etupiirit katsovat jätetyn heidän toimialaansa liittyvän veden käyttö-tarpeet liian vähälle huomiolle joko tavoitteiden järjestyksen tai sanonnan perusteella. Näin on katsottu erityisesti maatalouden ja haja -asutuks en vedenkäytön kohdalla. Valtakunnallisen ohjelman puitteissa eri käyttömuotojen esittäminen käytön tärkeysjärjestyksessä ei ole mah dollista, sillä käyttötarpeet ja suojelutarve vaihtelevat alueittain suuresti. Tavoitteita asetetta essa on haja-asutus katsottu kuuluvan yhdyskuntien tavoitteeseen. Lähtökohtana on ollut lähinnä eriarvoisuuden poistamisen pohjalta lähtevä vesihuoltoa koskeva tavoite keskitetyn vesihuollon tai kelvollisen juomaveden hankinnan järjestämisestä mahdollisimman suurelle osalle väestöä.
Kahdessa lausunnossa mainitaan luonnonsuojelukohteita koskevan tavoitteen sisällyttäminen vesi ensuojelun käyttötavoitteisiin periaateohjelman ansiona, kun taas kahdessa lausunnossa tätä pide tään arveluttavana. Viimeksi mainituissa lausunnoissa perustellaan näkemystä sillä, että täflai nen menettely johtaisi muualla vesiluonnon tarpeettomaan pilaantumis een. Jotta tähän ei jouduttaisi, on sen lisäksi, että yleistavoitteisiin on sisällytetty vesivarojen tarpeettoman muuttamisen peri aate, vesien tilan ja laadun tavoitteissa vielä korostettu pyrkimystä vesien säilyttämiseen luonnon tilais ena. Käyttötavoitteisiin on pyritty kokoamaan ihmisen toimintoihin liittyvät tarpeet. Luonnonsuo
-jelualueiden säilyttäminen täysin muuttumattomana esim. vertailualueenaja tutkimustarkoituksiin
37
on katsottu aiheutuvan ihmisen tarpeesta tutkia ja seurata alkuperäistä luontoa. Tämä sijoittelu on perusteltua senkin vuoksi, että säilyttäminen edellyttää yhteiskunnalta erityisiä taloudellisia ja muita resursseja.
Vesien käytön rationalisointi, mikä eräiden lausuntojen mukaan tulisi lisätä vielä käyttötavoittei sun, sisältyy yleisiin tavoitteisiin. Tällaisena se on katsottu ensisijaiseksi aina noudatettavaksi toimintaperiaatteeksi vesien käytössä eikä sitä tärkeydestään huolimatta ole enää toistettu eri käyttömuotojen yhteydessä. Myös kasteluveden, kuten muidenkin veden käyttötapojen määrälli nen riittävyys, josta on huomautettu, sisältyy yleistavoitteiden käyttötarpeen turvaamista kos -kevaan kohtaan.
Vuoteen 1985 ulottuvien tavoitteiden asettelun johdantona on todettu mm. että alkuvaiheessa toimenpiteiden pääpaino joudutaan kohdistamaan jo syntyneiden haittoj en poistamiseen. Sen sijaan myöhemmin voidaan yhä enenevässä määrin hoitaa vesiensuojelu ennalta ehkäisevin toi menpitein. Tätä kohtaa koskevat huomautukset toimenpiteiden kohdistamisesta aina ennalta ehkäisyyn tarkoittanevat ennalta elikäisyn tärkeyden korostamista eikä sitä, että olemassa olevia haittoja ei pyrittäisi poistamaan.
Yhteenvetona lausuntoj en vesi ensuoj elun tavoitteita koskevista kannanotoista ohjelman valtakun -nallisten tavoitteiden voidaan katsoa yleiseltä sisällöltään vastaavan yhteiskunnan eri sektoreiden näkemyksiä ja soveltuvan vesiensuojelun toteuttamisen lähtökohdaksi. Kuitenkin on pidettävä mie lessä, että alueellisesti tarpeet ja ongelmat sekä niistä johtuvien eri tavoitteiden painopisteet vaihtelevat suuresti.
1.36 Vesiensuoj elutoimenpiteet
Vesiensuojelun periaateohjelman toimenpiteitä koskevassa luvussa 3 on esitetty vesiensuojelun toteuttamisen yleiset toimintalinjat ja toimenpiteiden valintaperusteet. Lisäksi ohjelman yleisiä periaatteita on sovellettu vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisimpiin toi mintoihin. Näiden osalta on vielä määritelty ne toimenpidetasot, joilla tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.
Periaateohjelmasta annetuissa lausunnoissa nähdään vesiensuojelun periaateohjelman yleiset toimenpiteiden periaatteet oikeiksi ja hyväksyttäväksi ja useimmissa lausunnoissa myös huomi oon otetuksi toimenpidesuosituksissa. Yhdessäkään lausunnossa ei ole asetettu yleisiä toiminta-periaatteita kyseenalaisiksi. Samoin toimenpiteiden yleistason katsotaan pääpiirteittäin vastaavan tavoitteita ja käytännön mahdollisuuksiakin, joskin viimeksi mainitulta osin on eräistä yksityis kohdista tehty huomautuksia.
Lausunnoissa esitetyt huomautukset vaihtelevat suuresti ja saattavat lausunnon antajan edusta masta intressistä riippuen olla toisilleen vastakkaisia. Monesti myös toisissa lausunnoissa puutteiksi katsottu asia nähdään toisessa hyvänä puolena. Kielteisinä esitetyt huomautukset voidaan jaoitella seuraaviin asiaryhmiin:
- On selostettu käytännön toteuttamisessa esiintulevia mm. taloudellisia vaikeuksia.
- On selostettu lausunnon antajan toimialan tai edustaman intressin huomioon ottamista vesien suojelun toteuttamisessa.
- Nähdään eri toiminnoilla edeilytettäviä toimenpiteitä painotetun epäsuhtaisesti.
- Eräät toimenpiteet ja vesiensuojelun edellytykset, kuten lainsäädännön ja hallinnon kehittä minen ja tutkimustoiminta olisi pitänyt selostaa yksityiskohtaisesti.
- Vesiensuojelutoimenpiteiden valintaan vaikuttavat erilaiset tekijät ja edellytykset ovat keske nään ristiriitaisia.
- Yksityisiin toimintoihin sovellettu sanonta on yleisperiaatteista poikkeava.
Tehdyt huomautukset tai näkökannat ovat sinänsä yleisesti huomioon otettavia vesiensuojelun toteuttarnisessa, Pääosa niistä ei kuitenkaan kuulu suppeaan periaateohjelmaan, vaan vaikut taa periaatteita käytäntöön sovellettaessa ja selvinnee tästä soveltamisohjelmasta. Osa huo mautuksista taas perustuu ilmeiseen sanonnan suppeudesta johtuvaan väärinkäsitykseen, mikä myös selviää vasta kun periaatteiden soveltamisselvitys on käytettävissä. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä tarkastella eräitä useimmin esitettyjä tai periaateohjelman kannalta tärkeitä lausuntojen huomautuksia.
Merkittävässä osassa lausuntoja kiinnitetään huomiota taloudellisten resurssien niukkuuteen, mikä saattaa vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Tältä osin tilanne onkin muuttunut peri aateohjelman valmistumisen jälkeen kuten jMjempänä kohdassa 2 esitettävästä vuoden 1975 vesiensuoj elutoimikunnan mietintöä koskevasta selostuksesta ilmenee.
Monissa lausunnoissa nähdään periaateohjelmassa keskitytyn jätevesiin ja jätetyn muun vesiä kuormittavan ja muuttavan toiminnan vaatimat toimenpiteet sekä pohjavesien suojelu vähälle huomiolle. Periaateohjelmassa esitetyn mukaan vesiensuoj elutoimenpiteiden yleiset periaatteet peittävät vesistöjen, merialueen sekä pohjavesien suojelun sekä koskevat kaikkia niihin vaikut tavia toimintoja. Niinpä ennalta ehkäisyn, luonnonvarojen kestävän käytön ja haittojen kokonai suutena minimoimisen periaatteet koskevat mm. vesiin rakentamista, maataloutta, energian tuotantoa ja muita hankkeita, joista lausunnoissa on huomautettu. Näihin sisältyy myös koko naisvaikutuksiltaan haitallisen rakentamisen välttäminen. Rakentamisen ja muun muuttavan toiminnan kohdalla tätä näkökantaa on korostettu vielä kokonaisvaikutusten tarkastelua koske valla sanonnalla.
Yleisperiaatteisiin on myös sisällytetty keinot kaikkien vesiin vaikuttavien toimintojen aiheutta mien haittojen vähentämiseksi. Niinpä kuormituksen vähentämisen yleisperiaatteet koskevat mm, maa- ja metsätaloutta, kalanviljelyä ja muita ns. muun kuormittavan toiminnan yhteydessä mainittuja toiminta-aloja tai yksittäisiä kuormitustekijöitä. Jätevesien osalta toimenpidetavoit teet on voitu ilmaista kuormituslukuina ja muilta osin yleensä toimenpiteitä kuvaavilla ilmaisuilla, jolloin on saatettu lisätä maininta kuormitustasosta tai haittojen rajoittamisesta. Tämä erilainen toimenpidetason ilmaiseminen johtuu mm. vaikutusten ja tietouden erilaisuudesta. Edelleen oh jelmasta ilmenee, että toiminnan sijoittamisen periaatteet koskevat sekä kuormittavaa että muuta muuttavaa toimintaa.
Vesiensuojelun edellytyksistä, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan tutkimusta, suunnittelua, lainsäädäntöä, valvontaa, hallintoa, koulutus-, valistus- ja tiedotustoimintaa sekä rahoitusjär jestelyjä, on erillisenä käsitelty vain rahoitusta, Tämä ei suinkaan merkitse sitä, että muiden edellytysten kehittäminen olisi vähemmän tärkeää. Yksityiskohtaisempi käsittely olisi kuitenkin laajentanut esitystä suhteettomasti. Vesiensuojelun edellytyksiä koskeva kehittämistoiminta on toisaalta eräiltä osin muussa yhteydessä meneillään. Kehittämismahdollisuuksien osalta on jul kaistu erillisiä ohjelmia tai tehty muita kehittämisesityksiä, joista ilmenevät toimintalinjat ja tarpeet. Kun kehittämistyö vielä vaatii yleensä pitkän ajan, on lähivuosien tavoitteissa lähdetty olemassa olevasta tilanteesta, mutta tuotu kylläkin kiireellisimpien toimintojen osalta kehittä mistarve esille periaateohjelman eri yhteyksissä. Soveltamisselvityksessä näitä tarpeita ja kehittämiseen liittyviä vesiensuojelunäkökohtia käsitellään luvussa 12. Koska useimmissa lau sunnoissa kiinnitetään huomiota toimenpiteiden rahoitukseen samoin kuin tuodaan esille rahoi tuksen periaatteisiin liittyviä näkökantoja, on rahoituksen käsittelyä erillisenä pidettävä oike aan osuneena.
Yhteenvetona lausunnoista voidaankin todeta, että myös vesiensuojelun periaateohjelman yleiset vesiensuojelutoimenpiteiden periaatteet ja toimintalinjat ovat hyväksyttäviä. Edellä esitetty huo mioon ottaen ei myöskään tavoitteisiin sidotun toimenpidetason suhteen tässä vaiheessa tarvita muutoksia. Soveltamisohjelmasta esitettävien huomautusten pohjalta on periaateohjelma tarpeen tarkistaa eri toimintoja koskevien toimenpiteiden osalta. Periaateohjelmasta tehtyjen huomau tusten perusteella on pääteltävissä, että kysymys ei kuitenkaan ole itse periaatteiden muuttami sesta, vaan periaatteiden soveltamisesta käytäntöön ja siinä esiintulevista vaikeuksista,
39
1.37 Rahoitus
Vesiensuoj elun rahoituksen osalta periaateohj elmassa on aiheuttamisperiaatteen pohjalta lähtien todettu vuoteen 1974 mennessä aloitettuj en tai suunniteltuj en rahoitusj ärj estelvj en keskeinen mer kitys vesiensuojelcin tavoitteiden saavuttamiselle sekä tuotu esille rahoituksessa huomioon otet tavia vesiensuojelullisia näkökohtia. Tämän lisäksi on esitetty tutkittavaksi ja kehitettäväksi niitä taloudellisia keinoja, joilla vesiensuojelun toteuttamista voidaan edistää. Tässä yhteydessä on tuotu erityisesti esille periaateohjelman toteuttamista vaikeuttavia, näköpiirissä olevia ongelmia.
Lausunnoissa korostetaan erityisesti aiheuttamisperiaatteen noudattamisen tärkeyttä, samalla kun esitetään näkökantoja siitä poikkeamisesta. Tärkeänä nähdään myös osoittaa vesiensuojeluun tarvittavat varat. Jo aloitettuja rahoitustoimenpiteitä pidetään yleensä asiallisina. Sen sijaan tutkittavaksi esitettyj en rahoitusperiaatteiden osalta otetaan laus unnoissa yleis esti kantaa.
Kannanotot saattavat kuitenkin osoittautua ennen tarkempaa tutkimista ennenaikaisiksi ja usein yhden etupiirin näkemystä edustaviksi. Tässä soveltamisohjelmassa on rahoitusta samoin kuin sen kehittämistarvetta s elostettu luvussa 10.
Vuoden 1975 vesiensuojelutoimikunnan mietinnön pohjalta tehdyn valtioneuvoston päätöksen edel lyttämiä muutoksia rahoituksessa käsitellään erikseen jälj empänä.
1.38 Toimenpiteillä saavutettavat tulokset
Vesiensuojelun periaateohjelman lopussa on pyritty arvioimaan vesiensuojelutoimenpiteillä eri vaiheissa saavutettavat tulokset. Tältä osin on tehty vain harvoja huomautuksia. Joissakin lau sunnoissa epäillään vesien tilan positiivista kehitystä. Parissa lausunnossa katsotaan tavoitteet saavutetun jo ensimmäisessä vaiheessa niin, että jatkotoimenpiteitä ei enää tarvittaisi. Yhden lausunnon mukaan on ristiriitaa sanallisen ja karttaesityksen välillä. Nämä huomautukset selit tynevät ainakin osittain karttaesityksen pienestä mittakaavasta. Niinpä esim. 2-4 km2 suuruiset likaantumisalueet eivät näy lainkaan kartalla. On myös huomattava, että kun kiihtyvä likaantu minen pysäytetään pahoin pilaantuneilla alueilla seuraa tästä se, että lievemmin likaantuneet alueet supistuvat. Puutteeksi mainitun käyttökelpoisuusluokituksen selostamisen, joka sinänsä kuuluisi jo tarpeita selostavaan osaan, ei ole katsottu kuuluvan toteavaan periaateohjelmaan.
Sitä on selostettu soveltamisohjelman luvussa 1.
TOTEUTTAMISEEN