Tutkimuksella tavoitteena oli selvittää soveltuvatko elinkaariarvioinnin menetelmät ympäristörakennushankkeisiin, kuinka niitä voidaan hyödyntää hankkeiden arvioinnissa ja niiden ympäristöystävällisyyden ja taloudellisuuden kehittämisessä sekä minkälaisia työkaluja tulisi hyödyntämistä varten kehittää.
Tutkimuksen osatavoitteita olivat:
• Laatia kiijallisuusselvitys, jonka avulla muodostaa selkeä kuva elinkaariarviointien teoreettisesta taustasta ja käytännön sovelluksista.
• Kartoittaa valtion ympäristöhallinnon rakennustoiminnan tarpeet, joita elinkaariarviointimenetelmien soveltamisella voidaan täyttää.
• Laatia malli elinkaariarvioinnin soveltamisesta ympäristörakennushankkeisiin ja ehdotus mallilla tuotettavien tulosten hyödyntämiseksi.
• Soveltaa mallia esimerkkikohteiksi valittuihin ympäristörakennushankkeisiin.
Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin. Kirjallisuustutkimuksen perusteella todettiin tutkittujen elinkaariarviointimenetelmien soveltuvan valtion ympäristöhallinnon rakennustoiminnan käyttöön seuraavasti:
• LCA (life cycle assessment), soveltuu hyödynnettäväksi rakennusosa-kohtaisessa vertailussa valmiina tuotetun tiedon pohjalta. Hankerakennusosa-kohtaisessa tarkastelussa menetelmällä tuotettavat tulokset eivät ole menetelmän kehityksen nykyisessä vaiheessa tarkastelun vaativan työmäärän arvoisia.
Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa
76
LCC (life cycle costing), soveltuu hyvin käytettäväksi ympäristörakennustoiminnassa sekä rakennusosa- että hankekohtaisessa tarkastelussa.
LCA-menetelmän hyödyntäminen materiaalitoimittajien tarjoaman valmiin tiedon pohjalta edellyttää koulutusta ja henkilökunnan aktiivista asennetta. Ympäristöä säästävien materiaalivalintamenetelmien kehittäminen tulisi nitoa koko rakennustoiminnan ympäristöystävällisyyden ohjaamiseen. Tähän soveltuvat hankekohtaiset ympäristökatselmukset sekä toiminnan kattava ympäristöjärjestelmä.
Tutkimuksessa kehitettiin malli LCC-laskentamenettelyn soveltamiseen ja testattiin malli kolmella esimerkkihankkeella. Tehtyjen LCC-laskelmien perusteella voidaa todeta, että tutkimissa hankkeissa valtion ympäristöhallinnon rakennushankkeiden taloudellinen kannattavuus on heikko.Tuuloksen ja Haminan hankkeissa kunta osallistui kustannuksiin ja kunnalle muodostui myös selkeää taloudellista hyötyä. Kunnan maksamat kustannukset ja tuotettu hyöty olivat hankkeissa melko samansuuruisia.
Valtion osallistuessa hankkeiden kustannuksiin niiden kannattavuus ei ole välttämättä liiketaloudellista kannattavuutta. Kannattavat hankkeet voidaan rakentaa yksityisesti, niiden motothan peittävät kulut. Valtion osallistuessa kustannuksiin voitaisiin puhua niiden perusteltavuudesta. Hankkeiden tulisi olla perusteltuja, niiden kannattavuus aikaansaadaan arvottamalla muita kuin suoria taloudellisia hyötyjä kuten haittojen välttämistä sekä ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Vaikutusten arvottamisesta tutkimuksessa ehdotetulla menetelmällä voisi kehittää apuvälineen hankkeiden tarpeellisuuden perusteluun.
Tutki mt esimerkkihankkeet ovat yksittäistapauksia ympäristöhallinnon rakennushankkeiden joukossa, eivätkä edusta kattavasti koko hankekantaa. Tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia hankkeita.
Laskentamallin soveltamisessa havaittiin seuraavia kehitystarpeita:
• Käytönaikaisten kustannusten arvioinnissa lähtötietojen puuttuminen on ongelma. Jotta elinkaariarvioinnit tuottaisivat konkreettisia tuloksia on kerättävä systemaattisesti tietoa sekä ympäristövaikutuksista että rakentamisesta, ylläpidosta ja kunnossapidosta. Tämä edellyttää yhteistyötä hankkeiden ylläpidosta vastaavien tahojen, yleensä kuntien, kanssa.
• Taasiajoen vesistötyön LCC-laskelmassa aiheutti ongelmia kustannusten ajoittuminen ennen tarkasteluhetkeä. Näitä kustannuksia käsiteltiin laskelmissa kuten tarkasteluhetken jälkeenkin tapahtuvia. Tällöin diskontattaessa niiden osuus kasvoi. Ennen tarkasteluhetkeä tapahtuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voi enää vaikuttaa ja oletettavasti hankkeen valmistelun
pitkittymiseen on jokin perusteltava syy. Hankkeen kannattavuutta ei siis kannata heikentää näiden kustannusten korostamisella. Sovellettaessa LCC- laskentamenetelmää käytäntöön tarkasteluhetkeä edeltävät kustannukset voidaan korotettaa indeksillä tarkasteluhetken tasoon ja laskea sellaisinaan kokonaiskustannuksiin.
Kustannustiedon keräämisen helpottamiseksi tulisi hankkeilla olla elinikäinen proj ektinumerointi, jotta tutkimus-, suunnittelu- ja perusinvestointi- kustannukset ja niihin liittyvät virkatyökustannukset voidaan kerätä yhteen kokonaiskustannuksiksi.
Kuntien ja muiden yhteistyöosapuolten tulisi sitoutua sekä lähtötietojen tarjoamiseen suunnitteluvaiheessa sekä toteutuneiden tietojen tarjoamiseen menetelmän kehittämistä varten.
Kustannustarkastelussa tulisi mahdollisuuksien mukaan nostaa erikseen niitä panostuksia, joita tehdään hankkeiden läpiviennin kehittämiseksi ja vaikutusten parantamiseksi. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi hankkeen suunnittelun ja toteutuksen ympäristömyönteisyys sekä hankkeiden läpiviennin helpottuminen sidosryhmien hoitoon panostamalla.
Elinkaariajattelun soveltamisessa oleellista on hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien asenteiden ja ajattelutavan muovaaminen koko hankkeen elinkaaren huomioon ottavaksi. Kestävä kehitys edellyttää vastuun tuntemista hankkeesta sen kustannusvaikutuksia pidemmälle, katsomista kauas niin maantieteellisesti kuin ajallisestikin.
Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa 78
Kirjallisuusluettelo
Erlandsson, M., 1995, A comparative life cycle assessment of roof coverings, Environmental Assessment of Building Component, Division of the Building Materials, Departement of Building Sciences, KTH, Stockholm, 179 s.
Flanagan, R.; Norman, G.; Meadows, J.; Robinson, G., 1989, Life cycle costing: theory and practice, BSP Professional Books, Oxford, 181s.
Hanski, M.; Jaakkola, M., 1997, Yhteenveto ympäristöhallinnon vuonna 1996 valmistuneiden rakennushankkeiden loppuselvityksistä, Suomen ympäristökeskuksen moniste 89, Suomen ympäristökeskus, Oy Edita Ab, Helsinki, 25 s.
Hyartt, J.; Saari, A.. 1993. Rakennusosien ja järjestelmien elinkaaren kustannusten laskenta. Calculation of the building elements’ and systems’ life cycle costs. TKK, rakennetekniikan laitos, rakentamistalous, 118
Häkkinen, T. et ai. 1997. Rakennusmateriaalien ja -tuotteiden ympäristövaikutukset ja niiden arviointiperusteet. VTT tiedotteita 1836. Espoo 137 s.
Junnila, S.; Saari A. 1997. Rakennusosien aiheuttamien ympäristökuormien laskenta.
TKK, rakennetekniikan laitos, rakentamistalous, 150 s.
Jylhä, J., Kankainen, J., 1993 Taloudellisuuskriteerit TAV-2, Tien pohja- ja päällysrakenteet -tutkimusohjelma, Espoo, 35 s.
Kaivonen, J.-A. 1997 Rakennusten eko taseiden laskentamalli Tampereen teknillinen korkeakoulu, rakennustekniikan osasto, rakentamistalous 1997/7 114 s.
Kalliokoski, A. 1995. Tierakenteen elinkaarianalyysi. The life cycle cost analysis of a pavement structure. Oulun yliopiston tie-ja liikennetekniikan laboratorion julkaisuja 35. 105 s.
Katajajuuri, J.-M.. 1998. LCA-laskentaohjelmien vertailua, Täydennyskoulutuskeskus Dipolin 14. - 15.1. 1998 kurssin Elinkaariarviointi osana ympäristöasioiden hallintaa luentomateriaali. 7 s.
Kleemola, P. et ai. 1986. Vesistöhankkeiden vaikutusten arviointi. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 4. Vesi-ja ympäristöhallitus. Helsinki. 281 s.
Kohopää, J.. 1989. Elinjaksokustannustarkastelut materiaalinvalinnassa.
Metalliteollisuuden keskusliitto, tekninen tiedotus 19/89 27 s.
Leppänen, A. 1998. Tuotteen elinkaariarviointi - LCA, Täydennyskoulutuskeskus Dipolin 14. - 15.1. 1998 kurssin Elinkaariarviointi osana ympäristöasioiden hallintaa luentomateriaali. 44 s.
Lindfors, L.-G., Christiansen, K., Hoffman, L.,Virtanen, Y., Juntilla, V., Hanssen, O.-J., Ronning, A., Ekvall, T., Finnveden, G. 1995. Nordic guidelines on life-cycle assessment. Nord 1995:20. Nordic Council of Ministers. Århus. 222 s.
Lindfors, L.-G., Christiansen, K., Hoffman, L.,Virtanen, Y., Juntilla, V., Leskinen, A., Hanssen, O.-J., Ronning, A., Ekvall, T., Finnveden, G. 1995. LCA-Nordic. Technical Reports No 1-9. Tema-Nord 1995:502. Nordic Council of Ministers. Copenhagen.
4+7+18+23+18+21+15+37+13+19 s.
Linnanen, L; Boström, T. ; Miettinen, P. 1994 Ympäristöjohtaminen - Elinkaariajattelu yrityksen toiminnassa. Juva 252 s.
Luoma, Päivi. 1996 Vesilain mukaisen katselmustoimituksen kustannukset. Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 56. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 22 s.
Neste ja ympäristö 1996, Neste Oy:n ympäristöesite, 1996, 44 s.
Saarikoski, T. 1998. Ympäristöhallinnon suunnittelutoiminnan laatujärjestelmä. Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 113. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 41 s.
Sund, Even K. 1996. Life-cycle cost analysis of road pavements. Doktor ingenioravhandling 1996:100. NTNU Norges Teknisk-naturvitenskapelige universitet.
Institut for veg- og jembanebygging. IVJ-Medd. 27. Trondheim. 182 s.
TemaNord. 1995. Environmental data for building materials in the Nordic countries.
TemaNord 1995:577. Nordic Council of Ministers. Copenhagen. 127s.
Turunen, H. 1996. Yrityksen laskentatoimi. Opetusmoniste 3. TKK. Tuotantotalouden osasto. Teollisuustalouden laboratorio. Espoo. 96 s.
Pajula, Heikki. 1998. Luonnonmukainen vesirakentaminen, luentomateriaali Teknisten
Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa
80
palvelujen neuvottelupäivillä Turussa 12.-14.5. 1998 3 s.
Westerholm, L, 1993, Kiinteistön elinkaaritarkastelu, Asuntotutkimuksia, Asuntohallitus, tutkimus-ja suunnitteluosasto, 1993:1, Asuntohallitus, Helsinki, 36 s.
Äijö, H. et ai. 1992. Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa. TKK. Rakennus-ja maanmittaustekniikan osasto. Vesitalouden laboratorio, 1992-1.Tampere. 560 s . N:o 380 “Asetus kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä
rakennusurakoista” luku 7, 41 §, Helsingissä 29.5. 1998
N:o 381 “Asetus kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hallinnossa” luku 6, 29 §, Helsingissä 29.5.
1998
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, Hallituksen esitys 319/1993, Oy Edita Ab, Ympäristöjä rakentaminen, Hallituksen esitykset, 29 s.
Liitteet
1. Ympäristöministeriön päätös rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista 23. 10. 1995 / 1209, 8 sivua
2. Esimerkki LCC-laskelmissa käytettävästä laskentataulukosta, Tuuloksen vesihuoltohankkeen laskentataulukko, 5 sivua
Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa Liite 1 sivu 1/8
82
Ympäristöministeriön päätös rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista 23. 10. 1995 / 1209
Ympäristöministeriö on luonnonsuojelulain (71/23) 24 §:n päivänä huhtikuuta 1991 annetussa laissa (672/91), päättänyt:
nojalla, sellaisena kuin se on 12
1 §
Ohjeelliset arvot rauhoitetuille nisäkkäille ovat seuraavat:
harmaakuvemyyrä (Clethrionomys rufocanus) 100 mk
idänpäästäinen (Sorex caecutiens) 100 mk
isoviiksisiippa (Myotis brandti) 600 mk
koivuhiiri (Sioista betulina) 300 mk
korpipäästäinen (Sorex isodon) 300 mk
korvayökkö (Plecotus auritus) 600 mk
kääpiöpäästäinen (Sorex minutissimus) 300 mk
liito-orava (Pteromys volans) 6 000 mk
lumikko (Mustela nivalis) 200 mk
maamyyrä (Talpa europaea) 100 mk
metsäpäästäinen (Sorex araneus) 100 mk
metsäsopuli (Myopus schisticolor) 200 mk
naali (Alopex lagopus) (tunturikanta) 44 000 mk
peltohiiri (Apodemus agrarius) 400 mk
pohjan lepakko (Eptesicus nilssoni) 700 mk
punamyyrä (Clethrionomys rutilus) 200 mk
ripsisiippa (Myotis nattereri) 7 000 mk
saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) 58 000 mk
siili (Erinaceus europaeus) 600 mk
tammihiiri (Eliomys quercinus) 14 000 mk
tunturisopuli (Lemmus lemmus) 400 mk
vaivaishiiri (Micromys minutus) 100 mk
vaivaispäästäinen (Sorex minutus) 100 mk
vesikko (Mustela lutreola) 32 000 mk
vesipäästäinen (Neomys fodiens) 100 mk
vesisiippa (Myotis daubentoni) 700 mk
viiksisiippa (Myotis mystacinus) 500 mk
2§
Ohjeelliset arvot rauhoitetuille linnuille ovat seuraavat:
ampuhaukka (Falco columbarius) 5 000 mk
etelänkiisla (Uria aalge) 5 000 mk
etelänsuosirri (Calidris alpina schinzii) 14 000 mk
haarahaukka (Milvus migrans) 9 000 mk
haarapääsky (Hirundo rustica) 200 mk
harmaahaikara (Ardea cinerea) 5 000 mk
harmaapäätikka (Picus canus) 5 000 mk
harmaasieppo (Muscicapa striata) harmaasorsa (Anas strepera) heinäkurppa (Gallinago media) helmipöllö (Aegolius funereus) hemppo (Carduelis cannabina) hernekerttu (Sylvia curruca) hiirihaukka (Buteo buteo) hiiripöllö (Sumia ulula) hippiäinen (Regulus regulus) huuhkaja (Bubo bubo)
härkälintu (Podiceps grisegena) hömötiainen (Parus montanus)
idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) isolepinkäinen (Lanius excubitor) jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) järripeippo (Fringilla montifringilla)
kaakkuri (Gavia stellata) kalalokki (Lams canus) kalatiira (Sterna hirundo) kanahaukka (Accipiter gentilis) kangaskiuru (Lullula arborea) kapustarinta (Pluvial is apricaria) karikukko (Arenaria interpres) kaulushaikara (Botaurus stellaris) kehrääjä (Caprimulgus europaeus) keltahemppo (Serinus serinus) keltasirkku (Emberiza citrine 11a) keltavästäräkki (Motacilla flava) keräkurmitsa (Charadrius morinellus) kiljuhanhi (Anser erythropus)
kiljukotka (Aquila clanga) kirjokerttu (Sylvia nisoria) kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) kiuru (Alauda arvensis)
kivitasku (Oenanthe oenanthe) koskikara (Cinclus cinclus) kotka (Aquila chrysaetos) kottarainen (Stumus vulgaris) kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) kuikka (Gavia arctica)
kulorastas (Turdus viscivorus) kultarinta (Hippolais icterina) kultasirkku (Emberiza aureola)
100 mk
Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa Liite 1 sivu 3/8
84
kuningaskalastaja (Alcedo atthis) 5 000 mk
kuovi (Numenius arquata) 700 mk
kurki (Grus grus) 6 000 mk
kuukkeli (Perisoreus infaustus) 4 500 mk
kuusitiainen (Parus ater) 200 mk
kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 3 500 mk
käenpiika (Jynx torquilla) 1 200 mk
käki (Cuculus canorus) 2 500 mk
käpytikka (Dendrocopos major) 200 mk
lampiviklo (Tringa stagnatilis) 6 000 mk
lapasotka (Aythya marila) 12 000 mk
lapinkirvinen (Anthus cervinus) 2 000 mk
lapinpöllö (Strix nebulösa) 10 000 mk
lapinsirkku (Calcarius lapponicus) 1 000 mk
lapinsirri (Calidris temminckii) 2 000 mk
lapintiainen (Parus cinctus) 1 500 mk
lapintiira (Stema paradisaea) 500 mk
lapinuunilintu (Phylloscopus borealis) 3 000 mk
laulujoutsen (Cygnus cygnus) 12 000 mk
laulurastas (Turdus philomelos) 200 mk
lehtokerttu (Sylvia borin) 200 mk
lehtopöllö (Strix aluco) 4 000 mk
leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) 100 mk
liejukana (Gallinula chloropus) 1 500 mk
liro (Tringa glareola) 600 mk
luhtahuitti (Porzana porzana) 1 500 mk
luhtakana (Rallus aquaticus) 2 500 mk
luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) 300 mk
lumihanhi (Anser caerulescens) 2 000 mk
luotokirvinen (Anthus petrosus) 1 500 mk
mehiläishaukka (Pemis apivorus) 4 500 mk
meriharakka (Haematopus ostralegus) 800 mk
merikihu (Stercorarius parasiticus) 3 000 mk
merikotka (Haliaeetus albicilla) 44 000 mk
merisirri (Calidris maritima) 6 000 mk
metsäkirvinen (Anthus trivialis) 100 mk
metsäviklo (Tringa ochropus) 500 mk
mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) 2 500 m
mustaleppälintu (Phoenicurus ochruros) 700 mk
mustalintu (Melanitta nigra) 4 500 mk
mustapyrstökuiri (Limosa limosa) 4 500 mk
mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) 300 mk
mustapäätasku (Saxicola torquata) 700 mk
mustarastas (Turdus merula) 200 mk
mustatiira (Chlidonias niger) 1 100 mk
mustavaris (Corvus frugilegus) 800 mk
mustaviklo (Tringa erythropus) muuttohaukka (Falco peregrinus) naakka (Corvus monedula) naurulokki (Lams ridibundus) niittykirvinen (Anthus pratensis) niittysuohaukka (Circus pygarcus)
nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) nummikirvinen (Anthus campestris)
nuolihaukka (Falco subbuteo) närhi (Garrulus glandarius) pajulintu (Phylloscopus trochilus) pajusirkku (Emberiza schoeniclus) palokärki (Dryocopus martius) peippo (Fringilla coelebs) peltosirkku (Emberiza hortulana) pensaskerttu (Sylvia communis) pensassirkkalintu (Locustella naevia) pensastasku (Saxicola rubetra) peukaloinen (Troglodytes troglodytes) piekana (Buteo lagopus)
pikkuhuitti (Porzana parva) pikkukuovi (Numenius phaeopus) pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) pikkulepinkäinen (Lanius collurio) pikkulokki (Larus minutus) pikkusieppo (Ficedula parva) pikkusirkku (Emberiza pusilla) pikkusirri (Calidris minuta) pikkutiira (Stema albifrons) pikkutikka (Dendrocopos minor) pikkutylli ((Charadrius dubius) pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis) pikkuvarpunen (Passer montanus) pilkkasiipi (Melanitta fusca) pohjansirkku (Emberiza mstica) pohjantikka (Picoides tridactylus) pulmunen (Plectrophenax nivalis) punajalkaviklo (Tringa totanus) punakuiri (Limosa lapponica) punakylkirastas (Turdus iliacus) punarinta (Erithacus rubecula) punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)
punavarpunen (Carpodacus eiythrinus) pussitiainen (Remiz pendulinus) puukiipijä (Certhia familiaris) pyrstötiainen (Aegithalos caudatus)
2 500 mk
Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa Liite 1 sivu 5/8
86
pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) 2 000 mk
pähkinänakkeli (Sitta europaea) 800 mk
rantakurvi (Xenus cinereus) 23 000 mk
rantasipi (Actitis hypoleucos) 200 mk
rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) 900 mk
rautiainen (Prunella modularis) 200 mk
riskilä (Cepphus grylle) 600 mk
ristisorsa (Tadoma tadoma) 3 500 mk
ruisrääkkä (Crex crex) 9 000 mk
ruokki (Alea torda) 2 500 mk
ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) 100 mk
ruokosirkkalintu (Locustella luseinioides) 700 mk
ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 6 000 mk
rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) 300 mk
räyskä (Stema caspia) 11 000 mk
räystäspääsky (Delichon urbica) 100 mk
sarvipöllö (Asio otus) 4 000 mk
satakieli (Luscinia luseinia) 1 500 mk
selkälokki (Larus fuseus) 4 500 mk
sepelrastas (Turdus torquatus) 2 500 mk
silkkiuikku (Podiceps cristatus) 700 mk
sinipyrstö (Tarsiger cyanurus) 7 000 mk
sinirinta (Luscinia svecica) 800 mk
sinisuohaukka (Circus cyanus) 4 000 mk
sinitiainen (Parus caeruleus) 100 mk
sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 100 mk
sitruunavästäräkki (Motacilla citreola) 4 000 mk
suokukko (Philomachus pugnax) 2 500 mk
suopöllö (Asio flammeus) 4 000 mk
suosirri (Calidris alpina alpina) 700 mk
sääksi (Pandion haliaetus) 10 000 mk
taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 200 mk
talitiainen (Parus major) 200 mk
taviokuurna (Pinicola enucleator) 2 000 mk
tervapääsky (Apus apus) 400 mk
tikli (Carduelis carduelis) 400 mk
tilhi (Bombycilla garrulus) 2 000 mk
tiltaltti (Phylloscopus collybita) 100 mk
tundraurpiainen (Carduelis homemanni) 1 500 mk
tunturihaukka (Falco rusticolus) 38 000 mk
tunturikihu (Stercorarius longicaudus) 5 000 mk
tunturikiuru (Eremophila alpestris) 19 000 mk
tunturipöllö (Nyctea scandiaca) 20 000 mk
turkinkyyhky (Streptopelia decaocto) 1 500 mk
turturikyyhky (Streptopelia turtur) 1 500 mk
tuulihaukka (Falco tinnunculus) 6 000 mk
tylli (Charadrius hiaticula) 2 500 mk
törmäpääsky (Riparia riparia) 300 mk
töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 600 mk
töyhtötiainen (Parus cristatus) 100 mk
uivelo (Mergus albellus) 4 000 mk
urpiainen (Carduelis flammea) 100 mk
uuttukyyhky (Columba oenas) 3 500 mk
valkoposkihanhi (Branta leucopsis) 2 000 mk
valkopäätiainen (Parus cyanus) 2 000 mk
valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) 24 000 mk
valkoviklo (Tringa nebularia) 3 000 mk
varpunen (Passer domesticus) 200 mk
varpushaukka (Accipiter nisus) 3 000 mk
varpuspöllö (Glaucidium passerinum) 2 500 mk
vesipääsky (Phalaropus lobatus) 3 000 mk
viherpeippo (Carduelis chloris) 200 mk
vihervarpunen (Carduelis spinus) 100 mk
viiksitimali (Panurus biarmicus) 500 mk
viiriäinen (Cotumix cotumix) 25 000 mk
viirupöllö (Strix uralensis) 4 500 mk
viitakerttunen (Acrocephalus dumentorum) 1 500 mk
viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis) 1 500 mk
virtavästäräkki (Motacilla cinerea) 800 mk
vuorihemppo (Carduelis flavirostris) 2 000 mk
västäräkki (Motacilla alba) 200 mk
Poronhoitoalueen eteläpuolella rauhoitetun korpin arvo on seuraava:
korppi (Corvus corax) 900 mk
3§
Muun kuin 1 ja 2 §:ssä mainitun ja metsästyslain (615/93) 5 §:ssä lueteltuihin riistaeläimiin tai rauhoittamattomiin eläimiin kuulumattoman nisäkkään ja linnun ohjeellinen arvo määräytyy sen luettelossa mainitun sukulaislajin korkeimman arvon perusteella. Arvosta tulee pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto.
4§
Rauhoitettujen matelijoden ohjeelliset arvot ovat seuraavat:
kangaskäärme (Coronella austriaca) 15 000 mk
rantakäärme (Natrix natrix) 1 500 mk
sisilisko (Lacerta vivipara) 100 mk
vaskitsa (Anguis fragil is) 1 200 mk
5§
Rauhoitettujen sammakkoeläinten ohjeelliset arvot ovat seuraavat:
rupikonna (Bufo bufo) 200 mk
rupilisko (Triturus cristatus) 2 500 mk
sammakko (Rana temporaria) 100 mk
Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa Liite 1 sivu 7/8
vesilisko (Triturus vulgaris) 200 mk
viitasammakko (Rana arvalis) 200 mk
6 §
Rauhoitettujen nilviäisten ohjeelliset arvot ovat seuraavat:
jokihelmisimpukka (Margaritifera margari tifera) 3 500 mk
vuollejokisimpukka (Unio crassus) 300 mk
7§
Rauhoitettujen perhosten ohjeelliset arvot ovat seuraavat:
etelänpurohopeatäplä (Clossiana thore thore) 1 300 mk
harjusinisiipi (Pseudophilotes baton) 10 000 mk
hierakkalehtimittari (Scopula corrivalaria) 4 000 mk
isoapollo (Pamassius apollo) 5 000 mk
isokultasiipi (Lycaena dispar) 10 000 mk
juovapunatäpläperhonen (Zygaena osterodensis) 10 000 mk
juurilasisiipi (Bembecia scopigera) 900 mk
kalliosinisiipi (Scolitantides orion) 2 500 mk
kirjopapurikko (Lopinga achine) 2 500 mk
lehtohopeatäplä (Clossiana titania) 2 500 mk
lehtovähämittari (Chlorolystis v-ata) 7 500 mk
muurahaissinisiipi (Maculinea arion) 7 000 mk
neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis) 10 000 mk
pikkuapollo (Pamassius mnemosyne) 2 000 mk
pohjanvalkotäpläpaksupää (Hesperia comma catena) 2 500 mk
punakeltaverkkoperhonen (Euphydryas aurinia) 900 mk
raitalasisiipi (Sesia bembeciformis) 7 000 mk
raunikkikoi (Caryocolum petryi) 10 000 mk
ruokohämy-yökkönen (Photedes brevilinea) 10 000 mk
sinilehtimittari (Scopula decorata) 10 000 mk
tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) 7 500 mk
tundrasinisiipi (Agriades glandon) 4 000 mk
tyräkkikääriäinen (Lobesia occidentalis) 900 mk
varjotäpläkoi (Ethmia terminella) 7 500 mk
8§
Rauhoitettujen kovakuoriaisten ohjeelliset arvot ovat seuraavat:
erakkokuoriainen (Osmoderma eremita) 10 000 mk
isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) 100 mk
jättisukeltaja (Dytiscus latissimus) 100 mk
punahärö (Cucujus cinnaberinus) 10 000 mk
9§
Rauhoitettujen korentojen ohjeelliset arvot ovat seuraavat:
kievanakorento (Aeshna viridis)
lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis)
2 500 mk 100 mk
sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons) täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis)
100 mk 100 mk 10 §
Pesästä lähtenyt poikanen vastaa arvoltaan aikuisen yksilön ohjeellista arvoa. Muutoin aikuista yksilöä vastaa nisäkkäillä pesäpoikue tai sen osa, linnuilla munapesye, pesäpoikue tai sen osa sekä muilla eläimillä munaiyhmä tai munaryhmän osa, toukka, toukkaryhmä tai kotelo. Tunturihaukalla ja muuttohaukalla myös yksittäisen munan tai pesäpoikasen arvo on sama kuin aikuisen yksilön
ohjeellinen arvo.
H §
Rauhoitettujen kasvien ja sammalien ohjeellisen arvon määräytymisestä tulee pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto.
12 §
Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä lokakuuta 1995.
Pitoaika50vuotta TuuloksenvesihuoltotyöKorkokanta6%
Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa Liite 2
90
Pitoaika50vuotta TuuloksenvesihuoltotyöKorkokanta6% 201 0,31 65000mk 400000mk 5475mk 5475mk 5475mk 12319mk 24E
o o rr 00
502144mk 156571mk 502144mk 156571mk
V — 24 24 24 24 24 24 24 24
Pitoaika50vuotta TuuloksenvesihuoltotyöKorkokanta6%
Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa Liite 2
92
Pitoaika50vuotta TuulokseilvesihuoltotyöKorkokanta6% 3 *3
PitoaikaSOvuotta TuuloksenvesihuoltotyöKorkokanta6%
Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa Liite 2
94