• Ei tuloksia

Life cycle assessment methods applied in environmental construction

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Life cycle assessment methods applied in environmental construction"

Copied!
94
0
0

Kokoteksti

(1)

Leena Westerholm

ELINKAARI ARVIOI NTI YMPÄRISTÖRAKENTAMISESSA

Elinkaaren aikaisten kustannusten ja ympäristövaikutusten arviointi valtion ympäristöhallinnon hankkeissa

Diplomityö, joka on opinnäytteenä jätetty

tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 14.9.1998

Valvoja: professori Jouko Kankainen Ohjaaja: yli-insinööri Kari Lampela TEKNlt UNEN KORKEAKOULU

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osaston kirjasto

(2)

TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä:

Diplomityö:

Päivämäärä:

Leena Annikki Westerholm

Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

14.9.98 Sivumäärä: 94

Osasto: Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan osasto Professuuri: Rak-63 Rakentamistalous

Valvoja: Professori Jouko Kankainen Ohjaaja: Yli-insinööri Kari Lampela

Avainsanat: ympäristörakentaminen, elinkaariarviointi, LCA, LCC, vaikutusten arviointi

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, soveltuvatko elinkaariarvioinnin menetelmät valtion ympäristöhallinnon ympäristörakennushankkeisiin, voiko niitä hyödyntää hankkeiden ympäristöystävällisyyden ja taloudellisuuden kehittämisessä, sekä minkälaisia työkaluja tulisi hyödyntämistä varten kehittää.

Tutkittujen elinkaari arviointimenetelmien todettiin kirjallisuustutkimuksen perusteella soveltuvan valtion ympäristöhallinnon rakennustoiminnan käyttöön seuraavasti:

• LCA (life cycle assessment), tuotteen tai prosessin koko valmistus-, käyttö- ja käytöstäpoistoaikanaan aiheuttaman ympäristökuormien virran arviointi, soveltuu hyödynnettäväksi rakennusosakohtaisessa vertailussa valmiina tuotetun tiedon pohjalta. Hankekohtaisessa tarkastelussa tuotettavat tulokset eivät ole menetelmän nykyisessä kehitysvaiheessa tarkastelun vaatiman työmäärän arvoisia.

• LCC (life cycle costing), elinkaaren aikaisten kokonaiskustannusten arviointi ja laskennallinen käsittely, soveltuu hyvin käytettäväksi ympäristörakennus- toiminnassa sekä rakennusosa- että hankekohtaisessa tarkastelussa.

Tutkimuksessa kehitettiin malli LCC-laskentamenettelyn hankekohtaiseen soveltamiseen ja tulosten käyttöön vaikutusten arvottamisessa. Mallissa selvitetään investointilaskentamenetelmillä hankkeen kokonaiskustannukset ottaen huomioon tutkimus-, suunnittelu-, perusinvestointi- sekä käyttö- ja kunnossapitokustannukset.

Myös hankkeeseen liittyvät luvanhakemiskustannukset, lunastus- ja korjauskustannukset ja virkatyökustannukset otetaan mukaan tarkasteluun. Hankkeen tuotot ja vaikutukset kartoitetaan. Nettokustannukset jaetaan keskinäisesti painotetuille vaikutuksille hyötyjen tuottamisen aiheuttaman kustannuksen selvittämiseksi. Malli testattiin kolmella esimerkkihankkeella. Tehtyjen LCC-laskelmien perusteella todettiin, että tutkittujen hankkeiden taloudellinen kannattavuus oli heikko. Kuntien investoinneilleen saama tuotto oli kohtuullinen.

Valtion ympäristöhallinnon rakennustoiminnan ympäristöystävällisyyden kehittäminen vaatii ympäristöjäijestelmän kaltaista koko toiminnan kattavaa ohjausmenetelmää.

Elinkaariarviointimenetelmiä tulisi hyödyntää toiminnan taloudellisuuden kehittämisessä sekä hankkeiden vaikutusten arvottamisessa. Oleellista ei ole hankkeiden kannattavuus vaan niiden tarpeellisuuden perustelu.

(3)

Author: Leena Annikki Westerholm

Name of the thesis: Life cycle assessment methods applied in environmental

Date: construction

14.9.98 Number of pages: 94

Departement:

Professorship:

Departement of Civil and Environmental Engineering Rak-63 Construction Economy and Management Supervisor: Professor Jouko Kankainen

Instructor: Chief Engineer Kari Lampela

Key words: environmental construction, life cycle assessment, life cycle analyses, life cycle costing, impact valuation

The aim of the study was to evaluate whether life cycle assessment methods can be applied in environmental construction, and is it possible to use them to develop the projects more pro-environmental and more economical, and what kind of tools should be developped for that purpose.

According to the literary research the life cycle assessment methods studied can be used in the government’s environmental construction activity as follows:

• LCA (life cycle assessment) evaluation of the flow of environmental loads caused by a product or process during it’s manufacture, use and disposal, is suitable for utilization when comparing materials by using information produced by manufacturers. Applied in a study of an entire project the results of LCA are not worthy of the amount of work needed for the study at this point of development of the method.

• LCC (life cycle costing) evaluation and calculatory treatment of costs caused by a project during it’s life cycle, is suitable for utilization in environmental construction activity both in material comparison and project studies.

A model was developed for application of LCC calculation methods for project studies and for usage of the results of LCC in project impact valuation. Investment calculation methods are used to calculate the total cost of a project. The profits and benefits produced by the project are defined. The mutual importance of the benefits is valuated.

The net costs of the project are divided among the valuated benefits of the project. The model was tested in three example projects. According to the LCC calculations the profitability of the projects is low. The investments made by municipalities in tested projects were reasonably profitable.

Develpoing the government’s environmental construction activity more pro- environmental requires management tools that cover the entire activity. Life cycle assessment methods should be used in developing the government’s environmental construction activity more economical and in valuation of impacts of the projects. The profitability of the projects is not essential but the justification of their necessity is.

(4)

Alkusanat

Tämä diplomityö on tehty opinnäytteenä Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriolle yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Työtä on ohjannut yli- insinööri Kari Lampela ja valvonut professori Jouko Kankainen.

Kiitokset Suomen ympäristökeskukselle mahdollisuudesta tämän diplomityön tekemiseen.

Erityisesti tahdon kiittää ohjaajaani Kari Lampelaa ja koko tekniset palvelut -ryhmää hyvistä neuvoista ja kannustuksesta.

Lämpimät kiitokset professori Jouko Kankaiselle antoisasta yhteistyöstä ja innostavista kommenteista, jotka auttoivat työni edistymistä ja motivoivat minua.

Kiitos myös avusta tutkimuksen esimerkkikohteiden aineiston keruussa Raimo Nissiselle Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Juhani Leppikankaalle Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta sekä Tapio Silvastille ja Lasse Sampakoskelle Pirkanmaan ympäristökeskuksesta.

Sydämelliset kiitokset myös Tuomolle, Ossille ja Mikolle kannustuksesta ja kärsivällisyydestä.

Espoossa 14.9.98

Leena Westerholm

(5)

1. Johdanto... g

2. Tutkitut elinkaariarvioinnin menetelmät... 8

2.1 Elinkaaren aikaisten ympäristökuormien arviointi LCA... 8

2.2 LCA-menetelmän käytännön soveltaminen... 14

2.3 Elinkaaren aikaisten kustannusten laskenta LCC... 17

2.4 LCC-menetelmän käyttö... 21

2.5 LCA-ja LCC-menetelmien yhteneväisyydet... 23

3. Elinkaari arviointimenetelmien soveltaminen ympäristörakentamisessa... 25

3.1 Valtion ympäristöhallinnon rakennustoiminnan tarpeet ... 25

3.2 Menetelmien soveltuvuus ympäristörakentamiseen... 29

3.3 Ehdotus ympäristörakennushankkeen LCC-malliksi... 32

3.4 Hankkeen kannattavuuden arvioiminen... 40

3.5 Hankkeen ympäristövaikutusten arvottaminen ... 40

4. LCC-laskentamallin testaus... 46

4.1 Esimerkkihankkeet... 46

4.2 Elinkaariarviointimallin esimerkkilaskelmat... 50

4.3 Esimerkkilaskelmien herkkyystarkastelu... 72

5. Yhteenveto ja johtopäätökset ... 75

Kirjallisuusluettelo ... 78

Liitteet 81

(6)

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

6

Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

Elinkaaren aikaisten kustannusten ja ympäristövaikutusten arviointi valtion ympäristöhallinnon hankkeissa

1. Johdanto

Tämä tutkimus tehtiin Suomen ympäristökeskuksen vesivarayksikön tekniset palvelut - ryhmälle, joka tutkii ja kehittää menetelmiä ja välineitä valtion ympäristöhallinnon rakennustoiminnan käyttöön. Tutkimuksella etsittiin vastausta seuraaviin kysymyksiin:

soveltuvatko elinkaanarvioinmn menetelmät ympäristörakennushankkeisiin, kuinka niitä voidaan hyödyntää hankkeiden arvioinnissa ja niiden ympäristöystävällisyyden ja taloudellisuuden kehittämisessä ja minkälaisia työkaluja tulisi hyödyntämistä varten kehittää.

Valtion ympänstörakennushankkeiden tavoitteita ovat muun muassa vesiensuojelu, luonnonsuojelu, ympäristövahinkojen ja -riskien torjunta, paloturvallisuus, luonnon- ja kulttuurimaiseman hoito, virkistyskäytön kehittäminen, tulvasuojelu sekä yhdyskuntien talousveden laadun parantaminen ja haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen. Valtion ylläpidettävien jo olemassaolevien maa-ja vesirakenteiden kunnossapitoja perusparannus kuuluvat myös tavoitteisiin.

Toteutettavat ympäristörakennushankkeet valitaan suuresta määrästä hanke-ehdotuksia.

Hankkeiden tarpeellisuuden ja taloudellisuuden tutkimiseen tarvitaan menetelmiä ja välineitä. Tavoitteena on myös tuottaa informaatiota toiminnan taloudellisuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittämistä varten.

(7)

Tutkimuksessa keskityttiin kahteen elinkaarikaariarvioinnin menetelmään:

LCA, (life cycle assessment), tuotteen tai prosessin koko valmistus-, käyttö-ja käytöstäpoistoaikanaan aiheuttaman ympäristökuormien virran arviointi

• LCC, (life cycle costing), elinkaaren aikaisten kokonaiskustannusten arviointi ja laskennallinen käsittely.

Vaikka tutkimuksessa käsitellään ympäristövaikutuksia, ne eivät ole tutkimuksen kohteena vaan lähtötietoina. Tutkimuksen tavoitteena ei ole korvata olemassaolevia hankkeiden arviointimenetelmiä, vaan täydentää ja yhtenäistää hankkeiden arviointikäytäntöä.

Tutkimuksen osatavoitteita olivat:

• Laatia kirjallisuusselvitys, jonka avulla muodostaa selkeä kuva elinkaariarviointien teoreettisesta taustasta ja käytännön sovelluksista.

• Kartoittaa valtion ympäristöhallinnon rakennustoiminnan tarpeet, joita elinkaari arviointimenetelmien soveltamisella voidaan täyttää.

• Laatia malli elinkaanarvioinnin soveltamisesta ympäristörakennushankkeisiin ja ehdotus mallilla tuotettavien tulosten hyödyntämiseksi.

Soveltaa mallia esimerkkikohteiksi valittuihin ympäristörakennushankkeisiin.

(8)

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

2. Tutkitut elinkaariarvioinnin menetelmät

2.1 Elinkaaren aikaisten ympäristökuormien arviointi LCA

Elinkaaren aikaistan ympäristökuormien arvioinnissa, LCA:ssa, selvitetään yksittäisen tuotteen elinkaaren aikana aiheutuvat panos- ja tuotosvirrat sekä arvioidaan ja arvotetaan syntyneet vaikutukset. LCA-menetelmää voidaan pitää ekotaseen erikoistapauksena.1 Ekotase-nimitystä käytetään suomalaisissa tutkimuksissa tarkoittamaan tuotteisiin ja prosesseihin liittyvien panos-ja tuotosvirtojen mittaus-ja arviointilaskelmia.

Elinkaariarvioinnin (LCA) osalta ISO 14040 -standardi määrittelee elinkaariarvioinnin pääpiirteet ja periaatteet. Esimerkiksi pohjoismaisen ministerineuvoston aikaisemmissa julkaisuissa esiintyy vaihtelevia nimityksiä elinkaariarvioinnin käsitteille, mutta käyttöön on luultavasti vakiintumassa ISO 14040 -standardissa käytetty terminologia. Tässä tutkimuksessa käytetään siis standardin mukaista terminologiaa sekä SFS:n standardien suomennoksia. Muuten pyritään seuraamaan TKK:n Rakentamistalouden laboratorion julkaisuissa käytettyä sanastoa sekä LCA:n että LCC:n käsittelyssä.

Elinkaari-sanaa käytetään erilaisissa yhteyksissä. Se merkitsee aikajännettä, joka käsittää tarkastelukohteen koko eliniän. Liiketaloustieteessä tuotteen elinkaari tarkoittaa tuotteen asemaa markkinoilla. Se on jaettu neljään osaan: esittely, kasvu, kypsyys ja taantuminen.

Tällöin tarkastellaan vain yrityksen välittömässä kontrollissa olevaa osaa tuotteen todellisesta elinkaaresta.2 Elinkaari-sanaa voidaan käyttää myös tarkoittamaan aineen kulkeutumista luonnossa tai eliön biologista elinkaarta. LCA-menettelyä on kuvattu kehdosta hautaan -tutkimukseksi, ja nimi kuvaa hyvin elinkaaren käsitettä LCA:ssa. LCA käsittelee tuotteen tai prosessin kaikkia vaiheita lähtien materiaalien otosta niiden

'Kaivonen Rakennusten ekotaseiden laskentamalli 1997 s. 37 Tinnanen, Boström, Miettinen Ympäristöjohtaminen 1994 s. 110

(9)

loppukäsittelyyn. Tuotteen ja luonnontilan välille ajatellaan teoreettinen raja, ja kaikki vaikutukset tämän rajan ylittämisestä lähtien siihen asti kun materia ja energia on palautunut luonnontilaan kuuluvat LCA:han. Käytännössä joudutaan tekemään rajauksia ja yleistyksiä, joten materian elinkaari päättyy usein sen jouduttua kaatopaikalle. Suppeana elinkaari käsittää vain tuotteen materiaalinoton ja valmistuksen luovutushetkeen asti, kehdosta tehtaan portille.

LCA tarkastelee tuotteen valmistuksesta, käytöstä ja käytöstäpoistosta aiheutuvia ympäristökuormia eli sitoutunutta energiaa ja aiheutettuja päästöjä, sekä näiden ympäristökuormien aiheuttamia ympäristövaikutuksia valittujen indikaattorien suhteen.

Ympäristövaikutus ja ympäristökuorma ovat termejä joita käytetään osittain synonyymeinä. Tässä tutkimuksessa käytetään sanaa ympäristökuorma tarkoittamaan LCA-menetelmässä laskettavia tuotteen tai prosessin elinkaaren aikana aiheutuvia päästöjä ja sitoutunutta energiaa. Ympäristövaikutus taas on mikä tahansa tuotteen tai prosessin

aiheuttama vaikutus ympäristöön.

LCA-menetelmän käytössä on olennaista elinkaariarvioinnissa tehtyjen laskelmien vertailukelpoisuus ja läpinäkyvyys. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan sitä, että kaikkien tulosten perusteet on mahdollista tarkastaa. Käytettävien periaatteiden standardointi on oleellista vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. ISO 14040 -standardin mukaisen elinkaariarvioinnin vaiheet ovat:

Tavoitteiden määrittely Inventaarioanalyysi V aikutusarviointi Tulosten tulkinta

(Definition of goal and scope) (Life cycle inventory analysis) (Life cycle impact assessment) (Life cycle interpretation).

Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely

Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely on LCA:n ensimmäinen vaihe, jossa tehtävä arviointi yksilöidään. Tavoitteet määrittelevät yksiselitteisesti arvioinnin kohteen, selvityksen syyt sekä yleisön, jolle tuloksista tiedotetaan. Soveltamisalan määrittelyssä rajataan tutkittavan tuotejärjestelmän rajat ja toiminnallinen yksikkö. Toiminnallinen yksikkö on yksikkö, jota kohden kuormat lasketaan. Esimerkiksi jääkaappien elinkaariarvioinnissa vaikutuksia ei ole järkevää laskea yhtä jääkaappia kohden vaan yksikölle kylmäkuutiovuosi. Päätetään myös allokointimenettelystä eli siitä miten syötteet ja tuotokset kohdennetaan prosessissa. Lisäksi soveltamisalan määrittely sisältää vaikutusarvioinnissa käytettävien vaikutuslajien ja tulkinnassa käytettävien menetelmien rajaamisen, lähtötiedoille asetetut vaatimukset, tehdyt olettamukset sekä rajoitukset. Tässä

(10)

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

10 vaiheessa määritellään myös arvioinnista tehtävän raportin muoto ja mahdollisen kriittisen arvioinnin tyyppi.

Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely on vaikeaa, sillä elinkaari arvioinnissa pyritään todellakin tuotteen koko elinkaaren kuvaamiseen. Mihin rajat tulee vetää? Jos tuotteen kuljettamiseen käytetään kuorma-autoa, kuuluuko kuorma-auton valmistus tuotteen elinkaareen? Mihin vedetään tutkittavan systeemin raja suhteessa luontoon, johon systeemi vaikuttaa. On tutkittu mahdollisuuksia tehdä maantieteellisiä rajauksia, rajata joitakin elinkaaren osia kuten kuljetukset, materiaa!inotto tai tuotteen käyttö ulos tutkimuksesta tai jättää kaatopaikalla tapahtuvat päästöt huomioimatta. Elinkaariarvioinnin tuloksiin kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti arvioinnin kattavuus.1 Rajaukset riippuvat tietysti käsiteltävästä kohteesta ja tavoitteista, mutta joitakin yleisiä periaatteita on käytössä:2

• Infrastruktuuria eli energiaa ja tarvikkeita, jotka tarvitaan tuotteen tuottamiseen käytettyjen rakennusten, tuotantokaluston ja kuljetuskaluston rakentamiseen ei oteta huomioon inventaariossa.

• Onnettomuuksia tai onnettomuuden riskiä ei sisällytetä elinkaari arviointiin.

• Henkilökunnan aiheuttamia ympäristökuormia ei oteta huomioon. Näitä ovat esimerkiksi työpaikkaruokaloiden jätteet ja työmatkakuljetusten ympäristökuormat.

• Ihmistyövoimaa ei oteta huomioon laskettaessa materiaalien ja energian käyttöä.

Inventaarioanalyysi

Inventaarioanalyysissa saatetaan tuotejärjestelmään kuuluvat syötteet ja tuotokset määrälliseen muotoon. Tehtyjen rajausten mukaisesti kerätään tietoa siitä mitä järjestelmään menee sisään ja mitä sieltä tulee ulos. Määritetään siis kuvan 1 mukaiset virrat koko prosessille. Tosin käsiteltäessä koko elinkaarta ei prosessista tule ulos tuotteita vaan jätemateriaalia.

'Lindfors et ai Technical Report No 4 1995 s. 17

Lindfors et ai Nordic guidelines on life-cycle assessment 1995 s. 51-53

(11)

energia

raaka-aineet ---

_

PROSESSI

tuotteet (jäte) --- -—►

>r >t >f päästöt: veteen ilmaan maahan

Kuva 1. Prosessiin liittyvät materiaali- ja energiavirrat (Leppänen 1998)

Määritettävien ympäristökuormien valintaa ohjaavat muun muassa kyseiselle elinkaarianalyysille asetetut tavoitteet ja kansainväliset sitoumukset päästöjen vähentämisestä. Määritettäviä ympäristökuormia voivat olla esimerkiksi elinkaaren aikana sitoutunut energia, ilmaan ja veteen syntyneet C02-, CO-, NOx-, S02-ja VOC-päästöt sekä syntynyt j ätemäärä.

Elinkaanarvioinneissa voidaan keskittyä inventaanoanalyysiin vaikutusarvioinnin jäädessä vähemmälle huomiolle tai kokonaan pois arvioinnista.1 Tällöin voidaan arvioinnista käyttää nimitystä elinkaari-inventaario. Inventaarioanalyysi on työläs ja aikaa vievä vaihe, ja sen perusteella määräytyy koko elinkaariarvion luotettavuus. Jos menetelmässä käytetyt lähtötiedot eivät ole asiallisia ja kattavia ei tuloksillakaan ole mitään arvoa. Voidaankin sanoa, että LCA:ssa on suuri GIGO-riski (GIGO - garbage in, garbage out). Ongelmana inventaariotietojen keräämisessä on tiedon saatavuus, sen nopea vanhentuminen ja paikallisuus. Tiedon tulisi mikäli mahdollista olla hankekohtaista eikä keskiarvotietoa.

Myös allokointi on ongelmallista: miten ympäristökuormat kohdennetaan prosesseissa, joissa syntyy useita eri tuotteita, miten jätteen kierrätys ja uudelleenkäyttö otetaan

huomioon.

'Erlandsson A comparative life cycle assessment of roof coverings 1995 s. 12

(12)

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

12

Vaikutusarviointi

V aikutusarvioinnissa arvioidaan ympäristökuormista aiheutuvia potentiaalisia ympäristövaikutuksia inventaarioanalyysin tulosten pohjalta. Tämä tehdään kolmessa vaiheessa:

• luokittelu, inventaariotiedon jaottelu ympäristövaikutusluokkiin esimerkiksi taulukon 1 mukaan

• luonnehdinta, tietyn ympäristökuorman potentiaalisen ympäristövaikutuksen määrittäminen

• tulosten painottaminen, jossa pyritään vertailemaan eri ympäristövaikutusten keskinäistä tärkeyttä.

Taulukko 1. Luokittelussa käytettävät ympäristövaikutusluokat (Lindfors et ai 1995)

Ympäristövaikutusluokat

Resurssien käyttö

• energia ja materiaalit jaettuna uusiutuviin ja uusiutumattomiin

• vesi

• maa

Terveysvaikutukset ihmisiin

• myrkylliset aineet

• myrkyttömät aineet

• työympäristö

Ekologiset vaikutukset

• ilmaston lämpeneminen

• otsonikato

• happamoituminen

• rehevöityminen

• oksidanttien muodostuminen

• myrkyllisyys ympäristölle

• muutokset monimuotoisuudessa

Lisäksi listataan ne materiaalivirrat, joita ei ole käsitelty kattavasti joko niiden muodostumisesta lähtien tai niiden elinkaaren loppuun.

(13)

Vaikutusarvioinnin menetelmät eivät ole vakiintuneet, ja varsinkin painotuksen osalta kehitystyö on kesken. Arvottamisessa on kyse enemmän päätösten teosta kuin luonnontieteellisestä tutkimuksesta. Tulosten painottamiseen voi kuulua myös normalisointi eli tuotteen ympäristökuormien aiheuttaman ympäristövaikutuksen suhteuttaminen esimerkiksi vuotuiseen maailmanlaajuiseen vaikutukseen. LCA- menetelmän kehittämisessä pyritään luomaan systemaattinen painottamisjäijestelmä, jonka avulla tuotteen ympäristövaikutuksia voitaisiin kuvata esimerkiksi tunnusluvun avulla.

Tulosten tulkinta

LCA-menettelyn tulosten tulkinta -vaiheessa yhdistetään saadut tulokset määriteltyjen tavoitteiden ja soveltamisalan mukaisesti. Tutkintavaiheeseen voi liittyä iteratiivinen elinkaari arvioinnin soveltamisalan määrittely. Myös eri vaiheisiin mahdollisesti liittyvien herkkyysanalyysien tulokset kuuluvat tähän vaiheeseen. Tulosten yhdistämisen pohjalta tehdään johtopäätöksiä ja suosituksia.

Raportointi

Raportoinnissa elinkaari arvioinnin tulokset, eli tuotteen ympäristökuormat ja niiden vaikutukset ympäristövaikutusluokittain, kerrotaan asetettujen tavoitteiden mukaisessa muodossa rehellisesti, tarkasti ja kokonaisuudessaan. Varsinkin muulle kuin selvityksen tekijälle tai tilaajalle suunnatulle raportoinnille on asetettu standardissa sisällöllisiä vaatimuksia.

Kriittinen arviointi

Kriittisessä arvioinnissa elinkaariarvioinnissa käytetyt menetelmät, tiedot, johtopäätökset ja raportointi arvioidaan. Kriittinen arviointi voi tapahtua sisäisenä tai ulkoisena

katselmuksena tai sidosryhmien suorittamana katselmuksena.

(14)

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

14

2.2 LCA-menetelmän käytännön soveltaminen

LCA-menetelmän käyttötarkoituksia yksityisellä ja julkisella sektorilla ovat muun muassa:1

• eniten ympäristökuormia aiheuttavien toimintojen määrittäminen prosessissa

• yrityksen omien vaihtoehtoisten toimintatapojen vertailu

• strateginen pitkän tähtäimen tuotekehittely

• uusien tuotteiden ympäristövaikutuksien ennakoiminen

• tuotekehityshenkilöstön kouluttaminen ympäristöystävällisten materiaalien käyttöön

• tuotteiden keskinäinen vertailu

• pitkän tähtäimen poliittisten päätösten perusteleminen

• resurssikäytön j a j ätteidenhoidon hallinnan suunnittelu

• tiedon hankkiminen julkisella sektorilla lainsäädännön perustaksi

• ympäristömerkkien j akamisen perusteleminen, kansalaistiedottaminen.

ISO 14040 -standardin mukaan elinkaariarviota voi käyttää tuotteiden ympäristönäkökohtien parantamismahdollisuuksien tunnistamisessa, julkisen päätöksenteon apuvälineenä, ympäristönsuojelun tason ja indikaattorien valinnassa sekä yritysten markkinoinnissa. LCA-menetelmä on standardoitu ISO 14000 -sarjassa, mutta sen merkitystä osana ympäristöjärjestelmää ei ole määritelty. Menetelmä soveltunee ympäristöjäijestelmien jatkuvan parantamisen mittaamiseen.

Suomessa LCA:ta on näkyvimmin sovellettu VTT Energian ja Pakkausteknologiaryhmä ry:n toteuttamassa juomapakkausjärjestelmien vertailussa. Teollisuusyritykset, muun muassa Neste Oy2, ovat laatineet LCA-laskelmia tuotteistaan ja hyödyntävät tuloksia kehitystyössään ja ympäristötiedottamisessaan. LCA-arviointiin perustuvia tuotteiden ympäristömerkkejä ei vielä ole käytössä, mutta niitä kehitetään.

‘Lindfors et ai Nordic guidelines on life-cycle assessment 1995 s. 13 kestejä ympäristö 1996 s. 8

(15)

Rakennusalalla on TKK:n rakentamistalouden laboratoriossa tutkittu tyypillisten rakennusosien aiheuttamia ympäristökuormia. Kyseessä ei ole tietyn konkreettisen prosessin tutkiminen, vaan elinkaariarvioinnin inventaarioanalyysin soveltaminen rakennusosan malliratkaisulle. LCA-menetelmä on tarkoitettu prosessikohtaiseen tarkasteluun, joten tyyppirakenteelle tehdyn LCA-laskelma perustuu oletuksiin keskimääräisestä tilanteesta. Hankekohtaiset ominaisuudet kuten kuljetusmatkat ovat kuitenkin vaihtoehtoja vertailtaessa merkittäviä, sillä kuljetuksilla on suhteellisen suuri ympäristökuormia aiheuttava vaikutus.

Rakennusmateriaalien osalta inventaariotietojen kerääminen yksittäisen rakennushankkeen LCA:ta varten on työlästä, sillä valmiita päivittyviä tietokantoja rakennusmateriaalien inventaanotiedoista ja käyttöajoista ei ole. Rakennustietosäätiöllä on valmistumassa vuoden 1998 loppuun mennessä projekti Rakennusmateriaali-ja tuoteryhmätietokannan luomiseksi. Projektin tavoitteena on tuottaa jatkuvasti ylläpidettävä tietokanta, joka sisältää TALO 90 -tarvikenimikkeistön 3-numerotason mukaisia rakennusmateriaali- ja tuoteryhmäkohtaisia ympäristöselosteita.

Elinkaariajattelun yleistyessä tulevaisuudessa kaikki inventaariotieto materiaaleista ja raaka-aineista kulkee ehkä prosessin läpi jokaisen vaiheen lisätessä siihen oman toimintansa aiheuttamat ympäristökuormat. Näin inventaariotieto kerääntyisi tuotteelle samaan tapaan kuin hinta. Jokaisen käsittelyvaiheen kustannushan lisätään tuotteen hintaan katteineen. Tällainen menettely korostaisi yrityksen ympäristöjärjestelmän roolia tarjottavan ympäristökuormitustiedon laadun takaajana.

LCA-laskentaohjelmat

LCArta laadittaessa käsitellään laajoja lineaarisia prosesseja ja suurta määrää niihin liittyvää numerotietoa. Työhön soveltuvat tavalliset taulukkolaskentaohjelmat, mutta on kehitetty myös kaupallisia ohjelmia juuri elinkaariarviointiin. Society for the Promotion ofLCA Developpement (SPOLD) on kehittänyt ehdotuksen yhtenäisestä LCA-tietokannan ulkoasusta ja esitystavasta, joka toteutuessaan mahdollistaisi tiedonsiirron eri ohjelmistojen ja tietokantojen välillä.

Valmiit LCA-laskentaohj elmat (taulukko 2) keskittyvät yleensä inventaarioanalyysiin, mutta osa sisältää myös vaikutusarvioinnin. Ohjelmissa on myös inventaarioanalyysia varten valmiita tietokantoja, jotka sisältävät esimerkiksi energiantuotantotietoja ja valmiita materiaalien ja raaka-aineiden inventaanotietoja. Tietojen laadussa ja laajuudessa on suuria eroja. Ne vanhentuvat nopeasti, joten tietokannat tulisi päivittää säännöllisesti.

Lisäksi tietokannoista ei aina ilmene tiedon alkuperä, sillä yritykset eivät halua julkaista

(16)

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

16

tietoja nimissään. Kattavin ja luotettavimpana pidetty tietokanta on Bousteadin malli.1 Kotimaisen KCL-eco ohjelmiston tietokanta keskittyy metsä- ja paperiteollisuuden tarpeisiin, mutta itse ohjelmaa soveltuu muillekin aloille.

Taulukko 2. LCA-laskentaohjelmistoja (Katajajuuri LCA-laskentaohjelmien vertailua 1998)

Ohjelmisto Kehittäjä / maa huomautuksia

The Boustead Model INCPEN ym. / Englanti inventaarioanalyysi, erittäin laaja tietokanta EPS - Environmental

Priority Strategies

I VL / Ruotsi vaikutusarviointi IDEA -International

Database for Ecoprofile Analysis

HASA / Itävalta VTT / Suomi

inventaarioanalyysi, laaja tietokanta, myös

vaikutusarviointi

IDEMAT Delf University of

Technology / Hollanti

materiaali-ja prosessitietokanta

KCL-eco Keskuslaboratorio Oy /

Suomi

inventaarioanalyysi, vaikutusarviointi, tietokanta LCA inventoryTool

(LCAiT)

CIT / Ruotsi inventaarioanalyysi PIA - Product

Improvement Analysis

TME / Hollanti tuotteiden

elinkaariarvioinnit PLA Educational Tool Visionik YM. / Tanska vaikutusarviointi

SimaPro CML ja Pré / Hollanti inventaarioanalyysi ja

vaikutusarviointi, laaja tietokanta

TEMIS - Total Model for Integrated Systems

Öko-Institut / Saksa energiakeskeinen

Umberto ifu / Saksa inventaarioanalyysi ja

vaikutusarviointi, tietokanta

'Katajajuuri LCA-laskentaohjelmien vertailua 1998 s. 3

(17)

2.3 Elinkaaren aikaisten kustannusten laskenta LCC

Elinkaaren aikaisten kustannusten laskenta, LCC, käsittelee tuotteen tai rakenteen rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta syntyviä kokonaiskustannuksia koko käyttöiän ajalta.1 Elinkaaren aikaisten kustannusten laskennassa käytetään samankaltaisia menetelmiä kuin perinteisissä investointilaskelmissa. Laskentamenetelmissä muutetaan korkokannan avulla eri aikoina tapahtuvat tulot ja menot vertailukelpoisiksi.

Elinkaarilaskelmissa ei ole yksittäistä hankintamenoa, vaan käsitellään kaikkia hankkeeseen liittyviä investointeja ja tuottoja. Käyttökelpoisimpia menetelmiä ovat nyky arvomenetelmä ja annuiteettimenetelmä.23 *

Rahan arvo ei ole vakio, vaan se muuttuu ajan kuluessa. Markalla saa luultavasti tänään enemmän kuin markalla vuoden kuluttua. Tämä rahan aika-arvo otetaan taloudellisissa laskelmissa huomioon korkokannan avulla. Kassavirta voi olla nimellinen eli inflaation sisältävä tai reaalinen, tarkasteluhetken rahanarvon mukainen. Laskettaessa nimellisiä kassavirtoja käytetään nimellistä korkoa, joka on markkinoilla suoraan näkyvä korko ja sisältää inflaation. Reaalisen korkokannan, joka ei sisällä inflaatiota tai inflaatio-odotusta, kanssa käytetään reaalisia kassavirtoja. Näin käytettynä sekä nyky arvomenetelmä että annuiteettimenetelmä antavat saman tuloksen nimellisillä ja reaalisilla arvoilla.

Reaaliarvoinen tarkastelu voi olla parempi kuin tulevaisuuden inflaation epävarma arviointi.4 Nimellinen ja reaalinen korko riippuvat toisistaan kaavan 1 mukaisesti.

(1 +«)=( 1 +r) *(!+/)

n = nimellinen korko r = reaalinen korko i = inflaatio-odotus.

Kaava 1. Nimellisen ja reaalisen koron välinen riippuvuus

Arvioitaessa tulevia kustannuksia tämänhetkisten kustannusten pohjalta on otettava huomioon sekä inflaatio eli rahan arvon yleinen heikentyminen että kyseisten kustannusten nousu. Nyky arvoiset kustannukset korotetaan toteutumisvuoden tasoon koronkorko-

1 Jylhä, Kankainen Taloudellisuuskriteerit 1993 s. 13

2Hyartt, Saari Rakennusosien ja järjestelmien elinkaaren kustannusten laskenta 1993 s. 17

’Kalliokoski Tierakenteen elinkaarianalyysi 1995 s. 12 4Sund Life-cycle cost analysis of road pavements 1996 s. 3-3

(18)

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

18

kaavalla kertomalla ne vuoden mukaiseen potenssiin korotetulla kustannusten nousuprosentilla. Kustannusten nousuprosentti voi siis olla nimellinen tai reaalinen kuten korkoprosenttikin. Laskettaessa tulevien kustannusten tai tulojen nykyarvoa ne tavallaan tuodaan takaisin tämän päivän tasoon koronkoron laskemiselle käänteisellä laskutoimituksella. Käytettävä korkoprosentti kuvaa sijoittajan tuottovaatimusta sijoittamalleen rahalle. Valtionvarainministeriön ohjeen mukaan käytetään 6 %:n reaalista korkoa. Käytettävä korkoprosentti vaikuttaa merkittävästi taloudellisten laskelmien tuloksiin. Korkea korko suosii kustannuksiltaan takapainoisia investointeja ja matala päinvastoin.1

Elinkaanlaskelmissa käytettävä tarkasteluaika vastaa investointilaskelmien poistoaikaa.

Hankkeen luonteesta riippuen tämä voi olla konkreettinen rakenteen pitoaika tai muulla tavalla järkeväksi todettu tarkastelujakso. Tarkasteluajan määritystä voi lähestyä myös hankkeella saavutettavien hyötyjen keston kannalta. Hankkeen pitoaika on ajanjakso, jolla investoija arvioi hankkeen kannattavan. Rakenteen käyttöikä on ajanjakso, jonka rakenteen arvellaan teknisesti kestävän. Elinkaaritarkastelun tarkasteluajan tulisi perusta tekniseen käyttöikään.

Tarkasteluajan lopussa rakenteella tai hankkeella ajatellaan olevan jäännösarvo.

Talonrakennusalan elinkaarikustannuslaskelmissa rakennuksen jäännösarvona pidetään sen uudisrakennusarvoa vähennettynä niillä korjauskustannuksilla, jotka aiheutuvat rakennuksen korjaamisesta uudisrakentamisen tasoon2. Käytännön arvona on käytetty 30

% vastaavan uudisrakennuksen tavoitehinnasta3 4 *. Tienrakennuksessa jäännösarvoa arvioidaan tierakenteen materiaalien uusiokäyttöarvon tai vanhan tiepohjan kantavuuden perusteella. Tierakenteella voidaan myös ajatella olevan jäännösarvoa jäljellä olevan käyttöiän muodossa." Jäännösarvoa arvioitaessa on otettava huomioon rakenteiden purku­

ja loppusijoituskustannukset, joista johtuen jäännösarvo voi olla myös negatiivinen.

Investointilaskelmissa käytettävän, hyväksyttävän menetelmän on otettava huomioon rahan aika-arvo sekä kaikki investointiin liittyvät kassavirrat koko tarkastelujakson ajalta.6 Kirjallisuudessa käsitellään elinkaariarvioinnin yhteydessä myös menetelmiä, jotka eivät täytä näitä kriteerejä, kuten takaisinmaksuaika ja sisäisen korkokannan menetelmä. Muita menetelmiä, joita voi soveltaa elinkaarianalyysissa tai käyttää sen rinnalla, ovat kustannushyötysuhdeanalyysit, kassavirta-analyysit ja loppuarvomenetelmät.

‘Westerholm Kiinteistön elinkaaritarkastelu s. 21

"Hyartt, Saari Rakennusosien ja järjestelmien elinkaaren kustannusten laskenta 1993 s. 17 3'Hyartt, Saari Rakennusosien ja järjestelmien elinkaaren kustannusten laskenta 1993 s. 25 4Kalliokoski Tierakenteen elinkaarianalyysi 1995 s. 30

“Kalliokoski Tierakenteen elinkaarianalyysi 1995 s. 32

Tlanagan, Norman, Meadows, Robinson Life cycle costing 1989 s.22

(19)

Takaisinmaksuaika

Takaisinmaksuaika on yksinkertainen investointilaskentamenetelmä, jossa lasketaan missä ajassa investointi maksaa itsensä takaisin jakamalla alkuinvestointi nettotulolla tai kustannussäästöllä. Menetelmän haittapuolia on, että se ei ota huomioon takaisinmaksuajan jälkeen tapahtuvia kassavirtoja eikä rahan aika-arvoa. Tulevat kassavirrat voidaan tosin diskontata nykyarvoon ja menetellä kuten normaalissa takaisinmaksumenetelmässä. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu LCC-laskentaan, koska se tarkastelee investointia vain takaisinmaksuajan osalta eikä koko elinkaaren ajalta.1

Nykyarvomenetelmä

Nyky arvomenetelmässä kaikki investoinnista aiheutuvat kassavirrat muunnetaan nyky arvoisiksi laskentakorkokannan avulla ja summataan yhteen. Kokonaiskustannusten nykyarvo saadaan laskemalla yhteen investointi-, hoito-ja kunnossapitokustannusten sekä jäännösarvon nykyarvot. Nykyarvon laskemista kutsutaan diskonttaukseksi ja tekijää, jolla kustannukset kerrotaan diskonttaustekij äksi. Nyky arvomenetelmää pidetään parhaana investointilaskelmamenetelmänä.2 Sen hyviä puolia ovat rahan aika-arvon huomioon ottaminen ja additiivisuus.3 Käytännössä nykyarvon voi ajatella kuvaavan sitä summaa, joka tänä vuonna olisi sijoitettava käytetyn korkokannan suuruisella tuotolla, jotta

kustannuksen toteutumisvuonna olisi tarvittava summa kasassa.

Nykyarvo =EK. 1

(1 +r)‘

Kj = kustannukset vuonna i r = valittu korkokanta

i = kustannusten toteutumisvuosi Kaava 2. Nykyarvon laskentakaava

'kts Turunen Yrityksen laskentatoimi 3 1996 s.45

2Sund Life-cycle cost analysis of road pavements 1996 s.3-10 3kts Turunen Yrityksen laskentatoimi 3 1996 s.47

(20)

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

20

Vuosittain samansuuruisten kassavirtojen nykyarvo voidaan laskea myös kertomalla vuosittainen kustannus jaksollisten maksujen diskonttaustekijällä.

Annuiteettimenetelmä

Annuiteettimenetelmässä kaikki hankkeen kustannukset tasataan korkokannan avulla vakiosuuruiseksi vuosittaiseksi kustannukseksi hankkeen pitoajalla. Annuiteettimenetelmä soveltuu hankkeisiin, joissa investointia seuraavat tasasuuruiset vuosittaiset kulut ja tuotot.

Pitoajan ja korkokannan ollessa samoja annuiteetti- ja nykyarvomenetelmä antavat edullisuusvertailuissa samat tulokset. Annuiteetti lasketaan kertomalla kustannusten nykyarvo annuiteettitekijällä.1

Annuiteetti=KN-^—^—

(1 +r)"-l

Kn = kustannusten nykyarvo r = valittu laskentakorkokanta n = tarkastelujakso

Kaava 3. Annuiteettitekijän laskentakaava

Sisäinen korkokanta

Sisäisen korkokannan menetelmässä kustannusten ja tuottojen nykyarvot asetetaan yhtä suuriksi tuntemattomalla korkokannalla, joka ratkaistaan lausekkeesta. Tämän jälkeen saatua korkokantaa verrataan hankkeelle asetettuun tuottotavoitteeseen ja päätetään onko hanke kannattava.2 Menetelmä on suosittu, koska se tuntuu helposti ymmärrettävältä ja siinä vältytään korkokannan määräämiseltä laskentavaiheessa. Käytännössä kuitenkin korko on otettava huomioon arvioitaessa tuloksena olevaa sisäistä korkokantaa.

Menetelmä soveltuu parhaiten hankkeisiin, joissa investointeja tapahtuu vain yhtenä vuonna. Elinkaarikustannusten arviointiin menetelmä soveltuu siis huonosti.

'kts Turunen Yrityksen laskentatoimi 3 1996 s. 52 2kts Turunen Yrityksen laskentatoimi 3 1996 s. 50

(21)

2.4 LCC-menetelmän käyttö

Elinkaaren aikaisten kustannusten laskentaa käytetään eri suunnitelmavaihtoehtojen tai vaihtoehtoisten hankkeiden vertailuun. Näiden lisäksi LCC-tarkastelulla voi olla myös yleisempiä informatiivisia tavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi:1

• muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä omistaminen maksaa

• tuoda esiin ajatuksia, joilla taloudellisuutta voidaan parantaa kohdentamalla resurssit uudella tavalla

• parantaa yleistä kustannustietoutta

• parantaa teknisten ratkaisujen taloudellisuutta.

LCC-menettelyä on sovellettu talonrakennusalalla rakennusosien ja -järjestelmien tarkasteluun2. Talonrakennusalalla on hyvin saatavilla menetelmän edellyttämää käytön ja kunnossapidon kustannustietoa sekä tietoa rakenteiden kestävyydestä. Talonrakennuksessa toistuvat eri hankkeissa tietyt tyypilliset rakenteet ja järjestelmät sekä kokonaiset hanketyypit riittävän samankaltaisina mallintamista varten.

Kiinteistönpidossa elinkaaritarkastelua on hyödynnetty asunto-osakeyhtiöiden vastikkeenmäärittelyssä sekä suurten kiinteistökantojen korjausvarojen budjetoinnissa ja kiinteistötietorekisterien muodostamisessa.3

Tierakennuksessa elinkaaritarkastelun soveltamista on tutkittu Suomessa ruotsalaisten ja yhdysvaltalaisten mallien pohjalta.4 Tierakennuksessa käsitellään suurta määrää samanlaisena toistuvaa rakennetta, joten on järkevää mallintaa tarkkaan kustannusten, rakenteen kunnon, kunnossapidon ja tavoiteltavan palvelutason välisiä riippuvuuksia.

LCC-menetelmän käyttö edellyttää tietoa kohteen tulevien kustannusten määrästä ja ajoituksesta. Sovellettaessa elinkaaren kustannusten laskentaa rakennusalalle on käsiteltävä tarkasteltavaa tuotetta jaettuna rakennusosiin. Kullekin rakennusosalle määritellään sille tyypillinen ajallinen elinkaari eli sen käyttöikä ja käyttöiän aikana

'Kohopää Elinjaksokustannustarkastelut materiaalinvalinnassa 1989 s. 7

2Hyartt, Saari Rakennusosien ja järjestelmien elinkaaren kustannusten laskenta 1993 3Westerholm Kiinteistön elinkaaritarkastelu 1993

4Kalliokoski Tierakenteen elinkaarianalyysi 1993

(22)

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

22

tapahtuvan kunnossapidon ajoitus, (kuva 2)

rakennusosan kunto

toimen- pideraja

kunnostus kunnostus kunnostus uusiminen

Kuva 2. Rakennusosan kunto ja kunnossapitotoimenpiteiden vaikutus

Rakennusosan kunnon kehitystä voidaan kuvata rakennusosittain määritellyillä kuntoluokilla. Toimenpiteiden ajoittamisen lisäksi arvioidaan tyypillisten kunnossapito-ja uusimistoimenpiteiden sekä jatkuvan ylläpidon nyky arvoiset kustannukset. Yhden rakennusosan käyttöikä voi olla lyhyempi kuin koko rakenteen käyttöikä, joten koko rakenteen elinkaaren aikana voi rakennusosaan kohdistua eri laajuisia korjaustoimenpiteitä. LCC-menetelmän soveltaminen rakennusalalle edellyttää siis laajojen kustannustiedostojen käyttöä ja ylläpitoa.

Asetuksissa kynnysarvot ylittävistä valtion hankinnoista on mainittu elinkaarikustannukset yhtenä tarjousten valintaperusteena.12 LCC-laskennan soveltaminen tähän edellyttää laskentamenetelmän periaatteiden sisäistämistä sekä rakennuttajan että tavarantoimittajan tai urakoitsijan taholla. Jotta LCC-laskelmia vertailla keskenään on eri laskelmissa käytettävä samoja rajauksia ja oletuksia.

Kirjallisuuden ja lainsäädännön mukaan LCC-menetelmää voidaan siis käyttää:

• eri investointien edullisuuden vertailuun

• suunnitelmavaihtoehtoj en edullisuuden vertailuun * 2

'ktsNro 380 “Asetus kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista” luku 7, 41 § 2kts N:o 381 “Asetus kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hallinnossa” luku 6, 29 §

(23)

yhtenä valintakriteerinä taijousten hyväksymisessä kunnossapito varojen budjetoinnin perusteena

kustannustietouden parantamiseen ja kokonaiskuvan muodostamiseen hankkeen kustannuksista.

2.5 LCA- ja LCC-menetelmien yhteneväisyydet

LCC ja LCA ovat toisistaan irrallisia tarkastelulta, vaikka molempia sovelletaan samoihin kohteisiin esimerkiksi talonrakennuksessa ja menetelmillä on yhteneväisyyksiä1.

Molemmissa arvioinneissa on kysymys prosessin vaikutusten arvioinnista samalla aikajänteellä. Raaka-aineiden valmistus ja kuljetus, rakentaminen, yllä-ja kunnossapito sekä purku aiheuttavat sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutukset ovat arvioitavissa ja laskennallisia kuten kustannuksetkin. LCA-menetelmässä pyritään yhteismitalliseen tunnuslukuun.2 Myös LCC-menetelmän tuloksena saatava kokonaiskustannusten nykyarvo on taloudellinen tunnusluku. Raha, kuten luonnon monimuotoisuuskin on rajallinen resurssi. Ympäristövaikutusten haittojen vähentäminen on kiinni paitsi asenteesta ja tiedosta myös kustannuksista.

Elinkaaren käsite LCC:ssä on hyvin samanlainen kuin LCA:ssa, vaikka teoreettinen tausta on erilainen. LCC pyrkii yksinkertaisesti ottamaan huomioon kaikki tuotteeseen liittyvät kustannukset sen koko käyttöiältä. Kustannustarkastelussa ei tarvitse määrittää prosesseja kehtoon asti, sillä niiden kustannusvaikutus näkyy suoraan hintalapussa. Esimerkiksi raaka-aineiden hankinta ja kuljetus jäävät vähälle huomiolle, koska niiden kustannusvaikutus näkyy kokonaisuudessaan valmistuskustannuksissa.

Prosessiteollisuuden LCA:ssa kuvataan tuotteen elinkaarta ilman ajallisia suureita. Siinä määritetään vain missä järjestyksessä vaiheet seuraavat toisiaan. Prosessissa toiminta jatkuu samanlaisena ajan kuluessa, elinkaaren kaikki vaiheet ovat olemassa yhtä aikaa.

Prosessista laadittu LCA on ikään kuin hetkellinen kuva prosessin syötteistä ja tuotoksista, jotka kohdistetaan tuotetulle yksikölle. Projektikohtaisissa LCA- ja LCC-tarkasteluissa taas toimenpiteiden ajoittuminen aikakuvaajalle on keskeistä. LCC:ssä tämä johtuu rahan aika-arvosta sekä tulevien kustannusten epävarmuudesta. Rakennushankkeessa rakenteen käytönaikainen yllä- ja kunnossapidon tarve ja etenkin korjaustoimenpiteiden laajuus ja

‘Junnila, Saari Rakennusosien aiheuttamien ympäristökuormien laskenta 1997 s. 17 2Junnila, Saari Rakennusosien aiheuttamien ympäristökuormien laskenta 1997 s. 21

(24)

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa 24

toistuvuus ovat LCC:n oleellisia lähtötietoja. Ne vaikuttaisivat ratkaisevasti myös rakennushankkeesta tehtävän LCA-laskennan tuloksiin.

Tuotteen tai prosessin negatiivisia ympäristövaikutuksia voidaan kutsua myös tuotteen ulkoisiksi kustannuksiksi. Sisäiset kustannukset ovat ne kustannukset, jotka tuotteesta valmistajalle muodostuvat. Ympäristöhaitat nähdään ulkoisina kustannuksina, jotka tulevat yhteiskunnan maksettaviksi. Tämä ajattelutapa tuo esiin ongelman ympäristöhaittojen luokittelussa ulkoisiin kustannuksiin, jos ne jo on huomioitu sisäisissä kustannuksissa. Ympäristöhaitat voivat olla huomioituna sisäisissä kustannuksissa esimerkiksi valmistajan maksamina haittaveroina tai kohonneena hintana valmistajan tekemän vahinkojen korjaamisen vuoksi.

(25)

3. Elinkaariarviointimenetelmien soveltaminen ympäristörakentamisessa

3.1 Valtion ympäristöhallinnon rakennustoiminnan tarpeet

Valtion ympäristöhallinnon rakennustoimintaan kuuluu monia hanketyyppejä. Hankkeet vaihtelevat kooltaan suurista tulvasuojelutöistä lintutornien rakentamiseen. Teknisesti hankkeisiin sisältyy vesirakennusta, maarakennusta, vesihuoltotekniikkaa, pienrakentamista sekä kevyttä silta- ja tierakentamista. Taulukossa 3 on hankkeille vuodelle 1997 lopullisen työohjelman mukaisesti jaetut määrärahat tehtävittäin.

(26)

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

26

Taulukko 3. Valtion ympäristöhallinnon hankkeiden tehtävät ja määrärahajakauma vuodelle 1997 (Ympäristöhallinto, Lopullinen työohjelma 1997)

Tehtävä

Jätehuolto 200 000 mk 0,1 %

Vesihuolto, vesiensuojelu 58 650 000 mk 19,4%

Ympäristön kunnostus 27 991 000 mk 9,2 %

Vesien kunnostus 11 518 000 mk 3,8 %

Saastuneet maa-alueet 36 930 000 mk 12,2 %

Muut ympäristönsuojelutyöt 1 500 000 mk 0,5 %

Suojelualueiden kunnostus ja hoito 0 mk 0,0 %

Luonnonsuojelu 4 178 000 mk 1,4%

Ulkoiluja virkistys 6 260 000 mk 2,1 %

Veneily 7 488 000 mk 2,5 %

Maisema-ja kulttuuriympäristön hoito 2 450 000 mk 0,8 %

Pohjavesiselvitykset 1 850 000 mk 0,6 %

Vesihuolto, vedenhankinta 57 990 000 mk 19,1 %

Tulvasuojelu 44 740 000 mk 14,8 %

Peruskuivatus 970 000 mk 0,3 %

Monitavoitteiset vesistötyöt 0 mk 0,0 %

Entisten uittoväylien kunnostus 7 250 000 mk 2,4 %

Käyttökelpoisuuden parantaminen 6 120 000 mk 2,0 %

Maa-ja vesirakenteiden perusparannus 4 500 000 mk 1,5 %

Velvoitteiden hoito 1 550 000 mk 0,5 %

Hydrologinen seuranta 150 000 mk 0,0 %

Kalataloudellinen kunnostus 5 489 000 mk 1,8%

Kalanviljelylaitokset ja lr-lammikot 4 700 000 mk 1,6%

Turvetuotantoalueet 10 570 000 mk 3,5 %

Muut tilaustyöt 0 mk 0,0 %

yhteensä 303 045 000 mk 100%

Vaition ympäristöhallinnon rakennustoiminta toteutetaan alueellisten ympäristökeskusten toimesta. Alueelliset ympäristökeskukset valmistelevat valtion, kunnan tai yksityisten tahojen aloitteesta ympäristörakennushankkeita. Hankkeet ovat pääsääntöisesti kunnan tai yksityisen osapuolen yhteistyöhankkeita, joille haetaan valtion rahoitusta ympäristöministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä tai työministeriöltä.

Hanketyypistä ja -laajuudesta riippuen hankkeiden toteuttaminen voi edellyttää vesioikeuden lupaa. Vesistöhankkeiden tärkeimmät vaiheet on esitetty kuvassa 3. Muut hanketyypit etenevät samantyyppisesti.

(27)

Aloite

--- --- Aloitteen käsittely

Alustava suunnittelu Varsinainen suunnittelu

I -

Suunnitelman tarkastaminen ja hyväksyminen

V esioikeuskäsittely

Toteuttaminen

Seuranta

Rahoituskäsittely

T oteuttamisedel lyty sten tarkistaminen

Hakij anoikeuskäsittely tarvittaessa

Kuva 3. Ympäristöhallinnon vesistöhankkeiden tärkeimmät vaiheet (Kleemola et ai, 1986, s. 33)

Hankkeiden toteuttamista edeltää jopa vuosien tutkimustyö. Rakentamisen vaikutuksia tutkitaan veden laadun selvityksillä, kalatalous-, kasvusto- ja eliöstöselvityksillä.

Hankkeisiin, joilla niiden luonteesta johtuen saattaa olla merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä eli yva- menettelyä.1 Yva-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista suunnittelussa ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia tiedonsaantiin ja osallistumiseen. Yva-menettelyssä hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista laaditaan arviointiselostus, josta tiedotetaan, sekä järjestetään kuulemistilaisuuksia niillä alueilla, joihin hanke vaikuttaa. Hankkeiden ympäristövaikutuksia tutkitaan siis laajasti. Rakennusmenetelmien- ja materiaalien

'kts Hallituksen esitys 319/1993, Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, Yksityiskohtaiset perustelut LL, 2 luku 4§

(28)

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

28

ympäristöystävällisyyttä suositaan, mutta ei hankekohtaisesti tutkita tai mitata.

Valtion rahoituksen jakaminen edellyttää eri hankkeiden keskinäistä vertailua muun muassa kannattavuuslaskelmien perusteella. Hankkeiden kannattavuuslaskelmien esitysmuoto ja niissä käytetyt taloudelliset laskentamenettelyt vaihtelevat. Hankkeen kannattavuuslaskelma laaditaan suunnittelun aikana rahoituspäätöksen hakemista varten.

Kannattavuuslaskelmassa kuluina otetaan huomioon lähinnä rakentamiskustannukset sekä muut ajallisesti rakentamiseen liittyvät kustannukset. Hankkeen tuottojen huomioon ottaminen kannattavuuslaskelmissa on vaikeaa, sillä valtion rakennustoiminnan hankkeilla ei aikaansaada suoria valtiolle tuloutuvia tuottoja. Jos hankkeet aikaansaavat rahallisia tuottoja tulevat ne hankkeen ylläpitäjälle eli yleensä kunnalle. Muina hankkeen tuottoina voidaan ajatella hankkeen vaikutusten välittömiä ja välillisiä hyötyjä, joiden arvottaminen on hankalaa.

Hankkeet toteutetaan joko aluekeskusten omajohtoisena työnä tai rakennuttamalla.

Rakennustyön aikana ja jälkeen tarkkaillaan hankkeen vaikutuksia ympäristöön.

Hankkeisiin liittyy rakentamisen jälkeisiä kompensaatio- ja velvoitetöitä kuten maisemointia tai kalaistutuksia. Hankkeista noin 5 % jää valtion ympäristöhallinnon ylläpidettäviksi. Kuhunkin hankkeeseen liittyviä tutkimus-, suunnittelu- ja rakentamiskustannuksia ja arvioita ylläpito- ja kunnossapitokustannuksista ei kerätä yhteen missään vaiheessa.

Valtion ympäristöhallinnon toiminnassa ei sinänsä ole akuuttia ongelmaa, johon uusilla menetelmillä etsittäisiin ratkaisua. Toiminnan tavoitteisiin kuuluu sen tehokkuuden, kannattavuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittäminen. Kehityspaineita muodostuu tarpeesta säästää kustannuksia, tarpeesta tiedostaa ympäristöratkaisuj en kustannusvaikutuksia ja ISO 14000 -standardin myötä tarpeesta soveltaa ympäristöjohtamisen menetelmiä laatujärjestelmän rinnalle luotavassa ympäristöj äij estelmässä. Selvä kehitystarve on myös hankkeiden välisen vertailun selkeyttäminen rahoituspäätösvaiheessa. Ympäristörakentamisen tarve Suomessa on muuttumassa kohti pienimuotoisempia hankkeita, jolloin rakentaminen vaatii enemmän hankekohtaista tarveharkintaa ja perusteluja.1

Valtion ympäristöhallinnon tarpeet, joita elinkaariajattelun soveltamisella voidaan täyttää ovat:

• toiminnan taloudellisuuden lisääminen pitkällä aikavälillä huomioimalla elinkaarikustannukset perusinvestointikustannusten rinnalla

• hankekohtaisen kustannustietoisuuden lisääminen rahoittaja- ja toteuttajaorganisaatioissa sekä niiden välillä

• hankekohtaisen lisäinformaation tuottaminen rahoituspäätösten perusteeksi

‘Sierla J. puheenvuoro ympäristöhallinnon Teknisten palvelujen neuvottelupäivillä 1998

(29)

elinkaariajattelun ja kestävän kehityksen periaatteiden sisäistäminen ja käyttö ympäristömyönteisyyden lisäämisessä

hankkeista aiheutuvien ympäristökuormien ja -haittojen tiedostaminen, mittaaminen ja vähentäminen.

3.2 Menetelmien soveltuvuus ympäristörakentamiseen

Sekä LCA- että LCC-menetelmiä voidaan yksinkertaisimmin soveltaa valtion ympäristöhallinnon käyttöön hyödyntämällä valmiita arvioita tai lähtötietoja rakenne-ja materiaalivalinnoissa. Tietoa on löydettävissä esimerkiksi:

• tutkimusprojektien tuloksista, rakennustietokortiston ympäristöselosteista

• materiaalintoimittaj ien tuotteistaan laatimista LCA-arvioista

• materiaalintoimittaj ilta ja urakoitsijoilta pyydetyistä arvioista tuotteen tai rakenteen käyttöiästä, kunnossapitotarpeesta ja -kustannuksista.

LCA- ja LCC-arviointien tulosten hyödyntäminen vertailukriteereinä edellyttää menetelmien tuntemista. Varsinkin materiaalien aiheuttamien ympäristökuormien vertailussa ovat kuljetusmatkat oleellisia ympäristökuormien aiheuttajia ja ne saattavat muuttaa materiaalien LCA-menettelyllä arvioitua paremmuusjärjestystä ympäristöystävällisyydesssä.

Arviointien tulokset soveltuvat siis käytettäväksi ympäristöhallinnon rakennustoiminnassa.

Käyttö edellyttää tiedon tarjonnan lisääntymistä, menetelmien tuntemista ja esimerkiksi rakennuttamiskäytännön kehittämistä. Seuraavassa on keskitytty tarkastelemaan LCA- ja LCC-menetelmien soveltuvuutta ympäristörakennushankkeeseen projektina.

Ympäristörakennushanke on kertaluonteinen projekti, joka on kuvattavissa prosessina, vaikka eri hankkeet vaihtelevatkin suuresti. Erityyppisten hankkeiden prosessikaavioita on määritetty SYKEssä aluekeskusten käyttöön laaditussa Suunnittelutoiminnan laatujärjestelmämallissa1. LCA- ja LCC-menetelmiä voidaan soveltaa mihin tahansa prosessiin. Ratkaisevaa on saadaanko järkeviä ja hyödyllisiä tuloksia.

Ympäristörakentamisessa rakenteen käyttöiän aikana tapahtuviin muutoksiin vaikuttavat

‘Saarikoski Ympäristöhallinnon suunnittelutoiminnan laatujärjestelmä 1998

(30)

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

30

oleellisesti rakennuspaikka ja ympäristöolosuhteet. Lisäksi valtion ympäristöhallinnon hankekanta on niin vaihteleva, että yksittäisen hanketyypin volyymi jää pieneksi. Ei ole järkevää mallintaa jokaisen rakennusosan elinkaarta yksityiskohtaisesti, vaan menetelmiä

on pyrittävä soveltamaan hankekohtaisesti.

LCA-menettelyn soveltuvuus ympäristörakentamiseen

LCA-menetelmää on mahdollista soveltaa ympäristörakennushankkeisiin. Se edellyttää puitteiden ja tarkasteltavan systeemin tiukkaa rajausta ja keskittymistä oleellisiin rakennusosiin. Ongelmana on tyypeiltään ja laajuudeltaan vaihtelevat hankkeet ja valmiin inventaanotiedon puute. Myös toiminnallisen yksikön määrittely lienee vaikeaa hankkeille, joiden tavoitteet ja vaikutukset ovat moninaisia. Mikä yksikkö kuvaisi kaikkia vaikutuksia, joka hankkeella tuotetaan? Ongelmia on myös LCA-menetelmän käytössä saman toiminnon tuottamisen eri vaihtoehtojen vertailuun. Milloin kyseessä on sama toiminto, insinöörin näkökulmasta vai alueella pesivän linnun?

Käyttöhyödykkeiden osalta elinkaariarviointi on erittäin kattava, mutta rakentamisessa ja varsinkin ympäristörakentamisessa tehdyt rakenteet aiheuttavat paljon merkittävämpiä ympäristövaikutuksia kuin pelkkä rakentamistoiminta ja materiaalien käyttö. On oleellisempaa tiedostaa ja arvottaa hankkeen ympäristövaikutukset kuin rakenteessa käytetyn betonin valmistamisessa sitoutunut energia.

ISO 14040 -standardin mukaan LCA-menetelmä ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren.

Valmiit LCA-laskentasovellukset (taulukko 2) eivät kuitenkaan tarkastele käytönaikaisten toimenpiteiden toistuvuuden tai rakennusosien ja materiaalien kestoiän vaikutusta. Jotta LCA-menetelmää voisi järkevästi soveltaa projektiluonteiseen rakennustoimintaan, olisi siihen kehitettävä LCC-menetelmän tyyppinen ajallinen käsittely esimerkiksi tarkasteluajan toimenpideprofiilin avulla.1 Kertaluonteisissa hankkeissa ei myöskään voi vaikuttaa suunnitelmaratkaisuihin pelkillä ympäristönäkökohdilla, vaan on tuotava esiin ratkaisujen kustannusvaikutus.

LCA-menettelyssä tarkastellaan tuotteen tai toiminnan maailmanlaajuisia vaikutuksia kuten vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tai otsonikatoon. Ympäristöhallinnon rakennustoiminnan merkittävät ympäristövaikutukset ovat paikallisia. LCA-menettelyä ei ei voi käyttää niiden hallintaan. Tähän tarvitaan koko toiminnan kattava ohjausmenetelmä.

LCA-menetelmää ei siis kannata soveltaa yksittäiseen ympäristörakennushankkeeseen kahdesta syystä:

1. Ympäristörakennushankkeissa LCA:lla tuotettava informaatio on toisarvoista

‘Häkkinen et ai Rakennusmateriaalien ja -tuotteiden ympäristövaikutukset ja niiden arviointiperusteet 1997 s. 102

(31)

itse hankkeen suurten välittömien ympäristövaikutusten ja hankkeiden kertaluonteisuuden vuoksi.

2. Prosessiteollisuuteen hyvin soveltuva LCA ei toimi projektiluonteisessa toiminnassa ilman käytönaikaisen ajallisen tarkastelun ja kustannusten huomioon ottamisen kehittämistä.

LCC-menettelyn soveltuvuus ympäristörakentamiseen

Hankkeiden kaikkien vaikutusten ja kustannusten arviointi pitkällä aikaperspektiivillä ei valtionhallinnossa ole uusi asia, vaan siitä on julkaistu mm Vesi-ja ympäristöhallinnon julkaisu 4 vuonna 1986, Vesistöhankkeiden vaikutusten arviointi. Samoja periaatteita käsittelee myös TKK:n Vesitalouden laboratorion julkaisu 1992-1, Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa. Alueellisissa ympäristökeskuksissa tehdään hankkeista erityyppisiä kannattavuuslaskelmia, jotka ovat jo esitystavoiltaan hyvin kirjavia.

Hankkeisiin kuitenkin haetaan valtion rahoitusta, joten kannattavuuslaskelmien tulisi olla vertailukelpoisia eli laskuperusteiltaan ja esitystavaltaan samankaltaisia.

Menetelmänä LCC-tarkastelu soveltuu käytettäväksi ympäristörakennushankkeissa.

Oleellinen ero tyypillisiin LCC-laskelmiin on hanketta edeltävien tutkimus- ja suunnittelukustannusten sisällyttäminen tarkasteluun. Hankkeissa on oleellista vastuu niiden vaikutuksista, joten nämä kustannukset on tuotava esiin jo tarkastelun informatiivisuudenkin vuoksi. Käytännössä koko hankkeen elinkaaren kattava tarkastelu on hankalaa johtuen hankkeiden luovuttamisesta pois valtion hallinnasta. Suurin osa hankkeista siirtyy valmistuttuaan kuntien ylläpidettäviksi, joten käytönaikaisten kustannusten toteutumatietoa ei niistä ole saatavilla. Tarkastelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon koko elinkaaren kustannukset riippumatta siitä kuka kohteen yllä- ja kunnossapidosta vastaa.

LCC-menetelmän soveltamisella valtion ympäristöhallinnon rakennushankkeisiin voidaan saavuttaa seuraavia hyötyjä:

• kaikkien ympäristörakennushankkeiden kokonaiskustannusten raportointi yhtenäisessä muodossa osana kannattavuuslaskelmaa

• sitoutuminen käytönaikaisiin kustannuksiin jo hankepäätöstä tehtäessä

• kaikkien hankkeeseen liittyvien kustannuserien, kuten tutkimus- ja virkatyökustannusten osuuden esille tuominen.

(32)

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa 32

3.3 Ehdotus ympäristörakennushankkeen LCC-malliksi

Ympäristörakennushankkeen elinkaaren aikaisten kustannusten arviointi toteutetaan keräämällä hankkeeseen jo kuluneet kustannukset ja arvioimalla tulevat kustannukset sekä käsittelemällä niitä valitulla laskentamenetelmällä. Kustannusten tarkkuudeksi riittää hankkeen koosta riippuen tuhannen tai kymmenen tuhannen markan tarkkuus.

Markkamäärien lisäksi tarvitaan kustannusten ajoitus, eli minä vuonna ne ovat tapahtuneet tai milloin niiden arvioidaan tapahtuvan. Kustannusten keräämisen avuksi esimerkkihankkeista on muodostettu eräänlainen tarkistuslista tyypillisistä ympäristörakennushankkeen kustannuksista. Tämä ehdotus tarkistuslistaksi on esitetty taulukossa 4.

Kustannusten arvioinnissa ei ole oleellista tarkistuslistan seuraaminen vaan kaikkien hankkeen kustannusten ottaminen mukaan tarkasteluun. Kaikkia kustannustyyppejä ei esiinny jokaisessa hankkeessa ja toisaalta hankkeisiin voi liittyä hankekohtaisia kustannuksia, joita on vaikea ennakoida. Kustannuksia ei LCC-laskelmaa varten tarvitse jaotella listan mukaisiin eriin, vaan oleellista on, että mukana ovat kaikki hankkeen kustannukset sekä niiden tapahtumisvuodet. Esimerkiksi perusinvestointikustannuksia ei tarvitse jaotella listan mukaan, jos ne laskelmaa laadittaessa ovat saatavilla yhteissummana ja niiden tapahtumisajankohta on sama.

Ehdotettu kustannustyyppijako perustuu lähinnä vesistöhankkeiden kustannuksiin, sillä muiden esimerkkihankkeiden kustannusjako oli suppeampi. Kehitettäessä LCC- laskentamallia käytännön työkaluksi tulisi laatia eri hanketyypeille niitä vastaavat kustannusj aottelut.

Ympäristörakennushankkeen kustannustyyppien sisältö

1. Tutkimuskustannukset

Tutkimuskustannuksia ovat maastotutkimusten ja hankkeesta tehtyjen ympäristö­

vaikutusten selvityksien kustannukset. Seurannan, jota hankkeesta riippumatta tehdään muutenkin, osalta otetaan huomioon vain tietojen kokoaminen hankkeen suunnittelun tarpeisiin. Työnaikaiset lisätutkimukset otetaan huomioon perusinvestointikustannuksissa, koska ne ajallisesti kuuluvat niihin.

(33)

Taulukko 4. Ehdotus LCC-laskelmiin sisällytettävistä kustannuksista

Kustannustyyppi Sisältö mm

1. Tutkimus-ja selvityskustannukset maastotutkimukset veden laadun selvitys kalatalousselvitys linnustoselvitys eliöstöselvitys kasvillisuusselvitys valuma-aluekartoitus 2. Sidosryhmien hoidon kustannukset yva-kustannukset

tiedottaminen ja tiedotusmateriaali maanomistajien informointi

ympäristöhallinnon sisäisen informointi 3. Vaikutusten seurannan kustannukset työaikainen seuranta

jälkiseuranta 4. Suunnittelukustannukset oman suunnittelu

suunn itteluttam inen

suunnitelmien tarkistaminen 5. Perusinvestointikustannukset rakentamiskustannukset

työnaikaiset korot

työnaikaisten lisätutkimukset työnaikainen suunnittelu työnaikainen maisemointi 6. Lunastus- ja korvauskustannukset

7. Kiinteistötoimituskustannukset

8. Vesioikeudellisten toimitusten kustannukset

9. Kompensaatiot ja velvoitteet jälkimaisemointi kalaistutukset rapuistutukset 10. Käytönaikaiset kustannukset tarkkailu

tarkastukset

vuosittainen ylläpito kunnossapito

11. Virkatyökustannukset

12.Jäännösarvo rakenteen arvo (+)

purku tai ennallistaminen

(34)

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

34 2. Sidosryhmien hoito

Hankkeiden sidosryhmiä ovat maanomistajat, rahoittajat, valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset päätöksentekijät, alueen asukkaat ja ammatinhaijoittajat, alueelliset yhdistykset, ympäristöjäijestot, muu valtion hallinto, ympäristöalan koulutusta ja tutkimusta toteuttavat laitokset, tiedotusvälineet ja sitä kautta kaikki hankkeesta kiinnostuneet. Sidosryhmien hoidon kustannuksia aiheuttavat hankkeisiin liittyvä tiedottaminen ja tiedotusmateriaali kuten esitteet ja esittelyvideot, sekä järjestettävät tilaisuudet ja tutustumiskäynnit rakennuspaikalle.

3. Vaikutusten seurantakustannukset

Hankkeen vaikutusten seurantaa tapahtuu rakennustyön aikana ja jälkiseurantana. Työtä edeltävät selvitykset voivat jatkua seurantana, joten raja näiden kustannustyyppien välillä ei ole selvä. Työaikaisen seurannan kustannukset voivat myös sisältyä perusinvestointi- kustannuksiin. Tärkeintä on, että kaikki kustannukset lasketaan mukaan ja vain yhden kerran.

4. Suunnittelukustannukset

Suunnittelukustannuksia ovat alueellisen ympäristökeskuksen omana työnä tapahtuvan suunnittelun kustannukset sekä suunnitteluttamisen kustannukset ja niihin liittyvä suunnitelmien tarkistaminen. Suunnittelu voi tapahtua useassa vaiheessa hankkeen valmistelun aikana. Työnaikainen suunnittelu, joka luonnonmukaisen vesirakentamisen yleistyessä lisääntyy, on luokiteltu perusinvestointikustannuksiin.

5. Perusinvestointikustannukset

Perusinvestointikustannukset muodostuvat suurimmaksi osaksi rakentamiskustannuksista, joihin sisältyvät myös työmaan yleiskustannukset ja materiaalinhankinta.

Perusinvestointikustannukset lasketaan toteuttamisaikataulun mukaisesti. Työnaikaiset korot kuuluvat myös niihin. Työn aikana tapahtuvat lisätutkimukset, suunnittelu sekä maisemointi kuuluvat ajallisesti perusinvestointikustannuksiin.

(35)

6. Lunastus- j a korvauskustannukset

Lunastus- ja korvauskustannuksia aiheutuu lähinnä maa-alueiden lunastamisesta ja aiheutetusta haitasta kuten ruoppausmassojen levityksestä maksettavista korvauksista.

7. Kiinteistötoimituskustannukset

Kiinteistötoimituskustannuksia ovat maanmittaustoimitusten aiheuttamat kustannukset, kuten rajamerkkien siirto.

8. Vesioikeudellisten toimitusten kustannukset

Vesioikeudelliset toimitukset kuten katselmustoimitukset, luvat ja niiden muutokset aiheuttavat vesihallinnolle kustannuksia, joista hakija maksaa keskimäärin 4 %.’ LCC- mallin kehittämisessä on harkittava voidaanko myös nämä yhteiskunnalle tulevat kustannukset ottaa huomioon tarkastelussa.

9. Kompensaatiot ja velvoitteet

Hankkeen vaikutusten kompensaatioita ja hankkeen luvan edellyttämiä velvoitteita ovat esimerkiksi jälkimaisemointi sekä kala-ja rapuistutukset.

10. Käytönaikaiset kustannukset

Käytönaikaisia kustannuksia aiheuttavat jatkuva ylläpito ja käyttö, vuosittainen huolto, sekä kunnossapidon korjaustoimenpiteet. Käytönaikaiset kustannukset arvioidaan nettoperiaatteen mukaan kuten muutkin kustannukset, eli ne otetaan mukaan samassa laajuudessa kuin hankkeesta ajatellaan saatavan hyötyä. Näin ollen esimerkiksi uimapaikkojen ylläpito on otettava huomioon, jos hankkeesta ajatellaan olevan virkistyskäyttöhyötyä uimapaikkojen ansiosta. Käytönaikaisten kustannusten arvioinnin

‘Luoma Vesilain mukaisen katselmustoimituksen kustannukset 1996 s. 9

(36)

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

36

avuksi kerätään menetelmän käytön yhteydessä tiedostoa kunnossapitotoimenpiteistä, niiden toistuvuudesta ja kustannuksista. Eri hanketyyppien käytönaikaiset kustannukset vaihtelevat.

• Vesistöperkaushankkeissa ei säännöllisesti toistuvia yllä- ja kunnossapitotoimenpiteitä ole helppo määrittää, vaan toimenpiteet ovat lähinnä satunnaisten vaurioiden korjaamista. Näiden tarkka mallintaminen ei ole järkevää, mutta kokeneella rakentajalla on silti jonkinlainen tuntuma siihen

minkä suuruisiin kustannuksiin tulisi varautua.

• Vesihuoltohankkeissa käytönaikaisten kustannusten arviointi lähestyy talonrakennuksen rakennusosakohtaista toimenpiteiden sekä niiden toistuvuuden ja kustannusten määrittelyä. Vesihuoltohankkeissa on myös mahdollista tehdä materiaalien edullisuusvertailua esimerkiksi valmistajien tarjoamien kustannus- ja kestoikätietojen perusteella. Menetelmän käytön yleistyessä tulisi kerätä tiedostoa toteutuneista korjaustoimenpiteistä.

• Patohankkeet luokitellaan P-, N-, O- ja T-patoihin, ja niille tehdään säännöllisiä tarkastuksia ja tarkkailuja, joiden toistuvuus on määrätty patoluokan mukaan.

Myös näistä aiheutuneet kustannukset tulee ottaa huomioon. Yhtenä mahdollisena kustannustekijänä patohankkeissa on riskikustannus, joka määritetään vahingonvaaraselvityksen mukaan kertomalla vahingosta aiheutuvan haitan kustannus vahingon todennäköisyydellä. Riski lasketaan vuosittaisena kustannuksena pitoajalle ja diskontataan tarkasteluhetkeen.

Vastaava riski koskee myös jätealtaita.

11. V irkatyökustannukset

Kuhunkin hankkeen vaiheeseen liittyvästä alueellisessa ympäristökeskuksessa tehtävästä virkatyöstä otetaan huomioon projektihenkilöiden työkustannukset. Virkatyökustannukset lasketaan omana kustannustyyppinään, jolloin on varottava niiden sisällyttämistä muihin kustannustyyppeihin. Varsinaisen palkan lisäksi välittömät kustannukset sisältävät sosiaalikustannuksia eli sosiaaliturva-ja eläkemaksuja sekä poissaolokustannuksia noin 60

%. Haluttaessa ottaa huomioon ympäristöhallinnolle aiheutuvat kokonaiskustannukset lisätään edellisiin valtion maksuperustelain (150/92) 2 §:n 1 momentin tarkoittamat välilliset kustannukset. Ne kohdistetaan välittömille kustannuksille kertoimella 0,85.

Tällöin välittömät ja välilliset kustannukset yhteensä ovat noin kolminkertaiset (kerroin 2,96) palkkakustannuksiin verrattuna. Taulukkolaskennan avulla on yksinkertaista käyttää pelkkään bruttopalkkaan perustuvaa kustannusta, joka kerrotaan kertoimella 1,6 tai 2,96 sen mukaan otetaanko huomioon pelkät välilliset vai kokonaiskustannukset. Tiedot virkatyökustannuksista on menetelmän käytön yleistyessä mahdollista saada suoraan

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Carbon footprint, carbon label, eco-label, environmental impact, food products, guideline, life cycle assessment,

Keywords: Environmental costs, Life Cycle Costing, Environmental Life Cycle Costing, Societal Life Cycle Costing, Environmental management accounting, Externality valuation,

Keywords: criteria and indicators, life cycle assessment, multi-criteria analysis, problem structuring methods, sustainable

Raportin ohjeet ovat sovellettavissa kaikentyyppisten ympäristöön vaikuttavien hankkeiden suunnittelussa sekä suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnissa

Vapaaehtoiset Akwé: Kon -ohjeet sellaisten hankkeiden kulttuuristen-, ympäristö- ja sosiaa- listen vaikutusten arvioinnille, joita aiotaan toteuttaa alkuperäiskansa-

Suomen luonnonsuojeluliitto on katsonut, että lämmön ympäristömerkinnän tuominen Suomen markkinoille edistää tällä hetkellä uusiutuvan energian käyttöä ja energian-

 Life cycle assessment addresses the environmental aspects of a product and its potential environmental impacts (e.g.. environment) throughout its life cycle from raw

Lainsäädäntö- hankkeiden yhteydessä niin Suomessa kuin EU:ssa toteutetaan integroitu arviointi, jossa on määrä arvioida kaikki relevantit vaikutukset, tar- vittaessa