VESIENSUOJELUTOIMENPITEIDEN PERIAATTEET

Vesihallitus on periaateohjelmassaan hyväksynyt yleiset suuntaviivat vesiensuoj elutoimenpi -teille. Vesiensuojelutoimenpiteiden periaatteena tulee olla luonnonvarojen kestävä käyttö.

Toimenpiteet tulee sopeuttaa muuhun ympäristönsuojeluun niin, että ympäristöhaitat kokonai suutena minimoidaan.

Vesiensuojelun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomion kiinnittämistä kaikkiin niihin toi mintoihin, jotka vaikuttavat vesien tilaan, laatuun ja käyttökelpoisuuteen .Ajankohtaisimmat, eniten kustannuksia vaativat ja myös parhaiten selvitetyt ovat jätevesiin ja niiden vaikutuksiin kohdistuvat toimenpiteet. Toimenpiteet tulee kuitenkin kohdistaa kaikkiin vesistöjen tai poli jave sien huonontumista aiheuttaviin toimintoihin.

Kaikkien vesistöhaittojen vähentämisessä tulee pyrkiä ensisijaisesti ennakolta estämään hait tojen syntyminen ja poistamaan haitan aiheuttaja. Seuraavana tulee toteuttaa muut haittojen poistamiseen tähtäävät toimenpiteet. Jos jo syntyneiden haittojen poistamiseen ei ole riittä västi mahdollisuuksia, on muiden käyttömuotoj en tarpeet turvattava korvaavin toimenpitein.

Erityisesti uutta toimintaa suunniteltaessa tulee ottaa ennakolta huomioon ympäristöhaittojen minimoiminen.

4.31 Kuormituksen vähentäminen

Luonnonvarojen käytön ja ympäristönsuojelun kannalta pidetään tavoitteena jätteiden syntymi sen estämistä. Mikäli tätä ei voida toteuttaa, on jätteet käytettävä uudelleen hyväksi. Vesien-suojelun tavoitteiden saavuttamiseksi on jätevesien osalta ensisijaisena toimenpiteenä suunni telmallinen vesien kuormituksen vähentäminen. Kuormituksen vähentämisessä tulevat sovel lettaviksi seuraavat toimenpiteet:

- Jätteiden syntymisen estäminen. Tähän pääsemiseksi tulevat kysymykseen esim.

raaka-aineiden käytön tehostaminen, uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto, jätteiden uudelleenkäyttö ja vähemmän haitallisten aineiden käyttöön siirtyminen.

- Muut jätteitä tuottavan prosessin sisäiset toimenpiteet jätekuormituksen vähentä miseksi. Tällaisia ovat esim. vesien kierrätys ja erilaisten vesien erotus tai kokoaminen yhteen, käsiteltävyyden parantaminen, talteenotto kuivana ja poltto.

- Jätevesien puhdistuskäsittelyt.

- Satunnaisten vuotojen ja toimintahäiriöiden estäminen ja sellaisten riskitekijöi den poistaminen, joiden johdosta vesistöön saattaa tilapäisesti joutua merkittä viä jätemääriä.

- Tuotantoprosessien ja tuotantoon liittyvien muiden toimintojen sekä jäteveden kä sittelylaitteiden toimintavarmuus, sekä varautuminen vahinkoj en sattuessa estä mään haitallisten aineiden joutuminen ympäristöön. Tähän pääsemiseksi tarvi taan erityis esti tiukkaa laitoskohtai sta valvontaa, johon kuuluu henkilöstön koulu -tus, ohjaus ja valvonta sekä toimintakykyinen hälytys- ja torjuntaorganisaatio vahinkojen varalta.

Yleensä jätevesien kokoamisella yhteen käsittelylaitokseen saavutetaan parempi tulos kuin monessa pienessä yksikössä, koska laitoksen hoito- ja valvontamahdollisuudet ovat tällöin pa remmat. Lisäksi kokoamalla jätevedet alueellisesti yhteen paikkaan, voidaan paremmin ra joittaa likaantumisalueita vesistössä ja valita mahdollisimman haitaton purkupaikka. Edelly tyks enä yhteiskäsittelylle kuitenkin on, että tarpeellinen esikäsittely ja ennakkotoimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi suoritetaan. Vesiensuojelutoimenpiteitä toteutettaessa jätevedet tulee pyrkiä kokoamaan alueellisesti käsiteltäviksi suurissa yksiköissä.

Teollisuudessa tai vastaavissa toiminnoissa ja myös yhdyskunnissa muodostavat oman erityisen

ongelmansa käytöstä poistettavat ympäristölle haitalliset jäteliuokset, kiinteät jätteet, lietteet, kemikaalit, öljyt tai muut vastaavat jätteet. Erityisiä hankaluuksia on silloin, kun jätteitä tu lee pieninä määriä ja vain ajoittain. Näiden haitattomaksi tekeminen tai asianmukainen käsit tely on monesti pienissä yksiköissä teknillisestikin vaikea toteuttaa ja yleensä erittäin kallista.

Milloin jätteiden syntymistä ei voida estää, on tarkoituksenmukaisen keräilyn ja yhteiskäsitte lyn järjestäminen usein ainoa ratkaisu asian hoitamiseksi. Vesiensuojelun ja koko ympäristön suojelun kannalta on tarpeellista, että kiireellisesti järjestetään jäteaineiden vastaanotto, ke räily ja yhteiskäsittely.

4.32 Muut toimenpiteet haittojen vähentämiseksi

Kuormittavasta ja muuttavasta toiminnasta aiheutuvia haittoja voidaan edelleen vähentää ve sistöön kohdistuvilla toimenpiteillä, joita ovat mm.:

- Jätevesien purkupaikan ja kuormittavan toiminnan sijaintipaikan sopiva valinta.

- Vesien käyttökelpoisuuden parantaminen vesistöön kohdistuvilla kunnostamistoi menpiteillä. Tällaisia ovat esim. virtaamien lisääminen, ilmastus, saostus, jätevesien kulkeutumis en estäminen, alusveden poisjohtaminen ja kasvustojen rajoittaminen.

- Vesien käytön turvaaminen korvaavin toimenpitein, ellei haittoja voida muutoin estää. Kysymykseen voivat tulla vedenhankinnan järjestäminen toisesta vesis töstä, laidunvesijohtojen rakentaminen, kalanistutukset, virkistysalueiden siirto puhtaisiin vesiin jne. Näin voidaan korvata sekä yleisen että yksityisen edun me netykset.

4.33 Toimenpiteiden ajoitus

Käytännön vaikeuksista johtuen kaikkia tarpeellisia vesiensuojelutoimenpiteitä ei useinkaan voida toteuttaa välittömästi ja samanaikaisesti. Mahdollisimman edullisen tuloksen saavutta miseksi ne tulee ajoittaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla haittojen jat kuvan vähentämisen periaatetta noudattaen. Tällöin ajoituksessa tulee noudattaa seuraavia pe riaatteita:

- Alueellisesti toimenpiteet on pyrittävä aloittamaan samanaikaisesti ottaen huo mioon haittavaikutukset ja niiden suuruus.

- Laitoskohtais esti kohdistetaan toimenpiteet ensisijaisesti haitallis impiin teki

-j

^öihin.

- Toimenpiteiden toteuttamisjärjestys valitaan niin, että haittojen jatkuvan vähen tämisen periaatetta noudattaen haittaa aiheuttavat tekijät minimoidaan mahdolli simman taloudellisella tavalla.

Toimenpiteiden toteuttamista tulee erityisesti nopeuttaa seuraavissa tilanteissa:

- Elinympäristön terveellisyys vaarantuu.

- Luonnontilaisena säilytettävien vesien tila häiriytyy.

- Kuormittava tai muuttava toiminta aiheuttaa vakavia haittoja veden hankinnalle tai muulle erittäin korkeaa laatua vaativalle käytölle.

- Vesistössä aiheutuu laaja-alaista tai kiihtyvää pilaantumista.

185

4.34 Toimenpiteiden edellytyksistä

Ajanmukainen lainsäädäntö ja sen noudattamisen tehokas valvonta ovat eräs perusedellytys vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiselle. Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksinään takaa koko yhteiskunnan tarpeiden tai edes vesiensuojelun kannalta parasta mahdollista tulosta. Toimen piteiden toteutumisen esteenä ovat usein tiedon puute ja eri etupiirien arvostuserot toimenpi teiden tarpeellisuudesta ja merkityksestä, erityisesti, kun otetaan huomioon taloudellisten resurssien rajallisuus.

Vesiensuojelullisesti mahdollisimman edullisen tuloksen saavuttaminen edellyttää, että toi menpiteistä päättäminen perustuu parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta laadittuihin suunnitelmiin. Vaikuttavien tekijöiden ja niiden välisten riippuvuuksien selvittäminen sekä mahdollisimman taloudellisten ratkaisumallien löytäminen ovat tutkimuks en ja suunnittelun keskeisiä tehtäviä.

Erittäin tärkeää vesiensuojelun edistämiseksi on, että vesiensuojelun merkitys tulee yleises ti hyväksytyksi yhteiskunnan tehtäväksi. Keinoja, mahdollisuuksia ja vaikutuksia koskevien tietojen tulee saavuttaa paitsi yhteiskunnallisten päätösten tekijät, myös kaikki kansalaispii rit ja kansalaiset. Näin myös koulutus-, tiedotus- ja valistustoiminta on oleellinen tehtävä-kenttä vesiensuojelussa.

Vuoteen 1980 mennessä toteutettaviksi ajoitettuj en ensimmäis en vaiheen vesiensuoj elutoimen piteiden eräänä edellytyksenä on pidettävä rahoituksen järjestymistä. Tältä osin yhteiskunnan osallistuminen on jo päätetty lähemmin kohdassa 10 selostettujen periaatteiden mukaan. Ve siensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi tulee selvittää kaikki taloudelliset keinot vesiensuo jelutoimenpiteiden toteuttamiseksi. Taloudelliset kiihokkeet yritystasolla ovat eräs näistä keinoista. Samoin niihin kuuluu yhteiskunnan varojen ja tukitoimien ohjaus edistämään ympä ristönsuojelua.

Hallinnollisessa ja lainsäädännöllisessä kehittämistyössä tulee pyrkiä vesiensuojelutoimenpi teitä koskevien asioiden käsittelyn edelleen nopeuttamiseen. Samoin tulee pyrkiä kehittämään lainsäädäntöä sellaiseksi, että se on sovellettavissa joustavasti yhteiskunnan tarpeiden ja olo suhteiden muutoksiin. Vesiensuojelun toteuttaminen liittyy suuressa määrin muihin ympäris töön kohdistuviin päästöihin ja näiden suhteen suoritettaviin toimenpiteisiin. Koko ympäristön suojelun kattava lainsäädäntö ja hallinto tulisikin kiireellisesti saada aikaan.

Vesiensuojelutoimenpiteiden tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää tehokasta ja mo nipuolista tutkimusta, suunnittelua ja valvontaa, lainsäädännön kehittämistä, laaja-alaista koulutus- tiedotus- ja valistustoimintaa seka rahoituksen jarjestamista

Tässä luvussa tarkastellaan vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisia toimen piteitä. joilla jätevesikuormitusta voidaan alentaa. Kysymykseen tulevia menetelmiä ja niiden soveltamista selostetaan sekä yleisesti että kuormitusaloittain. Toimenpiteitä ja niiden valin taa tarkastellaan nykyisten teknis-taloudellisten mahdollisuuksien pohjalta ottaen huomioon paitsi tavoitteet myös kohdan 4. 3 yleiset periaatteet.

Monilla kuormittavan toimii-man aloilla ei ole vielä kehitetty riittävän tehokkaita ratkaisumal leja kuormituksen alentamiseksi. Samoin sovellettu tekniikka ei läheskään aina ota riittävästi huomioon jätteiden hyväksikäytön mahdollisuutta ja niiden syntymisen estämistä. Teknisten mahdollisuuksien tarkastelun lisäksi pyritäänkin tässä esittämään kuormituksen vähentämisen ja menetelmien kehittämisen tarve mahdollisimman hyvin yksilöitynä.

Kuormitusalakohtainen tarkastelu toimenpiteiden osalta on katsottava nykyisten käytännön mahdollisuuksien kartojtuks eksi. Laitoskohtaisesti saattaa olla olemassa paremmin soveltu

-via ratkaisumalleja, joilla saavutetaan vesiensuojelun kannalta vähintään vastaava kuormitus taso. Samoin tekniikan kehittyminen tuo todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa nykyistä pa rempia jätevesien käsittelymenetelmiä.

5. 1 KUORMITUKSEN VÄHENTÄMISTAVOITTEET

5.11 Tavoitteiden perusteita

Jätevesikuormituksen vähentämisen tarve määräytyy lähinnä vesissä aiheutuvien haittavai

-kutusten perusteella. Jätevesien sisältämät haittatekijät vaihtelevat kuormitusalasta ja myös kuormitusyksiköstä riippuen. Kaikkien haittaa aiheuttavien tekijöiden poistaminen ei kuiten kaan käytännössä ole teknis-taloudellisista rajoituksista johtuen läheskään aina välittömästi mahdollista, vaan usein toimenpiteet joudutaan ajoittamaan toisaalta ensisijaisiksi ja toisaal ta myöhemmin toteutettaviksi. Tässä suhteessa on olennainen ero uusien ja nykyisten laitos ten välillä.

Uusissa laitoksissa kuormituksen vähentäminen on varsin pitkälle mahdollista, mikäli tämä otetaan huomioon tuotannon ja laitoksen muun suunnittelun yhteydessä. Monesti tällöinkin ns.

paras taloudellisesti toteuttamiskelpoinen teknologia on vielä puutteellista. Kuitenkin uusissa laitoksissa on jo rakentamisvaiheessa suoritettava kaikki mahdolliset toimenpiteet ympäristön pilaanturnisen estämiseksi.

Vanhoissa kuormitusyksiköissä vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen on usein jälkikäteen suoritettuna vaikeaa. Uusiin laitoksiin verrattavien tulosten saavuttaminen voi vaatia erittäin suuria kustannuksia. Vanhoissa laitoksissa kuormituksen alentaminen joudutaan usein toteutta maan vähitellen ja vaiheittain. On huomattava, että lähivuosina rakennettavat laitokset on oh jelmakauden lopulla todennäköisesti katsottava vesiensuojelun kannalta vanhoiksi laitoksiksi.

Tämä johtuu lähinnä nykyisestä, usein riittämättömästä kuormituksen vähentämistekniikasta ja sen nopeasta kehittymisestä.

187

Kun kuormittavan toiminnan määrän arvioidaan edelleen lisääntyvän, on varauduttava tulevai suudessa jatkuvasti tehostamaan jätevesikuormituksen vähentämistoimenpiteitä. Koska toisaal ta kuormituksen kaikkia vaikutuksia vesissä ei vielä tunneta ja myös tekniikan kehittyminen on varsin nopeaa, voidaan kuormitustavoitteita ja niiden saavuttamiseksi tarpeellisia toimenpitei tä tarkastella yksityiskohtaisesti vain suhteellisen lyhyen ajanjakson puitteissa.

Vesihallitus onkin periaateohjelmassaan lähtenyt vaiheittaisen toteuttamisen pohjalta ja esittä nyt kuormituksen vähimmäistavoitteet vuoteen 1980 sekä suuntaviivat vuoden 1985 kuormitus tasolle. Nämä tavoitetasot ovat valtakunnallisia. Alueellisesti ja laitoskohtaisesti tulee kuor mituksen tarve ja kiireellisyys harkita vesistöhaittojen pohjalta.

5.12 Tavoitteet vuoteen 1980

Vuoteen 1980 mennessä toteutettavien vesiensuojelutoimenpiteiden yleiset periaatteet määräy tyvät pääpiirteissään mm. komiteanmietintöjen, vesioikeuden päätösten ja rahoitusjärjestely jäkoskevien suunnitelmien mukaisesti. Lähivuosina toteutettavien toimenpiteiden osalta edel lytetään tavoitteita asetettaessa, että soveltuva tekniikka on kehitetty ja alustavat suunnitelmat ovat valmiina.

Vesihallitus on periaateohjelmassaan hyväksynyt vähimmäistavoitteet jätevesikuormituksen vähentämiselle vuoteen 1980 mennessä. Mainittuun ajankohtaan mennessä on jätevesikuormi tusta vähennettävä vuoden 1972 tasosta ainakin seuraavasti:

Vuoteen 1980 mennessä toteutettavilla toimenpiteillä tulee toimintojen kasvu ja laajennukset huomioon ottaen jätevesikuormitusta vähentää ainakin seuraavalle tasolle:

- Yhdyskuntien viemärilaitoksista tulevien jätevesien BHK7-kuormitus alennetaan tasoon 60 t/vrk ja fosforikuormitus tasoon 3 t/vrk.

- Metsäteollisuuden jätevesien kiintoainekuormitus koko maan osalta alennetaan tasoon 200 t/vrk ja BHK7-kuormitus tasoon 650 t/vrk.

- Lannoiteteollisuuden jätevesien fosforikuormitus alennetaan tasoon 0, 2 t/vrk ja typpikuormitus tasoon 2 t/vrk.

- Elintarviketeollisuuden jätevesien BHK7 -kuormitus alennetaan tasoon 10 t/vrk ja fosforikuormitus tasoon 0, 1 t/vrk siltä osin, kuin jätevesiä ei johdeta kun nalliseen viemäriverkkoon.

- Koko muun teollisuuden jätevesien BHK7 -kuormitus alennetaan alle 10 t/vrk ja fosforikuormitus alle 0, 1 t/vrk niiltä osin, kuin jätevesiä ei johdeta kunnalli seen viemäriverkkoon.

- Myrkyllisten ja kerääntyvien aineiden vesistöön pääsy estetään mahdollisimman tarkoin.

- Kaikkien jätevesissä olevien merkittävää vesien pilaantumista aiheuttavien te kij öiden vaikutusta vähennetään vastaavasti. Vahingot ja toimintahäiriöt mukaan luettuna vesien pilaantumisen tulee olla hallittavissa sekä alueellisesti että ajal lis esti.

Kaikilla vesien pilaantumista aiheuttavilla kuormitusaloilla on toteutettava nämä tarvittavat toimenpiteet ensimmäisen vaiheen kuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi. Yk sittäisissä tapauksissa toimenpiteet riippuvat toiminnan laadusta, sen aiheuttamasta kuormi tuksesta sekä haitoista vesistössä tai muissa vesissä. Toimenpiteet on valittava niin, että saavutetaan mahdollisimman tehokas ja haittojen vähentämisen kannalta tarkoituksenmukainen jätekuormituksen väheneminen sekä estetään laajavaikutteiset vuodot ja vahingot. Edelleen valinnassa on otettava huomioon tekniikan kehittyminen ja toimenpiteiden taloudellisuus. Alu

eellisesti toimenpiteet on ajoitettava vesistöhaittojen suuruuden mukaan ja toteutettava laitos kohtaisesti tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä.

5.13 Tavoitteet vuoteen 1985

Vuoteen 1980 mennessä suoritettavien toimenpiteiden vaikutuksesta laskee vesistöihin kohdis tuva jätekuormitus tuntuvasti kaikkien haitallisimpien tekijöiden osalta. Vesien jatkuva pilaan tuminen saadaan pysäytetyksi ja monia pilaantuneita vesialueita saadaan rajoitetuksi nykyistä paljon suppeammiksi. Vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan edelleen jatkuvaa kuormituksen vähentämistä. Vuoden 1980 jälkeen tarvittavien toimenpiteiden tulee perustua monipuoliseen vaikutusten mittaamiseen ja haittojen ennalta ehkäisyyn. Päätöksenteon tulee perustua kuormituksen vesistöissä aiheuttamien muutosten, vesistöjen ja rantojen käyttöön kohdistuvien välittömien ja kerrannaisvaikutusten riittävän monipuoliseen selvittämiseen ja huomioon ottamiseen.

Näköpiirissä olevien ongelmien perusteella vesihallitus on periaateohjelmassa hyväksynyt seuraavat vähimmäistavoitteet jätevesikuormituksen alentamis eksi vuoteen 1985 mennessä:

- Yhdyskuntien viemärilaitoksista tulevien jätevesien BHK7-kuormitus alennetaan tasoon 45 t/vrk ja fosforikuormitus tasoon 2, 5 t/vrk sekä estetään typpikuormi tuksen lisääntyminen ja vähennetääri sitä alueellisesti tarvetta vastaavasti.

- Metsäteollisuuden jätevesien BHK7 -kuormitus alennetaan koko maan osalta ta soon 400 t/vrk, fosforikuormitus tasoon 1, 5 t/vrk, ligniinien kokonaiskuormi tus tasoon 500 t/vrk sekä estetään typpikuormituksen lisääntyminen.

- Lannoiteteollisuuden jätevesien fosforikuormitus alennetaan tasoon 0, 1 t/vrk ja typpikuormitus tasoon 1 t/vrk.

- Koko muun teollisuuden jätevesien BHK7 -kuormitus alennetaan alle 10 t/vrk, fosforikuormitus alle 0, 1 t/vrk ja estetään typpikuormituksen lisääntyminen siltä osin kuin jätevesiä ei johdeta kunnalliseen viemäriverkkoon.

- Muilla kuormitusaloilla sekä muiden vesien pilaantumista aiheuttavien kuormi tustekijöiden osalta vaikutuksia vähennetään niin, että vesien pilaantuminen ra joitetaan enintään paikalliseksi, sekä estetään vahingot ja toimintahäiriöt vai kutuksiltaan enintään paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi.

5.14 Uusia laitoksia koskevia lisänäkökohtia

Uusissa kuormittavissa laitoksissa tulee tavoitteena olla ympäristöpäästöjen lopettaminen.

Vielä tällä ohjelmakaudella tähän tavoitteeseen ei ole täysin mahdollista päästä, vaikka mo nilla teollisuudenaloilla saadaankin uusien laitosten vedenkierrätys melko täydelliseksi ja ve sien kuormitus lopetetuksi lähes kokonaan. Suuresta tuotannosta johtuen jäänee kuitenkin esim.

metsäteollisuudessa jätevesien pistekohtainen kuormitus vielä suunnitteilla olevissa tuotanto yksiköissä huomattavaksi. Osa kasvusta tapahtunee vanhoja tuotantolaitoksia laajentamalla ja parantamalla. Tavoitteena tulee tällöinkin olla kuormituksen lopettaminen huolimatta mahdol lisista vaikeuksista.

Vaikka kuormituksen lopettamiseen tähtääviä tavoitteita ei kaikilta osin aina saavutettaisikaan, on kuitenkin myrkkyjen ja ravintoketjuun rikastuvien aineiden pääsy ympäristöön uudesta tuo tantotoiminnasta estettävä. Uusi kuormittava toiminta on mukana edellä mainituissa kuormi tustavoitteissa. Sen osuus on erityisesti voimakkaasti vesiä kuormittavilla teollisuudenaloilla vain muutamia prosentteja vanhojen laitosten aiheuttamasta jäännöskuormituksesta.

189

5. 2 KUORMITUKSEN VÄHENTÄ MISTOIMENPITE IDEN VALINTAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

5.21 Valinta haittavaikutusten pohjalta

Vesissä aiheutuvien haittojen pohjalta määräytyvä kuormituksen vähentämisen tarve riippuu kuormituksen määrästä ja laadusta, vesistön, vesialueen tai pohjavesiesifntymän ominaisuuk sista sekä vesien käytöstä ja käyttötarpeesta. Näitä tekijöitä on käsitelty edellä luvuissa 1-4.

Jätevesien käsittelymenetelmien valintaan vaikuttavista tekijöistä voidaan yhteenvetona ja täy dennyksenä aikaisemmin esitetyn lisäksi todeta seuraavaa:

Jätevesien koostumus ja määrä vaihtelevat kuormitusalakohtaisesti ja laitoskohtaisesti. Asu tuksen jätevedet, joiden käsittelymenetelmät ovat pisimmälle kehitettyjä, ovat suhteellisen tasalaatuisia, mutta niissäkin on vaikutukseltaan erilaisia haittatekijöitä. Teollisuuden jäte -vesien laatu ja vaikutukset vesissä vaihtelevat suuresti eri teollisuudenaloilla. Samallakin teollisuudenalalla voivat eri laitosten jätevedet vaihdella suuresti tuotannon laadun, tuotanto-menetelmien, laitosten iän, jätteiden talteenoton yms. tekijöiden erilaisuudesta johtuen. Kuor mitus saattaa vaihdella myös ajallisesti ja olla satunnaista, tilapäistä tai jaksottain tapahtuvaa.

Jätteet voivat joutua vesistöihin ja pohjavesiin suoraan tai välillisesti maaperän tai ilman kaut ta. Niitä voi tulla tuotantoon liittyvistä muista toiminnoista, kuten varastoinnista, lastauksis ta tai kuljetuksista.

Kuormituksen vähentämisessä sovellettava tekniikka riippuu jätteiden tai jätevesien määrästä, ominaisuuksista ja muodostumistavasta sekä siitä, mitä haittatekijöitä halutaan vähentää.

Yleisenä periaatteena tulee olla, että ensisijaisesti kiinnitetään huomiota haitallisimpien kuor mitustekijöiden määrän vähentämiseen. Samalla on kuitenkin pyrittävä monipuolisesti vähen tämään kaikkia haittoja aiheuttavia aineita. Toimenpiteet on lisäksi valittava siten, että niitä voidaan myöhemmin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti tehostaa ja täydentää.

Vesien yleisten ominaisuuksien perusteella voidaan tavanomaisimpien kuormitustekijöiden vä hentämistarpeesta todeta, että kaikissa vesissä on orgaanisen aineen (BHK) ja fosforiyhdistei den vähentäminen kiireellistä vesien pilaantumisen rajoittamiseksi. Järvivesistöissä on rehe vöittävän fosforin tehokas vähentäminen etusijalla, mutta samanaikaisesti on vähennettävä myös BHK-kuormitusta. Pienissä jokivesistöissä taas BHK:n aiheuttama hapen vajaus on usein suurin haittatekijä. Fosforin vähentäminen on tarpeen myös jokivesistöjen, mutta erityisesti rannikkovesien rehevöitymisen välttämiseksi. Vesien typpiyhdisteiden kuormitus lisääntyy huolestuttavassa määrin ja myös sen vähentämiseen on kiinnitettävä huomiota erityisesti pis tekohtaisen typpikuormituksen ollessa suuri.

Välttämätöntä on myös toteuttaa toimenpiteet kerääntyvien, myrkyllisten tai muutoin tervey delle haitallisten kemikaalien ja raskasmetallien sekä öljyjen ja yleensäkin luonnolle vierai den aineiden vesistöön pääsyn estämiseksi. Vastaavasti myös suuret määrät happoja, emäk siä, suoloja, muita epäorgaanisia ja orgaanisia aineita

f

mm. ligniinit) saattavat haitata mer kittävästi vesien käyttöä tai aiheuttaa luonnon tasapainon vakavaa häiriintymistä.

Vesiensuojelutoimenpiteet riippuvat myös vesien käytöstä. Korkealaatuista vettä vaativat käyttömuodot edellyttävät jo ensimmäisessä vaiheessa tehokkaampia vesiensuojelutoimenpi teitä kuin mitä vesien yleisen tilan ja laadun kannalta olisi välttämätöntä. Tämä koskee eri tyisesti yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden vedenhankinnan asettamia erityisvaatimuksia.

Myös vesien hygieenisyyden tarve pohjautuu pikemminkin vesien käytön kuin yleisen tilan tai laadun vaatimuksiin. Jätevesikuormituksen vaikutusten ollessa paikallisia saattaa olla tarkoi tuksenmukaista kohdistaa ensimmäisen vaiheen toimenpiteet tietyn, vesien käytön kannalta erityisen haitallisen tekijän poistamiseen.

5.22 Muita valintatekijöitä

Vesiensuojelutoimenpiteitä valittaessa ja toimenpiteitä ajoitettaessa tulee laitoskohtaisissakin ratkaisuissa noudattaa kohdassa 4. 3 esitettyjä yleisiä periaatteita. Näihin liittyen käsitellään seuraavassa tärkeimpiä käytännössä esiin tulevia vesiensuojelutoimenpiteiden valintaan vai kuttavia tekijöitä.

Soveltuvuus jatkotoimenpiteisiin

Tietyn kuormitustason saavuttamiseksi saattaa olla käytettävissä useita vaihtoehtoisia ratkai sumaileja. Tällöin on ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä valittaessa erityisesti kiinnitettävä huomiota niiden soveltuvuuteen kuormituksen jatkuvaan vähentämiseen.-Kokonaisohjelman puitteissa tulee eri vaiheissa pyrkiä vesistöhaittojen mahdollisimman tehokkaaseen poistami seen. Laitoskohtaisesti osatoimenpiteet on valittava niin, että ne niveltyvät toisiinsa tarkoi tuks enmukais ella tavalla ja mahdoilistavat jatkotoimenpite et joustavasti ilman tarpeettomia li säkustannuksia tai hukkainvestointeja.

Asumajätevesien käsittelyssä on vesiensuojelutoimenpiteiden täydentämis- ja tehostamismah dollisuudet otettava huomioon viemäriverkon ja puhdistamon mitoittiksessa ja tilanvarauksessa sekä laitteistojen valinnassa ja sijoituksessa. Erillisviemäröinti tulee toteutettavaksi yleensä vaiheittain viemäriverkon uusimis en ja laaj entamisen yhteydessä.

Teollisuuden jätevesien käsittelyssä kokonaisuutena parhaan tuloksen saavuttaminen edellyttää yleensä toimenpiteiden aloittamista laitoksen sisältä. Uudessa yksikössä on jo tuotannon suun nitteluvaiheessa otettava vesiensuojelunäkökohdat huomioon. Myös vanhassa laitoksessa sisäi set toimenpiteet, kuten jätevesien erottelu sekä veden ja jätteiden kierrätys ovat usein tarpeen jo jätevesien käsittelyn edellytysten mahdollistamiseksi tai parantamiseksi. Jatkotoimenpiteis tä riippumatta mainitut toimenpiteet ovat yleensä aina ensisijaisia. Usein laitoksen sisäiset toimenpiteet voidaan yhdistää tuotannollisiin parannuksiin ja toteuttaa laitteistoja tai prosesse ja uusittaessa. Voimakkaasti vesiä kuormittavassa suurteollisuudessa vesiensuojelun tavoitteet eivät olekaan yleensä saavutettavissa ilman pitkälle meneviä prosessiteknisiä toimenpiteitä.

Vesiensuojelutoimenpiteitä valittaessa on etusijalle aina asetettava jätteiden hyväksikäyttöön perustuvat menetelmät. Vaikeasti hävitettävien jäteaineiden osalta vasta uudelleen käyttö rat kaisee laitoskohtaisen jäteongelman. Kerrannaisvaikutuksina saattaa tällöinkin aiheutua uusia haittoja.

Alueellinen soveltuvuus

Jätevesikuormituksen laitoskohtaisten vähentämistoimenpiteiden on tasoltaan, ajoitukseltaan ja teknilliseltä toteutukseltaan sovelluttava alueellisiin jätevesiratkaisuihin ja vesien muuhun käyttöön. Usein kysymykseen tuleva jätevesien yhteiskäsittely edellyttää laitoskohtaisia vie märöinti- ja esikäsittelytoimenpiteitä. Silloinkin, kun jätevesien keskitetty käsittely ei ole tarkoituksenmukaista, on purkujärjestelyt ja niihin liittyvät muut toimenpiteet sopeutettava alueellisiin tarpeisiin. Ratkaisuja valittaessa on otettava huomioon myös vesien ja rantojen käyttöä koskevat suunnitelmat niin, että kuormituksen välientämis- ja muut toimenpiteet ovat sopusoinnussa niiden kanssa.

Vesiensuojelutoimenpiteiden alueellista soveltuvuutta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös yhteistoiminta määrältään vähäisten ja vaikeasti käsiteltävien jätteiden kokoamiseksi ja yhteiskäsittelyn järjestämiseksi. Yhteistoiminnan tarvetta ja mahdollisuuksia käsitellään tar kemmin luvussa 6.

Soveltuvuus muuhun ympäristönsuojeluun

Vesiensuojelutoimenpiteet on valittava niin, että ympäristöhaitat jäävät kokonaisuuden kannalta katsoen mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristönsuojelun kattavan lainsäädännön ollessa eräil tä osin vasta kehitteillä on vesiensuojelutoimenpiteitä toteutettaessa erityisen tärkeää ottaa tämä näkökohta huomioon.

Ilman ja maaperän suojelua koskevan lainsäädännön ollessa puutteellista ei haittojen tehokas vänentäminen ole mahdollista. Vesiensuojelutoimenpiteitä valittaessa tämä on otettava huomi oon. Jätevesikuormituksen vähentämistoimenpiteet on ensisijaisesti pyrittävä valitsemaan

191

niin, että päästöt ilmaan tai maaperään eivät olennaisesti lisäänny. Ellei tämä ole mahdollis ta, toteutetaan vesiensuojeluratkaisut niin, että niihin voidaan myöhemmin lisätä muun ympä ristön suojelemiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvat haitat eivät saa muussa ympäristössä merkittävästi lisääntyä eivätkä ne saa muo dostaa terveydellistä vaaraa.

Korostettakoon vielä, että rajan vetäminen vesien, maaperän ja ilman suojelun välille on vai keaa silloin kun on kysymys jätteiden aiheuttamasta ympäristönpilaantumisesta. Toimenpiteet erilaisten päästöjen vähentämiseksi ovat toisistaan riippuvia. Ilmasta tai maaperästä kulkeu

Korostettakoon vielä, että rajan vetäminen vesien, maaperän ja ilman suojelun välille on vai keaa silloin kun on kysymys jätteiden aiheuttamasta ympäristönpilaantumisesta. Toimenpiteet erilaisten päästöjen vähentämiseksi ovat toisistaan riippuvia. Ilmasta tai maaperästä kulkeu

In document Vesiensuojelun periaatteiden soveltamisesta (sivua 191-200)